Saako testamentilla määrätä kaiken omaisuuden lapsille niin, että leski ei saa mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Testamentilla ei voi ohittaa lesken oikeutta tasinkoon. Jos halutaan, että puolisoista köyhempi leski ei saa mitään, pitää tehdä avioehto. Jos puolisoista rikkaampi kuolee ensin, niin hän ei ole muutenkaan oikeutettu tasinkoon.

Miten niin ei voi? Löysin netistä sellaista tietoa, että jos perittävä omaisuus on testamentilla yksilöity saajalleen, lesken oikeus tasinkoon ei ylety siihen.

Ap

Ei kukaan voi testamentata toisen ihmisen omaisuutta lapsilleen. Jos minä omistan asunnon + mökin mieheni kanssa eikä avioehtoa ole niin ei sitä mökkiä voi testamantata lapsille kuin puoliksi. Minulla on lesken oikeus asua yhteisessä kodissa + mökistä puolet jää minulle. 

Niin mutta nyt onkin kyse tilanteesta, jossa se mies omistaa sen mökin, helou.

Ap

Ei muuta tilannetta mihinkään. Ilman avioehtoa, puolet siitä mökistä on sinun, jos mies kuolee. Lakikirja käteen, jos ei muuten mene perille. 

Puolet mökin arvosta on lesken, ei tarkoita että saa puolikkaan mökin. Mökin perinyt voi antaa leskelle myös tukun rahaa, puolet mökin arvosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Tasinko otetaan päältä, mutta sitä on vaadittava, sitten katsotaan minkä verran on omaisuutta testamentilla jaettavaksi.

Tasinko määritetään ensin osituksessa ja siinä selviää, mikä on kuolinpesän omaisuus. Sen jälkeen vasta perinnönjako ja testamenttimääräykset. 

Tämä on toki näin, mutta jos testamentissa onkin määrätty koko omaisuus joillekin muille, niin minkä lainkohdan mukaan muka avio-oikeus kävelee sen yli?

Testamentteja kun on kahdenlaisia, yleistestamentteja ja erillismääräyksen antavia testamentteja (en ole jälkimmäisestä termistä täysin varma), mutta siis yleistestamentti ei ota kantaa siihen, mitä annetaan ja minkä verran, vaan ohjaa vain sen, KUKA saa, erillistestamentilla määrätään asia (siis asunto-, rahasumma-, muu omaisuus- kohtaisesti, mikä menee kenellekin.

Ap

Sinä sotket nyt keskenään omaisuuden arvon ja sen konkreettisen omaisuuden.

Etsimäsi lainkohta on Avioliittolain 2. pykälä.

Ja huomaathan: testamentilla voi määrätä kokonaan omistamansa mökin yhdelle lapsista ja toiselle avunto-osakkeen, puolison avio-oikeus kun ei ulotu kiinteistöön tai sijoitusasunnon osakkeisiin, ainostaan niiden arvoon. Jos tässä tapauksessa leskelle jää talo, ei hän voi vaatia puolta mökistä itselleen avio-oikeuteen vedoten. Eikä voisi muutenkaan, mutta voisi vaatia tasinkoaan rahana, jos tuo mökki olisi ainoa kuolinpesän omaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanotaan, että Kari Kivilahti olisi testamentannut koko omaisuutensa ja se olisi esim. tietyn firman osakkeet, kissakodille. Lapset voisivat vaatia lakiosiaan, mutta entä leski? Kissakotiko maksaisi hänelle tasinkoa? Muuttuuko tilanne, jos testamentissa ovat lapset saajina?

Ap

Usko jo vihdoin että tasinko katsotaan ENNEN kuin mitään perintöä jaetaan. Vasta kun nähdään paljonko jää vainajalle, voidaan mitään perintöä jakaa. Tasinkoa maksaa siis vainaja, ei kukaan perillinen.

Siis ensiksi kuolleen puolison jälkeen tehdään ensin perukirja. Siinä määrätään perillisten maksettavaksi tuleva perintövero. Jos leski on varakkaampi, hän voi ilmoittaa, maksaako tasonkoa vai ei. Myöhemmin (usein vuosiakin myöhemmin, mutta suositeltavaa olisi nopeammin) tehdään ositus. Osituksessa katsotaan, oliko leski puolison kuolinpäivänä varakkaampi vai köyhempi. Jos leski on köyhempi, eikä avioehtoa ole, osa vainajan omaisuudesta kirjautuukin lesken omaisuudeksi. Eli omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan kahdella. Tämä jälkeen vasta alkaa perinnönjako. Vainajan nimiin jäänyt omaisuus jaetaan perintökaaren ja testamentin mukaisesti. Lapsilla on oikeus vähintäänkin lakiosaan. Mutta ihan näin yksiselitteistä se ei aina ole.

