Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Helsingin päiväkodeissa kriittinen pula opeista
14.12.2019 |
Nyt Helsinki yrittää houkutella taas jostain kiven alta jokusen opettajan pienellä palkan korotuksella. Avoimia virkoja yli 200 joihin ei pahemmin hakijoita. Määrä takuulla tuplaantuu jos laskettaisiin nekin paikat jotka ei ole haussa mutta joita tekee parastaikaa joku epäpätevä
On päiväkoteja joissa ei ole yhtään ns.pätevää opettajaa. Silti ne vaan pyörii.
Kommentit (230)
Tehkää vain päiväkodin naiset ylpeänä työtämme että toiset naiset voi juosta uran perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Koulutus toki lisää osaamista, eli esim. kykyä tunnistaa joukosta ne lapset joilla SAATTAA olla tarvetta jatkotutkimuksille sekä niitä keinoja miten näitä lapsia voidaan tukea. Mutta se osaaminen on kyllä myös kokeneilla hoitajilla tai ainakin pitäisi olla.
Toisaalta pelkkä koulutus ja osaaminen ei taaskaan riitä, jos resursseja ei ole. Se että lapsi on kahden paikalla, ei ihan hirveästi auta, jos käytännössä lapsi tarvitsisi aikuisen ohjaamaan lähes jokaista toimintaa ja siirtymää. Vaikka olisit kuinka hyvä opettaja tai hoitaja, et pysty jakaantumaan viiteen palaan, koska todennäköisesti siellä ryhmässä on muutama muukin jotka sitä tukea tarvitsee. Ja monet diagnoositkin on sellaisia ettei niitä varhaiskasvatusikäiselle vielä anneta, koska normaalin raja on siinä ikäluokassa vielä melko häilyvä.
Se on aika paljon helpompi koulussa päästä erityisopetukseen kun esim. kuraattorin ja psykologin kautta (näitä palveluja ei varhaiskasvatuksessa vielä käytännössä ole!) päästään aika nopeasti tutkimuksiin, jonka myötä saadaan ne diagnoosit, jonka myötä tuen tarve on selvä. Varhaiskasvatuksessa hoitajat ja opettajat ensin tarkkailee lapsia, tekee heistä huomioita. Ne otetaan esille vanhempien kanssa ja niistä keskustellaan. Niistä voidaan konsultoida varhaiserityisopettajaa ja neuvolaa. Perheelle voidaan suositella perheneuvolaa, jota kautta pääsee tutkimuksiin. Mutta paljon on vanhemman päätäntävallan alla, jos vanhempi on sitä mieltä ettei mitään vikaa ole tai ei apua aktiivisesti itse lapselle hae, lapsi joutuu monesti odottamaan niitä toimia kouluikään saakka. Vain hyvin räikeistä tapauksista voidaan esim. siirtää tietoa neuvolaan tai seuraavaan hoitopaikkaan ilman vanhempien suostumusta, muuten pääosin kaikki on vanhempien suostumuksen varassa.
Vakaopettajat ei tee diagnooseja. Ja ilman niitä ei voida monia tukitoimiakaan lapselle saada.
Vierailija kirjoitti:
Tehkää vain päiväkodin naiset ylpeänä työtämme että toiset naiset voi juosta uran perässä.
😂 joo tehdään. Jaksaa jaksaa!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Väittäisin, että esimerkiksi perhepäivähoitaja jolla on päivän aikana tuntitolkulla aikaa yhdelle lapselle huomaa lapsen tarpeet paremmin kuin joku korkeakoulutettu varhaiskasvatuksen asiantuntija joka vasupalaverin ja varhaiskasvatussuunnitelman päivittämistyön jälkeen ehkä vilaukselta näkee lapsen, eikä välttämättä ehdi päivän aikana jokaisen lapsen kanssa puhua sanaakaan.
