Lue keskustelun säännöt.
Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.
28.12.2019 |
Jos lapsellasi on korvatulehdus, pyydätkö naapurin 16-vuotiasta tyttöä vilkaisemaan? Et.
Jos sinulla on joku iltameno ja tarvitset pariksi tunniksi lapsellesi hoitajan, voito pyytää naapurin 16-vuotiasta tyttöä vahtimaan? Kyllä.
Tämän päivän Hesarissa marmatettiin siitä, että lääkäreille maksetaan yli tonni kuussa lisää palkkaa, jotta Helsingin terveyskeskuksiin saataisiin lisää lääkäreitä, kun samaan aikaan lastentarhanopettajapulaan ei löydy rahoitusta. Kumpi on tärkeämpää, lastenhoito vai lääkäreiden saatavuus? Haloo!
En tajua, miksi lastentarhanopettajia pitää kouluttaa yliopistossa, kun oikeasti siihen työhön kelpaa aivan kuka tahansa. Kuten se naapurin 16-vuotias tyttö. Mitä muuta työtä voisi ulkoistaa kenelle tahansa? Miksi päiväkotiin tarvitaan maistereita, mutta sitten kun tarvitaan iltahoitoa tai viikonloppuhoitoa, niin samaan työhön voidaan palkata kuka vaan?
Kommentit (782)
Vierailija kirjoitti:
Kun alalle kouluttautuu, nii mielessä pitäis olla myös alan palkkaus. Pakko ei oo työtä tehdä, aina voi kouluttautua parempipalkkaiseen ammattiin, ei tarvi kitistä :)
Näinpä moni on tehnyt ja itsekin olen jo poistunut työmaalta, luultavasti lopullisesti. Yksi ongelma on kusetus siitä, että henkilökohtaisia lisiä voisi muka saada ja muutenkin valtakunnalliset palkkatilastot on paisutettu. En tiedä onko niihin laskettu joulutorttu mukaan vai mikä mättää. Tilastojen mukaan vaka ope tienaa yli 2600€, mutta sehän ei pidä paikkaansa! Ja henkilökohtaisia lisiä ei todellakaan makseta, vaikka vähän väliä joku kunnan henkilöstöpäällikkö sellaista mediassa väittää. Moni alalle hakenut saattaa siis luulla, että palkka olisi hiukan parempi kuin onkaan ja että omalla työpanoksella siihen voisi vaikuttaa. Eikä kukaan voi etukäteen tajuta sitä joustamisen määrää, ilmaisia työtuneja mitä alalla tehdään. Ei sekään tule mieleen, että kaikki vaatteet ja varusteet ostetaan itse (sään mukaiset ulkovaatteet, nastakengät, luistimet, sukset...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on naurettava ja vastenmielinen ketju. Onneksi omat lapset on jo koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää?
Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan on toimittava. Sen mukaan lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Siihen liitty se, että henkilö motivoituu ja kiinnostuu tekemisestään. Tätä innokkuutta haluamme vaalia ja viedä eteenpäin kun lapsi siirtyy koulun puolelle. Eli päiväkodissa emme voi vain jauhaa jotain vanhoja pohjia, vaan meidän tulee selvittää mistä juuri tämä lapsi on kiinnostunut ja innostunut. Jos emme ota lapsen yksilöllisyyttä huomioon, niin hänen motivaationsa oppimista kohtaan laskee ja hän kokee päiväkodin (myöhemmin koulun) itselleen etäisenä paikkana, pakkopullana.
No voi hyvät hyssykät. Mä en tiennyt, että koulun piti olla pakkopullaa, vaikka en ole ollut päiväkään päiväkodissa. Aina kotihoidossa. Anteeksi, että rakastin koulua ja oppimista - rakastan edelleen oppimista ja aina opiskelen uutta omalla ajallani. Anteeksi, väärin toimittu kun minulle ei ollut kukaan lto suunnittelemassa, mistä minun pitää tykätä. Olin hyvä koulussa ihan vääristä lähtökohdista.
