Lue keskustelun säännöt.
Simpanssin ÄO on 30. Useiden ihmisten 80. Mensalaisten 130.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Monesti näiden ns. älykkäiden siis omasta mielestään älykkäiden, mensa testit sun muuta käyneinä älli on rajottunutta ns. kirjatietoa ja viisaudesta ei voi samaan aikaan puhua lainkaan.
Poliitikot varsinkin ovat hyvä esimerkki "älykkyydestä" pelkkää kusetusta ja kieroilua alusta loppuun saakka.
Voikin siis kyseenalaistaa koko älykkyyden määritelmän ettei sitä käytetä kuin valehteluun ja kusettamiseen tavalla tai toisella, onko tämä sitten älykkyyden ydin.... Kusettaminen ja valeheleminen... ei hyvältä näytä.
Tämä ja muiden arvosteleminen älykkyyden perusteella. Sit luullaan olevansa ovela ja nokkela kun luullaan ettei toinen tajua.
Eivät kunnioita rehellisyyttä ja jos kännissä uskaltavat olla rehellisiä ei sekään onnistu ilman itkemistä. Seuraavana päivänä onkin taas sama vanha rooli päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juupa juu. Mutta mitä sillä älykkyydellä saa aikaan? Omaisuus lienee vähäisin saavutus.
Älykkään ihmisen velvollisuus on käyttää avuaan kaikkien hyväksi, ei pelkästään itsensä.
Meille näytettiin koulussa aikoinaan dekkari huippuälykkäästä naisesta, jonka älyä sen isä oli systemaattisesti treenannut pienestä pitäen. Isä olis halunnut siitä syöpätutkijan. Nainen oli ryhtynyt IBM pomoksi. Oli omasta mielestään täydellinen ihminen. Hieman pieleen oli mennyt projekti.
Kysy biologian maisterilta kuinka monta sukupuolta on olemassa ja he vastaavat yli 2. Kyllä keskimääräinen älykkyysosamäärä on siellä 60-70 vuonna 2023.
Älykkyytä on monenlaista, Mensen tehtävät mittaavat vain tietynlaista matemaattista hahmottamista ja ratkaisukykyä. Aikoinaan kun hain jatko-opiskeluun, suoritin ns. "mensa-tehtävät" oikein hyvin arvosanoin ja sallitussa ajassa, mutta ei se ollut ainoa pääsykokeen tehtävä, koska ei arvioi vielä ihmisen kokonaisuutta. Oli lisäksi erilaisia sosiaalisia päättelytehtäviä ja myös luetun sekä kuullun sisäistämistä. Joten mielestäni älykkyysosamäärä on joko huono mittari tai sitten sen pitäisi ilmoittaa kertovan vain matemaattisesta ratkaisukyvystä.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyytä on monenlaista, Mensen tehtävät mittaavat vain tietynlaista matemaattista hahmottamista ja ratkaisukykyä. Aikoinaan kun hain jatko-opiskeluun, suoritin ns. "mensa-tehtävät" oikein hyvin arvosanoin ja sallitussa ajassa, mutta ei se ollut ainoa pääsykokeen tehtävä, koska ei arvioi vielä ihmisen kokonaisuutta. Oli lisäksi erilaisia sosiaalisia päättelytehtäviä ja myös luetun sekä kuullun sisäistämistä. Joten mielestäni älykkyysosamäärä on joko huono mittari tai sitten sen pitäisi ilmoittaa kertovan vain matemaattisesta ratkaisukyvystä.
okei
pitäisikö asia kuitenkin jättää älykkyden tutkijoiden päätettäväksi`?
Ja heistä ÄO-testit ovat hyviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein huomaa aina, ehkä en vain ymmärrä näitäkään asioita.
Itseasiassa apinat voittaa ihmiset kevyesti testien joillain alueilla.
Esim. lähimuistissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyytä on monenlaista, Mensen tehtävät mittaavat vain tietynlaista matemaattista hahmottamista ja ratkaisukykyä. Aikoinaan kun hain jatko-opiskeluun, suoritin ns. "mensa-tehtävät" oikein hyvin arvosanoin ja sallitussa ajassa, mutta ei se ollut ainoa pääsykokeen tehtävä, koska ei arvioi vielä ihmisen kokonaisuutta. Oli lisäksi erilaisia sosiaalisia päättelytehtäviä ja myös luetun sekä kuullun sisäistämistä. Joten mielestäni älykkyysosamäärä on joko huono mittari tai sitten sen pitäisi ilmoittaa kertovan vain matemaattisesta ratkaisukyvystä.
