Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.

Haavehourailija. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis kelpaisiko teille päiväkotihenkilökunnan parhaimmistolle se, että hoitajia palkattaisiin lisää? Siis ei palkankorotusta, mutta lisähenkilökunnan kautta helpotusta työhön?

Tässä kellään muillekkaan mitään työn helpotuksia ole tulossa. Tahti kiristyy ja liksaa leikataan.

Huokaus. En minäkään voi luvata yhdelläkään ihmiselle töitä mistään päin Tellusta. Yritin vain esittää yhden ehdotuksen, jolla myös voitaisiin teoriassa saada helpotusta ongelmiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sairaanhoitaja ja opiskelen nyt sosionomiksi. Saan vielä vakapätevyyden. Tämä kandit vs sosionomit on yllättänyt itseni täysin. En ole törmännyt terveyspuolella siihen että sairaanhoitajat ajattelevat vaikka kätilöiden tai ensihoitajien olevan ei oikeita sairaanhoitajia. Kätilöt opiskelevat ensin sh tutkinnon ja päälle kätilötyötä. Sama sosionomeilla, ovat laajemman kuvan vakaopettajia, se on siis ns kaksoistutkinto kuten kätilö.

Siis ero kandin ja sosionomin välillä on se, että kandi on yliopistosta ja sosionomi amk:sta. Ihan eri tason koulutus sisällöiltään. En väitä, etteikö sosionomi olisi yhtä hyvä lto, mutta ero on koulutustasossa ja sisällöissä. Ei siis mitään tekemistä sh ja kätilö välillä.

Tätä asiaa jankattu monessa yhteydessä: amk ja yliopisto ovat täysin eri asioita. Ongelma tietysti käytännössä se, että eri tasoisilla tutkinnoilla voi tehdä samoja töitä samalla palkalla.

Meille varmaan Laureassa valehdellaan kun on kerrottu että saamme vielä samantasoisen tutkinnon kandien kanssa. Erikoist että tässä valehtelussa on mukana myös opetushallitus.

T : Sosionomi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet hoitajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän hoitajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja hoitajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Monet kouluavustajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän kouluavustajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja avustajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Päiväkoti ei olep koulu. Mikset vastaa itse kysymykseen?

Esiopetus on perusopetusta joka tapahtuu yhä useammin koulun tiloissa. Esiopettajina toimii kandit.

Mutta toivoisin vastausta kysymykseen, miksi halutaan pitää yllä tuollaista jyrkkää jakoa hoitajien ja opettajien töiden välillä?

Koska toisen koulutus on oppimisessa ja toisen hoitamisessa. Työtehtävät on jaettu koulutuksen mukaan. Se selkeyttää ja sujuvoittaa työntekoa. P.s. Vastasin vaikka et minulta kysynytkään.

Kun itse olin päiväkodissa sijaisena, siellä se ainakin meni niin että lastenhoitaja sluibaili jatkuvasti jossain varastossa milloin milläkin verukkeella ja se lastentarhanope oli lasten kanssa. Aina kun silmä vältti, hoitaja lähti ”kattamaan” tai hakemaan milloin mitäkin ja jätti open surutta yksin. Se ope oli koko ajan sitoutunut niihin mukuloihin. Ärsytti sen puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen sairaanhoitaja ja opiskelen nyt sosionomiksi. Saan vielä vakapätevyyden. Tämä kandit vs sosionomit on yllättänyt itseni täysin. En ole törmännyt terveyspuolella siihen että sairaanhoitajat ajattelevat vaikka kätilöiden tai ensihoitajien olevan ei oikeita sairaanhoitajia. Kätilöt opiskelevat ensin sh tutkinnon ja päälle kätilötyötä. Sama sosionomeilla, ovat laajemman kuvan vakaopettajia, se on siis ns kaksoistutkinto kuten kätilö.

Siis ero kandin ja sosionomin välillä on se, että kandi on yliopistosta ja sosionomi amk:sta. Ihan eri tason koulutus sisällöiltään. En väitä, etteikö sosionomi olisi yhtä hyvä lto, mutta ero on koulutustasossa ja sisällöissä. Ei siis mitään tekemistä sh ja kätilö välillä.

Tätä asiaa jankattu monessa yhteydessä: amk ja yliopisto ovat täysin eri asioita. Ongelma tietysti käytännössä se, että eri tasoisilla tutkinnoilla voi tehdä samoja töitä samalla palkalla.

Meille varmaan Laureassa valehdellaan kun on kerrottu että saamme vielä samantasoisen tutkinnon kandien kanssa. Erikoist että tässä valehtelussa on mukana myös opetushallitus.