Onpas tyhmä kommentti. Sinulla on varmaan selvillä mistä sen tyhmyydenkin olet saanut. Kun olet niin viisas. Onneksi sinulla on asiat hyvin eikä voisi edes paremmin olla.
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää?
Näinpä. Miettinyt, että sinne päiväkotiin tarvittaisiin opettajille avuksi mappi, joka sisältää kaiken mitä päiväkodissa tehdään eri-ikäisinä. Askarteluvaihtoehtoja lukuisia ja leikkivaihtoehtoja jne. Jokainen saisi oman mielen mukaan tehdä hommat, mutta se mappi sisältäisi kaiken. 365 päiväkoti... tekemistä vuoden jokaiselle päivälle... toki viikonlopuille ja lomille ei pk ulotu.
Revisioiden avulla mappia sitten päivitettäisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Näin juuri.
Johtuuko se opettajakato siitäkin että kandit pettyy siihen päiväkodin arkeen ja haihtuu kuin pieru sahataan parin vuoden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Hoitajahan ei ole kokonaisvaltaisesti vastuussa siitä mitä ryhmässä tapahtuu. Jos jotain nokan koputtamista tulee vanhemmilta tai vaikka lakimies tepastelee sisään, niin vaka ope on vastuussa. Siksi on ihan loogista, että vaka ope myös käy vasukeskustelut ja kirjaa mitä on keskusteltu. Kyllähän hoitajat pääsevät kuitenkin antamaan omat havaintonsa lapsesta vasuprosessin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monet hoitajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän hoitajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja hoitajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?
Monet kouluavustajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän kouluavustajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja avustajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?
Päiväkoti ei olep koulu. Mikset vastaa itse kysymykseen?
Esiopetus on perusopetusta joka tapahtuu yhä useammin koulun tiloissa. Esiopettajina toimii kandit.
Mutta toivoisin vastausta kysymykseen, miksi halutaan pitää yllä tuollaista jyrkkää jakoa hoitajien ja opettajien töiden välillä?
Koska toisen koulutus on oppimisessa ja toisen hoitamisessa. Työtehtävät on jaettu koulutuksen mukaan. Se selkeyttää ja sujuvoittaa työntekoa. P.s. Vastasin vaikka et minulta kysynytkään.
Koulutus sitä, koulutus tätä. Aika lailla samaa työtä tehdään monessa päiväkodissa, koulutuksesta ja nimikkeestä huolimatta. Ei open työ ole mitenkään mahdotonta hoitajalle, osahan sitä tekeekin. Oletko sitä mieltä, ettei ihminen kehity sen koulutuksensa jälkeen lainkaan? Onko työssäoppiminen tuntematon käsite?
Toivottavasti joku työssäoppija huolehtii saattohoitolääkityksestäsi.
Olipa asiaton kommentti. Sinäkö niille lapsille opetat päiväkodissa sitä pedagogiikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosionomien koulutus on laajempi ja parempi päiväkotityöhön. Kuten monessa viestissä tulee esiin, ryhmissä on paljon ns. vaativia lapsia/perheitä. Näiden kohdalla pitää kasvatuksen lisäksi miettiä perheen kanssa tehtävää yhteistyötä ja siinä sosionomin koulutuksella on paremmat eväät. Voisiko olla niin, että sosionomit ja lastenhoitajat hoitaisivat hommat kunnes lapset menee esikouluun/kouluun. Miksi opettajat ja sossut saavat enemmän palkkaa kuin ne, jotka lasten ja perheiden kanssa tekevät jatkuvasti työtä.
