Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei jaksa edes vastata nuin typerään kommenttiin.

Varhaiskasvatuksen opettajat eivät vain katsele lasten perään, vaan laativat lapsille suunnitelmat kehityksen tueksi. Lisäksi huolehtivat pedagogiikasta ja mahdollisten tuen tarpeiden toteutumisista.

Insinöörit vain katselee numeroita. Pitääkö siitä maksaa?

Poliisit vain ajelee autolla. Pitääkö siitä maksaa?

Lääkärit vain istuu ja katselee potilaita. Pitääkö siitä maksaa?

Rekkamiehet vain ajaa autoa. Pitääkö siitä maksaa?

Opettajat vain puhua höpisee turhia. Pitääkö siitä maksaa?

Okei. Ootko koskaan ajatellut, että ilman insinöörejä ei olisi koko nettiä eikä sitä älylaitetta, jonka avulla sinäkin täällä aikaasi kulutat.

Ootko ajatellut, että jos päiväkoti ja eskari ei olisi suunniteltua, pedagogista toimintaa, lasten kehitys tuossa iässä ja kouluiässä olisi paljon myöhemmässä kuin mitä se Suomessa keskimääräisesti on?

No mites lapset on ennenvanhaan olleet isosisarusten/mummojen hoidossa koko ajan, mutta töihin on menty 15 vuotiaana ja perhe perustettu ja talo rakennettu kakskymppisenä.

Yliopistokoulutettu lastentarhatäti, ihan hullua. Ei kai muissa maissa ole tällaista älyttömyyttä?

Vierailija kirjoitti:

Yliopistokoulutettu lastentarhatäti, ihan hullua. Ei kai muissa maissa ole tällaista älyttömyyttä?

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus on yliopistotasoinen myös maailmalla. Esimerkiksi Englannissa 3-4 vuotta alempi korkeakoulututkinto.

Missä maissa on alempikorkeakoulututkinto? Kuka tietää? Mikä on varhaiskasvatuksen tila muissa maissa? Kuinka monta lasta suhteessa aikuisiin? Olis kiva tietää. Sen tiedän ettei Ruotsista kannata mallia ottaa.

Vierailija kirjoitti:

Missä maissa on alempikorkeakoulututkinto? Kuka tietää? Mikä on varhaiskasvatuksen tila muissa maissa? Kuinka monta lasta suhteessa aikuisiin? Olis kiva tietää. Sen tiedän ettei Ruotsista kannata mallia ottaa.

Saksa: alle 3v suhdeluku 1:4-8, yli 3v suhdeluku 1:9-12, riippuu alueesta; opettajien minimikoulutus: ISCED 6, työmäärä 1769 tuntia/v

Islanti: opettajien minimikoulutus: ISCED 7 maisterin tutkinto, työmäärä 1800 tuntia/v

Japani: alle 3v suhdeluku (opettajia) 1:3-6, yli 3v suhdeluku (opettajia) 1:20-30, riippuu iästä; opettajien minimikoulutus: ISCED 5-6, työmäärä 1891 tuntia/v

Norja: alle 3v suhdeluku 1:3, yli 3v suhdeluku 1:6; opettajien minimikoulutus: ISCED 6, työmäärä 1688 tuntia/v

Tuossa muutamia maita. Suomea ei ollut listalla, mutta menisi jotenkin näin:

alle 3v suhdeluku 1:4, yli 3v suhdeluku 1:7; opettajien minimikoulutus: ISCED 5, työmäärä aloittavalla 2503 tuntia/v ja täysillä lomilla 2403 tuntia/v (itse laskin)

Suomessa tuo suhdeluku menee "aikuisten" mukaan kuten varmaan joissain muissakin maissa. Jos se menisi opettajien mukaan, niin olisi alle 3 vuotiaille lapsille yksi opettaja per 16 lasta ja yli 3v yksi opettaja per 21 lasta

Anteeksi korjaus "...olisi alle 3 vuotiaille lapsille yksi opettaja per 12 lasta..."

