Tunnen itseni surulliseksi: olin menossa lasten, jotka asuvat isällään, luo, niin siellä olikin lapsella kaveri ja hirveä hulabaloo päällä :(
Eilisen vietin perheen parissa myös ja illalla oli puhetta, että ainakin yritän tänäänkin mennä. Lapset ovat isällään siksi, etten oikeastaan jaksanut seuraavanlaisia tilanteita, joita tässäkin kerron.
En soittanut ennen lähtöäni, vaan ajattelin, että yllätän perheen iloisesti menemällä jo ihan aamupäivästä ja olin siellä noin tunti sitten. Niin eikös siellä tytön kaveri riehu sotkun keskellä, mies on unessa ja isoveli ilmeisesti nukkui tai oli ainakin huoneessaan koska eihän kukaan täysipäinen kestä siskon huonoja tapoja (ei siis huomioi muita kuin itsensä, ja vässykkä-isä hyväksyy tämän.)
Kysyin, että miksi täällä on vieraita ja kun en saanut kunnon vastausta, käännyin kannoillani ja sanoin, että sitten minä lähden. Olisin halunnut soittaa pianoa ja tutkia lasten kanssa yhdessä heidän eilen saamiaan lahjoja, jutella lasten ja lasten isän kanssa ja syödä jotain (toin ruokaa mukanani).
Mutta ei.
Mies ehdotti, että tytöt menisivät tytön kaverille. Kuinkahan moni muu huusholli on niin hullu, että kaipaa lapsen kaveria joulupäivänä kotiinsa heilumaan? Ymmärrän, jos mies olisi vaikka pistänyt viestiä, että täällä onkin lapsen kaveri, koska siitä on ennenkin puhuttu, että jos minä vietän siellä aikaa lasten kanssa, en halua kavereita sinne.
Että sellaista taas tänä jouluna.
Kommentit (874)
Vierailija kirjoitti:
Miksi te muiten halusitte alunperin hankkia lapsia?
Ajankuluksi varmaan. Tai no itse uskoin, että se vaan tekee onnelliseksi ja lisäksi minulla oli sellaista masennusta, että en kokenut haluavani edetä elämässä. Ajattelin, että voi siis yhtä hyvin homentua äitinä. Sitten masennus paranikin ja se oli oikeasti huono asia äitiyden kannalta. Se ei todellakaan enää ollut hyvä asia sen jälkeen. Lapsethan sitoo kamalasti. Eli tavallaan hyvä asia, mutta tavallaan tosi paha. Parantua masennuksesta siis, kohdallani.
Olen sittemmin uudelleen masentunut, äitiyden takia.
Mies taas vaan halusi lapsia, olla isä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
Ap
Jokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
Sun pitäisi hommata kunnon rakastaja. Ja ihan naisena sanon tämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
ApJokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
No, tunnetilani ovat silti hänen syytään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sun pitäisi hommata kunnon rakastaja. Ja ihan naisena sanon tämän.
Joo, mutta masennuin uudelleen, niin ei kiinnosta ja olen silti äiti.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitäisi hommata kunnon rakastaja. Ja ihan naisena sanon tämän.
Joo, mutta masennuin uudelleen, niin ei kiinnosta ja olen silti äiti.
Ap
Sitäpaitsi riski siihen, että hän satuttaisi minua nyt, on supersuuri. Haluan rakkautta, pelkkä vttu seksi ei ole yhtään mitään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
ApJokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
No, tunnetilani ovat silti hänen syytään.
Ap
Miksi välttelet vastuuta? Kaikki on aina jonkun muun syytä? Eikö se rasita sinua?
Vierailija kirjoitti:
Vaikeasta narsismista ja persoonallisuushäiriöistä ei valitettavasti voi parantua, ei lääkkeillä eikä terapialla. Se on syntymävika aivoissa. ko. henkilön äiti on todennäköisesti havainnut tyttärensä vaikeasti vinoutuneen luonteen jo lapsena, ja koettanut kasvatuksella opettaa jotain yhteiskuntakelpoisuusvaatimuksia, mutta jos aivoista puuttuu jotkut olennaiset osiot, ei sille mitään voi millään hoidoillakaan. Toivottavasti joku pelastaa lapset.
