Olen niin hyvilläni, kun minun ei enää tarvitse pitää välejä yllä myrkylliseen suhteeseen äitini kanssa
Äiti ei sitä oikein tajuakaan, sanoi jouluna kun puhuimme (lasten joulun vietosta) puhelimessa, että ”pidetään vaan yhteyttä”. Olin hetkeä aikaisemmin sanonut hänelle, että en ole soitellut, koska pidin vihanpitoa, niin hän jatkoi, että ”ei pidetä vihanpitoa”. Olin ihan vain että joo joo, en sanonut, että tuskinpa soittelen tai pidän mitään yhteyttä minua halveksineeseen ihmiseen.
Tänäkin aamuna tuntuu niin hyvältä herätä uuteen vuoteen, kun se myrkyllinen ihminen ei vaadi päässäni enää pitämään yhteyttä ja tanssimaan siis HÄNEN pillinsä mukaan.
Hän on ihmisenä myrkyllinen, eikä suostu muuttumaan, niin en voi muuta, kuin olla pitämättä yhteyksiä.
Mitä varten niitä pitäisin?
Että hän voisi edelleen tuntea itsensä hyväksi satuttaessaan ja halveksittuaan minua?
As if.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen äitini näkemystä siitä, että meidän on ikään kuin pakko pitää yhteyksiä, ja niihin kuuluisivat tervehdykset juhlapyhinä ja syntymäpäivinä. Miksi? Jos en koe hänen rakastavan minua, eikä hän itse halua toimia asian hyväksi mitenkään, miksi ihmeessä tuhlaisin hyvää mieltäni häneen? Saan hänestä siis vain pahan mielen, tästä hän ei ole kiinnostunut. Kuvitteleeko hän, että meillä on jonkinlainen pakko tai velvollisuus pitää muodollisen paskoja välejä yllä? Keitä varten? Ja miksi? Siksikö, ettei se, että hän halveksii omaa lastaan, paljastu?
ApMitä hänen pitäisi ihan konkreettisesti tehdä ja sanoa jotta kokisit hänen rakastavan sinua?
Alkaa kuunnella minua ja osoittaa, että se, mitä kerron, merkitsee ja siinä tulisi selväksi se, että hän on satuttanut minua.
Sitä kuuluu pyytää anteeksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki valikoiva kuulo, niin minua se on auttanut hyvin paljon. Äidilläni oli kamala lapsuus ja rivien välistä olen päätellyt sillä hän on niin ylpeä ettei kamalasti puhu siitä mitään vaan on koittanut unohtaa. Itken kun ajatten mitä hän on saanut kokea.
Miksi kuuntelisin läheistäni vain osittain? Enhän mä välitäkään heistä vain osittain. Jos en voi täysin välittää, en välitä ollenkaan. Minulle opetettiin, ettei muita saa satuttaa. Hänkö sitten saa? Ei saa. En halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei itse osaa pyytää anteeksi ja nähdä, että on satuttanut.
Minunkin äitini kokemat asiat voisivat varmasti itkettää minua, jos kokisin äitini joskus piitanneen minusta.
Ap
Miksi satutat sitten lapsiasi koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki valikoiva kuulo, niin minua se on auttanut hyvin paljon. Äidilläni oli kamala lapsuus ja rivien välistä olen päätellyt sillä hän on niin ylpeä ettei kamalasti puhu siitä mitään vaan on koittanut unohtaa. Itken kun ajatten mitä hän on saanut kokea.
Miksi kuuntelisin läheistäni vain osittain? Enhän mä välitäkään heistä vain osittain. Jos en voi täysin välittää, en välitä ollenkaan. Minulle opetettiin, ettei muita saa satuttaa. Hänkö sitten saa? Ei saa. En halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei itse osaa pyytää anteeksi ja nähdä, että on satuttanut.
Minunkin äitini kokemat asiat voisivat varmasti itkettää minua, jos kokisin äitini joskus piitanneen minusta.
ApMiksi satutat sitten lapsiasi koko ajan?