T : Sosionomi

Ymmärrät varmaan että opiskelette ihan eri hallinnon alaa! Sinä sosiaalialaa ja kandi kasvatus-ja opetusalaa.

Ehdotus!

Lto:lla menee 5 tuntia viikossa suunnitteluun. Osa päiväkodin tunneista ei ole tätä aikaa missä tehdään näitä suunniteltuja juttuja.

Siispä kierrättäkää lto:a päiväkodin eri ryhmissä vetämässä suunniteltuja juttuja. Silloin resurssit menee oikein. Muu aika sitten hoitajien valvovan silmän alla vähemmän koulutusta vastivia juttuja.

Fiksua ja edullisempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet hoitajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän hoitajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja hoitajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Monet kouluavustajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän kouluavustajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja avustajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Päiväkoti ei olep koulu. Mikset vastaa itse kysymykseen?

Esiopetus on perusopetusta joka tapahtuu yhä useammin koulun tiloissa. Esiopettajina toimii kandit.

Mutta toivoisin vastausta kysymykseen, miksi halutaan pitää yllä tuollaista jyrkkää jakoa hoitajien ja opettajien töiden välillä?

Koska toisen koulutus on oppimisessa ja toisen hoitamisessa. Työtehtävät on jaettu koulutuksen mukaan. Se selkeyttää ja sujuvoittaa työntekoa. P.s. Vastasin vaikka et minulta kysynytkään.

Koulutus sitä, koulutus tätä. Aika lailla samaa työtä tehdään monessa päiväkodissa, koulutuksesta ja nimikkeestä huolimatta. Ei open työ ole mitenkään mahdotonta hoitajalle, osahan sitä tekeekin. Oletko sitä mieltä, ettei ihminen kehity sen koulutuksensa jälkeen lainkaan? Onko työssäoppiminen tuntematon käsite?

Vierailija kirjoitti:

Ehdotus!

Lto:lla menee 5 tuntia viikossa suunnitteluun. Osa päiväkodin tunneista ei ole tätä aikaa missä tehdään näitä suunniteltuja juttuja.

Siispä kierrättäkää lto:a päiväkodin eri ryhmissä vetämässä suunniteltuja juttuja. Silloin resurssit menee oikein. Muu aika sitten hoitajien valvovan silmän alla vähemmän koulutusta vastivia juttuja.

Fiksua ja edullisempaa.

Unohdat nyt että esikoululaisille täytyy vetää esiopsin mukaista toimintaa ja muille varhaiskasvatussuunnitelman mukaista, joten reisille taas meni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet hoitajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän hoitajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja hoitajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Monet kouluavustajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän kouluavustajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja avustajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Päiväkoti ei olep koulu. Mikset vastaa itse kysymykseen?

Esiopetus on perusopetusta joka tapahtuu yhä useammin koulun tiloissa. Esiopettajina toimii kandit.

Mutta toivoisin vastausta kysymykseen, miksi halutaan pitää yllä tuollaista jyrkkää jakoa hoitajien ja opettajien töiden välillä?

Koska toisen koulutus on oppimisessa ja toisen hoitamisessa. Työtehtävät on jaettu koulutuksen mukaan. Se selkeyttää ja sujuvoittaa työntekoa. P.s. Vastasin vaikka et minulta kysynytkään.

Koulutus sitä, koulutus tätä. Aika lailla samaa työtä tehdään monessa päiväkodissa, koulutuksesta ja nimikkeestä huolimatta. Ei open työ ole mitenkään mahdotonta hoitajalle, osahan sitä tekeekin. Oletko sitä mieltä, ettei ihminen kehity sen koulutuksensa jälkeen lainkaan? Onko työssäoppiminen tuntematon käsite?

Toivottavasti joku työssäoppija huolehtii saattohoitolääkityksestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Kun itse olin päiväkodissa sijaisena, siellä se ainakin meni niin että lastenhoitaja sluibaili jatkuvasti jossain varastossa milloin milläkin verukkeella ja se lastentarhanope oli lasten kanssa. Aina kun silmä vältti, hoitaja lähti ”kattamaan” tai hakemaan milloin mitäkin ja jätti open surutta yksin. Se ope oli koko ajan sitoutunut niihin mukuloihin. Ärsytti sen puolesta.

Joo siis totakin näkee. Ja miksipä ei, ihmisiä kun ollaan.

Pitäisi murtaa ne myytit, että kaikki x on ihan pahoja ja kaikki y on ihan hyviä. (Kirjainten paikalle voi laittaa haluamansa ihmisryhmän.) Usein kuulee, että kaikki lastenhoitajat on hyviksiä, koska ovat lasten kanssa eniten, ovat matalasti koulutettuja (oi kuinka hellyyttävää!...täh?!). Kaikki opet on kamalia, koska koulutuksen myötä heidän on pakko olla kylmäsydämisiä. Ihan puppua! Ihminen hirveen helposti kehittää mielessään yleistyksiä ja teorioita. 

