Minkä ihmeen takia lastentarhanopettajille pitäisi maksaa jopa yli 3000 euroa? Työ, jota voi tehdä kuka tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lasta enää viedä päiväkotiin. Alkaa pelottaa.

Minulle on jäänyt takaraivoon sellainen surun ja ärtymyksen sekoitus, että onko minun lapseni päiväkodin hoitajat näitä, jotka puhuu pahasti työstään, mollaa lapsia ja vanhempia? Tuntuu, että ihan sama miten tavallisen ja oikean varustelutason lapsen sinne vie, mikään ei silti ole hyvä.

Peiliin katsomisen paikka?

Valitettavasti se ei ole heidän vikansa, jos eivät nauti työstä. Harva opiskellessa oikeasti tietää, että mikä hullunmylly on vastassa tässä työssä ja mitä tämä työ on oikeasti.  Itse pidän suurimmasta osasta lapsia, mutta en pidä tästä työstä.. Tämä työ uuvuttaa työntekijät.

Koulutuksen ei siksi pitäisikään olla pelkkää pedagogisten teorioiden pänttäämistä yliopistossa, vaan vahvasti käytäntöön kytkeytyvää opiskelua, jossa on työssäoppimisjaksoja päiväkodissa eli siinä ympäristössä, johon koulutus ja työ liittyy.

Kyllä, lastenhoitajilla. Opettajan on kyettävä suunnittelemaan, arvioimaan ja kehittämään työtään ja hyödyntämään uutta tutkimustietoa tässä. Opettajan työ ei ole sama kuin lastenhoitajan työ.

Oletko siis sitä mieltä, että yliopistosta valmistunut kykenee automaattisesti lastenhoitoon, lasten opettamiseen, lasten ongelmien kartoittamiseen, suunnittelutyöhön ja arviointiin, vaikka tulee täysin kylmiltään tutkinnon suorittamisen jälkeen päiväkotiin ilman, että on koskaan ollut missään tekemisissä päiväkotiympäristön kanssa? Ei ihme, jos ongelmia on, jos lähtökohta on tuo. Ammattikorkeakoulutasoinen koulutus työssäoppimisjaksoineen tukee käytännönläheisen työn tekemistä varmasti paremmin.

Meillä oli opettajankoulutuslaitoksella sellaiset harjoittelujaksot, jossa ohjaava opettaja seurasi ja me suunnittelimme, toteutimme ja arvioimme toimintaa. Kerroimme muulle tiimille missä oletin heidän olevan jne, siis heti puikkoihin harjoittelemaan. Näitä harjoitteluja oli 3 kpl ja niistä pidimme oppimispäiväkirjaa ja rima oli korkealla. Kaikki eivät todellakaan päässeet läpi automaattisesti vasn oma opettaja ja ohjaava opettaja yhdessä pohtivat, tuliko harjoittelua esim täydentää jotenkin.

Sitten astuin työelämään ja sain omia sosionomiopiskelijoita. Heillä kahdeksan viikon harjoittelun tavoite oli oppia lasten nimet ja saapua ajoissa työpaikalle. Sitten sitä vedettiin perässä kuin ylimääräistä lasta.

Että en nyt tiedä tuosta amk:sta.

Lto

Meillä oli sosionomiopinnoissa yhteensä 24 viikkoa harjoittelua, itse suoritin ne kaikki päiväkodissa. Harjoitteluiden aikana suunnittelin, toteutin ja arvioin ryhmän toimintaa, olin mukana vasukeskusteluissa ja vasujen laatimisessa, yhden harjoittelun keskiössä oli yhteistyö perheiden kanssa, sekä viimeisessä harjoittelussa perehdyin hallinnollisiin tehtäviin johtajan ja varajohtajan kanssa. Nykyisin työskentelenkin lto-varajohtajana. Että en nyt tiedä tuosta perässävedettävyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Varhaiskasvatus suunnitelman voisi tehdä koko Suomelle vaikka 10 ammattilaista. Sitten valtion rahat voisi käyttää niin että kiertäviä hoitajia ja sijaisia olisi enemmän ja yhdelle hoitajalle esim. 5 lasta hoidettavaksi. Hoitajille myös kahvitauot ja ruokatauko. Ei kukaan jaksa kuunnella sitä hullunmyllyä 8h putkeen. Ja opiskelijoita yms. Palkata tuuraus rinkiin koska sairastelut tarttuvat myös hoitajiin.

