Lue keskustelun säännöt.
Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.
28.12.2019 |
Jos lapsellasi on korvatulehdus, pyydätkö naapurin 16-vuotiasta tyttöä vilkaisemaan? Et.
Jos sinulla on joku iltameno ja tarvitset pariksi tunniksi lapsellesi hoitajan, voito pyytää naapurin 16-vuotiasta tyttöä vahtimaan? Kyllä.
Tämän päivän Hesarissa marmatettiin siitä, että lääkäreille maksetaan yli tonni kuussa lisää palkkaa, jotta Helsingin terveyskeskuksiin saataisiin lisää lääkäreitä, kun samaan aikaan lastentarhanopettajapulaan ei löydy rahoitusta. Kumpi on tärkeämpää, lastenhoito vai lääkäreiden saatavuus? Haloo!
En tajua, miksi lastentarhanopettajia pitää kouluttaa yliopistossa, kun oikeasti siihen työhön kelpaa aivan kuka tahansa. Kuten se naapurin 16-vuotias tyttö. Mitä muuta työtä voisi ulkoistaa kenelle tahansa? Miksi päiväkotiin tarvitaan maistereita, mutta sitten kun tarvitaan iltahoitoa tai viikonloppuhoitoa, niin samaan työhön voidaan palkata kuka vaan?
Kommentit (782)
Voi teitä. Tappelette titteleistä kun koko päivähoito on syvällä suossa. Olisiko teidän aika unohtaa pätemiset titteleillä, yhdistää voimanne ja alkaa ajamaan parempaa päivähoitoa Suomen lapsille? Ongelma kun on ne liian isot ryhmäkoot ja liian vähän henkilökuntaa suhteessa lapsimäärään. Toki palkkakin on pieni. Siitä ei pääse mihinkään. Mut olisiko aika arvostaa jokaisen päiväkotityöntekijän panosta ja lopettaa ajamasta vaan omaa etuaan? Palkankorotus kuuluu kaikille päiväkodin työntekijöille. Ei tilanne muutu jos te vaan keskenänne tappelette siitä, kuka on kandi ja siten pätevämpi kuin se amk-käynyt sosionomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkuun en sano aidosti tietäväni alasta, mutta nyt esitän siis vain arvauksia.
Koko ala lienee rakennettu niin, että "pätevät" opettajat, eli ne yliopistokoulutuksen saaneet viettävät osan viikkotunneista "suunnitellen". Heidän pitää suunnitella sitä, tätä ja vähän tuota. Kaikki viralliset kokoukset vanhempien kanssa pitää juuri näiden "pätevien" pitää ja niistä laatia virallistakin virallisemman dokumentit. Näihin käytetään myös aikaa. Nämä pätevät varmaakin kokoontuvat viikottain palaveeraamaan ja "vetämään yhteen" viikon tapahtumia. Sillä aikaa ne muut leikittävät lapsia.
Ja nyt saa heittää kiviä ja ampua tammenterhoilla. Aivan täysin puhdas veikkaus veronmaksajana. Mitään, en siis yhtään mitään alasta tiedä, mutta tällainen aivan hassu ja hölmö teoria tuli mieleeni.
Siis kyllä, opettajan työhön ympäri maailman kuuluu suunnittelu, asioiden yhteenveto ja arvioiminen että ollaanko oikealla polulla. Toimiiko se mitä ollaan tehty. Aika huonosti olisi asiat, jos suunnittelua ei tehtäisi. Vaka opettaja on 33h viikossa läsnä lapsille kun esimerkiksi alakoulun opettaja on puolet siitä. Vaka ope siis suunnittelee huomattavan paljon vähemmän kuin koulun ope.
Se tunti kun vaka ope suunnittelee, on resurssoitu huonosti. Päättäjät eivät ole antaneet lisää henkilökuntaa kattaamaan sitä aikaa ryhmässä. Joissain taloissa joku toisesta ryhmästä tulla paikkaamaan, mutta eipä kai paljon sitä tapahdu. Yleensä suunnittelu ajoitetaan lepohetkeen jotta ope olisi mahdollisimman vähän pois lapsilta, mutta se riippuu ryhmästä. Joissain ryhmissä tarvitaan kaikkia aikuisia lepohetkellä.
Kerran viikossa ope suunnittelee yhdessä koko tiimin kanssa eli esimerkiksi kahden lastenhoitajan. Tämä kestää tunnin. Sitä tullaan paikkaamaan toisesta ryhmästä.