Millä tavalla?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki valikoiva kuulo, niin minua se on auttanut hyvin paljon. Äidilläni oli kamala lapsuus ja rivien välistä olen päätellyt sillä hän on niin ylpeä ettei kamalasti puhu siitä mitään vaan on koittanut unohtaa. Itken kun ajatten mitä hän on saanut kokea.
Miksi kuuntelisin läheistäni vain osittain? Enhän mä välitäkään heistä vain osittain. Jos en voi täysin välittää, en välitä ollenkaan. Minulle opetettiin, ettei muita saa satuttaa. Hänkö sitten saa? Ei saa. En halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei itse osaa pyytää anteeksi ja nähdä, että on satuttanut.
Minunkin äitini kokemat asiat voisivat varmasti itkettää minua, jos kokisin äitini joskus piitanneen minusta.
ApMiksi satutat sitten lapsiasi koko ajan?
Se on eri asia, jos lapseen sattuu se, että ei kysy lupaa vanhemmalta, saako kaveri tulla.
Ap
Onko äiti jäänyt katkeroituneensa roikkumaan eikä ole päästänyt irti. Hyvin on onnistunut sillä et osaa itsekkään irrottaa. Hyvin on sukupolvien huonojen asioiden jatkumo sitten viety eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki valikoiva kuulo, niin minua se on auttanut hyvin paljon. Äidilläni oli kamala lapsuus ja rivien välistä olen päätellyt sillä hän on niin ylpeä ettei kamalasti puhu siitä mitään vaan on koittanut unohtaa. Itken kun ajatten mitä hän on saanut kokea.
Miksi kuuntelisin läheistäni vain osittain? Enhän mä välitäkään heistä vain osittain. Jos en voi täysin välittää, en välitä ollenkaan. Minulle opetettiin, ettei muita saa satuttaa. Hänkö sitten saa? Ei saa. En halua olla tekemisissä ihmisen kanssa, joka ei itse osaa pyytää anteeksi ja nähdä, että on satuttanut.
Minunkin äitini kokemat asiat voisivat varmasti itkettää minua, jos kokisin äitini joskus piitanneen minusta.
ApMiksi satutat sitten lapsiasi koko ajan?
Se on eri asia, jos lapseen sattuu se, että ei kysy lupaa vanhemmalta, saako kaveri tulla.
Ap
Tämän takia nimenomaan syytän lasten isää, hän sanoo minulle edelleen, että on sellainen sääntö, että lapset kysyvät, saako kaveri tulla, ennen kuin kaveri saa tulla. Miehen pitäisi pitää siitä kiinni paremmin, ettei lapsiin satu, kun mies ei taaskaan piittaa, vaikka itse sanoo, että sääntö on olemassa! Ja johan se nyt on minkä tahansa normaalin elämänhallintaisen kodin säänö! Varsinkin koskien joulupäivän aamupäivää!!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko äiti jäänyt katkeroituneensa roikkumaan eikä ole päästänyt irti. Hyvin on onnistunut sillä et osaa itsekkään irrottaa. Hyvin on sukupolvien huonojen asioiden jatkumo sitten viety eteenpäin.
No ei ole todellakaan päästänyt irti, turhaan sinä siellä ilkut ja ilkeilet, minulla on hyvä sydän ja haluan kuunnella muita ja välitän muista, ei se ole minun vikani, jos oma vanhempi halveksii minua MUTTA kääntää sen välittämiseksi, jolla estää minua vapautumasta, koska hänellä on aina takataskussaan jokin salainen vika minussa, josta syyttely on itseasiassa mitä suurinta välittämistä, koska ellei hän vihjailisi minulle, ettei minusta voi kukaan pitää, joku saattaisi vaikka pitääkin minusta, minä huomata sen ja häipyä hänen luotaan ikuisiksi ajoiksi.
Ap
Minä en tehnyt lapsia ollenkaan kun en siedä että kodissani olisi vieraita ihmisiä koko ajan. Helvetin isovanhempia ja lasten ystäviä yms. En halua elää kommuunissa ja joku rauha ja yksityisyys se pitää olla. Vanhempani olivat erooneita ja läheisriippuvaisia ja koko lapsuuden sai elää missä ihmeellisimmissä kommuuneissa vieraiden ihmisten kanssa heittopussina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko äiti jäänyt katkeroituneensa roikkumaan eikä ole päästänyt irti. Hyvin on onnistunut sillä et osaa itsekkään irrottaa. Hyvin on sukupolvien huonojen asioiden jatkumo sitten viety eteenpäin.
