Lue keskustelun säännöt.
Sinä PK-SEUDULLA 2000-LUVUN OMAKOTITALOSSA asuva: mistä saitte rahat?
28.12.2019 |
Jotenkin epäilyttää aina uusien omakotitalojen kohdalla pk-seudulla, että mitä niiden taakse liittyy. Kuitenkaan tavallisilla palkoilla sellaisia ei rakenneta.
Kommentit (107)
Veikkaisin, että "vanhaa rahaa". Tarkoitan tällä perittyä asunto-omaisuutta, mikä usein verhotaan sen taakse, että ollaan vaihtamassa parempaan.
Ei sinne pääkaupunkiseudulle rakenna enää kukaan normipalkkainen. Pitää olla melkoinen omaisuus koossa ennen sitä, eikä sitä käsirahaa normipalkasta säästellä eikä sellaisia lainoja pankit ilman takuita myönnä.
Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat muistuttavat vuosi vuodelta etenevässä määrin vanhan ajan torpparilaitosta. On niitä, jotka ovat talollisia, joille asunto tulee eteen kuin manulle illallinen. Sitten ovat ne torpparit, jotka asuvat toisten vuokralaisina.
Kaukana ovat ne ajat, joilloin siivojakin pystyi ostamaan kantakaupungista itselleen pienen yksiön. Näiden "siivooja-siirien" lastenlapset ovat syntyessään miljonäärejä periessään parikin pientä kantakaupungin kämppää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että "vanhaa rahaa". Tarkoitan tällä perittyä asunto-omaisuutta, mikä usein verhotaan sen taakse, että ollaan vaihtamassa parempaan.
Ei sinne pääkaupunkiseudulle rakenna enää kukaan normipalkkainen. Pitää olla melkoinen omaisuus koossa ennen sitä, eikä sitä käsirahaa normipalkasta säästellä eikä sellaisia lainoja pankit ilman takuita myönnä.
Toki peritty asunto auttaa, mutta ilman sitäkin tai muita perintöjä onnistuu ihan hyvin, jos on kysymyksessä pariskunta, jossa molemmilla on keskimääräistä paremmat tulot (esim. lääkäri, juristi, DI). Oletetaan, että pariskunnan nettotulot ovat yhteensä 5000 euroa kuukaudessa. Kolme tonnia kuukaudessa riittää mainiosti mukavaan elämään, joten kaksi tonnia kuussa voi hyvin laittaa asuntolainabn lyhennyksiin ja säästöihin. (Yhtiövastike menee siitä kolmesta tonnista). Aluksi ostetaan tietenkin pienempi asunto, joten siihen ei tarvita älyttömän isoa omaa rahoitusta.
Tällä tahdilla 600 000 euron omakotitalo on maksettu alle 30 vuodessa eikä nyt ole edes laskettu tuottoa säästöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin lyödä vetoa, että AP on kotoisin vuokra-asuntoperheestä. Mistään ei ole saanut toimintamallia.
Samantuloiset muut ihmiset toisesta taustasta tekevät kaiken automaattisesti oikein.
Kyl sillä on paljon vaikutusta voiko kotoo saada edes pientä tukea vai pitääkö opiskella velaksi.
Köyhyys ja varsinkin rikkaus periytyy.
Ei se periytymismekanismi noin toimi. Moni rikaskin auttaa lapsiaan varsin kitsaasti rahan suhteen.
Periytymisen mekanismi toimii siten, että saat kotoa tiedot, taidot ja asenteen kuinka elämässä pärjää taloudellisesti. Se että opiskeleeko lainalla vai ei on aika toissijaista. Ja se on monesti myös etu jatkoa ajatellen, että on pakko opintojen ohella käydä töissä.
Itse olen suhteellisen rikkaasta perheestä enkä ole satunnaista ruokakassia kummempaa vanhemmilta saanut. Sen sijaan kesätöihin on kannustettu jo yläasteella, autettu tekemään hyviä työhakemuksia, valmistautumaan haastatteluihin jne. On neuvottu niistä palkoista sijoittamista ja järkevää rahankäyttöä muutenkin. Nämä ovat niitä asioita, joiden takia rikkaus (ja köyhyys) monesti periytyvät. Ei toki aina, köyhyydestä on mahdollista ponnistaa hyvään taloudelliseen asemaan ja toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin lyödä vetoa, että AP on kotoisin vuokra-asuntoperheestä. Mistään ei ole saanut toimintamallia.