Kerran tai pari kuussa ope suunnittelee yhdessä muiden opettajien kanssa koko taloa koskevia asioita noin tunnin verran.
Kerran tai pari kuussa lastenhoitaja suunnittelee yhdessä muiden lastenhoitajien kanssa koko taloa koskevia asioita noin tunnin verran.
Kerran tai pari kuussa ope tai lastenhoitaja suunnittelee yhdessä muun henkilöstön kanssa koko taloa koskevia asioita noin tunnin verran.
Tämä on yhden päiväkodin malli ja näitä on erilaisia. Opelle siis suunnittelua noin 26h kuukaudessa ja läsnä lapsille 126h. Lastenhoitajalle suunnittelua noin 6h kuukaudessa ja läsnä lapsille 146h.
Nyt on pakko kysyä, että mitä yhteistä suunniteltavaa on lastenhoitajilla?
Joku osaa varmasti vastata paremmin, mutta luulisin, että liittyy hoitoon ja huolenpitoon. Esimerkiksi jos päiväkotiin otetaan vahvuusvaris eli positiivinen pedagogiikka, niin lastenhoitajat voivat suunnittelupalaverissa keskustella, että kuinka se näkyy juuri lastenhoitajan työssä. Kun tuli uusi valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma, niin lastenhoitajat varmasti kävivät sitä läpi lastenhoitajan työn näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Tässä ehkä selkein esimerkki siitä, miten itse koen monesti lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien eron. Monelle hoitajalle vasujen lukeminen on pakkopullaa, lasten vasujen kirjaaminen ja ryhmävasun tekeminenkin on "ihan perseestä", kuten itse sanoit. Uskallan väittää, että kaikki lastenhoitajat eivät ole edes lukeneet valtakunnallista, kuntakohtaista ja kaupungin vasua. Kun taas monelle opettajalle vasujen lukeminen ja tekeminen on mielenkiintoista, omaa osaamista syventävää ja antaa merkityksen sille, mitä työssään tekee ja miksi.
Vasujen teko ei kuulu hoitajalle, miksi sen pitäisi kiinnostaa? Olen hoitaja eikä meillä ole vuosiin hoitajat tehneet vasuja, olen lukenut ne läpi, sekä valtakunnalliset että paikallisen ja lasten henkilökohtaiset. Sanahelinäksi ne valitettavasti pääosin jää. Opettajan palkka on korkeampi siksi että hänellä on vaativampi tehtävä johon kuuluu esim. vasujen teko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päiväkoti työ on lähes kokonaan kiinni persoonasta ja kokemuksesta. Vaikka on kuinka teoriaa päässä mutta jos ei esim pysty hallitsemaan sitä lapsiryhmää niin siinä ei paljon teoriat auta.
ja nyt ollaan tilanteessa jossa hoitajan on hallittava koko ryhmä, 24 lasta kun ope sillä aikaa suunnittelee tai palaveeraa. Lopun ajan vetää pienryhmää ja siunailee kun se koko ryhmä on niin hankala. Niin on. Ja siitä hoitaja silti selviää koska vaihtoehtoja ei ole.
Enkä sano etteikö palaverit ja suunnitteluaika olisi tärkeää, on se, se on sitä hiljaista työtä joka ei välttämättä ulkopuolisen silmään näy mutta heijastuu silti lapsiin. Mutta homman etenemisessä mentiin perse edellä puuhun. Ensin olisi pitänyt järjestää resurssit eli lisätä ryhmiin toinen hoitaja pyörittämään arkea. Hoitaa palkkaus kuntoon ja miettiä valtakunnallisesti tehtävänvaativuus ja työtehtävät.
Nyt haslätään riittämättömillä resursseilla ja hoitajista on tullut supertaidot omaavia arjen pyörittäjiä. Samaan aikaan yhteiskunnan ja vanhempien vaatimukset varhaiskasvatusta kohtaan kasvaa. Arvostus on kuitenkin nolla.
t. lastenhoitaja joka vielä yrittää jaksaa
Kyllähän teillä pitäisi lain mukaan olla 24 lapsen ryhmässä kolmaskin kasvattaja!