Lastentarhanopettajien tai ainakin esikoulun opettajien palkkaus on siinä mielessä mielenkiintoista , että luokanopettajat tekevät 1-2 luokkalaisten kanssa lähes samaa työtä ja koulutuskin on samantasoista. Palkka ja lomat ihan eri tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Yhdessäkään ryhmässä opettaja ei ole lasten kanssa 33 tuntia viikossa. Suunnitteluajan lisäksi on päivittäin joku palaveri tai vanhempainvartti tai tapaaminen. Vielä pois kahvitauko. Lto harvemmin nukuttaa lapset tai vahtii lepoaikaa, myös ulkoilu on pääosin hoitajan harteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johtuuko se opettajakato siitäkin että kandit pettyy siihen päiväkodin arkeen ja haihtuu kuin pieru sahataan parin vuoden jälkeen.
Mun tietääkseni ei. Kandeja on ollut aika vähän joten ei vaikuttaisi lukumääriin noin paljon. Suurin osa opettajista on sosionomeja. Kandit oli vielä jokunen vuosi sitten tutkimusten mukaan sitoutuneempia työhön kuin sosionomit, mikä olisikin ymmärrettävää , koska kandilla ei ole mitään toista työtä mihin on pätevä kun taas sosionomilla on. Kandiksi varmaan haki sellaisia jotka olivat enemmän varmoja vaka open urasta, kun taas sosionomiksi hakeneista osa varmasti halusi jättää auki mihin erikoistuvat. Mutta nyt viime vuosina on niin paljon ollut myllerrystä, että en tiedä mikä ryhmä eniten poistuu alalta. Lastenhoitajatkin ovat alkaneet lähtemään. Uusi laki varmasti karkoittanut osan sosionomeista ja lastenhoitajista. Kandeja se voisi tuoda enemmän alalle, koska selkeyttää työnkuvia. Mutta nyt on jo niin paha kriisi, että ehkä pallo on lähtenyt liikaa pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja opiskelen nyt sosionomiksi. Saan vielä vakapätevyyden. Tämä kandit vs sosionomit on yllättänyt itseni täysin. En ole törmännyt terveyspuolella siihen että sairaanhoitajat ajattelevat vaikka kätilöiden tai ensihoitajien olevan ei oikeita sairaanhoitajia. Kätilöt opiskelevat ensin sh tutkinnon ja päälle kätilötyötä. Sama sosionomeilla, ovat laajemman kuvan vakaopettajia, se on siis ns kaksoistutkinto kuten kätilö.
Siis ero kandin ja sosionomin välillä on se, että kandi on yliopistosta ja sosionomi amk:sta. Ihan eri tason koulutus sisällöiltään. En väitä, etteikö sosionomi olisi yhtä hyvä lto, mutta ero on koulutustasossa ja sisällöissä. Ei siis mitään tekemistä sh ja kätilö välillä.
Tätä asiaa jankattu monessa yhteydessä: amk ja yliopisto ovat täysin eri asioita. Ongelma tietysti käytännössä se, että eri tasoisilla tutkinnoilla voi tehdä samoja töitä samalla palkalla.
Meille varmaan Laureassa valehdellaan kun on kerrottu että saamme vielä samantasoisen tutkinnon kandien kanssa. Erikoist että tässä valehtelussa on mukana myös opetushallitus.
T : SosionomiYmmärrät varmaan että opiskelette ihan eri hallinnon alaa! Sinä sosiaalialaa ja kandi kasvatus-ja opetusalaa.
En ymmärrä. Saan vakaopen pätevyyden,suoritan samansisältöiset opinnot kandien kanssa. Tutkintoni on kuitenkin laajempi kuin kandeilla, siihen sisältyy myös vakaopen koulutus mutta myös sosiaalian koulutusta kuten pehetyötä ja lastensuojelua. Ei pelkällä sosiaalialan tutkinnolla voi olla vakaope mutta minä saankin molemmat pätevyydet jonka vuoksi työskentelymahdollisuudet ovat hyvät.