Apua, anteeksi laskin nuo suomalaisten työtunnit väärin. Pitäisi olla aloittavalla varhaiskasvatuksen opettajalla jotain 1744 tuntia/vuosi (siis yleiset vapaapäivät ja vuosiloma poistettu), kokeneella on enemmän vuosilomaa niin jotain 1628 tuntia/vuosi. 

Samaa pitkien lomien sakkia kun hoitajat. Törkyset lomat julkisella. Plus koulutuspäivät yms kampaviinerin mussutus päivät.

Palkkaapois kirjoitti:

Samaa pitkien lomien sakkia kun hoitajat. Törkyset lomat julkisella. Plus koulutuspäivät yms kampaviinerin mussutus päivät.

Lomat menee ihan kvtesin mukaan kuten kenellä tahansa kunnallisella työntekijällä. Ainoa ero on, että opettajilla on 5 päivää vuodessa suunnitteluaikaa, jos ovat päteviä. Sairaanhoitajilla ei ole. En tiedä sairaanhoitajien lomista, mutta ehkä heille vuorotyön vuoksi kerääntyy enemmän lepopäiviä.

"Koulutuspäivät" oli kai vitsi. Siitä on paljon raporttejakin tehty kuinka varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on vähemmän koulutuspäiviä kuin muilla ammateilla. Vaikka niitä meidän kunnassa mainostetaan, niin käytännössä kukaan ei kehtaa kysyä pääseekö, koska meillä on niin vähän henkilökuntaa (ei saada rekryttyä ja paikat on tyhjiä) eikä sijaispoolissa ole sijaisia. Moni ei halua jättää tiimiä pulaan menemällä koulutukseen. Itse olen ronskisti vaan mennyt, mutta kyllä siinä saa silmänpyörittelyjä osaksi. Mitään tarjoiluja ei meidän alan koulutuksissa kyllä ole paitsi kerran oli lounas kun siellä oli koulun opettajiakin ja kesti koko päivän. Kaksi kertaa vuodessa meillä on kehittämispäivä ja toiseen joutuu kokonaan maksamaan ruoan itse, toiseen osittain. Päiväkodin keittiönväki sen silti kokkaa, että ei sen ihmeempää (mutta hyvää).  Kehittämispäivään sisältyy 1-2 tuntia jotain tärkeää alan luentoa ja loppupäivä paiskitaan töitä! Siis tehdään niitä tekstejä mitä pitää jokaisella päiväkodilla meidän kunnassa olla netissä. Vielä en ole yhtään kampaviineriä nähnyt. :D Johtajien kokouksessa kyllä näkyy kermakakkuja ja muita herkkuja.

"Sairaanhoitajilla ei ole." siis piti sanoa, että lastenhoitajilla ei ole.

Täällä yksi eo-ryhmän ope pk-seudulta ja voi hyvä luoja huomenna se pyöritys taas jatkuu. Eskareita meidän ryhmässä 24 ja kasvattajia kolme sekä yksi henkilökohtainen avustaja. Poikia tässä joukossa 17 kpl ja se luo omaa "meininkiä" ryhmään. Suomea äidinkielenään näistä eskareista puhuu vain 5, sekin tuo lisähaastetta työhön tottakai. Jaksaminen koetuksella jatkuvasti mutta silti nautin työstäni ja pidän asiakasperheistämme. En kuitenkaan usko että jaksan tällaista kovin montaa vuotta enää..

Tarhatäti kun muuttui varhaiskasvatuspedagogiiikan ammattilaiseksi lisääntyi lasten pahoinvointi.

Vierailija kirjoitti:

Tarhatäti kun muuttui varhaiskasvatuspedagogiiikan ammattilaiseksi lisääntyi lasten pahoinvointi.