No ei ole todellakaan päästänyt irti, turhaan sinä siellä ilkut ja ilkeilet, minulla on hyvä sydän ja haluan kuunnella muita ja välitän muista, ei se ole minun vikani, jos oma vanhempi halveksii minua MUTTA kääntää sen välittämiseksi, jolla estää minua vapautumasta, koska hänellä on aina takataskussaan jokin salainen vika minussa, josta syyttely on itseasiassa mitä suurinta välittämistä, koska ellei hän vihjailisi minulle, ettei minusta voi kukaan pitää, joku saattaisi vaikka pitääkin minusta, minä huomata sen ja häipyä hänen luotaan ikuisiksi ajoiksi.
Ap
Mutta kun haukkuu minua ja naamioi sen mitä suurimmaksi välittämiseksi, koska ei kukaan muu huomauttaisi asiasta minulle, paitsi hän, voi viedä minulta itsetunnon ja uskalluksen yrittääja elää omaa elämääni toisin, kuin hänelle sopii! Koska hän valehteli aina, että se, mikä hänelle sopii ja miten hän haluaa minun elävän on samoin, miten JOKAINEN minut, elämäni ja asiani näkee!
Lisäksi kaikki hänen vaatimuksensa olivat TÄYSIN hyveellisiä. Olisi pitänyt olla vain täydellinen ihminen täyttääkseen ne. Itse hän uskoo olevansa kaikessa täysin hyveellinen ihminen.
Mutta ei ole ainakaan yhdessä asiassa: hän ei koskaan kuunnellut minua, eikä arvostanut minua, miksi ihmeessä siis minäkään arvostaisin häntä? Koitin kuunnella kyllä, koska en tiennyt syitä olla kuuntelematta hyvellisen ihmisen ohjeita. Ne olivat aina oikein.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä en tehnyt lapsia ollenkaan kun en siedä että kodissani olisi vieraita ihmisiä koko ajan. Helvetin isovanhempia ja lasten ystäviä yms. En halua elää kommuunissa ja joku rauha ja yksityisyys se pitää olla. Vanhempani olivat erooneita ja läheisriippuvaisia ja koko lapsuuden sai elää missä ihmeellisimmissä kommuuneissa vieraiden ihmisten kanssa heittopussina.
Minä en ajatellut, että omat lapset olisivat vieraita. Kaikkeen muuhun pystyy vaikuttamaan kyllä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko äiti jäänyt katkeroituneensa roikkumaan eikä ole päästänyt irti. Hyvin on onnistunut sillä et osaa itsekkään irrottaa. Hyvin on sukupolvien huonojen asioiden jatkumo sitten viety eteenpäin.
No ei ole todellakaan päästänyt irti, turhaan sinä siellä ilkut ja ilkeilet, minulla on hyvä sydän ja haluan kuunnella muita ja välitän muista, ei se ole minun vikani, jos oma vanhempi halveksii minua MUTTA kääntää sen välittämiseksi, jolla estää minua vapautumasta, koska hänellä on aina takataskussaan jokin salainen vika minussa, josta syyttely on itseasiassa mitä suurinta välittämistä, koska ellei hän vihjailisi minulle, ettei minusta voi kukaan pitää, joku saattaisi vaikka pitääkin minusta, minä huomata sen ja häipyä hänen luotaan ikuisiksi ajoiksi.
Ap
No tällä hyvällä sydämellä voidaan perustella läheisriippuvuutta. En ilkeile mutta näe kylmä totuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tehnyt lapsia ollenkaan kun en siedä että kodissani olisi vieraita ihmisiä koko ajan. Helvetin isovanhempia ja lasten ystäviä yms. En halua elää kommuunissa ja joku rauha ja yksityisyys se pitää olla. Vanhempani olivat erooneita ja läheisriippuvaisia ja koko lapsuuden sai elää missä ihmeellisimmissä kommuuneissa vieraiden ihmisten kanssa heittopussina.
