Lue keskustelun säännöt.
Simpanssin ÄO on 30. Useiden ihmisten 80. Mensalaisten 130.
Kommentit (119)
On rasistista kutsua tummaihoisia simpaisseksi. Hyi ap ja yläpeukuttajat!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Lue noista laittamistani linkeistä. Kuviopäättelyssä harjaantuu tekemällä kuviopäättelytestejä. Länsimainen loogisen ajattelun opiskelu auttaa myös.
Jos jonkun kouluja käymättömän paimentolaisen panee tekemään noita, hän ei ymmärrä koko ideaa ja hämmentyy. Tämä siis noin niinkuin ääripään vertailukohtana.
Flynnin ilmiö on vanha juttu, ihan oikeastiko et muka ole koskaan kuullutkaan asiasta??
Suomen Mensassa on mm. pelkän peruskoulun käyneitä. ÄO on perinnöllinen ominaisuus jota ei voi "harjoittaa".
Valtaosa yliopistonkaan käyneistä ei yllä lähellekään Mensan rajaa eli 131 pistettä vaikka miten harjoittelisivat kuviopäättelyä tai yrittäisivät kohentaa tulostaan. Yrittäjiä on runsaasti, mutta valtaosa epäonnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on noissa testeissä nimenomaan ongelmanratkaisukykyä.
Totta kai, mutta testit mittaavat vain tietynlaista ongelmanratkaisukykyä, sellaista, johon harjaantuu parhaiten länsimaisessa sivistysyhteiskunnassa. Testit eivät siis ole kulttuuri/ympäristöneutraaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on noissa testeissä nimenomaan ongelmanratkaisukykyä.
Totta kai, mutta testit mittaavat vain tietynlaista ongelmanratkaisukykyä, sellaista, johon harjaantuu parhaiten länsimaisessa sivistysyhteiskunnassa. Testit eivät siis ole kulttuuri/ympäristöneutraaleja.
miten kuviopäättelyyn harjaantuu länsimaissa? oletko trolli?
Paljonkohan on ammattikoululaisten keskimääräinen äo? On sielläkin aina joukossa joku kuriositeetti kun sähköasentajaksi opiskellut mies joka omatoimisesti luki lääkiksen pääsykokeisiin ja pääsi sisään. Muuten hajonta on varmaan 85-105 pisteen välillä. Amka tasolla 100-120 pistettä. Yliopistoissa noin 120-180.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itel 130 ja amis käytynä. Suomessa keskim äo on 105.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Lue noista laittamistani linkeistä. Kuviopäättelyssä harjaantuu tekemällä kuviopäättelytestejä. Länsimainen loogisen ajattelun opiskelu auttaa myös.
Jos jonkun kouluja käymättömän paimentolaisen panee tekemään noita, hän ei ymmärrä koko ideaa ja hämmentyy. Tämä siis noin niinkuin ääripään vertailukohtana.
Flynnin ilmiö on vanha juttu, ihan oikeastiko et muka ole koskaan kuullutkaan asiasta??
Suomen Mensassa on mm. pelkän peruskoulun käyneitä. ÄO on perinnöllinen ominaisuus jota ei voi "harjoittaa".
Valtaosa yliopistonkaan käyneistä ei yllä lähellekään Mensan rajaa eli 131 pistettä vaikka miten harjoittelisivat kuviopäättelyä tai yrittäisivät kohentaa tulostaan. Yrittäjiä on runsaasti, mutta valtaosa epäonnistuu.
Edelleenkään et selvästi vaivautunut lukemaan laittamiani linkkejä.
Kyse ei ole nyt yksilöistä. Totta kai aina löytyy brilliantteja pitkäaikaistyöttömiä ja tyhmänpulskeita akateemisia.
Se ei silti tarkoita, etteikö koulutus ja länsimainen testiyhteiskunta nostaisi keskiarvotuloksia. Tämä on kumminkin ihan tutkittu fakta, jonka huomaisit, jos lukisit nuo laittamani tutkimuslinkit. Tuollainen tietämätön jankuttaminen ei kerro hyvää ainakaan sinun älykkyydestäsi.