Ei se tainnut ihan niin mennä. Monia isoja muutoksia ollut. Lapsia syntyy vähemmän ja ollaan enemmän ruudun ääressä, mikä tarkoittaa sitä, että pihoilla ei enää leikitä ja opita sosiaalisiataitoja. Vanhemmat ovat kiireisiä ja heilläkin on usein ruudut viemässä huomion lapsesta. Vanhemmat ovat hämillään, kun joka tuutista tulee erilaisia ohjeita kuinka kasvattaa ja mitä vanhemmilta salaa odotetaan. Lapsiryhmässä voi näkyä niin, että lapsilla on tosi erilaisia malleja ja odotuksia kotona. Suomessa on todella paljon enemmän vieraskielisiä lapsia kuin ennen, joissain päiväkodeissa jo suurin osa. Maailmanlaajuinen ilmiö on erityisvaikeuksien lisääntyminen, kuka tietää mistä mikromuovista tai sektioiden lisääntymisestä sekin lopulta johtuu, kun aina ollaan perheitä osottelemassa syyttävällä sormella. 90-luvun lamassa päiväkotien opettajien määrää vähennettin ja hoitajien vastaavasti lisättiin - sen jälkeen arki mennyt levottomammaksi. Yliopiston rahoitusta leikattu joka näkyi ihan suoraan meidän kurssilla taito- ja taideaineiden vähenemisenä, isompina ryhmäkokoina ja itseopiskelun lisääntymisenä. yms.yms.

Isoa lapsiryhmää tulee ohjata ammattilaisen mutta on eri asia antaa ala ikäisen joskus vahtia omaa lastaan..niitä ei voi edes verrata.

En todellakaan jaksanut lukea koko ketjua mutta toteanpahan vain, että itse en missään tapauksessa suostuisi viettämään päiviäni v*ttumaisen kakaralauman kaitsijana alle 5 tonnin liksalla.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistokoulutettu lastentarhatäti, ihan hullua. Ei kai muissa maissa ole tällaista älyttömyyttä?

Sivuaineena saa opiskella euroviisuja joten miksipä ei?

Muiden rahoja on aina helppo vaatia.

Nostajaa päivähoitomaksuja ja kohdentakaa ne liksaan. Helppoa ja palvelujanne käyttävät maksavat. Eikä sitten vähennyksiä pienituloisille, se ei olisi tasa-arvoista.

Vierailija kirjoitti:

Muiden rahoja on aina helppo vaatia.

Nostajaa päivähoitomaksuja ja kohdentakaa ne liksaan. Helppoa ja palvelujanne käyttävät maksavat. Eikä sitten vähennyksiä pienituloisille, se ei olisi tasa-arvoista.

Kukaan meistä ei ole omavarainen. Aina kun käytät kaupan, julkisen liikenteen tai mitä vaan yhteiskunnan palvelua, niin se on mahdollista vain, koska työntekijöiden lapset ovat hoidossa. Kaikki yhteiskunnan rattaat pyörivät sillä, että ihmiset pääsevät töihin ja entistä paremmin toimivat, jos työntekijöillä on lapsensa suhteen levollinen mieli. Siksi jokaisen tulee osallistua varhaiskasvatuksen kustannuksiin. Toinen näkökulma: jos lapsella on heikot kantimet pienenä, ei hän isonakaan pysty auttamaan yhteistä hyvää. Varhaiskasvatus estää syrjäytymistä esimerkiksi huomaamalla perheitä joissa on ongelmia, opettamalla kielitaidotommille suomea silloin kun sen nopeiten oppii, opettamalla yhdessä olemisen taitoja. Lisäksi sillä saattaa olla vahvistava vaikutus kognitiivisten ja akateemisten taitojen kehittymisessä. Mutta vain jos se on laadukasta ja siksi en vielä rummuttaisi tätä jälkimmäistä Suomen kriisiytyneessä päiväkotitilanteessa. Kuitenkin, tämän päivän lapset ovat huomisen aikuisia - tekijöitä ja päättäjiä. Heidän kasvattamisen ja opettamisen mahdollistaminen on meidän kaikkien asia. Täytyy tulla kaikkien lompsasta siihen rahaa. Ihan kuten muissakin vastaavissa asioissa. Emme sano myöskään lintuinfluenssa potilaalle, että moro hoida itse itsesi, koska hänen hyvinvointi on myös meidän hyvinvointia (olemme myös moraalisia otuksia). 