Samantuloiset muut ihmiset toisesta taustasta tekevät kaiken automaattisesti oikein.
Kyl sillä on paljon vaikutusta voiko kotoo saada edes pientä tukea vai pitääkö opiskella velaksi.
Köyhyys ja varsinkin rikkaus periytyy.Ei se periytymismekanismi noin toimi. Moni rikaskin auttaa lapsiaan varsin kitsaasti rahan suhteen.
Periytymisen mekanismi toimii siten, että saat kotoa tiedot, taidot ja asenteen kuinka elämässä pärjää taloudellisesti. Se että opiskeleeko lainalla vai ei on aika toissijaista. Ja se on monesti myös etu jatkoa ajatellen, että on pakko opintojen ohella käydä töissä.
Itse olen suhteellisen rikkaasta perheestä enkä ole satunnaista ruokakassia kummempaa vanhemmilta saanut. Sen sijaan kesätöihin on kannustettu jo yläasteella, autettu tekemään hyviä työhakemuksia, valmistautumaan haastatteluihin jne. On neuvottu niistä palkoista sijoittamista ja järkevää rahankäyttöä muutenkin. Nämä ovat niitä asioita, joiden takia rikkaus (ja köyhyys) monesti periytyvät. Ei toki aina, köyhyydestä on mahdollista ponnistaa hyvään taloudelliseen asemaan ja toisinpäin.
Juuri näin. Ja moni hyvistä lähtökohdista tuleva opiskelija ihan vapaaehtoisesti nostaa ne lainat. Käyttää osan elämiseen ja osan sijoittaa. Se on lähes ilmaista rahaa valtiolta oman pääoman kasvattamiseen.
Hmm, mietitääs. Olisiko pankista?
Hieman täsmentäen, sain ekan oikean työpaikan 20-vuotiaana, opiskelin tokaa vuotta. Säästin reilun vuoden kaiken mitä pystyin, sain melkein 10000e säästöön. Pankista lainaa, ja ostin hieman alle 100t euroa maksavan vanhan yksiön. Tässä oli halpaa asua, ja lainaa lyhensin ihan reipasta tahtia sekä säästin pienet määrät osakkeisiin. 24-vuotiaana tapasin tulevan mieheni, hän muutti sinne samaan yksiöön. Asuttiin reilu vuosi ja alettiin miettiä vaihtoa yhteiseen isompaan. Miehellä oli vähän säästöjä. Laitoin yksiön vuokralle, osakkeet myyntiin ja otettiin yhteinen laina rivarikolmioon.
28-vuotiaana saimme ensimmäisen lapsen. 30-vuotiaana toisen. Silloin alkoi tuntui ahtaalta ja vaihdoimme 5h+k omakotitaloon. Ja tässä on nyt asuttu kohta 3 vuotta. Velkaa on, mutta ei velka ole asia, jota kannattaa pelätä. Sijoitusasunto on jo velaton. Ja osakkeisiinkin on jotain kertynyt, ei hurjia määriä, mutta sen verran, ettei ainakaan lyhyet työttömyysjaksot vielä pakota elämänlaadusta tinkimään.
Tämä ihan suhteellisen tavallisilla tuloilla. Itsellä 3900e/kk, miehellä 3700e/kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kieltämättä kyllä ihmetyttää kun naapuri myi rivarikämpän ja rakensi Espooseen omakotitalon, vanhemmat sairaanhoitaja ja bussikuski + neljä lasta. no, ehkä perintö tai jumalaton velka.
Sairaanhoitaja ja bussikuski voi olla yllättävän rikkaita. Molemmat voivat saada yllättävän kovat tulot vuorotyöllä ja ylimääräisellä keikkailulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että "vanhaa rahaa". Tarkoitan tällä perittyä asunto-omaisuutta, mikä usein verhotaan sen taakse, että ollaan vaihtamassa parempaan.
