Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helsingin päiväkodeissa kriittinen pula opeista
14.12.2019 |
Nyt Helsinki yrittää houkutella taas jostain kiven alta jokusen opettajan pienellä palkan korotuksella. Avoimia virkoja yli 200 joihin ei pahemmin hakijoita. Määrä takuulla tuplaantuu jos laskettaisiin nekin paikat jotka ei ole haussa mutta joita tekee parastaikaa joku epäpätevä
On päiväkoteja joissa ei ole yhtään ns.pätevää opettajaa. Silti ne vaan pyörii.
Kommentit (230)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
Kumpihan tuottaa paremman tuloksen: käytännön kokemus lasten kanssa ja maalaisjärki vaiko joku diagnoosikeskeinen palvelujärjestelmä ja norsunluutornissa kehitelty "huomaa hyvä" -menetelmä (joka sen ihmeitätekevän vaikutuksen vuoksi epävirallisesti myös tunnetaan nimellä graalin malja)?
On aina aika petollista kuvitella olevansa jotenkin ylivertainen ihan vaan kokemuksensa ansiosta. Moni mummo on samanlainen minä tiedän kun olen vanha -tyyppi. Et tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
Kumpihan tuottaa paremman tuloksen: käytännön kokemus lasten kanssa ja maalaisjärki vaiko joku diagnoosikeskeinen palvelujärjestelmä ja norsunluutornissa kehitelty "huomaa hyvä" -menetelmä (joka sen ihmeitätekevän vaikutuksen vuoksi epävirallisesti myös tunnetaan nimellä graalin malja)?
Ilman muuta "huomaa hyvä!" Sekä oma kokemus, että tutkimustulokset tukevat tätä. Jos luotetaan "maalaisjärkeen" niin kenen maalaisjärkeen luotetaan? Ongelma on siinä että sinun ja minun ja Tiinan ja Jarin maalaisjärki poikkeaa toisistaan. Ongelma on myös se että jos itse olet saanut huonosta käytöksestä tukkapöllyä tai häpäisyä, sinun maalaisjärki sanoo että näin tulee ko. tilanteessa toimia.
Maalaisjärjessä on myös se ongelma että sitä alkaa luottaa oman maalaisjärjen toimivuuteen kaikissa tilanteissa eikä uusi tieto, kokemukset eikä uudet tilanteet helpolla muuta sitä. Koulutettu ammattilainen ymmärtää oman osaamisen rajallisuuden ja jatkuvan oppimisen merkityksen.
Maalaisjärki pohjautuu siihen, että minkä huomaa käytännössä toimivan. "Huomaa hyvä" taas on vain yksi uusi kasvatusideologia lukemattomien vastaavien ketjussa.
Valitettavasti ammattilaisten on yhä harvemmin sallittua luottaa omiin silmiinsä ja omaan päättelykykyynsä ja sen sijaan pitää esittää hurahtaneensa kulloinkin muodissa olevaan teoriaan ja ideologiaan.
Hyvä esimerkki näiden ideologioiden köykäisyydestä on se, että tämän hetken ideologia sanoo, ettei lasta saa rangaista tai häpäistä. Kuitenkin koululaisille pääseuraamus huonosta käytöksestä on wilmaviesti, joka on tosielämässä häpeärangaistus ja sen teho pohjautuu siihen, että lapsi ei uskalla käyttäytyä huonosti koska pelkää, että hänen vanhempansa saavat tietää asiasta.
Miten päiväkotien henkilöstöä on aina vain liian vähän, vaikka syntyvyys putoaa koko ajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
Kumpihan tuottaa paremman tuloksen: käytännön kokemus lasten kanssa ja maalaisjärki vaiko joku diagnoosikeskeinen palvelujärjestelmä ja norsunluutornissa kehitelty "huomaa hyvä" -menetelmä (joka sen ihmeitätekevän vaikutuksen vuoksi epävirallisesti myös tunnetaan nimellä graalin malja)?
Ilman muuta "huomaa hyvä!" Sekä oma kokemus, että tutkimustulokset tukevat tätä. Jos luotetaan "maalaisjärkeen" niin kenen maalaisjärkeen luotetaan? Ongelma on siinä että sinun ja minun ja Tiinan ja Jarin maalaisjärki poikkeaa toisistaan. Ongelma on myös se että jos itse olet saanut huonosta käytöksestä tukkapöllyä tai häpäisyä, sinun maalaisjärki sanoo että näin tulee ko. tilanteessa toimia.