Se ei paljon lämmitä tehdä töitä alimiehityksellä kun työpari lähtee tunniksi suunnittelemaan diipadaapaa ja sen ajan se 7 lapsi per hoitaja suhdeluku ei toimi. Lapset jää vaille perushoitoa kun tehdään alimiehityksellä töitä.

T:en palaa enää alalle

Suomessa on kyllä jo vuosia ollut valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma...

"Nykyäänhän ei saa käyttää enää juuri mitään keinoja, että saisi lapset tottelemaan. Koettaa vaan (aivot savuten) lässyttää, kuinka kaikille tulee paha mieli tuosta huonosta käytöksestä... Siinä sitten yksi riehuja sylissä yritän ohjata kolmelle muulle askartelua, ja loput 10 tuurilla pysyy hetken rauhallisina."

Totta on ettei nykyään lapsia saa enää millään keinoin kieltää ja lapset on siellä ryhmissä ne jotka määrää. Olen itse työskennellyt päiväkodissa 1-6 vuotiaiden parissa sekä iltapäivätoiminnasssa 7-8 vuotiaiden lasten parissa. Koulutusta todellakin tarvitaan, että lapsiryhmiä pystyy ohjaamaan. Ohjaaja on se joka määrää eikä toisinpäin. Ohjaajan pitää hallita ryhmädynamiikkaa, osata ottaa ryhmän toiminnassa huomioon erityistarpeiset, maahanmuuttajalapset jne. sekä olla hyvät ryhmänohjaustaidot.

Auktoriteetti ja kuri on keskeinen osa lastenkasvatuksessa eli rakkautta ja rajoja kumpiakin. kun lapsilla on selkeät rajat ja säännöt miten toimitaan niin he myös alkavat toimia niiden mukaan ja myös kunnioittavat aikuisia.

Päiväkodeissa on ihan hurjia eroja. On niitä huippulaadukkaita, joissa on mukavia ja motivoituneita työntekijöitä. Sitten niitä, joissa krooninen vajaus työntekijöistä ja ne paikallaolijat vain yrittävät selviytyä jotenkin. Tuntuu myös, että joissain päiväkodeissa on näitä erityisiä lapsia pilvin pimein, toisissa ei yhtään. On ihan lottovoitto saada lapsi hyvään päiväkotiin.

Omat lapset olleet kolmessa eri päiväkodissa. Ensimmäinen oli hirveä; lapsille huudettiin, yksi lapsista kulki näkyvästi läimimässä muita. Pienten puolella oli päivittäin uusia tyyppejä töissä. Oma 1v kiipesi kenenkään huomaamatta isoon jäiseen liukumäkeen ja putosi naamalleen. Ei muuta kuin kesken työpäivän lapsen kanssa hammaslääkäriin. Tässä paikassa kukaan ei kyllä tiennyt pedagogiikasta yhtään mitään.

Muuton jälkeen seuraava paikka oli puolipäiväinen kerho. Täällä ope tuntui aluksi ihan ammattilaiselta. Tämän ammattilaisen mielestä hyvä ja pitkään jatkunut leikki oli sellainen, jossa ryhmä lapsia vangitsi yhden lapsen ja tästä pidettiin kiinni. Vanki raahattiin johonkin ja häntä sai lyödä ja potkia. Oma lapsi olikin sitten ongelma kun löi ja potki takaisin. Hassunhauskaa ja ammattimaista?

Nykyinen päiväkoti onkin sitten ihan eri maailmasta. Säätiön ylläpitämä, hoitajat ja opet ihania, iloisia ja samoja. Ryhmä iso, mutta rauhallinen ja tunnelma kodikas ja hyvä. Vihdoin omilla lapsilla on laadukas varhaiskasvatus ja nämä työntekijät ovat kyllä palkkansa ja lisääkin ansainneet.

Opeharkkojen ohjausta kai kehitetään ja pikku-norsseja perustetaan. Hyvä niin. Vaikka harkkojen tehtävät ja rakenne olivat hyviä, keskusteluseminaarit erinomaisia, niin silti jäi paljon toivomisen varaa. Etenkin toivon kohennusta kentällä tapahtuvaan ohjaamiseen. Yhdessä harkassa vaka ope oli jalka puoliksi jo poissa, koska halusi johtajaksi (mihin hän sitten etenikin) eikä ollut kiinnostunut vaka open työstä, ei ollut motivoitunut siihen oikein opiskelijoitakaan ohjaamaan. Toisessa harkassa vaka ope ei halunnut toistaa omia opiskeluajan traumoja liian kriittisestä palautteesta, joten hän ei antanut mitään osuvaa ja eteenpäinvievää palautetta. Kolmannessa harkassa vaka ope otti opiskelijat lähinnä apureina työhön, haki opiskelijoista kollegiaalista tukea, mutta jälleen ilman että olisi ohjannut opiskelijaa.