On joo mutta usein paikalla on minä ja toinen ope. Toinen ope on lähtenyt kotiin tai suunnittelee, joskus suunnittelevat yhtäaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Yhdessäkään ryhmässä opettaja ei ole lasten kanssa 33 tuntia viikossa. Suunnitteluajan lisäksi on päivittäin joku palaveri tai vanhempainvartti tai tapaaminen. Vielä pois kahvitauko. Lto harvemmin nukuttaa lapset tai vahtii lepoaikaa, myös ulkoilu on pääosin hoitajan harteilla.
Vanhempainvartit liittyvät yleensä vasu/eops prosesseihin. Eskarissa 2 krt vuodessa, muilla kerran. Minkäs teet? Pitää hoitaa. Jos on 24 lasta ja vartti, niin yhteen kiekkaan menee 6h + kirjaaminen.
Kahvitauko on sama hoitajalle ja opelle, 10 minsaa per pv.
Kuulostaa ihan järkevältä työnjaolta, että ope ei nukuta lapsia eikä valvo ulkoilua niin paljon kuin hoitaja. Ne on varmasti yhdessä sovittu hoidolliseksi ajaksi. Silloin opella on varmaan sak-ajat.
Joo ihan järkevää se on mutta vastaukseni oli siihen kun joku väitti että ope on 33 tuntia viikossa ryhmässä, ei ole. Palavereja ja suunnittelua on päivittäin n. 2 tuntia, jos ei ulkoile eikä osallistu lepohetkeen niin on lasten kanssa 3-5 tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Yhdessäkään ryhmässä opettaja ei ole lasten kanssa 33 tuntia viikossa. Suunnitteluajan lisäksi on päivittäin joku palaveri tai vanhempainvartti tai tapaaminen. Vielä pois kahvitauko. Lto harvemmin nukuttaa lapset tai vahtii lepoaikaa, myös ulkoilu on pääosin hoitajan harteilla.
Vanhempainvartit liittyvät yleensä vasu/eops prosesseihin. Eskarissa 2 krt vuodessa, muilla kerran. Minkäs teet? Pitää hoitaa. Jos on 24 lasta ja vartti, niin yhteen kiekkaan menee 6h + kirjaaminen.
Kahvitauko on sama hoitajalle ja opelle, 10 minsaa per pv.
Kuulostaa ihan järkevältä työnjaolta, että ope ei nukuta lapsia eikä valvo ulkoilua niin paljon kuin hoitaja. Ne on varmasti yhdessä sovittu hoidolliseksi ajaksi. Silloin opella on varmaan sak-ajat.
Joo ihan järkevää se on mutta vastaukseni oli siihen kun joku väitti että ope on 33 tuntia viikossa ryhmässä, ei ole. Palavereja ja suunnittelua on päivittäin n. 2 tuntia, jos ei ulkoile eikä osallistu lepohetkeen niin on lasten kanssa 3-5 tuntia päivässä.
No ei tuo sinunkaan laskelma ihan täsmää. :D 2h palavereita + 3-5h lasten kanssa. Eli työpäiväkö on 5-7h? Ehkä ope tekee lyhennettyä päivää.
Ei vieläkään vastausta kysymykseen:
Olisiko lisähenkilökunnan eli hoitajien palkkaaminen hyvä ratkaisu ongelmaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Yhdessäkään ryhmässä opettaja ei ole lasten kanssa 33 tuntia viikossa. Suunnitteluajan lisäksi on päivittäin joku palaveri tai vanhempainvartti tai tapaaminen. Vielä pois kahvitauko. Lto harvemmin nukuttaa lapset tai vahtii lepoaikaa, myös ulkoilu on pääosin hoitajan harteilla.
Vanhempainvartit liittyvät yleensä vasu/eops prosesseihin. Eskarissa 2 krt vuodessa, muilla kerran. Minkäs teet? Pitää hoitaa. Jos on 24 lasta ja vartti, niin yhteen kiekkaan menee 6h + kirjaaminen.
Kahvitauko on sama hoitajalle ja opelle, 10 minsaa per pv.
Kuulostaa ihan järkevältä työnjaolta, että ope ei nukuta lapsia eikä valvo ulkoilua niin paljon kuin hoitaja. Ne on varmasti yhdessä sovittu hoidolliseksi ajaksi. Silloin opella on varmaan sak-ajat.
Joo ihan järkevää se on mutta vastaukseni oli siihen kun joku väitti että ope on 33 tuntia viikossa ryhmässä, ei ole. Palavereja ja suunnittelua on päivittäin n. 2 tuntia, jos ei ulkoile eikä osallistu lepohetkeen niin on lasten kanssa 3-5 tuntia päivässä.
