Lue keskustelun säännöt.
Periikö leski vai ei, tapaus Kivilahti
Tyuiyrerg365u
19.12.2019 |
Mä olen aina luullut, että leski ei peri varakkaampaa puolisoaan, jos testamentissa ei erikseen lue niin. Mutta että leski saa oikeiden asua asunnossa kuitenkin.
Mutta tuossa kivilahden jutussa sanotaan, että ” Kangas esittää fiktiivisen esimerkin. Lesken omaisuus on 100 000 euroa ja kuolleen puolison 900 000. Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja tällöin avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on miljoona euroa. Kummallekin pitää tulla siitä 500 000 euroa.”
Lisätään tuota esimerkkiä. Oletetaan että puolet on testamentattu leskelle, niin leski saisi silloin 450 000 ja lasten jaettavaksi jäisi 450 000.. ja jos ei ole testamenttia niin leski saa sen saman 450 000 euroa ja lapsille jää 450 000, koska omaisuus tasataan tuon esimerkin mukaisesti. Eli jos on naimisissa niin leski saa joka tapauksessa puolet varakkaamman puolisen omaisuudesta?
Miksi sitten on joka paikassa hoettu, että leski ei peri, kun jos leski saa sen saman summan ”tasinkona”, minkä olisi perinyt?
Kommentit (124)
Mun mielestä tuo hokema "leski ei peri" voitaisiin jo lopettaa.
Halutaan vain päteä sanavalinnoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on tasinko, ei perintö. Ihan niin kuin avioerossakin, omaisuus lasketaan yhteen ja ja jaetaan kahtia. Mutta jos leski onkin varakkaampi, niin hän saa pitää oman omaisuutensa.
Eli jos olisikin niin, että leskellä olisi 900.000 ja vainajalla 100.000, niin leski pitäisi 900.000 ja lapset perisivät 100.000
Voiko perinnön saada tasingon päälle vai ovatko ne toisiaan poissulkevia?
Jos leskelle testamentattu puolet, niin saako leski ensin tasinkona puolet ja sitten jäljelle jäävästä vielä puolet eli käytännössä 75 prosenttia rikkaan puolison omaisuudesta?
"Mä olen aina luullut, että leski ei peri varakkaampaa puolisoaan, jos testamentissa ei erikseen lue niin. Mutta että leski saa oikeiden asua asunnossa kuitenkin."
Olet luullut väärin.
Kyllä leski saa varakkaalta puolisolta, mutta se perimis-sana on väärä.
En kyllä käsitä, miksi ei voisi käyttää sanaa periä, koska sitähän se käytännössä on, jos leski on köyhempi.
Eihän siinä esimerkissä perimisestä ollut kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tuo hokema "leski ei peri" voitaisiin jo lopettaa.
Halutaan vain päteä sanavalinnoilla.
Se ei todellakaan ole kikkailua. Perintö on ihan eri asia kuin tasinko. Leski perii puolisonsa ainoastaan siinä tapauksessa, että hänen hyväkseen on tehty testamentti tai silloin, jos vainajalla ei ole lapsia.
Tasinko ja perintö ovat eri asia. Tasinkoa saa, jos kuollut puoliso on varakkaampi ja ei ole avioehtoa. Perinnön saaminen taas ei riipu perijän varakkuudesta. Puoliso muuten voi periä ihan lainkin perusteella, jos vainajalla ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö kukaan tiedä ovatko tasinko ja perintö toisensa poissulkevia? Lasketaanko ensin lasten lakiosa vai puolison tasinko?
Ai, tarkoitatko ap että jos mulla on miljoona ja miehelläni tonni, perinkö mieheltäni 500€ kun hän kuolee? Minusta on kyllä tärkeää erottaa periminen ja omaisuuden ositus toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tuo nyt aivan eri asia saada tasinkoa tai saada perintöä. Tasingossa saa sen minkä käytännössä itse yhteisestä omaisuudesta omistaa. Se on jo omaa, ennen kuin puoliso edes kuolee. Se olisi omaa erossakin.
Yhtä kaikki sanoilla kikkailemista tapauksessa, jossa leski on köyhempi eikä ole avioehtoa. Kyllä sen kuolleen omaisuus päätyessään leskelle on kansanomaisesti perintö, vaikka sanavalintana se on väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
17firuteprgij kirjoitti:
Voiko perinnön saada tasingon päälle vai ovatko ne toisiaan poissulkevia?