T: sosionomi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti työ on lähes kokonaan kiinni persoonasta ja kokemuksesta. Vaikka on kuinka teoriaa päässä mutta jos ei esim pysty hallitsemaan sitä lapsiryhmää niin siinä ei paljon teoriat auta.
ja nyt ollaan tilanteessa jossa hoitajan on hallittava koko ryhmä, 24 lasta kun ope sillä aikaa suunnittelee tai palaveeraa. Lopun ajan vetää pienryhmää ja siunailee kun se koko ryhmä on niin hankala. Niin on. Ja siitä hoitaja silti selviää koska vaihtoehtoja ei ole.
Enkä sano etteikö palaverit ja suunnitteluaika olisi tärkeää, on se, se on sitä hiljaista työtä joka ei välttämättä ulkopuolisen silmään näy mutta heijastuu silti lapsiin. Mutta homman etenemisessä mentiin perse edellä puuhun. Ensin olisi pitänyt järjestää resurssit eli lisätä ryhmiin toinen hoitaja pyörittämään arkea. Hoitaa palkkaus kuntoon ja miettiä valtakunnallisesti tehtävänvaativuus ja työtehtävät.
Nyt haslätään riittämättömillä resursseilla ja hoitajista on tullut supertaidot omaavia arjen pyörittäjiä. Samaan aikaan yhteiskunnan ja vanhempien vaatimukset varhaiskasvatusta kohtaan kasvaa. Arvostus on kuitenkin nolla.
t. lastenhoitaja joka vielä yrittää jaksaa
Kyllähän teillä pitäisi lain mukaan olla 24 lapsen ryhmässä kolmaskin kasvattaja!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Yhdessäkään ryhmässä opettaja ei ole lasten kanssa 33 tuntia viikossa. Suunnitteluajan lisäksi on päivittäin joku palaveri tai vanhempainvartti tai tapaaminen. Vielä pois kahvitauko. Lto harvemmin nukuttaa lapset tai vahtii lepoaikaa, myös ulkoilu on pääosin hoitajan harteilla.
Vanhempainvartit liittyvät yleensä vasu/eops prosesseihin. Eskarissa 2 krt vuodessa, muilla kerran. Minkäs teet? Pitää hoitaa. Jos on 24 lasta ja vartti, niin yhteen kiekkaan menee 6h + kirjaaminen.
Kahvitauko on sama hoitajalle ja opelle, 10 minsaa per pv.
Kuulostaa ihan järkevältä työnjaolta, että ope ei nukuta lapsia eikä valvo ulkoilua niin paljon kuin hoitaja. Ne on varmasti yhdessä sovittu hoidolliseksi ajaksi. Silloin opella on varmaan sak-ajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sairaanhoitaja ja opiskelen nyt sosionomiksi. Saan vielä vakapätevyyden. Tämä kandit vs sosionomit on yllättänyt itseni täysin. En ole törmännyt terveyspuolella siihen että sairaanhoitajat ajattelevat vaikka kätilöiden tai ensihoitajien olevan ei oikeita sairaanhoitajia. Kätilöt opiskelevat ensin sh tutkinnon ja päälle kätilötyötä. Sama sosionomeilla, ovat laajemman kuvan vakaopettajia, se on siis ns kaksoistutkinto kuten kätilö.
Siis ero kandin ja sosionomin välillä on se, että kandi on yliopistosta ja sosionomi amk:sta. Ihan eri tason koulutus sisällöiltään. En väitä, etteikö sosionomi olisi yhtä hyvä lto, mutta ero on koulutustasossa ja sisällöissä. Ei siis mitään tekemistä sh ja kätilö välillä.
Tätä asiaa jankattu monessa yhteydessä: amk ja yliopisto ovat täysin eri asioita. Ongelma tietysti käytännössä se, että eri tasoisilla tutkinnoilla voi tehdä samoja töitä samalla palkalla.
Meille varmaan Laureassa valehdellaan kun on kerrottu että saamme vielä samantasoisen tutkinnon kandien kanssa. Erikoist että tässä valehtelussa on mukana myös opetushallitus.
T : SosionomiYmmärrät varmaan että opiskelette ihan eri hallinnon alaa! Sinä sosiaalialaa ja kandi kasvatus-ja opetusalaa.