Lastenhoitajat muuten ovat tilastollisesti eniten saikulla. Ei siinä mitään, räkä roiskuu rapatessa. Mutta miten käy nille laskelmille, että kuka on eniten lasten kanssa? Romukoppaan kaikki tuollainen luokittelu ja otetaan jokainen yksilö sellaisena kun on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla olisi yksi tosielämän kertomus joka on jäänyt askarruttamaan mieltä. Yhdessä päiväkodissa oli aivan loistava lastenhoitaja. Hän oli siis kertakaikkiaan niin taitava lasten kanssa ja tuli kaikkien ihmisten kanssa erinomaisesti toimeen. Älykäs ja miellyttävä. En ole koskaan niin pitkäpinnaista ihmistä tavannut. Kävipä niin, että ryhmään tarvittiin toista opettajaa. Lastenhoitaja oli pitkän uransa aikana tuuraillut opettajia. Hänet siis palkattiin siihen toiseksi opettajaksi. Jonkun ajan päästä yllätyin, kun hän alkoi olemaan pinna kireellä ja tiuskimaan, oli yleensä vakavan ja väsyneen näköinen. Minusta tuntui, että opettajan toimiminen oli kuitenkin hänelle jollain tavalla haastavaa. Vaikka ryhmässä oli toinenkin ope eli hänen ei yksin tarvinnut taakkaa kantaa ja vaikka hänellä oli paljon kokemusta. Minulle jäi sellainen ajatus siitä, että tämä lastenhoitaja oli erinomainen juuri niissä tehtävissä missä hän oli hioutunut olemaan erinomainen. Mutta että hänellä ei kuitenkaan ollut valmiuksia hieman toisenlaiseen tehtävään. Ehkä ajan kanssa olisi handlannut senkin. Siihen olen törmännyt ennenkin, että joku lastenhoitaja kertoo ettei tykännyt koulusta, ei halunnut/päässyt lukioon, meni ammattikouluun ja sieltä töihin. Henkilö vaikuttaa kaikinpuolin erittäin pätevältä tyypiltä. Mutta kun tulee joku yllättävä tehtävä vaikka listan tekeminen tai vähän monimutkaisemman tekstin lukeminen, niin se ei onnistukaan. En usko, että kaikista lastenhoitajista olisi opettajien kirjallisia töitä tekemään ja sitä isoa palettia pyörittämään. 

Se nyt voi johtua mistä vaan jos henkilö muuttuu kireemmäksi. Todennäköisemmin yksityiselämässä tapahtunut jotain ikävää.

Kaikista lastenhoitajista ei ole opettajiksi mutta joutuvat niihin tehtäviin. Osa haluaakin. Työ on vaativaa ja se voi yllättää hoitajan. Varmaan useampikin muuttuu kireämmäksi, kun pitäis saada työt tehtyä ja suunniteltua viiteen tuntiin.

Kireyteen voi vaikuttaa myös yksityiselämä.

Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monet hoitajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän hoitajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja hoitajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Monet kouluavustajat kuitenkin tekevät sitä työtä ja suoriutuvat siitä hyvin. Olisiko niin, että jo ennestään hyvän kouluavustajan ei ole mitenkään mahdotonta oppia myös opettajan työhön kuuluvia asioita? Miksi jako opettajan ja avustajan töiden välillä halutaan pitää niin selkeänä?

Päiväkoti ei olep koulu. Mikset vastaa itse kysymykseen?

Esiopetus on perusopetusta joka tapahtuu yhä useammin koulun tiloissa. Esiopettajina toimii kandit.

Mutta toivoisin vastausta kysymykseen, miksi halutaan pitää yllä tuollaista jyrkkää jakoa hoitajien ja opettajien töiden välillä?

Koska toisen koulutus on oppimisessa ja toisen hoitamisessa. Työtehtävät on jaettu koulutuksen mukaan. Se selkeyttää ja sujuvoittaa työntekoa. P.s. Vastasin vaikka et minulta kysynytkään.

Koulutus sitä, koulutus tätä. Aika lailla samaa työtä tehdään monessa päiväkodissa, koulutuksesta ja nimikkeestä huolimatta. Ei open työ ole mitenkään mahdotonta hoitajalle, osahan sitä tekeekin. Oletko sitä mieltä, ettei ihminen kehity sen koulutuksensa jälkeen lainkaan? Onko työssäoppiminen tuntematon käsite?