Vanhemmat, ottakaa yhteyttä päättäjiin vaatikaa meille palkankorotusta ja parempia työoloja. Työpäivät on raskaita ja me ei enää jakseta taistella vapaa-ajalla. Liitto ei puhu muusta kuin opiskelupaikoista. Henkilökuntaa ei ole kuunneltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne tarvita yhtään enempää noita yliopistossa teoreettisiksi paperinpyörittelijöiksi koulutettuja "varhaiskasvattajia". Se mitä lapset tarvitsevat on hyvä ja maalaisjärkinen hoito.
Tuonhan näkee tässä noin vuosikymmenen sisällä pääkaupunkiseudulla, että onko näin. Aika mielenkiintoistakin nähdä, tuleeko näkymään esim. lasten kouluvalmiuksissa ja -menestyksessä se, että tällä hetkellä on hyvin paljon päiväkoteja, joissa ei ole pätevää henkilökuntaa. Jos ei näy, niin sitten olet oikeassa ja pätevyysvaatimukset voidaan poistaa, päiväkodissahan voisi työskennellä kuka tahansa, jolla vain on maalaisjärkeä. Jos taas näkyy, niin osa lapsista maksaa melkoisen hinnan osallistuttuaan tällaiseen tahattomaan ihmiskokeeseen ja seurauksilla on vaikutusta jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Nämä "varhaiskasvatuksen opettajat" ovat uusi ilmiö eikä ainakaan toistaiseksi ole näyttöä siitä, että varhaiskasvatetut lapset pärjäisivät elämässään paremmin kuin maalaisjärkisesti kasvatetut.
Päiväkodeissa on ollut opettajia vuosikymmeniä, yliopistosta valmistuneita lastentarhanopettajiakin jo yli 20 vuotta.
Suomalaiset työnatajat ovat kommunisteja, eivätkö ole vielä oppineet kilpailemaan työntekijöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Ja sä äitinä ihmettelet, että sun lastasi pk.ssa hoitavat olivat väsyneitä? Kyllähän sun lapsella oli tuen tarvetta jo pk.ssa, ei siis ihme, että olivat väsyneitä ja tuli palautetta.
T. Vo ja oma lapsi sai tehostettua tukea jo eskarissa sekä diagnoosin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinne tarvita yhtään enempää noita yliopistossa teoreettisiksi paperinpyörittelijöiksi koulutettuja "varhaiskasvattajia". Se mitä lapset tarvitsevat on hyvä ja maalaisjärkinen hoito.
Tuonhan näkee tässä noin vuosikymmenen sisällä pääkaupunkiseudulla, että onko näin. Aika mielenkiintoistakin nähdä, tuleeko näkymään esim. lasten kouluvalmiuksissa ja -menestyksessä se, että tällä hetkellä on hyvin paljon päiväkoteja, joissa ei ole pätevää henkilökuntaa. Jos ei näy, niin sitten olet oikeassa ja pätevyysvaatimukset voidaan poistaa, päiväkodissahan voisi työskennellä kuka tahansa, jolla vain on maalaisjärkeä. Jos taas näkyy, niin osa lapsista maksaa melkoisen hinnan osallistuttuaan tällaiseen tahattomaan ihmiskokeeseen ja seurauksilla on vaikutusta jopa vuosikymmeniksi eteenpäin.
Nämä "varhaiskasvatuksen opettajat" ovat uusi ilmiö eikä ainakaan toistaiseksi ole näyttöä siitä, että varhaiskasvatetut lapset pärjäisivät elämässään paremmin kuin maalaisjärkisesti kasvatetut.
Päiväkodeissa on ollut opettajia vuosikymmeniä, yliopistosta valmistuneita lastentarhanopettajiakin jo yli 20 vuotta.
Pointti on siinä, että vielä alle 5 vuotta sitten oli sitä tsaarinaikaista "lastentarhausta" ja vasta nyt on tehty vuosituhannen reformi jossa on siirrytty suunnitelmalliseen ja tutkimustietoon pohjautuvaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen jossa lapsen tarpeet ovat keskiössä ja joka on erottamaton osa lapsen koulutuspolkua.