No ei tuo sinunkaan laskelma ihan täsmää. :D 2h palavereita + 3-5h lasten kanssa. Eli työpäiväkö on 5-7h? Ehkä ope tekee lyhennettyä päivää.
Herranen aika, on se ope paikalla mutta ei lasten kanssa/ryhmässä. Ja oikeasti näin se menee kun ryhmässä on muutama tukea tarvitseva, ope palaveeraa psykologin, johtajan, toisen vakaopen, erityisopettajan, jne. kanssa. Ja niitä on päivittäin, tai sitten vasuja tai muuten vanhempien tapaamisia. Lasten ulkoillessa valmistelee pienryhmätoimintaa + kerää materiaalit jne. Tätä se arki on opettajalle. Eikä siinä mitään mutta kyllä ryhmään kaivattaisiin yhtä aikuista lisää. Onneksi näyttää vahvasti siltä että ryhmäkoot palaa elokuussa entiseen ja ryhmässä on jatkossa "vain" 21 lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Yhdessäkään ryhmässä opettaja ei ole lasten kanssa 33 tuntia viikossa. Suunnitteluajan lisäksi on päivittäin joku palaveri tai vanhempainvartti tai tapaaminen. Vielä pois kahvitauko. Lto harvemmin nukuttaa lapset tai vahtii lepoaikaa, myös ulkoilu on pääosin hoitajan harteilla.
Vanhempainvartit liittyvät yleensä vasu/eops prosesseihin. Eskarissa 2 krt vuodessa, muilla kerran. Minkäs teet? Pitää hoitaa. Jos on 24 lasta ja vartti, niin yhteen kiekkaan menee 6h + kirjaaminen.
Kahvitauko on sama hoitajalle ja opelle, 10 minsaa per pv.
Kuulostaa ihan järkevältä työnjaolta, että ope ei nukuta lapsia eikä valvo ulkoilua niin paljon kuin hoitaja. Ne on varmasti yhdessä sovittu hoidolliseksi ajaksi. Silloin opella on varmaan sak-ajat.
Joo ihan järkevää se on mutta vastaukseni oli siihen kun joku väitti että ope on 33 tuntia viikossa ryhmässä, ei ole. Palavereja ja suunnittelua on päivittäin n. 2 tuntia, jos ei ulkoile eikä osallistu lepohetkeen niin on lasten kanssa 3-5 tuntia päivässä.
No ei tuo sinunkaan laskelma ihan täsmää. :D 2h palavereita + 3-5h lasten kanssa. Eli työpäiväkö on 5-7h? Ehkä ope tekee lyhennettyä päivää.
Herranen aika, on se ope paikalla mutta ei lasten kanssa/ryhmässä. Ja oikeasti näin se menee kun ryhmässä on muutama tukea tarvitseva, ope palaveeraa psykologin, johtajan, toisen vakaopen, erityisopettajan, jne. kanssa. Ja niitä on päivittäin, tai sitten vasuja tai muuten vanhempien tapaamisia. Lasten ulkoillessa valmistelee pienryhmätoimintaa + kerää materiaalit jne. Tätä se arki on opettajalle. Eikä siinä mitään mutta kyllä ryhmään kaivattaisiin yhtä aikuista lisää. Onneksi näyttää vahvasti siltä että ryhmäkoot palaa elokuussa entiseen ja ryhmässä on jatkossa "vain" 21 lasta.
Aa, ok. Joskus on tosiaan tarvetta enemmälle kuin vain se perus 5h sakkia. Aika useinkin. Tuli muuten sekin tuosta sun vastauksesta mieleen, että me ollaan usein tehty niin, että suurin osa on lastenhoitajan kanssa ulkona ja pieni ryhmä on open kanssa sisällä. Kierrätetään koko ryhmä tällä tavalla pienryhmässä ja ulkona. Varmaan tekin ootte tehneet. Saattais jonkun ohimenevän vanhemman silmään näyttää, että ope ei taskaan tee mitään, että varmaan istuu vaan kahvilla!! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vieläkään vastausta kysymykseen:
Olisiko lisähenkilökunnan eli hoitajien palkkaaminen hyvä ratkaisu ongelmaan?