Toisena kuolleen puolison jälkeen tilanne on hieman eri. Samoin jos ositusta ja jakoa ei tehdä ensiksi kuolleen puolison jälkeen, niin toiseksi kuollen puolison jälkeen tehdään siinä tapauksessa kuolinpesien välinen ositus ja jako, joka onkin usein varsin monimutkaista.

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa että jos leski jää asumaan yhteiseen asuntoon niin kuka asunnon omistaa jos se on puoliksi hankittu avioliiton aikana? Siis jos leski kuolee niin perivätkö tällöin lesken lapset ja kuolleen aviomiehen lapset asunnon puoliksi?

Puolet asunnosta menee lapsille, jotka ovat vainajan . Leski omistaa oman puolikkaansa itse.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Sellainen ei ole mahdollinen muuten kuin lasten suostumuksella. Avio-oikeutta tai rintaperillisiä ei voi ohittaa testamentilla ilman kaikkien osapuolten suostumusta. 

Oletko ihan varma? Eihän leski peri. Ei leskellä ole mitään minimiomaisuussuojaa, joka pesästä pitäisi vähintään saada. Miten ihmeessä avio-oikeus kävelisi erillistestamentin (=testamentti, jossa annettava omaisuus on nimetty eli yksilöity) yli?

Ap

Olen. Avio-oikeus on täysin eri asia kuin periminen. Miten sitä on noin vaikea ymmärtää?

En väittänytkään, että olisivat sama asia. Mutta tiedostatko eri testamenttityyppien erot?

Ap

Kovasti tunnut sellaista linjaa vetävän. Oli testamenttityyppi mikä tahansa AINA tehdään ensin omaisuuden ositus (ellei ole avioehtoa) eli avio-oikeuden nojalla jaetaan puolisoiden omaisuus tasan. Toinen puolikas menee leskelle, toinen jaettavaksi joko perimislain tai testamentin tai niiden yhdistelmän mukaisesti. 

Rautalangasta: Sinulla on omaisuutta 50 000, miehelläsi 10 000. Teillä ei ole avioehtoa. Kun kuolet, tehdään omaisuuden ositus. Ensin lasketaan omaisuutenne yhteen ja saadaan tulokseksi 60 000. Se jaetaan tasan, koska teillä ei ole avioehtoa. Miehelle eli leskelle menee 30 000, kuolinpesälle jää 30 000 eli sinun puolikkaasi. Tuosta 30 000 suoritetaan perinnönjako joko testamentilla tai ilman. Ymmärsitkö nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Sellainen ei ole mahdollinen muuten kuin lasten suostumuksella. Avio-oikeutta tai rintaperillisiä ei voi ohittaa testamentilla ilman kaikkien osapuolten suostumusta. 

Oletko ihan varma? Eihän leski peri. Ei leskellä ole mitään minimiomaisuussuojaa, joka pesästä pitäisi vähintään saada. Miten ihmeessä avio-oikeus kävelisi erillistestamentin (=testamentti, jossa annettava omaisuus on nimetty eli yksilöity) yli?

Ap

Siksi, että avio-oikeus kävelee testamentin yli :)

84 lisää vielä, että siis vainajan omaisudesta maksetaan se tasinko leskelle ennen perinnönjakoa, mikäli leski on oikeutettu saamaan sen tasingon. Leskihän ei yleensä koskaan peri mitään puolisolta, ainoastaan saa tasingon, jos saa. Pääsääntöisesti perintö menee aina vain lapsille. Avioehdolla voi muuttaa tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esim. sanotaan, että Kari Kivilahti olisi testamentannut koko omaisuutensa ja se olisi esim. tietyn firman osakkeet, kissakodille. Lapset voisivat vaatia lakiosiaan, mutta entä leski? Kissakotiko maksaisi hänelle tasinkoa? Muuttuuko tilanne, jos testamentissa ovat lapset saajina?