Maalaisjärjessä on myös se ongelma että sitä alkaa luottaa oman maalaisjärjen toimivuuteen kaikissa tilanteissa eikä uusi tieto, kokemukset eikä uudet tilanteet helpolla muuta sitä. Koulutettu ammattilainen ymmärtää oman osaamisen rajallisuuden ja jatkuvan oppimisen merkityksen.
Mitä vikaa on tukkapöllyssä? Sekö, että se selvästi vähentää tottelemattomuutta vaiko se, että se ei ole muodissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
"Huomaa hyvä" on ihan hyvä ja kaunis periaate. Mutta siis eihän se ole mikään riittävä tukitoimi adhd-lapselle, joka arjessa pärjätäkseen tarvitsee säännöllisen lääkityksen ja erityisluokan (pieni ryhmä, erityisopettaja, avustaja(t), tukitoimet). On siis sinulta hieman epäreilua tässä kohtaa verrata lapsen hoitajien ammattitaitoa opettajien ammattitaitoon, kun resurssit on selvästi ihan eri levelillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomaa hyvä = katso pahaa sormien välistä
Tosi hyvä periaate, joo....
Minusta tuo ääliömäisellä tyylillä jotain tutkimustietoon perustuvaa varhaiskasvatusta puoltavat on trolli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helsingissä on avattu ainakin 15 uutta päiväkotia viimeisen vuoden aikana. Siinä varmaan suurin syy tilanteeseen. Poliittinen päätös subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentamisesta olemattoman lyhyellä siirtymäajalla on aiheuttanut kaaoksen päivähoitotilojen ja henkilökunnan suhteen. Paviljonkeja nousee pikatahtia kun pysyviä rakennuksia ei saada rakennettua riittävän nopeasti. Lisäksi sisäilmaongelmien takia vanhoja päiväkoteja puretaan, mutta siis kokonaan uusia perustetaan pikatahtia.
Kyllä sen hyvän varmasti moni kasvattaja, hoitaja ja opettaja haluaa ja yrittää huomata. Mutta jos ne ryhmät on aivan liian suuria ja ongelmia liian paljon niin se huono vain yksinkertaisesti usein vie voiton. Kun usein on vain pakko puuttua siihen huonoon ettei vielä jotakin huonompaan tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomaa hyvä = katso pahaa sormien välistä
Tosi hyvä periaate, joo....
Huonoa käytöstä on joka tapauksessa pakko katsoa sormien välistä kun keinoja lopettaa sitä ei ole. Lapsia ei saa fyysisesti rajoittaa eikä jäähyttää tai muuten rankaista, kiitos kaupunginvaltuuston punavihreän enemmistön.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus tulee räjähtämään silmille. Pätevää henkilökuntaa ei riitä nytkään ja sijaisista/keikkalaisista aivan kamala pula. Aina on joku sairaana/lapsi sairaana/vuosilomalla ja sijaisia ei saada mistään. AVI voisi tehdä tarkastuskäyntejä päiväkoteihin niin saataisiin niidenkin arki ja totuus otsikoihin kuten jo vanhustenhuollossa on käynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata opiskella varhaiskasvatuksen opettajaksi koska töitä,sijaisuuksia on tarjolla valtavasti...eikä nykyään tule edes epäpätevyysvähennystä. Sijaiseksi kelpaa kuka vain.
Vierailija kirjoitti:
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus tulee räjähtämään silmille. Pätevää henkilökuntaa ei riitä nytkään ja sijaisista/keikkalaisista aivan kamala pula. Aina on joku sairaana/lapsi sairaana/vuosilomalla ja sijaisia ei saada mistään. AVI voisi tehdä tarkastuskäyntejä päiväkoteihin niin saataisiin niidenkin arki ja totuus otsikoihin kuten jo vanhustenhuollossa on käynyt.
Totuus niistä tarkastuskäynneistä on vaan ikävä kyllä se, että niillä saadaan vain ne kaikista kaikkein pahimmat tapaukset haaviin ja toiminta keskeytettyä. "Pienempiin" rikkeisiin (jotka siis nekin ovat kuitenkin isoja, mm. haamuhoitajat listoilla ym) ei sitten voikaan tehdä muuta kuin sanoa soosoo ja että koittakaapas nyt korjata tilannetta seuraavaan kertaan mennessä. Ja paikat jatkaa vaan suhmurointia kun tietää, ettei mitään seurausta "pikkurikkeistä" ole.