Kyllä se toki helpottaisi tilannetta. Jos joka ryhmässä olisi 1 tai jopa 2 ylimääräistä lastenhoitajaa. Sitten oikeesti pystyttäis koko päivä niihin lakisääteisiin suhdelukuihin aikuinen:lapsi. Eikä haittais niin paljon jos olis poissaolo (sijaisiahan ei helposti löydy). Joo, olis se hyvä. Tietenkin oma hommansa noin isossa tiimissä, jos on kovin suuria persoonia, vakiintuneita toimintatapoja ja ehkä just se työroolin hahmottaminenkin erilaista. Tavallaan tois lisää työtä opelle ja johtajalle johtaa tätä joukkoa. En myöskään ihan usko, että ilman palkankorotuksia selvittäisiin, koska pk-seudulla on niin vaikea tulla toimeen open palkalla. Eikä tuo mikään edullinen ratkaisukaan olisi, kun 1-2 lisähoitajaa per ryhmä on kyllä moninkertaisesti kalliimpi kuin se opettajien vaatima 3000€ alkupalkka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää?
Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan on toimittava. Sen mukaan lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on hyvin yksilöllistä. Siihen liitty se, että henkilö motivoituu ja kiinnostuu tekemisestään. Tätä innokkuutta haluamme vaalia ja viedä eteenpäin kun lapsi siirtyy koulun puolelle. Eli päiväkodissa emme voi vain jauhaa jotain vanhoja pohjia, vaan meidän tulee selvittää mistä juuri tämä lapsi on kiinnostunut ja innostunut. Jos emme ota lapsen yksilöllisyyttä huomioon, niin hänen motivaationsa oppimista kohtaan laskee ja hän kokee päiväkodin (myöhemmin koulun) itselleen etäisenä paikkana, pakkopullana.
No voi hyvät hyssykät. Mä en tiennyt, että koulun piti olla pakkopullaa, vaikka en ole ollut päiväkään päiväkodissa. Aina kotihoidossa. Anteeksi, että rakastin koulua ja oppimista - rakastan edelleen oppimista ja aina opiskelen uutta omalla ajallani. Anteeksi, väärin toimittu kun minulle ei ollut kukaan lto suunnittelemassa, mistä minun pitää tykätä. Olin hyvä koulussa ihan vääristä lähtökohdista.
PS. Ai niin, kävin päiväkerhossa 4-6 vuotiaana kerran viikossa ja siellä laulettiin ja askarreltiin. Inhosin molempia sekä sitä kerhoa. Päiväkodin pakkoaskartelu ja laulu olisi tehnyt minusta varmaan fiksumman ihmisen. Koulussakaan en tykännyt askartelusta, mutta sitä ei tehty koko ajan. Käsityöt sen sijaan on kivoja.
Hei autisti! Tuliko sinustakin siis insinööri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Tässä ehkä selkein esimerkki siitä, miten itse koen monesti lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien eron. Monelle hoitajalle vasujen lukeminen on pakkopullaa, lasten vasujen kirjaaminen ja ryhmävasun tekeminenkin on "ihan perseestä", kuten itse sanoit. Uskallan väittää, että kaikki lastenhoitajat eivät ole edes lukeneet valtakunnallista, kuntakohtaista ja kaupungin vasua. Kun taas monelle opettajalle vasujen lukeminen ja tekeminen on mielenkiintoista, omaa osaamista syventävää ja antaa merkityksen sille, mitä työssään tekee ja miksi.
Taas hoitajien dissaamista. Hyvä siis, jos sinä nautit niiden vasujen tekemisestä, ja saat tuntea itsesi tärkeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tekninen suunnittelija. Vaikka kohteet vaihtuvat jatkuvasti, samoja pohjia voi käyttää todella paljon. En ymmärrä, miten opetusta, oli kyseessä koulu tai päiväkoti, suunnitellessa pitää koko ajan suunnitella uutta. Selittäkää, miksi vanhoja pohjia ei voi käyttää?
Näinpä. Miettinyt, että sinne päiväkotiin tarvittaisiin opettajille avuksi mappi, joka sisältää kaiken mitä päiväkodissa tehdään eri-ikäisinä. Askarteluvaihtoehtoja lukuisia ja leikkivaihtoehtoja jne. Jokainen saisi oman mielen mukaan tehdä hommat, mutta se mappi sisältäisi kaiken. 365 päiväkoti... tekemistä vuoden jokaiselle päivälle... toki viikonlopuille ja lomille ei pk ulotu.
