Lue keskustelun säännöt.
Sinä PK-SEUDULLA 2000-LUVUN OMAKOTITALOSSA asuva: mistä saitte rahat?
28.12.2019 |
Jotenkin epäilyttää aina uusien omakotitalojen kohdalla pk-seudulla, että mitä niiden taakse liittyy. Kuitenkaan tavallisilla palkoilla sellaisia ei rakenneta.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten saat 8000€ brutosta yli 5000 netto? Mun miehen tulot on 7600€ ja netto 3600€, ilman autoetua olisi n 4200€. Suomessa verotus syö neton
Käteen jäävä tulo on täysin eri, jos tulot jakautuvat kahdelle. Lisäksi joko asut paikkakunnalla, jossa kunnallisvero on selvästi pääkaupunkiseutua korkeampi tai laskit miehesi neton ilman autoetua väärin. Tarkistin juuri oman mieheni palkkakuitista, että hänellä on 7200 euron bruttopalkalla netto 4200 euroa ilman mitään vähennyksiä. Ja mieheni on jo niin vanha, että hän maksaa korkeampaa eläkemaksua.
Helsinkiläinen
Pk seudulla. Tiedän sentilleen tuon neton joska hoidan perheen raha-asiat. Meillä on vielä vähän asuntolainan vähennyksiä, työhuonevähennys yms mukana.
Mun nettopalkka on 2200€ ja brutto 3400€. Eli yhteenlasketut netot 5800 ja brutot 11000
Uskon kyllä, että tiedät miehesi neton, kun autoetu otetaan huomioon, mutta ilman sitä ainakaan Helsingissä ja Espoossa oikea netto ei ole 4200, jos brutto on 7600.
Ei se montaa kymppiä voi heittää. Autoetu on 900€/kk josta itse joudutaan maksaman n 600€. Eli 3600+600€ =4200€ ainakin mun matematiikan mukaan. Voin toki tarkistaa vero.fistäkin. Enempää se ei ainakaan ole
Tarkistin veroprosenttilaskurilla. Ilman mitään vähennyksiä oikea netto on 4400-4560 sen mukaan, asuuko Helsingissä, Espoossa vai Vantaalla ja kuuluuko kirkkoon.
No ilmeisesti elätetään verottajaa kun näin on ollut vuosia. Palautuksia tulee muutama kymppi vuodessa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten saat 8000€ brutosta yli 5000 netto? Mun miehen tulot on 7600€ ja netto 3600€, ilman autoetua olisi n 4200€. Suomessa verotus syö neton
Käteen jäävä tulo on täysin eri, jos tulot jakautuvat kahdelle. Lisäksi joko asut paikkakunnalla, jossa kunnallisvero on selvästi pääkaupunkiseutua korkeampi tai laskit miehesi neton ilman autoetua väärin. Tarkistin juuri oman mieheni palkkakuitista, että hänellä on 7200 euron bruttopalkalla netto 4200 euroa ilman mitään vähennyksiä. Ja mieheni on jo niin vanha, että hän maksaa korkeampaa eläkemaksua.
Helsinkiläinen
Pk seudulla. Tiedän sentilleen tuon neton joska hoidan perheen raha-asiat. Meillä on vielä vähän asuntolainan vähennyksiä, työhuonevähennys yms mukana.
Mun nettopalkka on 2200€ ja brutto 3400€. Eli yhteenlasketut netot 5800 ja brutot 11000
Uskon kyllä, että tiedät miehesi neton, kun autoetu otetaan huomioon, mutta ilman sitä ainakaan Helsingissä ja Espoossa oikea netto ei ole 4200, jos brutto on 7600.
Ei se montaa kymppiä voi heittää. Autoetu on 900€/kk josta itse joudutaan maksaman n 600€. Eli 3600+600€ =4200€ ainakin mun matematiikan mukaan. Voin toki tarkistaa vero.fistäkin. Enempää se ei ainakaan ole
Tarkistin veroprosenttilaskurilla. Ilman mitään vähennyksiä oikea netto on 4400-4560 sen mukaan, asuuko Helsingissä, Espoossa vai Vantaalla ja kuuluuko kirkkoon.
No ilmeisesti elätetään verottajaa kun näin on ollut vuosia. Palautuksia tulee muutama kymppi vuodessa
Joko arvioit autoedun vaikutuksen nettopalkkaan väärin (sitä en jaksanut tarkistaa) tai sitten miehelläsi on jotain ylimääräisiä tuloja tuon 7200 euron kuukausipalkan ja tavallisen lomarahan lisäksi, ja ne nostavat veroprosenttia (ja samalla toki myös vuotuisia nettoansioita).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten saat 8000€ brutosta yli 5000 netto? Mun miehen tulot on 7600€ ja netto 3600€, ilman autoetua olisi n 4200€. Suomessa verotus syö neton
Käteen jäävä tulo on täysin eri, jos tulot jakautuvat kahdelle. Lisäksi joko asut paikkakunnalla, jossa kunnallisvero on selvästi pääkaupunkiseutua korkeampi tai laskit miehesi neton ilman autoetua väärin. Tarkistin juuri oman mieheni palkkakuitista, että hänellä on 7200 euron bruttopalkalla netto 4200 euroa ilman mitään vähennyksiä. Ja mieheni on jo niin vanha, että hän maksaa korkeampaa eläkemaksua.
Helsinkiläinen
Pk seudulla. Tiedän sentilleen tuon neton joska hoidan perheen raha-asiat. Meillä on vielä vähän asuntolainan vähennyksiä, työhuonevähennys yms mukana.