Tämä ei ole totta
Mensan testi on g-faktorianalyysi ja mittaa yleisälykkyyttä, g-faktoria
On itsestään selvää, että ihmiset joilla on matala ÄO, ovat suuremmassa vaarassa jäädä köyhiksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simpanssin ja typeryksen välinen ero on sama kuin typeryksen ja mensalaisen? Onneksi älykkyys koostuu muustakin kuin äosta.
Ei koostu muusta, ne "muut" on vain opittuja taitoja. Älykkyyttä ei voi oppia. Siinä se suuri ero.
Voipas.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa apinat voittaa ihmiset kevyesti testien joillain alueilla.
Esim. lähimuistissa
Mutta nämä testit ovat luotu siksi, että nörteille tulisi parempi olo itsestään. Joten hys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 140-145.
Sen kyllä huomaa töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyytä on monenlaista, Mensen tehtävät mittaavat vain tietynlaista matemaattista hahmottamista ja ratkaisukykyä. Aikoinaan kun hain jatko-opiskeluun, suoritin ns. "mensa-tehtävät" oikein hyvin arvosanoin ja sallitussa ajassa, mutta ei se ollut ainoa pääsykokeen tehtävä, koska ei arvioi vielä ihmisen kokonaisuutta. Oli lisäksi erilaisia sosiaalisia päättelytehtäviä ja myös luetun sekä kuullun sisäistämistä. Joten mielestäni älykkyysosamäärä on joko huono mittari tai sitten sen pitäisi ilmoittaa kertovan vain matemaattisesta ratkaisukyvystä.
okei
pitäisikö asia kuitenkin jättää älykkyden tutkijoiden päätettäväksi`?
Ja heistä ÄO-testit ovat hyviä.
Tutkijoiden kesken on kyllä erimielisyyttä esimerkiksi siitä, onko mitään yleisälykkyyttä olemassakaan. Esimerkiksi Spethen Jay Cloud esitti jo teoksessaan Misemasure of Man (1981), että älykkyyden g-faktori on itse asiassa pelkkä faktorianalyysin artefakta. Faktorianalyysi on tilastollisen analyysin menetelmä, jota käytetään paljon älykkyystutkimuksissa. Ongelmana on se, että monesti teoreettisesti hyvinkin erilaiset mallit sopivat aineistoon yhtä hyvin. Toisin sanoen esimerkiksi WAIS-älykkyystestin g-faktori perustuu pelkästään sille, että on valittu kahdesta yhtä sopivasta mallista se, joka tuottaa vähemmän ristiinlatauksia eli eri faktori latautuvat yksittäiseen muuttujaan. Tämä on kuitenkin luonnollista, koska esimerkiksi kielellistä älykkyyttä edellytetään myös matematiikan tehtävien ymmärtämisessä, eikä se ole pätevä peruste hylätä mallia. G-faktori voi olla kätevä tapa mitata älykkyyttä, mutta yhtä hyvin voitaisiin faktorianalyysissa valita malli, jossa älykkyyden osatekijät ovat toisistaan erillisiä, eikä mitään yleispätevää g-faktoria ole olemassakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Einsteinia aikoinaan ihmeteltiin miten älykäs hän onkaan ,Albert tokaisi siihen: "Etten ole sen älykkäämpi kuin muutkaan minulla on vain erittäin vilkas mielikuvitus."
Persujen äö on n.30 eli sama kun simpanssin
Spethen Jay Cloud ei ollut psykologi ja se mitä höpisi 43 vuotta sitten ei ole totta
G-faktori on totta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Totta. Ne väittävät olevansa mm "culture fair" mutta silti tulokset ovat erilaisia eri kulttuureissa - jonka takia väite kulttuurisesta neutraaliudeata jää pelkäksi testin laatijan väittämäksi.
Busmannien ÄO on kansakunnista matalin, noin 60. Somaleilla hivenen korkeampi.
Sompanssin ÄO 60-70.