Ei sinne pääkaupunkiseudulle rakenna enää kukaan normipalkkainen. Pitää olla melkoinen omaisuus koossa ennen sitä, eikä sitä käsirahaa normipalkasta säästellä eikä sellaisia lainoja pankit ilman takuita myönnä.
Toki peritty asunto auttaa, mutta ilman sitäkin tai muita perintöjä onnistuu ihan hyvin, jos on kysymyksessä pariskunta, jossa molemmilla on keskimääräistä paremmat tulot (esim. lääkäri, juristi, DI). Oletetaan, että pariskunnan nettotulot ovat yhteensä 5000 euroa kuukaudessa. Kolme tonnia kuukaudessa riittää mainiosti mukavaan elämään, joten kaksi tonnia kuussa voi hyvin laittaa asuntolainabn lyhennyksiin ja säästöihin. (Yhtiövastike menee siitä kolmesta tonnista). Aluksi ostetaan tietenkin pienempi asunto, joten siihen ei tarvita älyttömän isoa omaa rahoitusta.
Tällä tahdilla 600 000 euron omakotitalo on maksettu alle 30 vuodessa eikä nyt ole edes laskettu tuottoa säästöille.
Tuttavaperhe tienaa yhdessä yli 8000e/kk (brutto) eikä uskalla edes ostaa kolmiota Helsingistä, omakotitalosta nyt puhumattakaan.
Pankki vaatii nykyisellään käsirahaa ja vakuuksia. Sitten ovat tietenkin laina-ajat. Eivät ne mitään loppuelämän kestäviä lainoja anna. Tuossa ajassa moni on saanut muutaman kerran kenkää tai vaihtanut jopa alaa. Liian riskaabelia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että "vanhaa rahaa". Tarkoitan tällä perittyä asunto-omaisuutta, mikä usein verhotaan sen taakse, että ollaan vaihtamassa parempaan.
Ei sinne pääkaupunkiseudulle rakenna enää kukaan normipalkkainen. Pitää olla melkoinen omaisuus koossa ennen sitä, eikä sitä käsirahaa normipalkasta säästellä eikä sellaisia lainoja pankit ilman takuita myönnä.
Toki peritty asunto auttaa, mutta ilman sitäkin tai muita perintöjä onnistuu ihan hyvin, jos on kysymyksessä pariskunta, jossa molemmilla on keskimääräistä paremmat tulot (esim. lääkäri, juristi, DI). Oletetaan, että pariskunnan nettotulot ovat yhteensä 5000 euroa kuukaudessa. Kolme tonnia kuukaudessa riittää mainiosti mukavaan elämään, joten kaksi tonnia kuussa voi hyvin laittaa asuntolainabn lyhennyksiin ja säästöihin. (Yhtiövastike menee siitä kolmesta tonnista). Aluksi ostetaan tietenkin pienempi asunto, joten siihen ei tarvita älyttömän isoa omaa rahoitusta.
Tällä tahdilla 600 000 euron omakotitalo on maksettu alle 30 vuodessa eikä nyt ole edes laskettu tuottoa säästöille.
Tuttavaperhe tienaa yhdessä yli 8000e/kk (brutto) eikä uskalla edes ostaa kolmiota Helsingistä, omakotitalosta nyt puhumattakaan.
Pankki vaatii nykyisellään käsirahaa ja vakuuksia. Sitten ovat tietenkin laina-ajat. Eivät ne mitään loppuelämän kestäviä lainoja anna. Tuossa ajassa moni on saanut muutaman kerran kenkää tai vaihtanut jopa alaa. Liian riskaabelia.
Miksi eivät uskalla? Hyvältä paikalta ostetun asunnon Helsingistä voi kyllä myydä, jos töistä tulee kenkää. Noilla tuloilla (netto selvästu päälle 5000, jos bruttotulot eivät jakaudu kovin epätasaisesti pariskunnan kesken) oman osuuden säästämisen ei pitäisi olla mahdotonta.
Mieheni on varakas ja hänellä on 8 asuntoa. Toki tuo Hki okt on näistä kaikista kallein. Ollut 17 vuotta yrittäjänä ja tehnyt hyvän tilin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veikkaisin, että "vanhaa rahaa". Tarkoitan tällä perittyä asunto-omaisuutta, mikä usein verhotaan sen taakse, että ollaan vaihtamassa parempaan.