Ap

Usko jo vihdoin että tasinko katsotaan ENNEN kuin mitään perintöä jaetaan. Vasta kun nähdään paljonko jää vainajalle, voidaan mitään perintöä jakaa. Tasinkoa maksaa siis vainaja, ei kukaan perillinen.

Kuitenkin käytännössä perillinen maksaa tasingon, saa vielä valita, minä omaisuutena hän sen antaa. Jos koko omaisuus on kuitenkin testamentattu kissakodille, ja lapsille pitää antaa tasinko, niin mistä omaisuudesta tasinko otetaan? Kissakodille menevästä osasta?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Testamentilla ei voi ohittaa lesken oikeutta tasinkoon. Jos halutaan, että puolisoista köyhempi leski ei saa mitään, pitää tehdä avioehto. Jos puolisoista rikkaampi kuolee ensin, niin hän ei ole muutenkaan oikeutettu tasinkoon.

Miten niin ei voi? Löysin netistä sellaista tietoa, että jos perittävä omaisuus on testamentilla yksilöity saajalleen, lesken oikeus tasinkoon ei ylety siihen.

Ap

Ei kukaan voi testamentata toisen ihmisen omaisuutta lapsilleen. Jos minä omistan asunnon + mökin mieheni kanssa eikä avioehtoa ole niin ei sitä mökkiä voi testamantata lapsille kuin puoliksi. Minulla on lesken oikeus asua yhteisessä kodissa + mökistä puolet jää minulle. 

Niin mutta nyt onkin kyse tilanteesta, jossa se mies omistaa sen mökin, helou.

Ap

Ei muuta tilannetta mihinkään. Ilman avioehtoa, puolet siitä mökistä on sinun, jos mies kuolee. Lakikirja käteen, jos ei muuten mene perille. 

Puolet mökin arvosta on lesken, ei tarkoita että saa puolikkaan mökin. Mökin perinyt voi antaa leskelle myös tukun rahaa, puolet mökin arvosta.

Ei tietenkään tarkoitakaan. Jokainen vähänkään älyä omaava ymmärtää, mitä tuossa tarkoitettiin. Täytyy olla melkoisen typerä, jos kuvittelee, että mökki sahataan omaisuuden osituksessa kahtia.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Sellainen ei ole mahdollinen muuten kuin lasten suostumuksella. Avio-oikeutta tai rintaperillisiä ei voi ohittaa testamentilla ilman kaikkien osapuolten suostumusta. 

Oletko ihan varma? Eihän leski peri. Ei leskellä ole mitään minimiomaisuussuojaa, joka pesästä pitäisi vähintään saada. Miten ihmeessä avio-oikeus kävelisi erillistestamentin (=testamentti, jossa annettava omaisuus on nimetty eli yksilöity) yli?

Ap

Siksi, että avio-oikeus kävelee testamentin yli :)

Ei kävele. Testamentti koskee vain perinnöksi jäävää omaisuutta. Sillä ei ole mitään tekemistä avio-oikeuden kanssa. Avio-oikeus liittyy omaisuuden ositukseen, joka tehdään ennen perinnönjakoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Sellainen ei ole mahdollinen muuten kuin lasten suostumuksella. Avio-oikeutta tai rintaperillisiä ei voi ohittaa testamentilla ilman kaikkien osapuolten suostumusta. 

Oletko ihan varma? Eihän leski peri. Ei leskellä ole mitään minimiomaisuussuojaa, joka pesästä pitäisi vähintään saada. Miten ihmeessä avio-oikeus kävelisi erillistestamentin (=testamentti, jossa annettava omaisuus on nimetty eli yksilöity) yli?

Ap

Olen. Avio-oikeus on täysin eri asia kuin periminen. Miten sitä on noin vaikea ymmärtää?

En väittänytkään, että olisivat sama asia. Mutta tiedostatko eri testamenttityyppien erot?

Ap

Kovasti tunnut sellaista linjaa vetävän. Oli testamenttityyppi mikä tahansa AINA tehdään ensin omaisuuden ositus (ellei ole avioehtoa) eli avio-oikeuden nojalla jaetaan puolisoiden omaisuus tasan. Toinen puolikas menee leskelle, toinen jaettavaksi joko perimislain tai testamentin tai niiden yhdistelmän mukaisesti. 