Apua!! Sinäkö veisit porsaan K-kauppiaalle teurastettavaksi, koska hän nyt on muutenkin lihan kanssa tekemisissä ja eiköhän opi tuonkin kokeilemalla. Keksipä mulle vertailukelpoisia ammatteja missä joku aivan eri koulutus antaa valmiudet johonkin toiseen. Samalla tavalla kuin sun mielestä lastenhoitaja vois olla ope. Voisko muuten ip-kerhon vetäjäkin olla alakoulun ope?

Työskentelen teollisuudessa. Rakastan rutiineja.

Olisi kauhistus suunnitella jotain uutta ja kivaa joka päivälle erikseen. Ryhmän lapset vaihtuvat kuka on kipeänä ja kuka lomalla. Lissu osaa pitää kynää jo hyvin ja Maikki vasta aloittelee. Leena on vilkas ja Terttu hiljainen. Pojat mieluusti ajelis autoilla kuin kynä hommia...

Ihanat tädit jotka odottavata lastani ja antavat hänelle turvalliset rajat työpäiväni aikana. Pitävät huolta ja haen iloisen lapseni joka pulputtaa mitä kivaa tänään tehtiin.

On oikein maksaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää? 

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan on toimittava. Sen mukaan lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Siihen liitty se, että henkilö motivoituu ja kiinnostuu tekemisestään. Tätä innokkuutta haluamme vaalia ja viedä eteenpäin kun lapsi siirtyy koulun puolelle. Eli päiväkodissa emme voi vain jauhaa jotain vanhoja pohjia, vaan meidän tulee selvittää mistä juuri tämä lapsi on kiinnostunut ja innostunut. Jos emme ota lapsen yksilöllisyyttä huomioon, niin hänen motivaationsa oppimista kohtaan laskee ja hän kokee päiväkodin (myöhemmin koulun) itselleen etäisenä paikkana, pakkopullana.

Siis oikeestiko sun mielestä kuka vain voi tehdä? Ok.

Kun alalle kouluttautuu, nii mielessä pitäis olla myös alan palkkaus. Pakko ei oo työtä tehdä, aina voi kouluttautua parempipalkkaiseen ammattiin, ei tarvi kitistä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää? 

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan on toimittava. Sen mukaan lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Siihen liitty se, että henkilö motivoituu ja kiinnostuu tekemisestään. Tätä innokkuutta haluamme vaalia ja viedä eteenpäin kun lapsi siirtyy koulun puolelle. Eli päiväkodissa emme voi vain jauhaa jotain vanhoja pohjia, vaan meidän tulee selvittää mistä juuri tämä lapsi on kiinnostunut ja innostunut. Jos emme ota lapsen yksilöllisyyttä huomioon, niin hänen motivaationsa oppimista kohtaan laskee ja hän kokee päiväkodin (myöhemmin koulun) itselleen etäisenä paikkana, pakkopullana.

No voi hyvät hyssykät. Mä en tiennyt, että koulun piti olla pakkopullaa, vaikka en ole ollut päiväkään päiväkodissa. Aina kotihoidossa. Anteeksi, että rakastin koulua ja oppimista - rakastan edelleen oppimista ja aina opiskelen uutta omalla ajallani. Anteeksi, väärin toimittu kun minulle ei ollut kukaan lto suunnittelemassa, mistä minun pitää tykätä. Olin hyvä koulussa ihan vääristä lähtökohdista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää? 

Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan on toimittava. Sen mukaan lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Siihen liitty se, että henkilö motivoituu ja kiinnostuu tekemisestään. Tätä innokkuutta haluamme vaalia ja viedä eteenpäin kun lapsi siirtyy koulun puolelle. Eli päiväkodissa emme voi vain jauhaa jotain vanhoja pohjia, vaan meidän tulee selvittää mistä juuri tämä lapsi on kiinnostunut ja innostunut. Jos emme ota lapsen yksilöllisyyttä huomioon, niin hänen motivaationsa oppimista kohtaan laskee ja hän kokee päiväkodin (myöhemmin koulun) itselleen etäisenä paikkana, pakkopullana.

Näinhän se pitäis vasun mukaan toimia. Mutta voitte miettiä mikä on käytäntö kun ryhmässä on yli 20 lasta joista moni on tosi rauhaton ja päivät on vaan selviytymistä. T: lastenhoitaja

Järkyttävä ketju. Naiset riitelee ja kinastelevat keskenään. Tällä menolla ei palkat nouse ja päiväkodit menee syvemmälle suohon. Opettajilla on ollut huono liitto takana ja osa syynä ahdinkoon. Viimeiset parikyt vuotta siellä vaikuttaneet pitäisi saada vastuuseen.