Ei sinne pääkaupunkiseudulle rakenna enää kukaan normipalkkainen. Pitää olla melkoinen omaisuus koossa ennen sitä, eikä sitä käsirahaa normipalkasta säästellä eikä sellaisia lainoja pankit ilman takuita myönnä.
Toki peritty asunto auttaa, mutta ilman sitäkin tai muita perintöjä onnistuu ihan hyvin, jos on kysymyksessä pariskunta, jossa molemmilla on keskimääräistä paremmat tulot (esim. lääkäri, juristi, DI). Oletetaan, että pariskunnan nettotulot ovat yhteensä 5000 euroa kuukaudessa. Kolme tonnia kuukaudessa riittää mainiosti mukavaan elämään, joten kaksi tonnia kuussa voi hyvin laittaa asuntolainabn lyhennyksiin ja säästöihin. (Yhtiövastike menee siitä kolmesta tonnista). Aluksi ostetaan tietenkin pienempi asunto, joten siihen ei tarvita älyttömän isoa omaa rahoitusta.
Tällä tahdilla 600 000 euron omakotitalo on maksettu alle 30 vuodessa eikä nyt ole edes laskettu tuottoa säästöille.
Tuttavaperhe tienaa yhdessä yli 8000e/kk (brutto) eikä uskalla edes ostaa kolmiota Helsingistä, omakotitalosta nyt puhumattakaan.
Pankki vaatii nykyisellään käsirahaa ja vakuuksia. Sitten ovat tietenkin laina-ajat. Eivät ne mitään loppuelämän kestäviä lainoja anna. Tuossa ajassa moni on saanut muutaman kerran kenkää tai vaihtanut jopa alaa. Liian riskaabelia.
Hyvänen aika, miksi ei? Meillä on pienemmät tulot ja hyvin saatiin laina uuteen omakotitaloon. Tietysti jos ei ole lainkaan säästössä rahaa ymmärrän pankin nikottelua mutta sitten kyllä ihmettelen mihin ne kaikki rahat menee noin isoilla tuloilla...
Lainalla, säästämällä ja käymällä töissä. Toki ei ole ensiasunto, asuttiin aika pitkään omassa rivarikolmiossa kahden lapsen kanssa (ja hyvin meni :)). Tienataan molemmat miehen kanssa reilut 4000€ kuussa bruttona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- Vanhemmat alkoivat säästää mulle asuntoa varten jo vähän ennen syntymääni
- Kun olin 18, tilillä oli 220000 €, joilla ostin synttärilahjasi itselleni 33 m2 yksiön Töölöstä (tämä v. 2003). Rahaa jäi myös vähän ylitse koska asunnon kunto ei ollut aivan priimaa, kyllä se abille ja yliopisto-opiskelijalle vältti
- Remontoin asunnon laadukkaasti ja tein siihen saunan. Myin sen 2006 hintaan 370000 €
- Ostin noilla rahoilla pienemmän yksiön Kampista, ja rahaa jäi reilusti ylikin josta tuli käsiraha ekaan, lainalla rahoitettuun asuntoon joka oli okt
- Tapasin mieheni 2009, menimme naimisiin vielä samana vuonna ja hän muutti asuntooni kanssani
- Miehelläni ei ollut vielä omistusasuntoa ennestään, vaan hän kartutti asp-tiliä. No, asp-lainaahan meille ei myönnetty koska minä omistin jo ennestään asunnon. Miehen säästöt eivät toki menneet hukkaan
- 2012 ostimme okt:n Tapanilasta hintaan 640000 €. Meillä oli onneksi omaa käsirahaa yli 150000 €. Kampin yksiö on yhä mun omistuksessa sijoitusasuntona, jossa on muhkea tuotto
Unohtakaa nuo asp-tilit ja säästäkää lapsillenne asuntoon jo ensihetkistä alkaen, muuten asunnon hankinta pk-seudulla on mahdotonta!!! Itse olen säästänyt kummallekin muksulleni 500-1000 €/kk ja säästämisen aloitin jo raskausaikana kuten minun porukat teki. Ihan keskituloisesta kodista olen ja keskituloinen yrittäjä olen itsekin nyt aikuisena.