Minä en ajatellut, että omat lapset olisivat vieraita. Kaikkeen muuhun pystyy vaikuttamaan kyllä.
Ap
No ei sulle mutta mulle ne kaikki ihmiset ovat vieraita vaikka olisi tuupattu omasta perseestä ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko äiti jäänyt katkeroituneensa roikkumaan eikä ole päästänyt irti. Hyvin on onnistunut sillä et osaa itsekkään irrottaa. Hyvin on sukupolvien huonojen asioiden jatkumo sitten viety eteenpäin.
No ei ole todellakaan päästänyt irti, turhaan sinä siellä ilkut ja ilkeilet, minulla on hyvä sydän ja haluan kuunnella muita ja välitän muista, ei se ole minun vikani, jos oma vanhempi halveksii minua MUTTA kääntää sen välittämiseksi, jolla estää minua vapautumasta, koska hänellä on aina takataskussaan jokin salainen vika minussa, josta syyttely on itseasiassa mitä suurinta välittämistä, koska ellei hän vihjailisi minulle, ettei minusta voi kukaan pitää, joku saattaisi vaikka pitääkin minusta, minä huomata sen ja häipyä hänen luotaan ikuisiksi ajoiksi.
ApNo tällä hyvällä sydämellä voidaan perustella läheisriippuvuutta. En ilkeile mutta näe kylmä totuus.
En nyt oikein ymmärrä. Siis luuletko sinä, että minä perustelen läheisriippuvuutta jollain? Mielestäni en ole läheisriippuvainen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tehnyt lapsia ollenkaan kun en siedä että kodissani olisi vieraita ihmisiä koko ajan. Helvetin isovanhempia ja lasten ystäviä yms. En halua elää kommuunissa ja joku rauha ja yksityisyys se pitää olla. Vanhempani olivat erooneita ja läheisriippuvaisia ja koko lapsuuden sai elää missä ihmeellisimmissä kommuuneissa vieraiden ihmisten kanssa heittopussina.
Minä en ajatellut, että omat lapset olisivat vieraita. Kaikkeen muuhun pystyy vaikuttamaan kyllä.
ApNo ei sulle mutta mulle ne kaikki ihmiset ovat vieraita vaikka olisi tuupattu omasta perseestä ulos.
Mites sitten kumppani? Ymmärrän sinua, ei omiin lapsiin tutustuminen ole mikään itsestäänselvä prosessi. Minä en tätä tajunnut, koska en tajunnut, että minulta puuttuu se, että minua kuunneltaisiin. Voin sanoa, että onnittelen vilpittömästi sinua valinnastasi, niin hirveästi huolta lapsista saa, kun kaikki alkaakin mennä mäkeen heidän maailmaan päätymisen jälkeen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en tehnyt lapsia ollenkaan kun en siedä että kodissani olisi vieraita ihmisiä koko ajan. Helvetin isovanhempia ja lasten ystäviä yms. En halua elää kommuunissa ja joku rauha ja yksityisyys se pitää olla. Vanhempani olivat erooneita ja läheisriippuvaisia ja koko lapsuuden sai elää missä ihmeellisimmissä kommuuneissa vieraiden ihmisten kanssa heittopussina.
Minä en ajatellut, että omat lapset olisivat vieraita. Kaikkeen muuhun pystyy vaikuttamaan kyllä.
ApNo ei sulle mutta mulle ne kaikki ihmiset ovat vieraita vaikka olisi tuupattu omasta perseestä ulos.
Vaikuttaa siltä, että sinäkin olet elänyt kodissa, jossa vanhmpasi eivät tutustuneet sinuun. Minäkin elin, mutta en ymmärtänyt sitä, koska äidilleni oli niin hirveän tärkeää että kaikki viat siirrettiin minuun ja hän itse on täysin hyveellinen.
Ap
Minun ainoa elämänlankani oli isäni, jolla oli erityinen kyky kuunnella ja ymmärtää lasta.