Hoitaja vai lastentarhaope? Kaikki veronmaksajan lompsalla karjumassa kurkku suorana.

Provosoiva otsikko, mutta ihan mielenkiintoista kritiikkiä "pedagogia-kuplan" ulkopuolelta. Itsekriittisesti vaka-opettajana nostan ketjusta muutamia kipukohtia, joita parantamalla työolot varhaiskasvatuksessa paranisivat:

1) Nokkimisjärjestys muodollisine pätevyyksineen. Voi luoja, miten kunnan töissä muodollisuudet voi olla tärkeitä! Ei niinkään osaaminen ja ammattitaito. Todellisuudessa pätevyys hankitaan tutkinnon jälkeen työelämässä vuosien kuluessa (jos työntekijä säilyttää oppimisen asenteen). Ammattilaisuuden saavuttamisen jälkeenkään ei kannata ruveta pätemään muiden edessä, vaan kuunnella heitä tarkkaan. Lapsen vanhemmalla tai häntä hoitavalla lastenhoitajalla voi olla oikeampi tulkinta lapsesta kuin opettajalla. Varhaiskasvatuksen yksi hienous on siinä, että koskaan ei tule täysin valmiiksi. Ammattiylpeyden rinnalle tarvitaan ammattinöyryyttä.

2) Tiimityö. Kun muodolliseen nokkimisjärjestykseen perustuvaa mallia saa muutettua kohti osaamiseen ja yhteistyöhön perustuvaa mallia, mahdollistaa se toimivan tiimityön. Mikä onni työssä onkaan toimiva tiimi! Mitä vaka-ope ajattelee vastuustaan tiimin vetäjänä? Itse ajattelen, että se on lähellä sitä, mitä Matti Alahuhta kirjoitti johtajuudesta yleensä: "Johtajuus ei ole sitä, että komennetaan toisia tekemään asioita, vaan se on ennen kaikkea kuuntelemista, välittämistä ja valmentamista". (Tiimin ja pedagoginen) johtajuus on palveluammatti.

3) Hienot termit asiakaskohtaamisissa. Vanhemmat haluavat kuulla asioita omasta lapsestaan, eivät niinkään hienoja pedagogisia termejä. (Ja vanhemmat voivat tehdä hyvää kasvatustyötä kotona, vaikka eivät olisi kasvatustiedettä lukeneetkaan).

4) Priorisointi. Koko ajan tulee uusia vaatimuksia, mutta 7h40min ei riitä kaikkeen. Ammattitaitoa on osata priorisoida työtehtäviä. Mistä voimme luopua, mistä emme? Mihin panostaa ja mikä voi jäädä vähemmälle? Ammattilainen ei uuvuta itseään vaatimusten ristipaineissa yrittäen miellyttää kaikkia, vaan priorisoi aikaa ja resursseja tärkeimpiin asioihin. Kaikkeen ei aika ja rahkeet riitä. Jos opettajan työnkuva muuttuu paperien pyörittelyksi toimistossa, samaan aikaan kun lastenhoitaja yrittää selvitä yksin ison lapsiryhmän kanssa, priorisointia tulee parantaa.

+ Palkkaus ja palkkakeskustelu ei saa johtaa siihen, ettemme antaisi parasta työpanostamme lasten kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Päinvastoin, kun olemme oikeasti tehneet parhaamme, voimme hyvällä omallatunnolla vaatia lisää palkkaa.

Ammattitaitoon kuuluu tärkeänä osana se, millä ilmeellä tulee töihin ja miten kohtaa työyhteisön ja asiakkaat. Työn ilo on tärkeä osa ammattitaitoa! Ei luovuta siitä :)