Vierailija kirjoitti:
Mä ihmettelen samaa ja asun pohjoisessa. Täältäpäin saa ihan hyvän omakotitalon 200k-250k€ mut miten ihmeellä niin monella riittää rahat? En ymmärrä. Ei mulla ois mitään tsänssiä ostaa omakotitaloa parin tonnin nettotuloilla
250000 € okt on halpa jopa Oulun seudulla, varsinkin jos on uusi/rempattu. Eihän tuossa tarvitse lyhentää lainaa kuin 600 €/kk per naama ja se ei ole paljoa...
Se on nyt täyttä puppua, että oman asunnon hankinta pk-seudulta olisi mahdotonta ilman vanhempien säästöjä. ASP-tilille voi säästää jo opiskeluaikana osan opintolainasta, jos tyytyy asumaan solussa tai opiskelija-asuntolan yksiössä (jolloin koko opintolainaa ei tarvitse elämiseen). Näin on helposti valmistuessa 20 000 euroa ASP-tilillä valmiina.
Toki näin ei saa vielä asuntoa Töölöstä, mutta pk-seudulla on paljon muitakin kelvollisia asuinpaikkoja.
Puhoksen tehtiin raakaa työtä myymällä tuotteita "paikallisille" ja siitä eteenpäin suoraan auton takakontista. Nyt on hieno kivitalo Espoossa ja Bemmi sekä Mesen maasturit pihassa. Nykyisin jakelu on täysin ulkomaisten käsissä, joten ei jaksa enää henkensä uhalla töitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Se on nyt täyttä puppua, että oman asunnon hankinta pk-seudulta olisi mahdotonta ilman vanhempien säästöjä. ASP-tilille voi säästää jo opiskeluaikana osan opintolainasta, jos tyytyy asumaan solussa tai opiskelija-asuntolan yksiössä (jolloin koko opintolainaa ei tarvitse elämiseen). Näin on helposti valmistuessa 20 000 euroa ASP-tilillä valmiina.
Toki näin ei saa vielä asuntoa Töölöstä, mutta pk-seudulla on paljon muitakin kelvollisia asuinpaikkoja.
Jos opinnot kestävät viisi vuotta, pitäisi kuukaudessa säästää noin 333 euroa jotta saisi tuon summan kokoon. Aika kova säästötavoite pienituloiselle - esim. itselläni opintotuki ja laina olivat noin 750 e. Nykyään taitaa olla vähän enemmän, kun lainaa ob tarkoitus ottaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Se on nyt täyttä puppua, että oman asunnon hankinta pk-seudulta olisi mahdotonta ilman vanhempien säästöjä. ASP-tilille voi säästää jo opiskeluaikana osan opintolainasta, jos tyytyy asumaan solussa tai opiskelija-asuntolan yksiössä (jolloin koko opintolainaa ei tarvitse elämiseen). Näin on helposti valmistuessa 20 000 euroa ASP-tilillä valmiina.
Toki näin ei saa vielä asuntoa Töölöstä, mutta pk-seudulla on paljon muitakin kelvollisia asuinpaikkoja.
Minä en kyllä halua että lapseni ottaa opintovelkaa asuntosäästöjä varten... Koska suunnitelma opintovelan maksuun pitää olla. Miten käy jos ei saa töitä opiskeluaikana tai valmistuttua? Onneksi minä ja mieheni voimme auttaa lapsiamme rahallisesti.
19 999 € kannattaa ainakin testamentata lapsenlapsille, jos jaettavaa riittää. Perintöveroa menee vasta 20t € ylittävästä osasta.
Vanhempi voi myös luopua perinnöstä lapsensa hyväksi.
Toki isommissa perinnöissä hyödynnetään myös matalamman veron osuuksia.
Ihmiset elävät niin iäkkäisiin, että haluavat mielummin jättää ainakin osan perintöä ruuhkavuosia eläville lapsenlapsille, kuin eläkkeellä oleville, asuntolainansa maksaneille lapsilleen.