Ap
Sinä et voi määräillä miehesi kotia.
Jos mies antaa lapsilla olla kavereita niin sinä et voi niitä ajaa silloin pois. Miehen ja lapsien kodista
Etkä saa satuttaa lastasi omilla yksipuolisilla määräyksilläsi.
Jos miestä ei lapsen kaverit häiritse niin sinä et siitä päätä.
Mikä ihmeen naurettava sääntö ylipäätään on, että kavereita ei saa olla joulupäivänä? Jos lapset tykkää leikkiä yhdessä.
Ennen oli ehkä näin, mutta jokainen saa päättä oman kotinsa säännöistä tai säännöttömyydestä.
Sinä et saa pomottaa ja pompottaa miestäsi ja lapsiasi omien fiilistesi mukaan, näin se vaan on!
Vielä vähemmän varsinkin kun omilla toimillasi ja jutuillasi ei ole päätä eikä häntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko äiti jäänyt katkeroituneensa roikkumaan eikä ole päästänyt irti. Hyvin on onnistunut sillä et osaa itsekkään irrottaa. Hyvin on sukupolvien huonojen asioiden jatkumo sitten viety eteenpäin.
No ei ole todellakaan päästänyt irti, turhaan sinä siellä ilkut ja ilkeilet, minulla on hyvä sydän ja haluan kuunnella muita ja välitän muista, ei se ole minun vikani, jos oma vanhempi halveksii minua MUTTA kääntää sen välittämiseksi, jolla estää minua vapautumasta, koska hänellä on aina takataskussaan jokin salainen vika minussa, josta syyttely on itseasiassa mitä suurinta välittämistä, koska ellei hän vihjailisi minulle, ettei minusta voi kukaan pitää, joku saattaisi vaikka pitääkin minusta, minä huomata sen ja häipyä hänen luotaan ikuisiksi ajoiksi.
Ap
No miten paljon se sun äidin arvio pitää tai ei pidä paikkaansa? Onko sulla ystäviä? Pidetäänkö susta? Onko ihmisiä jotka tuntee sut oikeasti ja pitää sua hyvänä tyyppinä?
Vierailija kirjoitti:
Sinä et voi määräillä miehesi kotia.
Jos mies antaa lapsilla olla kavereita niin sinä et voi niitä ajaa silloin pois. Miehen ja lapsien kodista
Etkä saa satuttaa lastasi omilla yksipuolisilla määräyksilläsi.
Jos miestä ei lapsen kaverit häiritse niin sinä et siitä päätä.
Mikä ihmeen naurettava sääntö ylipäätään on, että kavereita ei saa olla joulupäivänä? Jos lapset tykkää leikkiä yhdessä.
Ennen oli ehkä näin, mutta jokainen saa päättä oman kotinsa säännöistä tai säännöttömyydestä.
Sinä et saa pomottaa ja pompottaa miestäsi ja lapsiasi omien fiilistesi mukaan, näin se vaan on!Vielä vähemmän varsinkin kun omilla toimillasi ja jutuillasi ei ole päätä eikä häntää.
Mies sanoo, että sellainen sääntö on, että lupa kaverin tuloon kysytään aikuiselta, etkö osaa lukea, vai missä viiraa? Mies vain NUKKUI kun tyttö pyysi kaverin sinne, eli lapsi toimi väärin. Ei kysynyt lupaa kaverin tulolle.
Suutuin siitä miehelle, ettei sanonut lapselle siitä, että tämä toimi vastoin lupaa! Kaverin ÄITI siinä lisäksi soitti, että kotiin, ei me edes lähetetty häntä kotiin, VAIKKA OLISI KUULUNUTKIN!!! Jos siis säännöistä pidetään kiinni. Kuten lasten kanssa KUULUISI PITÄÄ!
Ap
Tuo on eri asia. Aikuisten thtävä on asettaa lapsille rajat. Meillä on sellainen raja, että lapsi kysyy vanhemmalta luvan, saako kaveri tulla kylään. Lapsi ei ollut kysynyt. Se ei sopinut. Siksi kaveri sai lähteä kotiinsa.
Ap