Jos leskelle testamentattu puolet, niin saako leski ensin tasinkona puolet ja sitten jäljelle jäävästä vielä puolet eli käytännössä 75 prosenttia rikkaan puolison omaisuudesta?
Kyllä juuri näin. Ensin suoritetaan tasinko. Jos vainaja on tehnyt testamentin puolisonsa hyväksi, eikä siinä mainita lapsia, niin leski saa toisenkin puolen. Lapsilla on kuitenkin oikeus vaatia lakiosansa, jolloin tullaan just tähän 75/25 jakoon.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo nyt aivan eri asia saada tasinkoa tai saada perintöä. Tasingossa saa sen minkä käytännössä itse yhteisestä omaisuudesta omistaa. Se on jo omaa, ennen kuin puoliso edes kuolee. Se olisi omaa erossakin.
Ja tasingossa köyhä leski saa huomattavasti rikkaan kuolleen omaisuutta siihen päälle vielä! Eli käytännössä perii, vaikka vain sana on väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja eikö se mene niin että tasinkoa ei saa siitä omaisuudesta mikä on virallisesti vain puolison? Ei esimerkiksi vain puolison nimissä olevasta kiinteistöstä, jos se on hankittu ennen avioliittoa.
4657ti kirjoitti:
Eikö kukaan tiedä ovatko tasinko ja perintö toisensa poissulkevia? Lasketaanko ensin lasten lakiosa vai puolison tasinko?
Tasinko lasketaan ensin. Eli tuossa AP:n esimerkissä leski saisi ensin tasinkona 400 000, ja jos testamentilla olisi määrätty leskelle puolet, niin se tarkoittaisi tuohon päälle 250 000, ja lopuille perillisille jäljellä olevat 250 000.
Aina avioliiton päättyessä tehdään ositus, päättyi se sitten avioeroon tai toisen kuolemaan. Avioehdolla voi vaikuttaa osituksen lopputulokseen. Tässä tapauksessa ei ollut avioehtoa, eli Kaarina saa osituksen jälkeen puolet yhteenlasketusta omaisuudesta tasinkona.
Perintö on sitten eri asia, ja tavallisesti leski ei peri (perii vain, jos vainaja on lapseton). Testamentilla voi muuttaa perinnönjakoa.
4657ti kirjoitti:
Eikö kukaan tiedä ovatko tasinko ja perintö toisensa poissulkevia? Lasketaanko ensin lasten lakiosa vai puolison tasinko?
Aina tehdään ensin tasinko. Vasta sitten katsotaan, mikä on vainajan jättämän perinnön suuruus ja miten se jaetaan. Jos perintö on testamentattu puolisolle tai vaikka eläinten suojeluun, on rintaperillisillä mahdollisuus vaatia lakiosuuttaan. Mutta se on tehtävä määräajan kuluessa.
Vierailija kirjoitti:
Ja eikö se mene niin että tasinkoa ei saa siitä omaisuudesta mikä on virallisesti vain puolison? Ei esimerkiksi vain puolison nimissä olevasta kiinteistöstä, jos se on hankittu ennen avioliittoa.
Ei mene. Vain avioehdolla rajattu omaisuus jää osituksesta ulos, tai sellainen peritty omaisuus, jossa on ollut puolison avio-oikeuden pois sulkeva testamenttimääräys.
Vierailija kirjoitti:
Ja eikö se mene niin että tasinkoa ei saa siitä omaisuudesta mikä on virallisesti vain puolison? Ei esimerkiksi vain puolison nimissä olevasta kiinteistöstä, jos se on hankittu ennen avioliittoa.
Ainostaan siinä tapauksessa, että kiinteistö on suojattu avioehdolla, joka koskee sekä avioeroa että kuolemaa. Jos ei ole avioehtoa, kaikki lasketaan osituksessa yhteen.
Se hokema "leski ei peri" on mielestäni aina ollut suoraan sanottuna pilkunnuss*mista.
Nimittäin periminen ei vain ole oikea sana, vaan oikea sana on nimenomaan tuo tasinko.
Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa perimistä tapauksessa, jossa leski on köyhä ja kuollut miljonääri, mutta sanana se "periminen" on väärä.