Lisäksi on tutkittu fakta, että älykyyttä on montaa lajia. Kaikki perinteisissä äo-testeissä menestyvät eivät esimerkiksi menesty vaikkapa kielellistä älykkyyttä mittaavissa testeissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan on ammattikoululaisten keskimääräinen äo? On sielläkin aina joukossa joku kuriositeetti kun sähköasentajaksi opiskellut mies joka omatoimisesti luki lääkiksen pääsykokeisiin ja pääsi sisään. Muuten hajonta on varmaan 85-105 pisteen välillä. Amka tasolla 100-120 pistettä. Yliopistoissa noin 120-180.
Aika mahdoton tuo jälkimmäinen, ottaen huomioon että tasolle 131 yltää vain 2% väestöstä. Yliopiston käyneitä on esim. alle 50-vuotiaissa n. 35% väestöstä. Valtaosa yliopistön käyneistä on n. 100 tai sen alle.
Samoin ala vaikuttaa, esimerkiksi matematiikan tohtori on täysin varmasti yli 100ÄO keskimäärin, naistutkimuksen tohtori voi hyvinkin olla alle 100.
Kyllä tuntuu hyvältä kuulua Mensaan. Keskiverto ihminen on elukka. t. Nero
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Lue noista laittamistani linkeistä. Kuviopäättelyssä harjaantuu tekemällä kuviopäättelytestejä. Länsimainen loogisen ajattelun opiskelu auttaa myös.
Jos jonkun kouluja käymättömän paimentolaisen panee tekemään noita, hän ei ymmärrä koko ideaa ja hämmentyy. Tämä siis noin niinkuin ääripään vertailukohtana.
Flynnin ilmiö on vanha juttu, ihan oikeastiko et muka ole koskaan kuullutkaan asiasta??
Suomen Mensassa on mm. pelkän peruskoulun käyneitä. ÄO on perinnöllinen ominaisuus jota ei voi "harjoittaa".
Valtaosa yliopistonkaan käyneistä ei yllä lähellekään Mensan rajaa eli 131 pistettä vaikka miten harjoittelisivat kuviopäättelyä tai yrittäisivät kohentaa tulostaan. Yrittäjiä on runsaasti, mutta valtaosa epäonnistuu.
Edelleenkään et selvästi vaivautunut lukemaan laittamiani linkkejä.
Kyse ei ole nyt yksilöistä. Totta kai aina löytyy brilliantteja pitkäaikaistyöttömiä ja tyhmänpulskeita akateemisia.
Se ei silti tarkoita, etteikö koulutus ja länsimainen testiyhteiskunta nostaisi keskiarvotuloksia. Tämä on kumminkin ihan tutkittu fakta, jonka huomaisit, jos lukisit nuo laittamani tutkimuslinkit. Tuollainen tietämätön jankuttaminen ei kerro hyvää ainakaan sinun älykkyydestäsi.
Lisäksi on tutkittu fakta, että älykyyttä on montaa lajia. Kaikki perinteisissä äo-testeissä menestyvät eivät esimerkiksi menesty vaikkapa kielellistä älykkyyttä mittaavissa testeissä.
"Kielellinen älykkyys", "emotionaalinen älykkyys" ovat juuri sitä 80-90 ÄO porukan huuhaata jolla yrittävät pyyhkiä pois omaa pahaa mieltä omasta tyhmyydestä ja yksinkertaisista aivoista johtuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on noissa testeissä nimenomaan ongelmanratkaisukykyä.
Totta kai, mutta testit mittaavat vain tietynlaista ongelmanratkaisukykyä, sellaista, johon harjaantuu parhaiten länsimaisessa sivistysyhteiskunnassa. Testit eivät siis ole kulttuuri/ympäristöneutraaleja.
miten kuviopäättelyyn harjaantuu länsimaissa? oletko trolli?
Länsimaissa harjaantuu koulussa ja kulttuuriympäristössä ylipäätään testitilanteisiin. Keinotekoinen testiympäristö on jo itsessään haaste.