Rautalangasta: Sinulla on omaisuutta 50 000, miehelläsi 10 000. Teillä ei ole avioehtoa. Kun kuolet, tehdään omaisuuden ositus. Ensin lasketaan omaisuutenne yhteen ja saadaan tulokseksi 60 000. Se jaetaan tasan, koska teillä ei ole avioehtoa. Miehelle eli leskelle menee 30 000, kuolinpesälle jää 30 000 eli sinun puolikkaasi. Tuosta 30 000 suoritetaan perinnönjako joko testamentilla tai ilman. Ymmärsitkö nyt?

Miehelle menee tuosta kylläkin vain 20 000. Hän pitää oman 10 000:nsa.

Mutta jos se 50 000 on testamentattu jonnekin? Ja lisäksi olisi lapsia? Testamentin kohde saa vain 15 000? (Puolet 30 000:sta?)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Tasinko otetaan päältä, mutta sitä on vaadittava, sitten katsotaan minkä verran on omaisuutta testamentilla jaettavaksi.

Tasinko määritetään ensin osituksessa ja siinä selviää, mikä on kuolinpesän omaisuus. Sen jälkeen vasta perinnönjako ja testamenttimääräykset. 

Tämä on toki näin, mutta jos testamentissa onkin määrätty koko omaisuus joillekin muille, niin minkä lainkohdan mukaan muka avio-oikeus kävelee sen yli?

Testamentteja kun on kahdenlaisia, yleistestamentteja ja erillismääräyksen antavia testamentteja (en ole jälkimmäisestä termistä täysin varma), mutta siis yleistestamentti ei ota kantaa siihen, mitä annetaan ja minkä verran, vaan ohjaa vain sen, KUKA saa, erillistestamentilla määrätään asia (siis asunto-, rahasumma-, muu omaisuus- kohtaisesti, mikä menee kenellekin.

Ap

Ihan sen lain mukaan joka kertoo missä järjestyksessä kuolinpesä muodostetaan. Kuolinpesä muodostuu vasta kun vainajan omaisuus on luetteloitu ja ositus tehty (jos sitä on vaadittu). Mitään kuolinpesää ei siis ole olemassa ennen kuin tämä vaihe on tehty.

Ja vasta kuolinpesän omaisuutta voidaan jakaa testamentilla.

Mikä sen nimi sitten on ennen ositusta? On se kuolinpesä

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Testamentilla ei voi ohittaa lesken oikeutta tasinkoon. Jos halutaan, että puolisoista köyhempi leski ei saa mitään, pitää tehdä avioehto. Jos puolisoista rikkaampi kuolee ensin, niin hän ei ole muutenkaan oikeutettu tasinkoon.

Miten niin ei voi? Löysin netistä sellaista tietoa, että jos perittävä omaisuus on testamentilla yksilöity saajalleen, lesken oikeus tasinkoon ei ylety siihen.

Ap

Ei kukaan voi testamentata toisen ihmisen omaisuutta lapsilleen. Jos minä omistan asunnon + mökin mieheni kanssa eikä avioehtoa ole niin ei sitä mökkiä voi testamantata lapsille kuin puoliksi. Minulla on lesken oikeus asua yhteisessä kodissa + mökistä puolet jää minulle. 

Niin mutta nyt onkin kyse tilanteesta, jossa se mies omistaa sen mökin, helou.

Ap

Ei muuta tilannetta mihinkään. Ilman avioehtoa, puolet siitä mökistä on sinun, jos mies kuolee. Lakikirja käteen, jos ei muuten mene perille. 

Puolet mökin arvosta on lesken, ei tarkoita että saa puolikkaan mökin. Mökin perinyt voi antaa leskelle myös tukun rahaa, puolet mökin arvosta.

Ei tietenkään tarkoitakaan. Jokainen vähänkään älyä omaava ymmärtää, mitä tuossa tarkoitettiin. Täytyy olla melkoisen typerä, jos kuvittelee, että mökki sahataan omaisuuden osituksessa kahtia.  

Voi kai sen sahatakin, yleensä kuitenkin kiinteistörekisteriin merkitään omistusosuudeksi 50%. Sahatessa joutuu jakamaan kiinteistön kahdeksi erilliseksi kiinteistöksi -> lisää paperitöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Sellainen ei ole mahdollinen muuten kuin lasten suostumuksella. Avio-oikeutta tai rintaperillisiä ei voi ohittaa testamentilla ilman kaikkien osapuolten suostumusta. 

