Lue keskustelun säännöt.
Tunnen itseni surulliseksi: olin menossa lasten, jotka asuvat isällään, luo, niin siellä olikin lapsella kaveri ja hirveä hulabaloo päällä :(
25.12.2019 |
Eilisen vietin perheen parissa myös ja illalla oli puhetta, että ainakin yritän tänäänkin mennä. Lapset ovat isällään siksi, etten oikeastaan jaksanut seuraavanlaisia tilanteita, joita tässäkin kerron.
En soittanut ennen lähtöäni, vaan ajattelin, että yllätän perheen iloisesti menemällä jo ihan aamupäivästä ja olin siellä noin tunti sitten. Niin eikös siellä tytön kaveri riehu sotkun keskellä, mies on unessa ja isoveli ilmeisesti nukkui tai oli ainakin huoneessaan koska eihän kukaan täysipäinen kestä siskon huonoja tapoja (ei siis huomioi muita kuin itsensä, ja vässykkä-isä hyväksyy tämän.)
Kysyin, että miksi täällä on vieraita ja kun en saanut kunnon vastausta, käännyin kannoillani ja sanoin, että sitten minä lähden. Olisin halunnut soittaa pianoa ja tutkia lasten kanssa yhdessä heidän eilen saamiaan lahjoja, jutella lasten ja lasten isän kanssa ja syödä jotain (toin ruokaa mukanani).
Mutta ei.
Mies ehdotti, että tytöt menisivät tytön kaverille. Kuinkahan moni muu huusholli on niin hullu, että kaipaa lapsen kaveria joulupäivänä kotiinsa heilumaan? Ymmärrän, jos mies olisi vaikka pistänyt viestiä, että täällä onkin lapsen kaveri, koska siitä on ennenkin puhuttu, että jos minä vietän siellä aikaa lasten kanssa, en halua kavereita sinne.
Että sellaista taas tänä jouluna.
Kommentit (874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahinta on nyt se, että tyttö oli yöllä laittanut itkuisen anteeksipyynnön, vaikka ei ole syypää tapahtuneeseen. Voisin vaikka kuristaa lasten isän, ettei välitä mistään tuon enempää. Jos mies vaatisi lasta kysymään luvan, ennen kuin heille tulee kavereita, tilanne ei olisi kaatunut lapsen niskaan ja vastuulle syyllistyä.
ApTämä ei ollut ap! En ikinä myöntäisi että olisin loukannut tytärtäni. Loukata ei saa!
ApTämä ei ollut Ap! En alkaisi tappamaan ketään. Tappaa ei saa!
Ap
Sullahan on ollut sekä tällä foorumilla että kaksplussalla yksityiskohtaisia suunnitelmia äitisi surmaamisesta ultimaattisena kostona. Että turha leikkiä pyhimystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on myös usein kirjoittanut tälle palstalle kuinka toivoo itse kunkin kuolemaa. Siis vuosia kirjoittanut tällaisia.
Vierailija kirjoitti:
Elämäni ei ole mitenkään riippuvaista heistä. Minä menin heidän luokseen ihan vain HEIDÄN TAKIAAN. Ei minulla tarvitse olla perhettä.
Ap
Minkä takia sua sitten niin kauheasti harmittaa, että siellä ei odotettu sua sievästi sohvalla rivissä, jos menit sinne vain heidän takiaa, etkä itsesi takia?
Mä olen seurannut lapsuudesta lähtien miten äitini sairastui mieleltään ja mitä kaikkea siitä seurasi. Erityisesti se, miten turhaa on yrittää puhua toiselle tervettä järkeä. Ei mene läpi. Vähän niinkuin painajaisunessa missä mikään ei toimi. Ei vaan kertakaikkiaan puhe auta eikä vaikuta. Tämä ketju on ollut muistutus siitä ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on mielisairain ketju, jonka olen hetkeen lukenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli mies nukkui kun tulit sinne, sitten heräsi, ja sä olit minuutissa lähtenyt ulos. Jos mies heräsi juuri, niin sulta olisi pitänyt riittää ymmärrystä sille ettei mies heti herätessään välttämättä huomaa asiaa.
Ja tosiaan ehkä sinulle ei vaan kohteliaisuudesta ole sanottu että sinäkin voisit ilmoittaa tulostasi (koska harvat saapumisesi ovat lapsille hyväksi). Mutta olisihan se kiva jos silti ilmoittaisit, niin exäsi ja lapsesi osaisivat varautua sinun kyläilyysi. Jatkossa kannattaa ottaa se tavaksi.