Tämä ei itseasiassa ihan pidä paikkaansa. On totta, että esimerkiksi narsismista toipuminen terapiassa on hankalaa, koska narsisti ei usein edes hakeudu sinne, eikä ymmärrä itsessään olevan mitään vikaa. Joskus kuitenkin kokiessaan äärimmäisiä kolhuja narsistinkin kuori voi murtua ja narsisti saattaa masentua, mikä voi olla paikka hoidon aloittamiselle. Helppoa se ei ole. Psykopaatti sen sijaan oppii terapiassa usein vain lusää keinoja manipuloida ihmisiä, joten hoito toimii itseään vastaan. Useista muista persoonallisuushäiriöistä, kuten epävakaasta voi parantua terapialla. Siitä on tutkimusnäyttöä, ja epävakaaseen on kehitetty siihen erikoistuneita hoitomuotoja.
Persoonallisuushäiriö ei myöskään johdu siitä, että aivoista puuttuisi jotain. Se on nykytiedon mukaan geneettisen perimän ja kasvuolojen yhteisvaikutuksen tulosta. Esimerkiksi epävakailla aivoissa kyllä näkyy muutoksia niin, että tunnekeskukseksi luonnehdittu limbinen järjestelmä on yliaktiivinen ja tietoisesta toiminnasta vastaava aivojen etuotsalohko toimii puuttellisesti, mutta tutkimuksissa on huomattu, että esimerkiksi dialektinen käyttäytymisterapia muuttaa aivojen toimintaa niin, että otsalohko alkaa toimia tehokkaammin ja tunneimpulssit vaimenevat.
Koska te ette näe kuka on minkäkin viestin takana, eikä ole muutakaan tekemistä. Ei näytä olevan muillakaan, kun keskustelemme täällä muiden paskapässien kanssa ja joka toinen laittaa viestin loppuun ap.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja saan minä opettaa lapsille, että joulupäivänä ei kavereit kutsuta. Vanhemmat menevät edelle
ApJoo, jos ne ovat sun kodissasi. Muiden kodissa sulla taas ei oo mitään asiaa opettaa yhtään mitään mitä niiden pitää huushollissaan hyväksyä tai olla hyväksymättä :D mikseivät omat lapses tule sun luokse kylään, jossa et kavereita suvaitse?
Koska ap tylsistyy lastensa seurassa. Kotona heillä on lelut ja pelit, joten ap:n ei tarvitse viettää aikaa lastensa kanssa, kunhan piipahtaa kiillottamassa omaa sädekehäänsä, jotta saa taas oikeutuksen olla vittumainen, uhrautuva paskaläjä ihan kaikille.
Kyllä mä olen siellä lasten kanssa, mutta nimenomaan yksi iloisimmista asioista heille on näyttää minulle asioitaan. Niin mitenköhän sujuisi täällä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Koska te ette näe kuka on minkäkin viestin takana, eikä ole muutakaan tekemistä. Ei näytä olevan muillakaan, kun keskustelemme täällä muiden paskapässien kanssa ja joka toinen laittaa viestin loppuun ap.
Ap
Niin tää on siis joku feikki-Ap.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
ApJokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
No, tunnetilani ovat silti hänen syytään.
ApMiksi välttelet vastuuta? Kaikki on aina jonkun muun syytä? Eikö se rasita sinua?
Täh? Millälailla olisi kevyempää pitää itseään jonain uunona, joka ei tiedä, miten voi toimia oikeasti oikein, ei vain luulla toimivansa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska te ette näe kuka on minkäkin viestin takana, eikä ole muutakaan tekemistä. Ei näytä olevan muillakaan, kun keskustelemme täällä muiden paskapässien kanssa ja joka toinen laittaa viestin loppuun ap.