Mun nettopalkka on 2200€ ja brutto 3400€. Eli yhteenlasketut netot 5800 ja brutot 11000
Uskon kyllä, että tiedät miehesi neton, kun autoetu otetaan huomioon, mutta ilman sitä ainakaan Helsingissä ja Espoossa oikea netto ei ole 4200, jos brutto on 7600.
Ei se montaa kymppiä voi heittää. Autoetu on 900€/kk josta itse joudutaan maksaman n 600€. Eli 3600+600€ =4200€ ainakin mun matematiikan mukaan. Voin toki tarkistaa vero.fistäkin. Enempää se ei ainakaan ole
Tarkistin veroprosenttilaskurilla. Ilman mitään vähennyksiä oikea netto on 4400-4560 sen mukaan, asuuko Helsingissä, Espoossa vai Vantaalla ja kuuluuko kirkkoon.
No ilmeisesti elätetään verottajaa kun näin on ollut vuosia. Palautuksia tulee muutama kymppi vuodessa
Joko arvioit autoedun vaikutuksen nettopalkkaan väärin (sitä en jaksanut tarkistaa) tai sitten miehelläsi on jotain ylimääräisiä tuloja tuon 7200 euron kuukausipalkan ja tavallisen lomarahan lisäksi, ja ne nostavat veroprosenttia (ja samalla toki myös vuotuisia nettoansioita).
Korjaus: 7600 euron kuukausipalkan lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä halua että lapseni ottaa opintovelkaa asuntosäästöjä varten... Koska suunnitelma opintovelan maksuun pitää olla. Miten käy jos ei saa töitä opiskeluaikana tai valmistuttua? Onneksi minä ja mieheni voimme auttaa lapsiamme rahallisesti.
Tämä kommentti on oikein malliesimerkki mekanismeista, joilla hyvä/huono-osaisuus periytyy. Hyväosaisessa perheessä lasketaan, että kun opintolainaa saa alle prosentin korolla ja ASP-tilille saa säästöpalkkion kanssa 5 prosentin koron, niin jokaista ASP-tilille opintolainasta siirrettyä tonnia kohti tulee voittia 40 euroa joka vuosi. Lisäksi otetaan huomioon vielä se, että jos esim. yliopisto-opiskelija valmistuu alle kuudessa vuodessa, niin KELA maksaa opintolainasta takaisin seitsemän tonnia. Perhe siis neuvoo nuortaan ottamaan opintolainaa ja sijoittamaan sen ASP-tilille. Kun nuori valmistuu, hänellä on valmiina 20 000 euron asuntosäästöt.
Huonompiosaisen perheen vanhemmat neuvovat lasta välttämään opintolainan ottoa viimeiseen asti. Niinpä nuorella ei ole valmistuessaan mitään alkupääomaa asunnon ostamiseen.
Molempien perheiden lapsilla on periaatteessa ollut täysin samat mahdollisuudet, mutta vain toinen on osannut käyttää niitä hyväkseen.
Mutta se "huonommasta perheestä" on käyttänyt sen opintolainan syömiseen? Vai millä ne elää, jos laina siirretään asp-tilille?
Näillä vastaajilla on ollut alusta asti kaksi maksajaa, eivätkä he ole eronneet missään välissä. Eroaminen on tosi kallista ja romuttaa talouden.
Tulot täytyy ainakin toisella olla hyvät. Ja töitä on pitänyt löytyä aika lailla opintojen päättymisen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en kyllä halua että lapseni ottaa opintovelkaa asuntosäästöjä varten... Koska suunnitelma opintovelan maksuun pitää olla. Miten käy jos ei saa töitä opiskeluaikana tai valmistuttua? Onneksi minä ja mieheni voimme auttaa lapsiamme rahallisesti.
Tämä kommentti on oikein malliesimerkki mekanismeista, joilla hyvä/huono-osaisuus periytyy. Hyväosaisessa perheessä lasketaan, että kun opintolainaa saa alle prosentin korolla ja ASP-tilille saa säästöpalkkion kanssa 5 prosentin koron, niin jokaista ASP-tilille opintolainasta siirrettyä tonnia kohti tulee voittia 40 euroa joka vuosi. Lisäksi otetaan huomioon vielä se, että jos esim. yliopisto-opiskelija valmistuu alle kuudessa vuodessa, niin KELA maksaa opintolainasta takaisin seitsemän tonnia. Perhe siis neuvoo nuortaan ottamaan opintolainaa ja sijoittamaan sen ASP-tilille. Kun nuori valmistuu, hänellä on valmiina 20 000 euron asuntosäästöt.
Huonompiosaisen perheen vanhemmat neuvovat lasta välttämään opintolainan ottoa viimeiseen asti. Niinpä nuorella ei ole valmistuessaan mitään alkupääomaa asunnon ostamiseen.
Molempien perheiden lapsilla on periaatteessa ollut täysin samat mahdollisuudet, mutta vain toinen on osannut käyttää niitä hyväkseen.
Mutta se "huonommasta perheestä" on käyttänyt sen opintolainan syömiseen? Vai millä ne elää, jos laina siirretään asp-tilille?
Olen viestissä 82 esittänyt laskelman siitä, miten ilman vanhempien taloudellista tukea opiskeleva pystyy siirtämään 400 eur / kk opintolainasta asp-tilille. Edellytyksenä on se, että tyytyy asumaan opiskelija-asuntolassa.
Tarkistin veroprosenttilaskurilla. Ilman mitään vähennyksiä oikea netto on 4400-4560 sen mukaan, asuuko Helsingissä, Espoossa vai Vantaalla ja kuuluuko kirkkoon.