Koska olette eronneet niin oletettavasti ex-miehesi sinusta välittäminen on vähentynyt. Ja miksi pitäisikään välittää sinusta yhtä paljon kuin silloin kun olitte parisuhteessa? Se että olet miesten lasten äiti, ei tarkoita että sinua pitäisi edelleen rakastaa, tai että sinusta pitäisi edes välittää. Toimeentulo riittää. Ja jos olet vaikea luontoinen/haastava exä, niin ymmärrän myös sen että välillä ex-miehesi voi saada sinusta tarpeekseen ja ei vaan jaksa välittää sinusta/sinun tunteistasi.
Ymmärrän että harmittaa jos mies ei yleensä saa aikaiseksi asioita, mutta vastaheränneelle minuutin reagointiaika on vaan liian lyhyt.
Ja muut ovat yrittäneet sanoa sitä että lapsellesi todennäköisesti jäi fiilis että hän teki jotain väärin (vaikka ymmärtäisikin että vastuu oli isällä, ja vielä suurempi vastuu äidillä), ja lasta surettaa että äiti ei kauempaa jaksanut odottaa kaverin poislähtemistä.
Ja harmi että koet että lasten pitäisi viihdyttää sinua kun olet siellä. Vanhemman tarkoitus on olla läsnä, tukena lapselle. Sitä se lapsi kaipaa, tunnetta että hän on rakastettu & hyväksytty sellaisena kuin hän on. Harmi jos sinulla ei lapsena tätä tunnetta ollut, mutta sinun omille lapsille sinun tulisi se suoda. Lapsi ei tarvitse ainaista viihdytystä (vaikka se varmasti mukavaa olisikin).
Vaikka omassa kodissasi olisikin ollut tylsää, niin sitä olisi vaan voinut jutella lasten kanssa. Voisit myös esim. hommata kotiisi jonkin lautapelin/pelikortit, mitä voisit lasten kanssa pelata. Mutta ymmärrän että helpompi sinun on tavata lapsiasi exäsi luona. Kunhan vaan huomaat että kyseessä on exäsi koti (exäsi perhettä on hän ja lapset, lasten perhettä taas ovat sisarukset & omat vanhemmat. Et ole enää miehesi perhettä).
Oliko puhetta kellonajasta monelta tulet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielisairain ketju, jonka olen hetkeen lukenut.
Taattua äitihullu-laatua.
Luin aloittajan juttuja/aloituksia 4-5 vuoden takaa. Joko joku on ottanut äitihullun/kivikissan identiteetin haltuunsa ja esittää täällä häntä tai sittten kyseisen henkilön persoonassa on tapahtunut merkittävää taantumista mahdollisten psykoosien, eristäytymisen tai lääkityksen johdosta. Muutama vuosi sitten teksteissä oli pientä itsereflektiota ja ylipäätään teksti oli harkitumpaa ja sisällöllisesti yksinkertaisesti fiksumpaa. Nyt se on valitettavasti muuttunut aivan päättömäksi jankkaamiseksi. Epäilen provoa/trollia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhut siitä lapsen kaverista niin epäkunnioittavasti? Eihän hän ole mitään pahaa tehnyt. Syytön tilanteeseen ja sinä puhut kuin kaikki olisi tämän ”paskakakaran” syytä.
Järkyttävää kuinka todellisuudesta vieraantunutta porukkaa on, vaikka en itsekään pidä erityisemmin vieraista lapsista.
Järkyttävää tämä sun paskanjauhanta kyllä kokonaisuudessaankin.
On tehnyt. Hän on kiristänyt minun lastani, sanoi, että ellei tyttäreni tee asiaa X, hän ei tule tytön (seuraavana päivänä) oleville synttereille. Lapsi itki ihan järkyttyneenä, ja soitti minut hätiin. Onneksi kaverilta tuli sitten viesti, että tulee kuitenkin. Nolo pilluteline. Annan olla kavereita, koska tää psyko on lapselleni mieluinen kaveri JA koska lapseni ei taivu vaikka uhkailtiin.
Ap
Minkälainen ihminen puhuu pikkutytöstä "pillutelineenä". Oksettavaa.
Mikä KK sun koulutus on? Vinkki: maisteri ei ole vastaus.
Mielenterveyden ongelmat paistavat tästä läpi. Toivottavasti sinulla on tukea ja läheisillä on tietoa.
Vaikea selittää ihmisille joka näkee todellisuuden eri tavalla, että jos menee yllättäen toisten kotiin niin niillä voi olla siellä omat tilanteensa eikä ne rivissä istu hiljaa ja odota josko sinä olisit tulossa.