Oletko ihan varma? Eihän leski peri. Ei leskellä ole mitään minimiomaisuussuojaa, joka pesästä pitäisi vähintään saada. Miten ihmeessä avio-oikeus kävelisi erillistestamentin (=testamentti, jossa annettava omaisuus on nimetty eli yksilöity) yli?

Ap

Olen. Avio-oikeus on täysin eri asia kuin periminen. Miten sitä on noin vaikea ymmärtää?

En väittänytkään, että olisivat sama asia. Mutta tiedostatko eri testamenttityyppien erot?

Ap

Kovasti tunnut sellaista linjaa vetävän. Oli testamenttityyppi mikä tahansa AINA tehdään ensin omaisuuden ositus (ellei ole avioehtoa) eli avio-oikeuden nojalla jaetaan puolisoiden omaisuus tasan. Toinen puolikas menee leskelle, toinen jaettavaksi joko perimislain tai testamentin tai niiden yhdistelmän mukaisesti. 

Rautalangasta: Sinulla on omaisuutta 50 000, miehelläsi 10 000. Teillä ei ole avioehtoa. Kun kuolet, tehdään omaisuuden ositus. Ensin lasketaan omaisuutenne yhteen ja saadaan tulokseksi 60 000. Se jaetaan tasan, koska teillä ei ole avioehtoa. Miehelle eli leskelle menee 30 000, kuolinpesälle jää 30 000 eli sinun puolikkaasi. Tuosta 30 000 suoritetaan perinnönjako joko testamentilla tai ilman. Ymmärsitkö nyt?

Miehelle menee tuosta kylläkin vain 20 000. Hän pitää oman 10 000:nsa.

Mutta jos se 50 000 on testamentattu jonnekin? Ja lisäksi olisi lapsia? Testamentin kohde saa vain 15 000? (Puolet 30 000:sta?)

Ap

Väärin. Avioliittolain mukaan aviopuolisoiden KAIKKI omaisuus on yhteistä ellei ole avioehtoa. Eli ei ole miehen omaisuutta ja naisen omaisuutta, vaan pelkästään yhteinen omaisuus. Tuossa tapauksessa siis laskelma on juurikin niin, että 30 000 menee perinnöksi. Et voi testamentata toisen omaisuutta, joten tuossa esimerkissä on täysin mahdoton tilanne, että olisi lainvoimaista testamenttia, jossa 50 000e menisi jollekin taholle. Kuolinpesän osuus on se 30 000 ja siitä jaetaan perintö. Muu ei ole laillista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Tasinko otetaan päältä, mutta sitä on vaadittava, sitten katsotaan minkä verran on omaisuutta testamentilla jaettavaksi.

Tasinko määritetään ensin osituksessa ja siinä selviää, mikä on kuolinpesän omaisuus. Sen jälkeen vasta perinnönjako ja testamenttimääräykset. 

Tämä on toki näin, mutta jos testamentissa onkin määrätty koko omaisuus joillekin muille, niin minkä lainkohdan mukaan muka avio-oikeus kävelee sen yli?

Testamentteja kun on kahdenlaisia, yleistestamentteja ja erillismääräyksen antavia testamentteja (en ole jälkimmäisestä termistä täysin varma), mutta siis yleistestamentti ei ota kantaa siihen, mitä annetaan ja minkä verran, vaan ohjaa vain sen, KUKA saa, erillistestamentilla määrätään asia (siis asunto-, rahasumma-, muu omaisuus- kohtaisesti, mikä menee kenellekin.

Ap

Ihan sen lain mukaan joka kertoo missä järjestyksessä kuolinpesä muodostetaan. Kuolinpesä muodostuu vasta kun vainajan omaisuus on luetteloitu ja ositus tehty (jos sitä on vaadittu). Mitään kuolinpesää ei siis ole olemassa ennen kuin tämä vaihe on tehty.

Ja vasta kuolinpesän omaisuutta voidaan jakaa testamentilla.

Mikä sen nimi sitten on ennen ositusta? On se kuolinpesä

Ap

Avioliitto. Avioliitto purkautuu eron tai kuoleman myötä. Purkautumisen yhteydessä tehdään omaisuuden ositus. Jos avioliitto on purkautunut kuoleman myötä, osituksen jälkeen muodostetaan kuolinpesä, josta perinnönjaossa vainajan (ei molempien aviopuolisoiden) omaisuus jaetaan perillisille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Sellainen ei ole mahdollinen muuten kuin lasten suostumuksella. Avio-oikeutta tai rintaperillisiä ei voi ohittaa testamentilla ilman kaikkien osapuolten suostumusta. 