En ole muuten kovin sääntöuskovainen tyyppi, mutta vanhustenhoitoon, lastenhoitoon/varhaiskasvatukseen ja lastensuojelulaitoksiin tulisi luoda koko Suomen kattavat yhteiset karkeat säännökset joita sitten valvoisi pistokokein viranomainen (joka toki ottaisi esim. palveluntuottajan ja ostajan väliset sopimukset toiminnasta huomioon mutta niin, ettei voitaisi paikallisesti sopia huonompia sopimuksia kuin mitä nuo valtakunnalliset säädökset on)
Ja jos epäkohtia ilmenee, niistä tulisi sanktiot. Haamuhoitajat listalla on petos jos tarkastajalle ilmoittaa virheellistä tietoa. Jos liian vähän henkilökuntaa syystä tai toisesta, se on asiakkaan heitteillejättö. Ja tähän tyyliin. Meillä on todella paljon si-so-te-aloille koulutettuja ihmisiä jotka pakenee muille aloille (jostain luin että kolmannes vasta valmistuneista sosiaalityöntekijöistä harkitsee alan vaihtoa työolojen vuoksi 😳) ja heistä iso osa varmasti haluaisi tehdä koulutustansa vastaavaa työtä jos työnantajien olisi PAKKO laittaa työolot kuntoon!
Nykyisin mennään ihan pe rse edellä puuhun kun vaan puhutaan työntekijöiden koulutusasteen nostosta, koulutuspaikkojen lisäämisestä, erilaisista korkeammista mitoituksista ym. Hyviä juttuja joo, mutta jos jo nämä nykysäädökset jäävät noudattamatta (ja ongelmat johtuvat pitkälti siitä) niin miten esim. joku hoitajamitoituskaan parantaa asiaa? Perustason ongelmat kuntoon ja keskitytään siihen itse asiaan mitä mikäkin ammattiryhmä parhaiten osaa, laikkarit ja muu tukipalveluita tuottava henkilökunta takaisin, avustajia, erikoisluokkia, mielenterveyspalvelut kuntoon, eikä lähdettäisi heti tavoittelemaan kuuta taivaalta kun ongelmia yritetään ratkaista. Ja niiden ammattiryhmien ääni kuuluviin, joiden työssä niitä ratkaistavia ongelmia on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on avattu ainakin 15 uutta päiväkotia viimeisen vuoden aikana. Siinä varmaan suurin syy tilanteeseen. Poliittinen päätös subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentamisesta olemattoman lyhyellä siirtymäajalla on aiheuttanut kaaoksen päivähoitotilojen ja henkilökunnan suhteen. Paviljonkeja nousee pikatahtia kun pysyviä rakennuksia ei saada rakennettua riittävän nopeasti. Lisäksi sisäilmaongelmien takia vanhoja päiväkoteja puretaan, mutta siis kokonaan uusia perustetaan pikatahtia.
Veikkaan että moneen olemassaolevaan ryhmään tullaan ottamaan 4s aikuinen ja tuolloin saadaan ottaa lapsia lisää ryhmään. Tämä "halvin" ja nopein vaihtoehto, ei tarvitse rakentaa uutta väliaikaisparakkia. Tämä tulee olemaan katastrofi, henkilökuntaa talossa on aina sairaana ja sijaisia ei saada, eli todennäköisesti ryhmän 4s aikuinen joutuu hypäämään aina toiseen ryhmään tuuraamaan ja sitten tämä 4lle aikuiselle mitoitettu ryhmä toimiikin perinteisesti 3lla aikuisella...Tämä ei tule toimimaan. Kauhulla odotan syksyä.
Ekalla sivulla mainittu vaatteiden katoaminen oli meillekin tuttu juttu Helsingissä. Parin vuoden aikana katosi mm. kuukausittain useammat sormikkaat/hanskat, useampi pusero ja housut jne. Ja meidän lapsi oli vieläpä pienryhmässä!
Samaa ei ole tapahtunut toisen lapsen kanssa, mutta hän onkin kehyskunnassa päiväkodissa. Eipä silti, kiire on iskenyt tännekin, ja touhu välillä sen mukaista.
