Miksi joitakin ärsyttää pyyntö olla hiljaa lapsen nukuttamisen aikana
Olen äitinä huomannut, että moni ärsyyntyy siitä, jos joudun pyytämään olemaan hiljempaa, että lapsi saa unen päästä kiinni. Nukahdettuaan ei herää välttämättä edes porakoneeseen, mutta tarvitsee 10-15min rauhallisuutta saadakseen unta. Lähes aina saan tästä jonkun saarnan siitä miten lapsen täytyy oppia sietämään hälinää tai sitten pyyntö yksinkertaisesti ignoorataan. Lapsi kyllä nukahtaa mihin tahansa julkiseen kulkuneuvoon tai rattaisiin kauppakeskuksessa, mutta ei pysty nukahtamaan, jos muuten hiljaisessa paikassa joku alkaa yhtäkkiä kailottamaan puhelimeen tai käymään kovaäänistä keskustelua lapsen huoneen takana. Näitä tilanteita sattuu yleensä sukuloimassa ja joskus harvoin meillä kotonakin, jos joku lyhyt vierailu "on pakko" ajoittaa esimerkiksi päiväunien päälle. Mitään täyshiljaisuutta en ole vaatinut, mutta olen pyytänyt puhumaan hiljempaa.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että yleensä pyynnöstä pöyristyvät ennen kaikkea muut äidit, mikä on mielestäni yllättävää. Ap
Oikeasti he toivovat, että se lapsi ei nukkuisi. Muuta syytä ei ole.
Ihan perus itsekkyyttä ja oman navan tuijottamista. Kukaan ei saisi olla vaatimassa/pyytämässä yhtään mitään edes silloin kun se olisi kohtuullista. Pitää saada pitää ääntä tai muuten häiritä, koska sekunninkin huomioiminen jotain mutta kuin itseä, on luotaantyöntävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että yleensä pyynnöstä pöyristyvät ennen kaikkea muut äidit, mikä on mielestäni yllättävää. Ap
Oikeasti he toivovat, että se lapsi ei nukkuisi. Muuta syytä ei ole.
Minulle on esimerkiksi sanottu silmiä pyöritellen siitä, jos olen pyytänyt laittamaan viestiä lapsen juuri nukahdettua, kun en ole halunnut vastata puhelimeen. Ap
No ensimmäisenä huomaan sen, että sukuloidessa voit lähteä päiväunien aikaan kävelylle rattailla,kerta se sinne nukahtaa hyvin. Päiväkävely ei ole pahitteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisään vielä, että yleensä pyynnöstä pöyristyvät ennen kaikkea muut äidit, mikä on mielestäni yllättävää. Ap
Oikeasti he toivovat, että se lapsi ei nukkuisi. Muuta syytä ei ole.
Mikä on myös yllättävää. Äiteinä heidän luulisi ymmärtävän olevan vain hyvä, jos se lapsi nukkuisi.
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole maailman napa
Etkä sinä. Kohtuutonta on tuo, ettei edes hetkeksi pysty joustamaan omasta touhustaan, jotta joku lapsi saisi nukahdettua. Kukaan ei ole pyytämässä mitään mahdotonta, vain hetken rauhaa.
Älä vastaa puhelimeen ,jos se ei sulle käy. Simppeliä.
Vierailija kirjoitti:
No ensimmäisenä huomaan sen, että sukuloidessa voit lähteä päiväunien aikaan kävelylle rattailla,kerta se sinne nukahtaa hyvin. Päiväkävely ei ole pahitteeksi.
Sukuloimme lähinnä maalla missä ei ole hyviä ulkoilureittejä vaunutteluun. Lähinnä valtatien vartta voi kävellä ilman mahdollisuutta kulkea kevyen liikenteen väylään pitkin. Soratiet ovat epätasaisia, kasvillisuuden peitossa ja kuoppaisia. Miksi 1-vuotiasta varten ei voi puhua hetkeä hiljempaa?
Vierailija kirjoitti:
Ihan perus itsekkyyttä ja oman navan tuijottamista. Kukaan ei saisi olla vaatimassa/pyytämässä yhtään mitään edes silloin kun se olisi kohtuullista. Pitää saada pitää ääntä tai muuten häiritä, koska sekunninkin huomioiminen jotain mutta kuin itseä, on luotaantyöntävää.
