Lapsi ei saanut haluamaansa reppua ja ilmoitti että kantaa tavaransa mieluummin vaikka muovipussissa kuin "marketin halpisrepussa" - voiko joku tehdä meistä lasun?
En ostanut rahan puutteen vuoksi ylihintaista merkkireppua, joka pitää saada, koska "kaikilla muillakin on"
Jos nyt todella aikoo kantaa tavaransa koulussa muovipussissa, kuinka todennäköisesti meistä tehdään lasu? 7-luokkalainen tyttö kyseessä.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Paljon reppu maksoi? Minulla on vieläkin 10v vanha reppu käytössä, maksoi aikoineen 50e. Pelkästään vetoketju hieman temppuilee. Eli reppuun kannattaa vähän panostaa.
Ei riitä 50€ näihin nykynuorten trendireppuihin
Kånkenin voi tilata wishiltä 13 euron hintaan.
Vierailija kirjoitti:
Keskiverto suomalainen (ap?) käyttää vuodessa n. 500 € uhkapeleihin (lottoon jne) ja yli 600 € alkoholiin. On se kauheeta, kun teini haluaa alle satasen repun!
Ei se varmaan kauheaa ole, mutta jos se raha on vaikka ruuasta pois, niin älytöntä käyttää se vähä raha noin.
Minulla oli juuri seiskaluokkalaisena samankaltainen ongelma, tai "ongelma". Toivoin ratsastussaappaita, mutta, koska faija joi perheen tilin tyhjäksi, en saappaita saanut ja äiti kertoi sen minulle jo ennen aattoa (ei tietty juomista maininnut).
Sain raivarin ja äiti yritti mammamaisen nerokkaasti sovitella, että voidaan liimata "seppokumppareihini" (niin niitä kutsuin) heppatarroja niin niistä tulee, kuin ratsastussaappaat. Otin sen suorana v.ittuiluna.
"kostoksi" ratsastin koko lopputalven tennareilla ja nautin, kun äiti joka kerta siunaili, että eikö kumpparit olisi järkevämmät. Olisihan ne olleet ja nyt kymmenen vuotta myöhemmin lähinnä naureskelen hölmöydelleni ja vähän hävettääkin, kun purin raivoni äitiin, vaikka hän yritti vain pitää huolen, että isän juomiselta jäisi edes jotain rahaa meidän kakaroiden jouluun
Ja pitää muistaa, että teinitytöt osaa olla tosi pinnallisia ja itsekkäitä, eivätkä osaa käsitellä pettymystä välillä ollenkaan.
Ap:n ehkä kannattaa selittää lapselle rehellisesti, että rahaa ei ole ja miksi sitä ei ole. Tuollaiset halvat korvikkeet ja "kivan kankaanpalan" ompeleminen merkin asemaan ovat, kuten ylempänä sanoin, teinin näkökulmasta pelkkää veetuilua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähetä opettajalle viesti jossa kerrot asiasta. Ihan hyvä tapa opettaa lapselle ettei kaikkea voi saada. Tuskin kehtaa muovipussin kanssa liikkua, jos merkkilaukku pitää saada... siinähän sitä vasta köyhältä ja nololta näyttää. Jos et anna periksi, kelpuuttaa halvemmankin repun.
Eihän tämmöiset opettajalle kuulu mitenkään. :D Etenkään yläasteella. Ei liity mitenkään työnkuvaan.
Ihmettele enää yhtään, että opettajat kaatuu wilmaviestien alle, kun näinkin turhan päiväisestä häiritään.
Ai ei kuulu? Jos joku tulee maansa myyneen näköisenä kouluun muovipussin kanssa useana päivänä, kyllä normaalin opettajan huoli voi herätä. Kysyttäessä teini ei välttämättä kerro että kapinoi kun ei saa merkkilaukkua, vaan voi välinpitämättömyyttään teinipäissään sanoa että perheen rahat meni kaljaan ja hänellä ei ole varaa ostaa reppua. Tai mitä vaan typerää. Jos kerta kehtaa noin pitkälle asian viedä.
Silloin opettajalla olis valmiina jo tieto tästä tapauksesta. Tuskin ketään opettajaa haittaa tällainen ilmoitus, eihän häneltä odoteta mitään reagointia.
Ihan hyvin on mahdollista, että tuon perheen rahat meneekin kaljaan, ainakin, jos molemmat vanhemmat käy töissä, mutta rahaa on silti niin vähän, että 70e reppu on utopistinen ajatus
Minulla kesti 70e kånken kuusi vuotta, olen kantanut siellä kaikkea koulukirjoista matkatavaroihin, joten kovassa käytössä se on ollut. Rikki reppu meni keväällä ja silloin ostin uuden repun moneen vuoteen.