Revisioiden avulla mappia sitten päivitettäisiin.
Oman työn organisoinnissa ja johtamisessa on pahoja puutteita, jos pyörä pitää keksiä uudestaan joka s--nan kerta, vaikka voisi käyttää hyödyksi aiemmin tehtyä. Kyllä sillä tavalla saa suunnitteluaikaa kulumaan. Mitään järkeähän siinä ei ole. Kun tekee kerran kunnolla sapluunat, niitä samoja voi käyttää jatkossa. Pienillä muutoksilla saisi tuoretta leikitystä ja laulua, jos haluaisi hiukan erilaista. Miksi päiväkoteihin ei laadita valmista pakettia, jota kaikki päväkodit voisivat käyttää lasten ohjaamisessa ja leikittämisessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Tässä ehkä selkein esimerkki siitä, miten itse koen monesti lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien eron. Monelle hoitajalle vasujen lukeminen on pakkopullaa, lasten vasujen kirjaaminen ja ryhmävasun tekeminenkin on "ihan perseestä", kuten itse sanoit. Uskallan väittää, että kaikki lastenhoitajat eivät ole edes lukeneet valtakunnallista, kuntakohtaista ja kaupungin vasua. Kun taas monelle opettajalle vasujen lukeminen ja tekeminen on mielenkiintoista, omaa osaamista syventävää ja antaa merkityksen sille, mitä työssään tekee ja miksi.
Luokanopettajana täytyy sanoa että niin luokattoman susipaskoja vasuja on tullut luettua uran aikana, jotta oksat pois ja vähän latvaakin.
Huomaan heti milloin toinen opettaja on laatinut vasun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Hoitajahan ei ole kokonaisvaltaisesti vastuussa siitä mitä ryhmässä tapahtuu. Jos jotain nokan koputtamista tulee vanhemmilta tai vaikka lakimies tepastelee sisään, niin vaka ope on vastuussa. Siksi on ihan loogista, että vaka ope myös käy vasukeskustelut ja kirjaa mitä on keskusteltu. Kyllähän hoitajat pääsevät kuitenkin antamaan omat havaintonsa lapsesta vasuprosessin aikana.
Ai nytkö siis jo ollaan vastuussa jostakin. Aiemmin täällä keskusteluketjussa tuli vähän sellainen näkemys, että moniammatillinen tiimi vastaa kaikesta, ettei kukaan vaan vahingossakaan joudu vastaamaan yhtään mistään.
Tämä keskustelu on ihan hirveä. Toivottavasti omassa työelämässä opintojen jälkeen pääsen sellaiseen työryhmään, jossa kaikki arvostavat toisiaan ja toisten sekä omia työnkuviaan. Ja että myös loput vanhemmat oppisivat arvostamaan niitä. Onneksi moni arvostaakin jo. Ei tulis mieleenkään ilman oikeaa faktatietoa asioista lähteä lynkkaamaan tällä tavalla toisten työtä. Puhun nyt tulevana vakaopettajana, ja tarkoitan kaikkea lyttäämistä täällä. Näen oman alani todella tärkeänä, niin kuin myös muunkin päiväkotiin kuuluvan työn, eikä onneksi muiden mutumielipiteet voi siihen vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä pari vuotta sitten niitä saamarin vasuja teki sekä opet että hoitsut. Sitten ne siirrettiin opeille että saatiin open työn kuulostaa hienommalta. Hoitajana olen kyllä mielissäni. Ne kirjaamisohjeet on ihan perseestä.
Hoitajahan ei ole kokonaisvaltaisesti vastuussa siitä mitä ryhmässä tapahtuu. Jos jotain nokan koputtamista tulee vanhemmilta tai vaikka lakimies tepastelee sisään, niin vaka ope on vastuussa. Siksi on ihan loogista, että vaka ope myös käy vasukeskustelut ja kirjaa mitä on keskusteltu. Kyllähän hoitajat pääsevät kuitenkin antamaan omat havaintonsa lapsesta vasuprosessin aikana.
Ai nytkö siis jo ollaan vastuussa jostakin. Aiemmin täällä keskusteluketjussa tuli vähän sellainen näkemys, että moniammatillinen tiimi vastaa kaikesta, ettei kukaan vaan vahingossakaan joudu vastaamaan yhtään mistään.