Lisäksi esimerkiksi loogisen päättelyn opetus kohentaa kuviotestien tekotaitoa väestötasolla mitattuna. Se ei edelleenkään tarkoita, että kaikki akateemiset saisivat huipputuloksia tai että kouluja käymätön ei voisi olla äo-testissä haka. Kyse on keskiarvoista. Mitä jos nyt jo vihdoin lukisit nuo laittamani linkit ja lakkaisit inttämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itel 130 ja amis käytynä. Suomessa keskim äo on 105.
Testasitko Tieteen kuvalehden nettitestillä joka antaa simpansillekin 120äo?
Jos mentäisi afrikkaan ja pitäisi hankkia ruoka luonnosta. Pärjäisikö afrikkalainen paremmin kuin Mensalainen? Siinä sitten tekee palspeöiä kun toinen piereskelee kylläisenä. Nin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Lue noista laittamistani linkeistä. Kuviopäättelyssä harjaantuu tekemällä kuviopäättelytestejä. Länsimainen loogisen ajattelun opiskelu auttaa myös.
Jos jonkun kouluja käymättömän paimentolaisen panee tekemään noita, hän ei ymmärrä koko ideaa ja hämmentyy. Tämä siis noin niinkuin ääripään vertailukohtana.
Flynnin ilmiö on vanha juttu, ihan oikeastiko et muka ole koskaan kuullutkaan asiasta??
Suomen Mensassa on mm. pelkän peruskoulun käyneitä. ÄO on perinnöllinen ominaisuus jota ei voi "harjoittaa".
Valtaosa yliopistonkaan käyneistä ei yllä lähellekään Mensan rajaa eli 131 pistettä vaikka miten harjoittelisivat kuviopäättelyä tai yrittäisivät kohentaa tulostaan. Yrittäjiä on runsaasti, mutta valtaosa epäonnistuu.
Edelleenkään et selvästi vaivautunut lukemaan laittamiani linkkejä.
Kyse ei ole nyt yksilöistä. Totta kai aina löytyy brilliantteja pitkäaikaistyöttömiä ja tyhmänpulskeita akateemisia.
Se ei silti tarkoita, etteikö koulutus ja länsimainen testiyhteiskunta nostaisi keskiarvotuloksia. Tämä on kumminkin ihan tutkittu fakta, jonka huomaisit, jos lukisit nuo laittamani tutkimuslinkit. Tuollainen tietämätön jankuttaminen ei kerro hyvää ainakaan sinun älykkyydestäsi.
Lisäksi on tutkittu fakta, että älykyyttä on montaa lajia. Kaikki perinteisissä äo-testeissä menestyvät eivät esimerkiksi menesty vaikkapa kielellistä älykkyyttä mittaavissa testeissä.
"Kielellinen älykkyys", "emotionaalinen älykkyys" ovat juuri sitä 80-90 ÄO porukan huuhaata jolla yrittävät pyyhkiä pois omaa pahaa mieltä omasta tyhmyydestä ja yksinkertaisista aivoista johtuen.
No jopas aivopierun purskautit.
Niidenkään mittaaminen ei ole ongelmatonta, koska on ihan selvää, että kielitaito vaikuttaa asiaan.
Mutta kielellinen hahmotus ja johtopäätösten teko on todellakin yksi älykkyyden muoto, ja sitä on pitkään mitattu esimerkiksi työhönotossa ja valittaessa kielen opintoihin ihmisiä. Matemaattis-lopgisesti älykäs on usein myös kielellisesti älykäs, mutta ei likikään aina.
Voit itse googeloida, koska et halua laittamiani linkkejä lukea. Linguistic intelligence.
Vierailija kirjoitti:
Itel 130 ja amis käytynä. Suomessa keskim äo on 105.
Oon käsittänyt, että suomalaisten keskimääräinen ÄO olisi 97. Tämä siis jollain WAIS- tai muulla sellaisella useampia eri osa-alueita sisältävällä testillä, Mensan testistä en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on noissa testeissä nimenomaan ongelmanratkaisukykyä.
Totta kai, mutta testit mittaavat vain tietynlaista ongelmanratkaisukykyä, sellaista, johon harjaantuu parhaiten länsimaisessa sivistysyhteiskunnassa. Testit eivät siis ole kulttuuri/ympäristöneutraaleja.
miten kuviopäättelyyn harjaantuu länsimaissa? oletko trolli?