Vierailija kirjoitti:

Sinä sen sanoit; 30 vuotta sitten kun päiväkodit oli lastenhoitoa sekä pelolla ja häpellä kasvattamista, lopputulos on ollut tuo. Hyvä esimerkki miten suuri merkitys tuossa ympäristössä on kovan luokan ammattilaisilla, jotka huomaavat lapsien henkilökohtaiset tarpeet ja osaavat puuttua ryhmässä ko. tilanteisiin. Miten 16-vuotiaat lastenhoitajat tällaisiin osaisivat puuttua, kun ovat itsekin edelleen joko kiusaajia tai kiusattuja?

30 vuotta sitten LTOt tulivat jo yliopistosta. Eli nuokin lopputulokset ovat yliopiston kasvattien työn jälkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On parempi että tarhassa on monta tavallista lapsirakasta ihmistä kuin yksi pedagokinen taitaja. Perushoito ja syli riittävät pitkälle. Turha niitä suunnitelmia on laatia kun kuitenkaan aika ei riitä yksilötason huomioon.

Tuossakin on vinha perä.

Kuitenkin on ihan tutkittua, että varhaiskasvatuksen myötä lapsia ohjautuu varhaisen tuen piiriin. Mitä aikaisemmin näihin lähdetään, sitä paremmat ovat myös tuen mahdollisuudet.

Eli varhaiskasvatus aiheuttaa (tehostetun) tuen tarvetta, vai mitä yritätä sanoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä sen sanoit; 30 vuotta sitten kun päiväkodit oli lastenhoitoa sekä pelolla ja häpellä kasvattamista, lopputulos on ollut tuo. Hyvä esimerkki miten suuri merkitys tuossa ympäristössä on kovan luokan ammattilaisilla, jotka huomaavat lapsien henkilökohtaiset tarpeet ja osaavat puuttua ryhmässä ko. tilanteisiin. Miten 16-vuotiaat lastenhoitajat tällaisiin osaisivat puuttua, kun ovat itsekin edelleen joko kiusaajia tai kiusattuja?

30 vuotta sitten LTOt tulivat jo yliopistosta. Eli nuokin lopputulokset ovat yliopiston kasvattien työn jälkiä.

Lto koulutus siirtyi yliopistoihin vasta 24 vuotta sitten. Ekat kandit valmistui 21 vuotta sitten. Selvästi suurin osa kentällä olevista vaka opettajista on muualla koulutettuja ja niin on tänä päivänäkin. Hesan yliopistosta perinteisesti valmistui 100 vaka opea per vuosi. Vain sata! Mun vuosikurssilla joka oli muutama vuosi sitten, opiskelijoita oli 120. Nyt lukumäärää on nostettu johonkin kahteen sataan. Sekin on pisara meressä.

Vierailija kirjoitti:

Päiväkoti työ on lähes kokonaan kiinni persoonasta ja kokemuksesta. Vaikka on kuinka teoriaa päässä mutta jos ei esim pysty hallitsemaan sitä lapsiryhmää niin siinä ei paljon teoriat auta.

Mitä kuvittelet sen lapsiryhmän hallinnan olevan? Luuletko että joku ”luonnostaan” osaa ja joku ei? Että jollakin on jotain näkymätöntä maagista karismaa, johon lapset taintuvat itsestään?

Etpä paljoa ymmärrä. Se ryhmän hallintaan käytettävä metodi valitaan (ope) tietoisesti. Miettien mitä juuri tämä ryhmä tarvitsee. Pelottelu on helppoa, js nolaaminen. Lapsen omaan motivaatioon vaikuttaminen positiivisin keinoin taas vaikeaa. Siksi moni luovuttaa ja rupeaa hajoittamaan ja hallitsemaan, saaden aikaan ehkä näennäisen työrauhan, mutta ryhmähenki on onneton ja kiusaaminen rehottaa, eikä kukaan tule kohdatuksi eikä kuulluksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä sen sanoit; 30 vuotta sitten kun päiväkodit oli lastenhoitoa sekä pelolla ja häpellä kasvattamista, lopputulos on ollut tuo. Hyvä esimerkki miten suuri merkitys tuossa ympäristössä on kovan luokan ammattilaisilla, jotka huomaavat lapsien henkilökohtaiset tarpeet ja osaavat puuttua ryhmässä ko. tilanteisiin. Miten 16-vuotiaat lastenhoitajat tällaisiin osaisivat puuttua, kun ovat itsekin edelleen joko kiusaajia tai kiusattuja?