Oletko ihan varma? Eihän leski peri. Ei leskellä ole mitään minimiomaisuussuojaa, joka pesästä pitäisi vähintään saada. Miten ihmeessä avio-oikeus kävelisi erillistestamentin (=testamentti, jossa annettava omaisuus on nimetty eli yksilöity) yli?

Ap

Olen. Avio-oikeus on täysin eri asia kuin periminen. Miten sitä on noin vaikea ymmärtää?

En väittänytkään, että olisivat sama asia. Mutta tiedostatko eri testamenttityyppien erot?

Ap

Kovasti tunnut sellaista linjaa vetävän. Oli testamenttityyppi mikä tahansa AINA tehdään ensin omaisuuden ositus (ellei ole avioehtoa) eli avio-oikeuden nojalla jaetaan puolisoiden omaisuus tasan. Toinen puolikas menee leskelle, toinen jaettavaksi joko perimislain tai testamentin tai niiden yhdistelmän mukaisesti. 

Rautalangasta: Sinulla on omaisuutta 50 000, miehelläsi 10 000. Teillä ei ole avioehtoa. Kun kuolet, tehdään omaisuuden ositus. Ensin lasketaan omaisuutenne yhteen ja saadaan tulokseksi 60 000. Se jaetaan tasan, koska teillä ei ole avioehtoa. Miehelle eli leskelle menee 30 000, kuolinpesälle jää 30 000 eli sinun puolikkaasi. Tuosta 30 000 suoritetaan perinnönjako joko testamentilla tai ilman. Ymmärsitkö nyt?

Miehelle menee tuosta kylläkin vain 20 000. Hän pitää oman 10 000:nsa.

Mutta jos se 50 000 on testamentattu jonnekin? Ja lisäksi olisi lapsia? Testamentin kohde saa vain 15 000? (Puolet 30 000:sta?)

Ap

Väärin. Avioliittolain mukaan aviopuolisoiden KAIKKI omaisuus on yhteistä ellei ole avioehtoa. Eli ei ole miehen omaisuutta ja naisen omaisuutta, vaan pelkästään yhteinen omaisuus. Tuossa tapauksessa siis laskelma on juurikin niin, että 30 000 menee perinnöksi. Et voi testamentata toisen omaisuutta, joten tuossa esimerkissä on täysin mahdoton tilanne, että olisi lainvoimaista testamenttia, jossa 50 000e menisi jollekin taholle. Kuolinpesän osuus on se 30 000 ja siitä jaetaan perintö. Muu ei ole laillista. 

Ei ole yhteistä, asunnon voi ostaa vaikka 70/30 omistusosuuksilla. Jos toinen ostaa sijoitusasunnon yksin hän omistaakin sen myös yksin. Se on hänen omaisuuttaan. Ei puolison :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Tasinko otetaan päältä, mutta sitä on vaadittava, sitten katsotaan minkä verran on omaisuutta testamentilla jaettavaksi.

Tasinko määritetään ensin osituksessa ja siinä selviää, mikä on kuolinpesän omaisuus. Sen jälkeen vasta perinnönjako ja testamenttimääräykset. 

Tämä on toki näin, mutta jos testamentissa onkin määrätty koko omaisuus joillekin muille, niin minkä lainkohdan mukaan muka avio-oikeus kävelee sen yli?

Testamentteja kun on kahdenlaisia, yleistestamentteja ja erillismääräyksen antavia testamentteja (en ole jälkimmäisestä termistä täysin varma), mutta siis yleistestamentti ei ota kantaa siihen, mitä annetaan ja minkä verran, vaan ohjaa vain sen, KUKA saa, erillistestamentilla määrätään asia (siis asunto-, rahasumma-, muu omaisuus- kohtaisesti, mikä menee kenellekin.

Ap

Ihan sen lain mukaan joka kertoo missä järjestyksessä kuolinpesä muodostetaan. Kuolinpesä muodostuu vasta kun vainajan omaisuus on luetteloitu ja ositus tehty (jos sitä on vaadittu). Mitään kuolinpesää ei siis ole olemassa ennen kuin tämä vaihe on tehty.