En ymmärrä. Saan vakaopen pätevyyden,suoritan samansisältöiset opinnot kandien kanssa. Tutkintoni on kuitenkin laajempi kuin kandeilla, siihen sisältyy myös vakaopen koulutus mutta myös sosiaalian koulutusta kuten pehetyötä ja lastensuojelua. Ei pelkällä sosiaalialan tutkinnolla voi olla vakaope mutta minä saankin molemmat pätevyydet jonka vuoksi työskentelymahdollisuudet ovat hyvät.
T: sosionomi
Sosionomin koulutukseen ei kuulu opettajankoulutusta, ei opettajan pedagogisia opintoja, eikä kasvatustiedettä. Onko sinulle väitetty, että teet ensin 3v kasvatustieteiden kandin ja siihen päälle 6kk perhetyö-lastensuojelu-kombon? Vai mitä tarkoitat samansisältöisellä? Ei se niin mene. Opiskelet ihan eri ainetta.
Vierailija kirjoitti:
Sosionomien koulutus on laajempi ja parempi päiväkotityöhön. Kuten monessa viestissä tulee esiin, ryhmissä on paljon ns. vaativia lapsia/perheitä. Näiden kohdalla pitää kasvatuksen lisäksi miettiä perheen kanssa tehtävää yhteistyötä ja siinä sosionomin koulutuksella on paremmat eväät. Voisiko olla niin, että sosionomit ja lastenhoitajat hoitaisivat hommat kunnes lapset menee esikouluun/kouluun. Miksi opettajat ja sossut saavat enemmän palkkaa kuin ne, jotka lasten ja perheiden kanssa tekevät jatkuvasti työtä.
Lastentarhanopettajien tai ainakin esikoulun opettajien palkkaus on siinä mielessä mielenkiintoista , että luokanopettajat tekevät 1-2 luokkalaisten kanssa lähes samaa työtä ja koulutuskin on samantasoista. Palkka ja lomat ihan eri tasolla.
Lto ja luokanopen koulutus ei ole samantasoista.
Ehdotan sitten että siirretään osa koulun alkuopetuksen tavotteista eskariin, esim. Kirjain-äänne tuntemus voisi olla ehtona kouluun pääsyyn ja jos eskarin aikana ei opi, on eskarin kertaus tai tuen tarpessa ja mahdollisesti erityisen tuen papereilla kouluun integroituna tai pienryhmään.
Alkuopetuksen opella voi olla 25 oppilasta yksin vastuullaan, tukenaan satunnaisesti avustaja ja erityisopettaja, joukossa 2-5 tuen tarvitsijaa, tavotteet eivät ole vain kasvatuksellisia vaan oppilaat täytyy saada oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkuun en sano aidosti tietäväni alasta, mutta nyt esitän siis vain arvauksia.
Koko ala lienee rakennettu niin, että "pätevät" opettajat, eli ne yliopistokoulutuksen saaneet viettävät osan viikkotunneista "suunnitellen". Heidän pitää suunnitella sitä, tätä ja vähän tuota. Kaikki viralliset kokoukset vanhempien kanssa pitää juuri näiden "pätevien" pitää ja niistä laatia virallistakin virallisemman dokumentit. Näihin käytetään myös aikaa. Nämä pätevät varmaakin kokoontuvat viikottain palaveeraamaan ja "vetämään yhteen" viikon tapahtumia. Sillä aikaa ne muut leikittävät lapsia.
Ja nyt saa heittää kiviä ja ampua tammenterhoilla. Aivan täysin puhdas veikkaus veronmaksajana. Mitään, en siis yhtään mitään alasta tiedä, mutta tällainen aivan hassu ja hölmö teoria tuli mieleeni.
