Lue keskustelun säännöt.
Simpanssin ÄO on 30. Useiden ihmisten 80. Mensalaisten 130.
Kommentit (119)
Ei pidä paikkaans, meikämandoliinon äö osamäärälukuarvo on ainaki täys kymppi!
T: Turo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Simpanssin ja typeryksen välinen ero on sama kuin typeryksen ja mensalaisen? Onneksi älykkyys koostuu muustakin kuin äosta.
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Eli jos simpsun ja homosapin yhistää ni tulos ois 120?
Ameriikanresitentti?
Se on AÖ, ei ÄO. Tiedot A:sta Ö:hön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä palstaa kun lukee, niin toi simpanssin ÄO taitaa olla korkeampi kuin useamman täällä.
Vierailija kirjoitti:
Simpanssin ja typeryksen välinen ero on sama kuin typeryksen ja mensalaisen? Onneksi älykkyys koostuu muustakin kuin äosta.
Ei koostu muusta, ne "muut" on vain opittuja taitoja. Älykkyyttä ei voi oppia. Siinä se suuri ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerä avaus, sanoisin että noin ÄO 85.
Huomaatteko myös tämän yhteyden:
Simpanssit alkoivat syömään lihaa = tulivat alas puista ja kehittyivät älykkäiksi ihmisiksi.
Mitenhän kasvissyönti vaikuttaa älykkyyden kehitykseen kun lihan aivojen kannalta tärkeät rasvahapot jää pois? Muuttavatko kasvissyöjät kohta takaisin puihin syömään banaaneja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simpanssin ja typeryksen välinen ero on sama kuin typeryksen ja mensalaisen? Onneksi älykkyys koostuu muustakin kuin äosta.
Ei koostu muusta, ne "muut" on vain opittuja taitoja. Älykkyyttä ei voi oppia. Siinä se suuri ero.
Mutta onhan niitä muitakin ominaisuuksia jotka ovat synnynnäisiä. Esim herkät ihmiset poimivat luonnostaan enemmän ärsykkeitä, mikä tekee heistä mm sosiaalisesti älykkäämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Se on AÖ, ei ÄO. Tiedot A:sta Ö:hön.
0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tieteellinen tutkimus Flynnin ilmiöstä:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4152423/
Täällä on ilmiötä aiheuttavista ympäristötekijöistä:
https://www.pnas.org/content/115/26/6674
Joissain maissa ka on ihan viime vuosina jälleen hieman laskenut.
"The results show that large positive and negative trends in cohort IQ operate within as well as across families. This implies that the trends are not due to a changing composition of families, and that there is at most a minor role for explanations involving genes (e.g., immigration and dysgenic fertility) and environmental factors largely fixed within families (e.g., parental education, socialization effects of low-ability parents, and family size). While such factors may be present, their influence is negligible compared with other environmental factors."
"Flynn effect between two cohorts may differ with the age at which they are assessed (see the discussion in ref. 19), and our results remain consistent with a number of proposed hypotheses of IQ decline: changes in educational exposure or quality, changing media exposure, worsening nutrition or health, and social spillovers from increased immigration."
Juupa juu. Mutta mitä sillä älykkyydellä saa aikaan? Omaisuus lienee vähäisin saavutus.
Älykkään ihmisen velvollisuus on käyttää avuaan kaikkien hyväksi, ei pelkästään itsensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Simpanssin ja typeryksen välinen ero on sama kuin typeryksen ja mensalaisen? Onneksi älykkyys koostuu muustakin kuin äosta.
Ei koostu muusta, ne "muut" on vain opittuja taitoja. Älykkyyttä ei voi oppia. Siinä se suuri ero.
Periaatteessa noin. Viisaus, sivistys, ongelmanratkaisukyky ovat sitten eri asia kuin älykkyys.
Mutta ongelmana on, että synnynnäistä älykkyyttä ei nykykeinoin voi mitata objektiivisesti. Testeissä pärjäävät parhaiten koulutetut länsimaiset, eikä syynä ole se, että heillä olisi parempi älykkyys, vaan se, että testit mittaavat sellaista ongelmanratkaisutaitoa, joka kehittyy opiskellessa ja testejä tekemällä.
Tämän puolesta todistaa tuo mainitsemani Flynnin ilmiö. Kansakuntien keskimääräinen äo on noussut kolme pistettä vuosikymmenessä, ja siihen löytyy selitys ympäristötekijöissä, koska sama ilmiö on nähtävissä sukujen sisälläkin, ei pelkästään kansojen tasolla.
Eli älykkyystestien mittaamassa älykkyydessä ON mukana muutakin kuin synnynnäistä kyvykkyyttä.
4
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Simpanssi löytää ravintonsa viidakosta helposti, mutta stadilainen mensaälykkö kuolee sinne viikossa.
Älykkyys on noissa testeissä nimenomaan ongelmanratkaisukykyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Lue noista laittamistani linkeistä. Kuviopäättelyssä harjaantuu tekemällä kuviopäättelytestejä. Länsimainen loogisen ajattelun opiskelu auttaa myös.
Jos jonkun kouluja käymättömän paimentolaisen panee tekemään noita, hän ei ymmärrä koko ideaa ja hämmentyy. Tämä siis noin niinkuin ääripään vertailukohtana.
Flynnin ilmiö on vanha juttu, ihan oikeastiko et muka ole koskaan kuullutkaan asiasta??
Simpanssi ei maksaisi banaaniakaan äö-testistä tai mensan jäsenyydestä.
Yhteneväisyyden?
Keskiverto öo on 100.
75:n alle on kv.