Vierailija kirjoitti:
Inkluusion ja integraation toimimattomuushan on jo todettu koulumaailmassa. Varhaiskasvatuksessa pinnistellään kolmiportaisella tuella ja kuvitellaan että se on riittävä tukitoimi. Usein on niin että lapsi oireilee vuosia varhaiskasvatuksessa ja ehkäpä vuosien prosessin jälkeen saataneen eskariin mennessä diagnoosi. Lapsi pääsee toivottavasti erityiskouluun/pienluokkaan koulumaailmaan astuessaan...mutta on siis viettänyt tärkeät varhaisvuotensa päiväkodissa ylisuuressa lapsiryhmässä, tukitoimenaan ehkä se että ryhmään on saatu "avustaja.". Se siitä varhaisesta tuesta ja puuttumisesta. Ryhmissä yleensä useampi tuentarpeinen lapsi. Tämä yhtenä kuormittavana tekijänä vakaopen arjessa saa hakeutumaan muihin töihin.
Juuri näin kävi meille Helsingissä. Tiesin jo siitä asti kun lapsi oli vauva, että kaikki ei ole kunnossa. Vei kuitenkin viisi vuotta(!) saada diagnoosi, ja tänä aikana ainoa tukitoimi oli, että lapsi oli pienryhmässä, jossa yksikään erityisopettaja tai hoitaja ei tunnistanut nimeksi asti hänen ongelmiaan. Olivat siis kouluttautuneet johonkin liibalaaba-tunneaistijuttuun, mutta yksikään ei tajunnut olevansa päivittäin autistisen lapsen kanssa tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on avattu ainakin 15 uutta päiväkotia viimeisen vuoden aikana. Siinä varmaan suurin syy tilanteeseen. Poliittinen päätös subjektiivisen päivähoito-oikeuden laajentamisesta olemattoman lyhyellä siirtymäajalla on aiheuttanut kaaoksen päivähoitotilojen ja henkilökunnan suhteen. Paviljonkeja nousee pikatahtia kun pysyviä rakennuksia ei saada rakennettua riittävän nopeasti. Lisäksi sisäilmaongelmien takia vanhoja päiväkoteja puretaan, mutta siis kokonaan uusia perustetaan pikatahtia.
Veikkaan että moneen olemassaolevaan ryhmään tullaan ottamaan 4s aikuinen ja tuolloin saadaan ottaa lapsia lisää ryhmään. Tämä "halvin" ja nopein vaihtoehto, ei tarvitse rakentaa uutta väliaikaisparakkia. Tämä tulee olemaan katastrofi, henkilökuntaa talossa on aina sairaana ja sijaisia ei saada, eli todennäköisesti ryhmän 4s aikuinen joutuu hypäämään aina toiseen ryhmään tuuraamaan ja sitten tämä 4lle aikuiselle mitoitettu ryhmä toimiikin perinteisesti 3lla aikuisella...Tämä ei tule toimimaan. Kauhulla odotan syksyä.
"Päiväkotien tilaohjeistus
Päiväkodin tilamitoitusta laskettaessa otetaan huomioon kaikki tilat teknisiä tiloja lukuun ottamatta.
Myös esimerkiksi käytävät ja vessat lasketaan päiväkotilasten käytössä olevaksi tilaksi."
Laki ei määrää paljonko neliötä per lapsi pitää olla, SUOSITUS on että 6-7. Toki kun lasketaan vetoisat tuulikaapit ja kylmät vessatkin mukaan lasten käytössä oleviksi tiloiksi, voidaan päästä tuohon suosituksen neliömäärään vaikka lapsia otetaankin neljälle aikuisella. Onhan tämä jo sairasta!
Tämä pula tulee leviämään kouluihin. Näkyy jo meillä siinä ettei meinata saada sijaisia. Alat eivät houkuta, enkä ihmettele että miksi.
Alue: Aihe vapaa
Inkluusion ja integraation toimimattomuushan on jo todettu koulumaailmassa. Varhaiskasvatuksessa pinnistellään kolmiportaisella tuella ja kuvitellaan että se on riittävä tukitoimi. Usein on niin että lapsi oireilee vuosia varhaiskasvatuksessa ja ehkäpä vuosien prosessin jälkeen saataneen eskariin mennessä diagnoosi. Lapsi pääsee toivottavasti erityiskouluun/pienluokkaan koulumaailmaan astuessaan...mutta on siis viettänyt tärkeät varhaisvuotensa päiväkodissa ylisuuressa lapsiryhmässä, tukitoimenaan ehkä se että ryhmään on saatu "avustaja.". Se siitä varhaisesta tuesta ja puuttumisesta. Ryhmissä yleensä useampi tuentarpeinen lapsi. Tämä yhtenä kuormittavana tekijänä vakaopen arjessa saa hakeutumaan muihin töihin.