Ihan perusitsekkyyttä on mennä toisten kotiin neuvomaan miten siellä ollaan.
Hierarkista ajattelua. Vielä 1970-luvulla ajateltiin, että itkevä vauva pompottaa aikuisia. Neuvottiin laittamaan vaan ovi kiinni, että vauva oppii olemaan. Syliin ottamista piti välttää, ettei vauva opi vaatimaan sylissä pitämistä.
Tämä on ihan sitä samaa settiä. Lisänä sitten se, että jos jollakulla on helppo vauva, joka nukahtaa nopeasti ja nukkuu sikeästi, hän herkästi kokee opettaneensa itse vauvan sellaiseksi, ja näin ollen kärkkäästi neuvoo muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole maailman napa
Etkä sinä. Kohtuutonta on tuo, ettei edes hetkeksi pysty joustamaan omasta touhustaan, jotta joku lapsi saisi nukahdettua. Kukaan ei ole pyytämässä mitään mahdotonta, vain hetken rauhaa.
Älkää menkö,jos siellä on hankalaa olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ensimmäisenä huomaan sen, että sukuloidessa voit lähteä päiväunien aikaan kävelylle rattailla,kerta se sinne nukahtaa hyvin. Päiväkävely ei ole pahitteeksi.
Sukuloimme lähinnä maalla missä ei ole hyviä ulkoilureittejä vaunutteluun. Lähinnä valtatien vartta voi kävellä ilman mahdollisuutta kulkea kevyen liikenteen väylään pitkin. Soratiet ovat epätasaisia, kasvillisuuden peitossa ja kuoppaisia. Miksi 1-vuotiasta varten ei voi puhua hetkeä hiljempaa?
No jos siellä on vaikea kyläillä, ei siellä ole pakko kyläillä. Voiko edes tontin pihalla kävellä vaunujen kanssa?
Vie paskaperseesi himaan nukkumaan. Muilla ei ole julkisilla paikoilla mitään velvollisuutta paapoa sinua tai paskapersettäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi ei ole maailman napa
Etkä sinä. Kohtuutonta on tuo, ettei edes hetkeksi pysty joustamaan omasta touhustaan, jotta joku lapsi saisi nukahdettua. Kukaan ei ole pyytämässä mitään mahdotonta, vain hetken rauhaa.
Älkää menkö,jos siellä on hankalaa olla.
Mitä kertoo mummosta, jos ei ole valmis olemaam varttia hiljaa, että lapsenlapsensa voisi nukkua päiväunet eikä siksi tapaa lastenlastaan? Kaikki mummolat eivät ole päiväreissun etäisyydellä.
Vain omassa kodissasi voit vaatia muita olemaan hiljaa ja käyttäytymään kuten tahdot. Jos olette kylässä niin itse siirryt lapsen kanssa hiljaiseen paikkaan. Jos olette julkisella paikalla niin etsit teille itse jostain sen hiljaisen paikan.
Tuollaisen lapsen kanssa pitää olla kotona neljän seinän sisällä, eikä pyytää vieraita kylään.
Miten luulet, kun lapsi joutuu päiväkotiin? Siellä jo ympäristön melu ja äänet kuuluvat.
Meillä tämä oli aikoinaan ongelma kun (yllättäen) kylään tulleet vieraat ei tajunneet lähteä kotiinsa kun meillä alkoi iltatoimet, eivätkä pystyneet olemaan hetkeä hiljaa, että saisin lapsen yöunille
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perus itsekkyyttä ja oman navan tuijottamista. Kukaan ei saisi olla vaatimassa/pyytämässä yhtään mitään edes silloin kun se olisi kohtuullista. Pitää saada pitää ääntä tai muuten häiritä, koska sekunninkin huomioiminen jotain mutta kuin itseä, on luotaantyöntävää.
Ihan perusitsekkyyttä on mennä toisten kotiin neuvomaan miten siellä ollaan.
Jos lapsen omassa kodissa pyydän vierasta olemaan hetken hiljempaa, miten se on itsekästä? Joskus on pakko sopia tapaamisia myös keskelle päivää ja moni oikein korostaa etteivät päiväunet haittaa. Ap
Lisään vielä, että yleensä pyynnöstä pöyristyvät ennen kaikkea muut äidit, mikä on mielestäni yllättävää. Ap