Miksi vähättelet puhumalla "suunnittelusta" ja "pätevistä" opettajista? Vai ajatteletko, että raksallakin rakennusmestari "suunnittelee" sitä, tätä ja vähän tuota, kaikkiin virallisiin kokouksiin pitää näiden "pätevien" raksamestarien mennä ja viikoittain "vetää yhteen" työmaan tapahtumia? Rakennusmestarin tilalle voit vaihtaa vaikka diplomi-insinöörin, jos se auttaa havainnollistamaan esimerkkiä paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkuun en sano aidosti tietäväni alasta, mutta nyt esitän siis vain arvauksia.
Koko ala lienee rakennettu niin, että "pätevät" opettajat, eli ne yliopistokoulutuksen saaneet viettävät osan viikkotunneista "suunnitellen". Heidän pitää suunnitella sitä, tätä ja vähän tuota. Kaikki viralliset kokoukset vanhempien kanssa pitää juuri näiden "pätevien" pitää ja niistä laatia virallistakin virallisemman dokumentit. Näihin käytetään myös aikaa. Nämä pätevät varmaakin kokoontuvat viikottain palaveeraamaan ja "vetämään yhteen" viikon tapahtumia. Sillä aikaa ne muut leikittävät lapsia.
Ja nyt saa heittää kiviä ja ampua tammenterhoilla. Aivan täysin puhdas veikkaus veronmaksajana. Mitään, en siis yhtään mitään alasta tiedä, mutta tällainen aivan hassu ja hölmö teoria tuli mieleeni.
Siis kyllä, opettajan työhön ympäri maailman kuuluu suunnittelu, asioiden yhteenveto ja arvioiminen että ollaanko oikealla polulla. Toimiiko se mitä ollaan tehty. Aika huonosti olisi asiat, jos suunnittelua ei tehtäisi. Vaka opettaja on 33h viikossa läsnä lapsille kun esimerkiksi alakoulun opettaja on puolet siitä. Vaka ope siis suunnittelee huomattavan paljon vähemmän kuin koulun ope.
Se tunti kun vaka ope suunnittelee, on resurssoitu huonosti. Päättäjät eivät ole antaneet lisää henkilökuntaa kattaamaan sitä aikaa ryhmässä. Joissain taloissa joku toisesta ryhmästä tulla paikkaamaan, mutta eipä kai paljon sitä tapahdu. Yleensä suunnittelu ajoitetaan lepohetkeen jotta ope olisi mahdollisimman vähän pois lapsilta, mutta se riippuu ryhmästä. Joissain ryhmissä tarvitaan kaikkia aikuisia lepohetkellä.
Kerran viikossa ope suunnittelee yhdessä koko tiimin kanssa eli esimerkiksi kahden lastenhoitajan. Tämä kestää tunnin. Sitä tullaan paikkaamaan toisesta ryhmästä.
Kerran tai pari kuussa ope suunnittelee yhdessä muiden opettajien kanssa koko taloa koskevia asioita noin tunnin verran.
Kerran tai pari kuussa lastenhoitaja suunnittelee yhdessä muiden lastenhoitajien kanssa koko taloa koskevia asioita noin tunnin verran.
Kerran tai pari kuussa ope tai lastenhoitaja suunnittelee yhdessä muun henkilöstön kanssa koko taloa koskevia asioita noin tunnin verran.
Tämä on yhden päiväkodin malli ja näitä on erilaisia. Opelle siis suunnittelua noin 26h kuukaudessa ja läsnä lapsille 126h. Lastenhoitajalle suunnittelua noin 6h kuukaudessa ja läsnä lapsille 146h.
Nyt on pakko kysyä, että mitä yhteistä suunniteltavaa on lastenhoitajilla?
PS. Ai niin, kävin päiväkerhossa 4-6 vuotiaana kerran viikossa ja siellä laulettiin ja askarreltiin. Inhosin molempia sekä sitä kerhoa. Päiväkodin pakkoaskartelu ja laulu olisi tehnyt minusta varmaan fiksumman ihmisen. Koulussakaan en tykännyt askartelusta, mutta sitä ei tehty koko ajan. Käsityöt sen sijaan on kivoja.