30 vuotta sitten LTOt tulivat jo yliopistosta. Eli nuokin lopputulokset ovat yliopiston kasvattien työn jälkiä.

Väärin. 30 vuotta sitten ja myöhemminkin on ollut vaikka kuinka paljon lastentarhanopettajia, jotka eivät ole valmistuneet yliopistosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On parempi että tarhassa on monta tavallista lapsirakasta ihmistä kuin yksi pedagokinen taitaja. Perushoito ja syli riittävät pitkälle. Turha niitä suunnitelmia on laatia kun kuitenkaan aika ei riitä yksilötason huomioon.

Tuossakin on vinha perä.

Kuitenkin on ihan tutkittua, että varhaiskasvatuksen myötä lapsia ohjautuu varhaisen tuen piiriin. Mitä aikaisemmin näihin lähdetään, sitä paremmat ovat myös tuen mahdollisuudet.

Eli varhaiskasvatus aiheuttaa (tehostetun) tuen tarvetta, vai mitä yritätä sanoa?

Kyllä siinä mielessä että varhaiskasvatuksessa ollaan osa ryhmää, toimitaan ryhmässä. Joku ei tarvitse tukea kotonaan, kun ryhmä puuttuu. Jos ei ole tarkoitus siirtyä kotiopetukseen, tuki tulee räätälöidä ryhmään, sillä nicopeter ei osaa toimia ryhmässä koska hän on asperger.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaisi kuulla perusteluita sille miksi vaka opettajan palkkaa ei tule nostaa. Jos olet sitä mieltä, että 2400-2600€ on vähintäänkin sopiva palkka ja vastustat korotuksia, niin olisin kiitollinen, jos kaivelisit ajatustesi perustoja ja kertoisit mahdollisimman selkeästi miksi. Keskusteluissa näkee välähdyksiä näistä mielipiteistä, mutta usein perustelut puuttuvat tai ovat hankalasti ymmärrettäviä. Se mikä sanojalle on itsestäänselvää ei välttämättä ole sitä kuulijalle. Varsinkin somessa on omat haasteensa käydä tällaisia keskusteluja, mutta arvostan sitä, että keskustelua ylipäätään käydään. Eiköhän meidän kaikkien tavoite ole parempi Suomi....(ei ainakaan huonompi)

Laitan vielä muutaman syyn miksi itse olen päinvastaista mieltä eli mielestäni palkkoja tulisi korottaa 3000€:oon:

- vaka opettajia ei saada töihin nykyisellä palkalla, kysynnän & tarjonnan laki voimaan ja kartellit nurin!

- vaka open palkka on kaikilla mittareilla mitattuna alempi kuin vertaisilla (alempi kuin kunnan työntekijöillä yleensä, kunnan saman koulutustason työntekijöillä, kunnan saman ammattiryhmän töissä, vaka opettajilla muissa maissa...), tähän ei ole hyvää syytä

- vaka on hallinnollisesti vaihtunut sosiaalipalvelusta osaksi koulutusjärjestelmää, lasten herkkyyskausia ymmärretään paremmin kuin ennen ja on huomattu että varhaisilla vuosilla on suuri merkitys myöhempään elämään, siksi on tärkeää että jos lapsi on ryhmämuotoisessa kasvatuksessa päivisin, niin hänen etuaan valvoo sellainen ammattilainen joka osaa ottaa huomioon kaikki olennaiset tekijät onnistuneen päivän takaamiseksi (eli tarvitaan ope)

Päivähoidon palkkoja ei pidä nostaa, koska siihen ei kuntataloudessa ole varaa. Niin yksinkertaista se on. Kokonaisverorasitus on jo kova, ja eläkemaksuja nostetaan taas reippaasti ensi vuoden alusta. Vanhusväestömme eläkkeet ja heidän terveydenhuoltonsa ja erikoissairaanhoitonsa nielevät jo kaiken. Tämä on huoltosuhdeongelma eli kestävyysvaje, ja millään pedagogiapuheella sitä ei voi muuttaa. Rahaa ei ole, eikä tekeviä käsiäkään ole tarpeeksi.