Tämä uusi oli 25e:n reppu Bijou Brigittestä ja jo nyt vähän yli puolen vuoden jälkeen se alkaa lahota.
Ei ole varmaan vaikea laskutoimitus todeta, että nämä kiinarojut tulevat pidemmän päälle paljon kalliimmaksi, kuin kunnon tavara.
Seuraavaksi taidan ostaa jälleen kånkenin: tuhlaan reppuun mieluummin 70e viidessä vuodessa, kuin n 7×25e viidessä vuodessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mulla ei ole tyttöjä. Poika mennyt jo 4 vuotta samalla repulla eikä tahdo uutta.
:D
oma kohtainen kokemukseni on: tytöillä (13 ja 16) pitäisi olla useita eri laukkuja kouluvuoden sisällä.
Poika nyt 19v menee samalla repulla, jonka sai 10 vuotiaana. Ei vaan ole halunnut uutta, vaikka olen tyrkyttänyt.
Ja juuri tytöthän ne ovat kauhean huolissaan ilmastonmuutoksesta ja ylikuluttamisesta, mutta silti pitää ostaa joka kuukausi uusia vaatekappaleita :D. Tässäkin taas nähtiin, että naiset ne kulutustottumuksillaan aiheuttaa enemmän haittaa kuin miehet.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kesti 70e kånken kuusi vuotta, olen kantanut siellä kaikkea koulukirjoista matkatavaroihin, joten kovassa käytössä se on ollut. Rikki reppu meni keväällä ja silloin ostin uuden repun moneen vuoteen.
Tämä uusi oli 25e:n reppu Bijou Brigittestä ja jo nyt vähän yli puolen vuoden jälkeen se alkaa lahota.
Ei ole varmaan vaikea laskutoimitus todeta, että nämä kiinarojut tulevat pidemmän päälle paljon kalliimmaksi, kuin kunnon tavara.
Seuraavaksi taidan ostaa jälleen kånkenin: tuhlaan reppuun mieluummin 70e viidessä vuodessa, kuin n 7×25e viidessä vuodessa
No jos reppu on niin vastenmielinen kuin kånken, niin kyllä ennemmin kantaisin ne kirjat vaikka missä kiinarojussa tai vaikka kottikärryillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon reppu maksoi? Minulla on vieläkin 10v vanha reppu käytössä, maksoi aikoineen 50e. Pelkästään vetoketju hieman temppuilee. Eli reppuun kannattaa vähän panostaa.
N. 70€ olisi maksanut. Ihan liikaa maksaa pelkästä merkistä. 22€ sain marketista melko saman näköisen, ilman haluamansa repun logoa, tietysti. Ehdotin että ommellaan siihen joku mieleinen kangasmerkki, mutta sekin olisi kuulemma noloa.
Ap
Duoda mä olen kyllä erimieltä. Ei siinä maksa pelkästään merkistä, myös laadusta. Ei tuolla hinnalla voi saada krääsää. Esim jos menisikin rikki parin kuun päästä, voi tehdä reklamaation ja saa hyvitystä ellei jopa uuden repun.
22 euron markettireppu voipi olla risa kuukauden päästä hyvälläkin pidolla. Niitä prakaa usein vetskarit nopeeta tahtia.
Tästä tapauksesta on vaikea sanoa, mutta kyllä tuo "merkkituotteet ovat laadukkaita" on pelkästään osoitus siitä, että markkinointimiehet ja -naiset ovat osanneet luoda oikeanlaisen mielikuvan. Tosiasiassa suurin osa tuotteista tulee massatuotantona jostain halpamaasta, missä sama tehdas valmistaa vaikka niitä reppuja useille eri merkeille. Lopussa vaan lyödään sopiva logo kylkeen.
Ikävä tuottaa pettymys, mutta merkki hyvin harvoin on mikään signaali laadusta.
Nuo kånken-reppuiset ovat aina olleet jotenkin sekaisin päästään. Miksi sitä rumaa laatikkoreppua muuten esiteltäisiin joka kuvassa "katsokaas nyt kun minulla on oikein merkkirerbbu" ja logo paistaa kuvassa.
Vi.tun klyhät viemärirotat. Omat kakarat saavat just sitä krääsää mitä ilkeävät pyytää. Hinta on viisveisattu
Vierailija kirjoitti:
Keskiverto suomalainen (ap?) käyttää vuodessa n. 500 € uhkapeleihin (lottoon jne) ja yli 600 € alkoholiin. On se kauheeta, kun teini haluaa alle satasen repun!
Ei pienituloiset voi käyttää vuodessa yhden kuukauden tulojen verran peleihin ym. Eikä ole varaa ostaa turhan kallista reppua.
Jos tuo keskimääräinen käyttö on totta, se perustuu suurkuluttajien käyttöön.