Opettajan nimikkeellä toimiva on vastuussa ryhmän toiminnasta, hoitaja osallistuu siihen mutta ei vastaa siitä. Ei estä tiimityöskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä opet suunnittelee koko ajan? Jos oletetaan, että päiväkodilla on jo materiaaleja yms käytössä. Päivien rakenne on pitkälti sama. Pitääkö jokaisen päivän aamupiiri suunnitella erikseen? Puuron jako? 3-4v askartelut? Metsäretki? Kuukauden teema on nyt kettu, viimekuussa oli karhu. Suurin osa lapsista on kuitenkin ihan tavallisia lapsia, heille tärkeintä on ne leikit kavereiden kanssa. Vasukeskustelu vie 5-10 min, lomakkeen kirjaaminen ja täyttö 15-30min. Vanhemmalle kerrotaan 5x viikossa, hyvä päivä, hyvin syönyt, on nukkunut päiväunet. Hurjan vaativaa.
Opettajan tehtäviin kuuluu 5h viikossa suunnittelu, arviointi ja kehittämisaikaa. Sinä aikana suunnitellaan toimintaa, yksittäisten lasten tavoitteita, ryhmän tavoitteita, koko päiväkodin tavoitteita. Näiden toteutumista myös arvioidaan ja koko toimintaa/oppimisympäristöä kehitetään. Tälllä ajalla myös kirjoitetaan lausuntoja vaikkapa lastensairaalaan lääkärille, jos lapsi on menossa tutkimuksiin. Tai käsitellään jotain vanhempien esiintuomaa asiaa. Pari kertaa vuodessa eskarissa ja kerran vuodessa nuoremmilla käydään joka lapsesta keskustelu vanhempien kanssa ja keskustelut kirjataan. Siihen on oma keskustelurunkonsa. Jos on nelivuotiaita ryhmässä, niin heille tehdään paperit neuvolan isompaa seurantaa varten (Lene). Jos on eskari kyseessä, niin pitkin vuotta menee aika paljon aikaa kouluun siirtymiseen liittyviin asioihin, koulun opettajien tapaamiseen, rehtoreiden kanssa keskustelemiseen. Erityistä tukea haetaan pitkin päiväkotitaivalta lapsille ja siihen liittyy papereita ja keskusteluja, arvioita ym.
Mutta siis jos ajatellaan toimintaa. Nykyään ei enää tehdä aikuislähtöisesti, että tällä viikolla kettu ja ensi viikolla karhu. Kaiken toiminnan pitää olla lasten tarpeista ja kiinnostuksista nousevaa. Jos lapset ovat vaikkapa osoittaneet erityistä kiinnostusta kallioihin, niin sitten ope suunnittelee siihen liittyvää toimintaa ja miettii kuinka valtakunnalliset tavoitteet toteutuu toiminnassa ja kuinka lasten yksilölliset tavoitteet.
Aamupiirin toimivuutta tarkkaillaan koko tiimin kanssa yhdessä ja mietitään palveleeko se lapsia. Oppivatko he niitä asioita mitä toivotaan (esimerkiksi mielipiteiden kuuntelemista ja kertomista, innostumista yhdessä tekemisestä yms.) Yleensä ei kaikille lapsille ole sama kokemus, niin sitten mietitään, että mitä voitaisiin tehdä toisin. Opettaja pohtii näitä yhdessä tiimin kanssa ja myös sak-ajallaan. Saatetaan esimerkiksi päättää, että ryhmä jaetaan pienempiin porukoihin ja osalla on toiminnallisempi aamupiiri ja toisilla toisenlainen.
Sama pätee ihan kaikkeen. Ruokailu- ja pukeutumistilanteisiin, wc-käynteihin, ulkoiluun. Kaikki mietitään lapsen kantilta, että miten se häneen vaikuttaa ja ollaanko menossa tavoitteita kohti.
Askartelut eivät yleensä ole mitään irrallisia, netistä bongattuja kaikki-tekee-saman malliaskarteluja. Niissä pitäisi näkyä lapsen ja lapsiryhmän omalaatuisuus ja kiinnostukset.
Lapsella itsellään pitää olla vaikutusta siihen minkälainen päivä hänelle tulee.
Lapset kehittyvät hurjaa vauhtia. Se mikä kiinnosti elokuussa tuskin enää kiinnostaa lokakuussa. Siksi suunnittelua, arviointia ja kehittämistä tarvitaan jatkuvasti.