ApNiin tää on siis joku feikki-Ap.
Ap
Samoin tämä ja aika monta edellistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
ApJokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
No, tunnetilani ovat silti hänen syytään.
ApMiksi välttelet vastuuta? Kaikki on aina jonkun muun syytä? Eikö se rasita sinua?
Täh? Millälailla olisi kevyempää pitää itseään jonain uunona, joka ei tiedä, miten voi toimia oikeasti oikein, ei vain luulla toimivansa?
Ap
Älä viitsi kierrellä, ymmärsit kyllä kysymyksen.
Ei kukaan jaksa kirjoittaa näin montaa itseään toistavaa viestiä, joten kyllä meitä on täällä aika monta, ainakin kolme Ap.ta edellisellä sivulla oli minun kirjoittamiani :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska te ette näe kuka on minkäkin viestin takana, eikä ole muutakaan tekemistä. Ei näytä olevan muillakaan, kun keskustelemme täällä muiden paskapässien kanssa ja joka toinen laittaa viestin loppuun ap.
ApNiin tää on siis joku feikki-Ap.
ApSamoin tämä ja aika monta edellistä...
Ei ollut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
ApJokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
No, tunnetilani ovat silti hänen syytään.
ApMiksi välttelet vastuuta? Kaikki on aina jonkun muun syytä? Eikö se rasita sinua?
Täh? Millälailla olisi kevyempää pitää itseään jonain uunona, joka ei tiedä, miten voi toimia oikeasti oikein, ei vain luulla toimivansa?
ApÄlä viitsi kierrellä, ymmärsit kyllä kysymyksen.
En ymmärrä, miten itsensä pitäminen huonona olisi kevyempää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska te ette näe kuka on minkäkin viestin takana, eikä ole muutakaan tekemistä. Ei näytä olevan muillakaan, kun keskustelemme täällä muiden paskapässien kanssa ja joka toinen laittaa viestin loppuun ap.
ApNiin tää on siis joku feikki-Ap.
ApSamoin tämä ja aika monta edellistä...
Ei ollut.
Ap
Oli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ao, kuka on vastuussa sinun elämästäsi? Entä sinun tunteistasi?
Minua halveksinut äitini OLI. Itse en voi vastata siitä, että hän on kasvattanut minusta tällaisen. Se on hänen vastuullaan. Minun kasvuni alkaa vasta kun saan oikeaa apua, jota vaille hänen takiaan jäin.
ApKiitos vastauksesta. Tarkennan vielä. Sanoit että äitidi oli vadtuussa ja sen ymmärrän, olihan hän aikuinen ja sinä olit lapsi. Mutta nyt kun olet itse aikuinen... kuka on vastuussa sinun tunteistasi?
Onhan hän kasvattanut minut nytkin, vaikka olen aikuinen. Vastuussa voi olla vain siitä, mikä itsellä on. Minun tunteeni tai ainakin reagoimiseni ovat kasvatuksen kontrollin alaisia.
ApJokainen on itse vastuussa itsestään. Et voi loputtomiin piileksiä äitisi tekojen takana. Olet aikuinen nainen, ala ottaa vastuu toimistasi.
No, tunnetilani ovat silti hänen syytään.
ApMiksi välttelet vastuuta? Kaikki on aina jonkun muun syytä? Eikö se rasita sinua?
Täh? Millälailla olisi kevyempää pitää itseään jonain uunona, joka ei tiedä, miten voi toimia oikeasti oikein, ei vain luulla toimivansa?
ApÄlä viitsi kierrellä, ymmärsit kyllä kysymyksen.
En ymmärrä, miten itsensä pitäminen huonona olisi kevyempää.
Ap
Puhun vastuun ottamisesta, minkä ymmärsit kyllä. Miksi et ota vastuuta itsestäsi? Olisiko jo aika aikuistua?
Miksi kirjoitat toisen nimellä?