Länsimaissa harjaantuu koulussa ja kulttuuriympäristössä ylipäätään testitilanteisiin. Keinotekoinen testiympäristö on jo itsessään haaste.
Lisäksi esimerkiksi loogisen päättelyn opetus kohentaa kuviotestien tekotaitoa väestötasolla mitattuna. Se ei edelleenkään tarkoita, että kaikki akateemiset saisivat huipputuloksia tai että kouluja käymätön ei voisi olla äo-testissä haka. Kyse on keskiarvoista. Mitä jos nyt jo vihdoin lukisit nuo laittamani linkit ja lakkaisit inttämästä.
Jos ei osaa ratkaista kuviopäättelyä jossa esim. kivien määrä neliön sisällä nousee aina yhdellä per ruutu, niin on matala ÄO. Sillä ei ole mitään tekemistä kulttuurin tai koulutuksen kanssa. Myös mm. Somaliasta löytyy pari prosenttia niitä huippuälykkäitä jotka pääsisivät Suomen mensan jäseneksi, vaikka olisivat pelkkiä lammaspaimenia.
Toisaalta jos kivien määrä per ruutu nousee vaikka potenssissa, niin meinaat, että silläkö ei ole mitään tekemistä asian kanssa, onko ihminen opiskellut matikkaa vai ei ole? Oikeasti nyt pää sieltä persreiästä ulos! LUE aiheesta lisää ja palaa vasta sen jälkeen änkyttämään typeriä.
En jaksa enää tahkota asiasta sinun kanssasi. Jankutat samaa, etkä lue tutkimuslinkkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, itse asiassa älykkyustestit mittavat aika suurelta osin länsimaista sivistystä, siis koulunkäyntiä. Sen takia testejä on pitänyt vähän väliä kalibroida vaikeammiksi, jottei keskiarvotulos nouse liikaa. Esimerkiksi japanilaisten ja hollantilaisten (todennäköisesti myös suomalaisten, jos asiaa olisi tutkittu) ka nousi 1900-luvun lopulla jo 130:een, jolloin testejä vaikeutettiin.
Taustalla voi olla aivojen kehitykseen liittyviä muutoksia mm. ravitsemuksessa, mutta todennäköisempää on, että matematiikan opetus ja erilaisten testien teko pienestä pitäen harjaannuttaa tekemään tuollaisia tehtäviä.
Kyse on ns. Flynnin ilmiöstä.
Eli ei, äo-testit eivät todellakaan ole neutraaleja ja kulttuurisidonnaisuudesta vapaita. Niistä saavat huonoja tuloksia sellaiset, jotka eivät ole tottuneet ratkomaan samanlaisia ongelmia. Eläimiin äo-testejä ei voi soveltaa.
Nykyaikainen Mensan käyttämä ÄO-testi on Stanford-Binet kuviopäättely. Mistä ihmeestä repäisit jonkun koulunkäynnin? Mitä se kuviopäättelyssä auttaa? Verbaalisia kysymyksiä ei ole ollenkaan, pelkkää loogista kuviopäättelyä.
Lue noista laittamistani linkeistä. Kuviopäättelyssä harjaantuu tekemällä kuviopäättelytestejä. Länsimainen loogisen ajattelun opiskelu auttaa myös.
Jos jonkun kouluja käymättömän paimentolaisen panee tekemään noita, hän ei ymmärrä koko ideaa ja hämmentyy. Tämä siis noin niinkuin ääripään vertailukohtana.
Flynnin ilmiö on vanha juttu, ihan oikeastiko et muka ole koskaan kuullutkaan asiasta??
Suomen Mensassa on mm. pelkän peruskoulun käyneitä. ÄO on perinnöllinen ominaisuus jota ei voi "harjoittaa".
Valtaosa yliopistonkaan käyneistä ei yllä lähellekään Mensan rajaa eli 131 pistettä vaikka miten harjoittelisivat kuviopäättelyä tai yrittäisivät kohentaa tulostaan. Yrittäjiä on runsaasti, mutta valtaosa epäonnistuu.