Tulee mieleen kun mies osti tyttärelleen vuosi sitten ihan pinkin Jopon näköisen mutta halvemman pyörän, olikohan se joku Grape merkiltään? Ei kelvannut prinsessalle.
Keskusteluun "miksi antaa lahjaksi jotain mitä tarvitsee muutenkin" liittyen. Itsekin olin teininä nyrpeänä jos satuin saamaan lahjaksi vaikkapa ihonhoitotuotteita, juuri tuohon vedoten. Nykyään olisin ja olen oikein iloinen jos saan lahjaksi jotain mitä tarvitsen enkä edes halua jotain mitä en tosiaan tarvitse. Joulu on edelleen monille kulutusjuhlaa (vaikka onneksi ympäristön ajattelu on yleistynyt vähän) ja pitäisi saada vaikka sun mitä turhaa krääsää. Minusta on vain hyvä antaa ja saada lahjaksikin oikeasti hyödyllisiä asioita eikä ainakaan pelkkiä "luksustuotteita" kuten joku sanoi, yllättävän moni täälläkin vonkuu juuri noita tarpeellisia asioita vastaan. En itsekään saanut tänä jouluna pelkästään tarpeellisia asioita vaikka niitäkin (esim. silitysrauta jota toivoin). En tarvitsisi esimerkiksi leffalippuja mutta ne ovat mielestäni kuitenkin eri asia kuin tarpeeton materia.
Toki tämä koskee enemmän aikuisia kuin lapsia jotka eivät näitä asioita yhtä helposti ymmärrä ainakaan jos niistä ei vakavasti keskustella. Tietenkään kaikkien lahjojen ei tarvitse olla konkreettisesti elämiseen tarvittavia tai sitä vähintään helpottavia mutta ihmiset voisivat kyllä miettiä lahjojenkin tarpeellisuutta enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Keskusteluun "miksi antaa lahjaksi jotain mitä tarvitsee muutenkin" liittyen. Itsekin olin teininä nyrpeänä jos satuin saamaan lahjaksi vaikkapa ihonhoitotuotteita, juuri tuohon vedoten. Nykyään olisin ja olen oikein iloinen jos saan lahjaksi jotain mitä tarvitsen enkä edes halua jotain mitä en tosiaan tarvitse. Joulu on edelleen monille kulutusjuhlaa (vaikka onneksi ympäristön ajattelu on yleistynyt vähän) ja pitäisi saada vaikka sun mitä turhaa krääsää. Minusta on vain hyvä antaa ja saada lahjaksikin oikeasti hyödyllisiä asioita eikä ainakaan pelkkiä "luksustuotteita" kuten joku sanoi, yllättävän moni täälläkin vonkuu juuri noita tarpeellisia asioita vastaan. En itsekään saanut tänä jouluna pelkästään tarpeellisia asioita vaikka niitäkin (esim. silitysrauta jota toivoin). En tarvitsisi esimerkiksi leffalippuja mutta ne ovat mielestäni kuitenkin eri asia kuin tarpeeton materia.
Toki tämä koskee enemmän aikuisia kuin lapsia jotka eivät näitä asioita yhtä helposti ymmärrä ainakaan jos niistä ei vakavasti keskustella. Tietenkään kaikkien lahjojen ei tarvitse olla konkreettisesti elämiseen tarvittavia tai sitä vähintään helpottavia mutta ihmiset voisivat kyllä miettiä lahjojenkin tarpeellisuutta enemmän.
Sama kirjoittaja vielä. Sanoisin että niin kauan kuin saaja tarpeellisesta lahjasta ilahtuu se on oikein hyvä lahja. Asenteiden olisi hyvä liikkua enemmän siihen suuntaan että yhä useampi osaisi sellaisista ilahtua.
Vierailija kirjoitti:
No hyi nyt helv*tti, kyllä minä ainakin kantaisin tavarani ennemmin vaikka rikkinäisessä muovikassissa kun oksettavassa massalammas-paska-kånkenissa. Melkein oksensin taas.
Halun olla erilainen ja massasta poikkeava pitäisi lähteä nuoresta itsestään. Köyhyydestä johtuva tahaton erilaisuus saattaa olla lähinnä traumatisoivaa.
Tiedä onko siinä lapsen järkevyydestä kiinni.
Ottaa taatusti nuppiin, jos joutuu vuodesta toiseen katsomaan kun muilla on ja itsellä ei.
Muistan omasta lapsuudesta kuinka paljon ärsytti, kun kaverit kertoi ulkomaanmatkoista kun itse ei ollut koskaan ulkomailla käynyt.
Siinä mielessä ymmärrän lapsen tuhoutumista, vaikka eihän sille siis sinänsä mitään voi, jos vanhemmilla ei ole varaa.