Minä olen eri mieltä. Kuntatalous kuten mikä tahansa talous on priorisointia. Priorisoidaanko matalia veroprosentreja, yritystukia, halpojen omakotitonttien kaavoitusta ja liikuntahalleja VAI sitä, että päivähoidossa ja vaikkapa vanhustenhoidossa on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa.

On ihan totta, että väestön ikääntyminen vaikeuttaa tilannetta. Mutta senKÄÄN takia ei lapsiperheiden olosuhteita pidä entisestään heikentää heikentämällä varhaiskasvatusta. Jos syntyvyyttä halutaan lisätä, pitää toimia päinvastoin, joskin sekään ei yksin riittäne.

Tilanne ei sitä paitsi ole jokaisessa Suomen kunnassa sama.

Kuten tuossa sanottiin ihan järkevästi, kyse on kysynnästä ja tarjonnasta. Helsingissä ei nykypalkoilla saada tarpeeksi ammattitaitoista väkeä päiväkoteihin, joten stadissa on syytä sitä palkkaa nostaa. Stadilla ON siihen varaa. Jollain perämiukkulan kriisikunnalla ei ole, mutta siellä työtilanne onkin yleisesti niin heikko, että päiväkoteihin saa työvoimaa sillä pienemmälläkin palkalla. Kun muutakaan työtä ei ole tarjolla...

Juu, palkkaerot eivät ole kivoja, mutta on näissä elinkustannuksissakin PIKKUISEN eroa. Stadissa maksaa yksiö 150 tuhatta, perämiukkulassa 15 tuhatta euroa. Vuokraa yksiöstä maksetaan stadissa 700-800 euroa, perämiukkulassa 150 euroa.

Joten en näe mitään järkevää selitystä edelleenkään sille, miksi ihmeessä pk-seudun pienellä veroäyrillä siunatut kasvukunnat korkeine elinkustannuksineen eivät maksa parempaa palkkaa, jotta lapset saadaan ammattitaitoisen hoidon piiriin.

Ohiksena ketjun puolivälissä kirjoittanut toimittaja

Inkluusio (se että kaikki häiriköt ovat samassa) on syynä huonoon työssäjaksamiseen ja normaalien lasten pahoinvointiin.

Täällä kuvitellaan, että lapsia saadaan hoitamaan 2000 euron kuukausipalkalla kärsivällisiä, lapsirakkaita, hyväkuntoisia ja suomenkielentaitoisia ihmisiä. Ei saada. Meidän espoolaisessa päiväkodissa on lapseni ryhmässä yksi ukrainalainen (puhuu huonoa suomea), yksi jonka kansallisuutta en tiedä (käyttää huivia) ja yksi suomalainen lto, joka vaihtuu jatkuvasti - nykyinen ilmoitti juuri ennen joulua kouluttautuvansa luokanopettajaksi. Viereisessä ryhmässä on äkäinen eläkeikää lähestyvä nainen, joka kävelee nilkuttaen, eikä selkänsä salli enää kumartamista tms. Välillä auttamassa on teini-ikäisiä juron oloisia poikia. Tämä on kai se mitä tällä palkkojen polkemisella halutaan.

Sosiaalikasvattaja nimikkeellä olevat ( nyk sosionomi amk) olivat 20-30 v sitten korkeammin koulutettuja kuin kandit ja heitä oli enemmän mm päiväkodin johtajina. Tämä vain mainintana näille kandijankkaajille. Kandi ei ole mikään tutkinto vaan välietappi, siitä kai on tarkoitus jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työn kuormittavuus on sitä luokkaa että harva sitä pitkään jaksaa. Opettajat siirtyivät jokunen vuosi sitten tekemään 7,45 tuntista päivää työpaikalla aiemman 7 tunnin sijasta. Nykyään suunnitteluaikaa ei siis saa tehdä kotona, vaan kaikki tapahtuu työpaikalla.

Toisin sanoen työnantaja ei edes yritä mahdollistaa suunnitteluaikaa vaan, vaan olettaa sinun olevan ryhmässä. Itse painelen kuin pieru saharaan kun työvuorolistaan merkitty suunnitteluaika on merkitty. Jonkun täytyy toimintaa suunnitella, arvioida ja kehittää. Pitää yhteistyökuviot käynnissä jne. Lastenhoitajalle, joka valittaa minulle että en voi lähteä koska hänelle jää 19 lasta, olen sanonut että en voi asialle mitään, puhu esimiehelle. Minulla on omat työtehtävävastuualueeni, jotka täytyy tehdä.