Edelleenkään et selvästi vaivautunut lukemaan laittamiani linkkejä.
Kyse ei ole nyt yksilöistä. Totta kai aina löytyy brilliantteja pitkäaikaistyöttömiä ja tyhmänpulskeita akateemisia.
Se ei silti tarkoita, etteikö koulutus ja länsimainen testiyhteiskunta nostaisi keskiarvotuloksia. Tämä on kumminkin ihan tutkittu fakta, jonka huomaisit, jos lukisit nuo laittamani tutkimuslinkit. Tuollainen tietämätön jankuttaminen ei kerro hyvää ainakaan sinun älykkyydestäsi.
Lisäksi on tutkittu fakta, että älykyyttä on montaa lajia. Kaikki perinteisissä äo-testeissä menestyvät eivät esimerkiksi menesty vaikkapa kielellistä älykkyyttä mittaavissa testeissä.
"Kielellinen älykkyys", "emotionaalinen älykkyys" ovat juuri sitä 80-90 ÄO porukan huuhaata jolla yrittävät pyyhkiä pois omaa pahaa mieltä omasta tyhmyydestä ja yksinkertaisista aivoista johtuen.
Ainakin juutalaisten huimat ÄO-lukemat johtuvat nimenomaan tuosta kielellisestä älykkyydestä, visio-spatiaalisissa osioissa pärjäävät selkeästi huonommin kuin valkoiset ja itäaasialaiset keskimäärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itel 130 ja amis käytynä. Suomessa keskim äo on 105.
Testasitko Tieteen kuvalehden nettitestillä joka antaa simpansillekin 120äo?
Testasin mensan omalla testillä, oli kyllä krapula, mutta 130 tuo näytti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on noissa testeissä nimenomaan ongelmanratkaisukykyä.
Totta kai, mutta testit mittaavat vain tietynlaista ongelmanratkaisukykyä, sellaista, johon harjaantuu parhaiten länsimaisessa sivistysyhteiskunnassa. Testit eivät siis ole kulttuuri/ympäristöneutraaleja.
miten kuviopäättelyyn harjaantuu länsimaissa? oletko trolli?
Länsimaissa harjaantuu koulussa ja kulttuuriympäristössä ylipäätään testitilanteisiin. Keinotekoinen testiympäristö on jo itsessään haaste.
Lisäksi esimerkiksi loogisen päättelyn opetus kohentaa kuviotestien tekotaitoa väestötasolla mitattuna. Se ei edelleenkään tarkoita, että kaikki akateemiset saisivat huipputuloksia tai että kouluja käymätön ei voisi olla äo-testissä haka. Kyse on keskiarvoista. Mitä jos nyt jo vihdoin lukisit nuo laittamani linkit ja lakkaisit inttämästä.
Jos ei osaa ratkaista kuviopäättelyä jossa esim. kivien määrä neliön sisällä nousee aina yhdellä per ruutu, niin on matala ÄO. Sillä ei ole mitään tekemistä kulttuurin tai koulutuksen kanssa. Myös mm. Somaliasta löytyy pari prosenttia niitä huippuälykkäitä jotka pääsisivät Suomen mensan jäseneksi, vaikka olisivat pelkkiä lammaspaimenia.
Toisaalta jos kivien määrä per ruutu nousee vaikka potenssissa, niin meinaat, että silläkö ei ole mitään tekemistä asian kanssa, onko ihminen opiskellut matikkaa vai ei ole? Oikeasti nyt pää sieltä persreiästä ulos! LUE aiheesta lisää ja palaa vasta sen jälkeen änkyttämään typeriä.
En jaksa enää tahkota asiasta sinun kanssasi. Jankutat samaa, etkä lue tutkimuslinkkejä.
Eivät ne missään potenssissa ikinä nouse vaan logaritmisesti. Huomaa ettet ikinä ole Mensan testiä tehnyt etkä ainakaan jäsen ole. Ketään ei täten kiinnosta mielipiteesi aiheeseen liittyen koska olet itse 90-100 henkilö.
Eikö AP ole saanut kaipaamaansa tunnustusta?