Ja vasta kuolinpesän omaisuutta voidaan jakaa testamentilla.

Mikä sen nimi sitten on ennen ositusta? On se kuolinpesä

Ap

Sanotaan jakamattomaksi kuolinpesäksi. Se ei ole sama kuin kuolinpesä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Tasinko otetaan päältä, mutta sitä on vaadittava, sitten katsotaan minkä verran on omaisuutta testamentilla jaettavaksi.

Tasinko määritetään ensin osituksessa ja siinä selviää, mikä on kuolinpesän omaisuus. Sen jälkeen vasta perinnönjako ja testamenttimääräykset. 

Tämä on toki näin, mutta jos testamentissa onkin määrätty koko omaisuus joillekin muille, niin minkä lainkohdan mukaan muka avio-oikeus kävelee sen yli?

Testamentteja kun on kahdenlaisia, yleistestamentteja ja erillismääräyksen antavia testamentteja (en ole jälkimmäisestä termistä täysin varma), mutta siis yleistestamentti ei ota kantaa siihen, mitä annetaan ja minkä verran, vaan ohjaa vain sen, KUKA saa, erillistestamentilla määrätään asia (siis asunto-, rahasumma-, muu omaisuus- kohtaisesti, mikä menee kenellekin.

Ap

Ihan sen lain mukaan joka kertoo missä järjestyksessä kuolinpesä muodostetaan. Kuolinpesä muodostuu vasta kun vainajan omaisuus on luetteloitu ja ositus tehty (jos sitä on vaadittu). Mitään kuolinpesää ei siis ole olemassa ennen kuin tämä vaihe on tehty.

Ja vasta kuolinpesän omaisuutta voidaan jakaa testamentilla.

Mikä sen nimi sitten on ennen ositusta? On se kuolinpesä

Ap

Avioliitto. Avioliitto purkautuu eron tai kuoleman myötä. Purkautumisen yhteydessä tehdään omaisuuden ositus. Jos avioliitto on purkautunut kuoleman myötä, osituksen jälkeen muodostetaan kuolinpesä, josta perinnönjaossa vainajan (ei molempien aviopuolisoiden) omaisuus jaetaan perillisille. 

Täääh? Olinko minä siis avioliitossa vanhempani kanssa ennen ositusta? LOL

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilman avioehtoa molempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet kuuluu leskelle, avio-oikeuden perusteella. Eikä maksa siitä perintöveroa, koska ei peri mitään, saa vaan omansa.

Niin, ja ilman testamenttia. Muta entä jos on testamentti, jossa koko omaisuus määrätään muille?

Ap

Tasinko otetaan päältä, mutta sitä on vaadittava, sitten katsotaan minkä verran on omaisuutta testamentilla jaettavaksi.

Tasinko määritetään ensin osituksessa ja siinä selviää, mikä on kuolinpesän omaisuus. Sen jälkeen vasta perinnönjako ja testamenttimääräykset. 

Tämä on toki näin, mutta jos testamentissa onkin määrätty koko omaisuus joillekin muille, niin minkä lainkohdan mukaan muka avio-oikeus kävelee sen yli?

Testamentteja kun on kahdenlaisia, yleistestamentteja ja erillismääräyksen antavia testamentteja (en ole jälkimmäisestä termistä täysin varma), mutta siis yleistestamentti ei ota kantaa siihen, mitä annetaan ja minkä verran, vaan ohjaa vain sen, KUKA saa, erillistestamentilla määrätään asia (siis asunto-, rahasumma-, muu omaisuus- kohtaisesti, mikä menee kenellekin.

Ap

Ihan sen lain mukaan joka kertoo missä järjestyksessä kuolinpesä muodostetaan. Kuolinpesä muodostuu vasta kun vainajan omaisuus on luetteloitu ja ositus tehty (jos sitä on vaadittu). Mitään kuolinpesää ei siis ole olemassa ennen kuin tämä vaihe on tehty.

Ja vasta kuolinpesän omaisuutta voidaan jakaa testamentilla.

Mikä sen nimi sitten on ennen ositusta? On se kuolinpesä

Ap

Sanotaan jakamattomaksi kuolinpesäksi. Se ei ole sama kuin kuolinpesä.

Miten niin jakamaton? Jos perillisiä on vain yksi?

Ap