Tämä kertoo vaan sen, että nostat itseäsi jalustalle. Oikeasti, LENE täyttäminen ja Vasujen täyttäminen on rutiinomaista työtä. Ja, ryhmässä on max 28 lasta ja jos siinä on puolet 4 vuotiaita, niin se on 14 LENE täyttämistä vuodessa. Esikoulu ja rehtorin kanssa keskustelut koskevat ainoastaan lapsia jolla on erityisen tuen tarve. Onko ryhmässä monta, jos jokaisessa ryhmässä on 2 niin sekin on paljon. Ei ole varmasti jokaiselle päivälle tai edes joka viikko lausuntoja sariaalaa varten. Sitä paperityötä te arvostatte, samalla kuin vähättelette muitten työpanosta.
Arvostan nimenomaan niitä jotka ovat sen lapsen kanssa, ja en todellakaan arvosta niitä joka pyörittävät papereita. Mielumminen lastenhoitajia lisää kun LTOn ja varsinkin semmoisten palkkojen nostamista joka vähättelevät muitten koulustusta.
Toistan vielä, että vaka ope on 5h/vko suunnittelemassa ja 33h/vko lasten kanssa.
Täällä kysyttiin mitä suunnitteluaika pitää sisällään ja yritin antaa jonkinlaisen kokonaiskuvan että minkä tyyppisiä asioita vaka opet tekee. Jokainen ymmärtää, että aika harvoin lapsi menee lastensairaalaan sellaisiin tutkimuksiin joihin tarvitaan vaka open lausunto, mutta kyllä niitä silloin tällöin tulee. Sitten on ihan muitakin lausuntoja jota pitää kirjoitella, mutta joita en ole maininnut. Varmasti jonkinlaisen kuvan saa tuosta ja muut kertokoot lisää.
En ole koskaan työskennellyt ryhmässä jossa vain kahdella lapsessa olisi tukitoimia. Suomessa on todella suurella määrällä lapsia ainakin tehostettu tuki, koska täällä pyritään tarttumaan asioihin varhain. Välttämättä ei vielä päiväkodissa ole virallisia tukitoimia, vaikka pulmia olisikin. Usein ensin katsotaan meneekö kypsymisen myötä ohi tai tukitoimia ei vain saada. Alakoulussa noin 20-30% oppilaista on tukitoimia. ADHD-tyyppisestä oireilusta puolet häviää ennen kouluun menoa ja siitä vielä puolet ensimmäisellä luokalla. Tästäkin voi päätellä kuinka haastavaa käytöstä on päiväkoti-ikäisillä.
Käytöshäiriöitä olisi todennäköisesti paljon vähemmän, jos ryhmät olisivat pienempiä, lastenhoitajia olisi enemmän ja lapsille olisi oikeasti päiväkodissa aikaa. On kyllä huomattu, että nykyisin pyritään tarttumaan asioihin varhain - puututaan sellaiseenkin, joka pitäisi sillä ylivertaisella pedagogisella osaamisella osata määritellä muuksi kuin ongelmaksi.
89-luvulla ammattijärjestö vaati lastentarhaopettajaopinnot yliopistotutkinnoksi. Sillö nyt perustellaan palkkavaateita.
Hesarissa ay-ihminen sanoi, että yleisesti ei ymmärretä koulutuksen vaativuutta.
No ei. Aika pilipalihommaa on lastentarhanopettajien koulutus oikeisiin yliopistoaloihin verrattuna. Muilla aloilla luetaan tentteihin tuhansia sivuja esim. Englanninkielisiä kirjoja. Asiat vaativat hyvää muisti ja ymmärrystä. Aivan eri kuin joku diipadaapa.
Suoritin aikanaan kasvatustieteen opintoja muun ohessa. Oli kyllä helppo ja löysää.
Tässä ehkä selkein esimerkki siitä, miten itse koen monesti lastenhoitajien ja varhaiskasvatuksen opettajien eron. Monelle hoitajalle vasujen lukeminen on pakkopullaa, lasten vasujen kirjaaminen ja ryhmävasun tekeminenkin on "ihan perseestä", kuten itse sanoit. Uskallan väittää, että kaikki lastenhoitajat eivät ole edes lukeneet valtakunnallista, kuntakohtaista ja kaupungin vasua. Kun taas monelle opettajalle vasujen lukeminen ja tekeminen on mielenkiintoista, omaa osaamista syventävää ja antaa merkityksen sille, mitä työssään tekee ja miksi.