Lto

Meillä pomo on kieltänyt lähtemästä ryhmästä jos lastenhoitajalle jää yli 7 lasta per nuppi.

Kovastihan se yritti meilläkin vedota solidaarisuuteen, eikä kuitenkaan palkannut/osoittanut ryhmäämme lastenhoitajia. Sillähän siitä olisi päästy.

Sitten pyysin häneltä kirjallisena ne työtehtävät, jotka kuuluvat toimenkuvaani, jotka saan jättää tekemättä.

En saanut. Joten, edelleen häviän kuin pieru saharaan kun työvuorolistan mukainen suunnitteluaika on merkitty. Turha yrittää vierittää asiaa minun harteilleni, itsellään on avaimet käsissä asian ratkaisemiseksi.

Tämä on kyllä erikoista, että esimies yrittää suorastaan estää työntekijää tekemästä tehtävää, joka kuuluu tämän nimenomaisen työntekijän toimenkuvaan. Millä miesvaltaisella alalla tällainen menisi läpi? 

Esimies eittämättä haluaisi että olisin jatkuvasti ryhmävastuussa ja tekisin käden käänteessä/omalla ajallani suunnittelutyön. En suostu tähän vaan olen sanonut että työajalla on työt ehdittävä tekemään. Mutta olenkin poikkeus, mitä kollegoja olen kuullut. He hiljaa kärsivät ja suunnittelevat sitten kotona, eivätkä nosta haloota. Tekevät siis 5 tuntia viikossa ilmaista työtä.

Esimies ei tietysti tykkää siitä etten tähän suostu, mutta minkä hän mahtaa.

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalikasvattaja nimikkeellä olevat ( nyk sosionomi amk) olivat 20-30 v sitten korkeammin koulutettuja kuin kandit ja heitä oli enemmän mm päiväkodin johtajina. Tämä vain mainintana näille kandijankkaajille. Kandi ei ole mikään tutkinto vaan välietappi, siitä kai on tarkoitus jatkaa?

Sosionomi ei ole kelpoinen päiväkodin johtaja. Ei edes eskariopettaja.

Jos kuka tahansa voisi hoitaa lapsia ilman koulutusta niin mihinkä me enää lastensuojeluakaan sitten tarvitaan? Kaikilla kun on luontainen kyky toimia eettisesti, pedagogisesti ja moraalisesti oikein.

Ettekö oppineet mitään niistä videoista, joissa hoitaja/sijainen jätti lapset toiselle puolelle tietä, karjui ja retuutti heitä niin, että naapuri kuuli sen?

Olen opettaja ja kyllä jos jonkinlaista sijaista ja epäpätevää hoitajaa on tullut nähtyä. Jos ei ole koulutusta ei ole myöskään keinoj toimia lapsen kanssa, kun kaikki ei menekään kuin Strömsössä.

Vierailija kirjoitti:

Inkluusio (se että kaikki häiriköt ovat samassa) on syynä huonoon työssäjaksamiseen ja normaalien lasten pahoinvointiin.

Inkluusiosta puhutaan koulussa, päiväkodeissa erityisryhmiä on ollut aina erittäin vähän ja harvoissa kunnissa.

Erityislapsista sitä paitsi vain hyvin pieni osa on "häiriköitä". Erityislapset tarvitsevat enemmän apua monesta eri syystä, esim. näkövamman, diabeteksen, autismin tms. takia. Siksi heidät yleensä pannaan kahden tai kolmen lapsen paikalle ryhmään eli ryhmäkoko on heidän ansiostaan pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalikasvattaja nimikkeellä olevat ( nyk sosionomi amk) olivat 20-30 v sitten korkeammin koulutettuja kuin kandit ja heitä oli enemmän mm päiväkodin johtajina. Tämä vain mainintana näille kandijankkaajille. Kandi ei ole mikään tutkinto vaan välietappi, siitä kai on tarkoitus jatkaa?

Sosionomi ei ole kelpoinen päiväkodin johtaja. Ei edes eskariopettaja.

Turha tätä on alapeukuttaa, faktaa. Pitää olla OPETTAJA esiopetusryhmässä. Sosionomi on sosionomi, ei opettaja. Luokanopettaja on pätevä eskariope, samoin okl:stä valmistunut kandi.