Ainoa mistä on konkreettista näyttöä on siis lastentarhaus vs. kotihoito.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä ketjussa hyviä kommentteja. Toivottavasti joku toimittaja myös lukemassa ja tekisi jutun.
Arvomaailmaa nolla! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittain täysin päivähoidon väen oma vika. Eivät halua tuoda julki ongelmia koska naisina pelkäävät että heitä pidetään epäonnistuneita. Tähän olen törmännyt
Minä olen törmännyt siihen että työntekijöitä kielletään puhumasta ongelmista. Ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa jää kuin irtisanoutua ja siinä samalla voiskin vaihtaa alaa.
Tunnen kolme entistä päikkytätiä. Asutaan kaikki pk-seudulla.Tuossa sen "arvostuksen" huomaa.
"Päikkytäti"
EN ole mikään päikkytäti vaan kunnollisen koulutuksen saanut ammattilainen.
Kaikenmaailman päikkytädittelyt/hoitsut/tarha-nimittelyt syövät arvostusta!
Ok. Käytetään minunkin ammatista vaikka mitä vääriä sanoja mutta en vedä palkoa nenään.
Mutta lakkaan sitten puhumasta teidän ammattikunnan puolesta kun teen sen väärin, hoitakaan homma itse.
Voin käydä itse ilmoittamassa kommenttini asiattomaksi että poistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvomaailmaa nolla! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osittain täysin päivähoidon väen oma vika. Eivät halua tuoda julki ongelmia koska naisina pelkäävät että heitä pidetään epäonnistuneita. Tähän olen törmännyt
Minä olen törmännyt siihen että työntekijöitä kielletään puhumasta ongelmista. Ei siinä oikein muuta vaihtoehtoa jää kuin irtisanoutua ja siinä samalla voiskin vaihtaa alaa.
Tunnen kolme entistä päikkytätiä. Asutaan kaikki pk-seudulla.Tuossa sen "arvostuksen" huomaa.
"Päikkytäti"
EN ole mikään päikkytäti vaan kunnollisen koulutuksen saanut ammattilainen.
Kaikenmaailman päikkytädittelyt/hoitsut/tarha-nimittelyt syövät arvostusta!
Näinpä. Olen kouluttautunut varhaiskasvatuksen asiantuntijaksi enkä miksikään "tarhatädiksi".
T: Vo
Olkaa mitä olette. Poistetaan jokainen kommenttimme tästä langasta niin saadaan tuo paha ja ilkeä kommentti pois jossa ei ollut mitään muuta asiaa kuin väärä sana?
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa hyviä kommentteja. Toivottavasti joku toimittaja myös lukemassa ja tekisi jutun.
Niin, eikö iltapäivälehdissä ole aina joskus juttuja jotka vauva.fi-palstalta. Toivottavasti tämä keskustelu pääsisi niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa hyviä kommentteja. Toivottavasti joku toimittaja myös lukemassa ja tekisi jutun.
Niin, eikö iltapäivälehdissä ole aina joskus juttuja jotka vauva.fi-palstalta. Toivottavasti tämä keskustelu pääsisi niihin.
Täällä ei ole mitään uutta joka ei olisi jo tiedossa. Vaikka joku jaksaisi kirjoittaa ei kukaan vieläkään välittäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
Kumpihan tuottaa paremman tuloksen: käytännön kokemus lasten kanssa ja maalaisjärki vaiko joku diagnoosikeskeinen palvelujärjestelmä ja norsunluutornissa kehitelty "huomaa hyvä" -menetelmä (joka sen ihmeitätekevän vaikutuksen vuoksi epävirallisesti myös tunnetaan nimellä graalin malja)?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä tilanne on näkynyt päiväkodeissa jo vuosikausia. Ja kun erityisopeja ei ilmeisesti ole enää ollenkaan, niin todella pahasti käytöshäiriöiset lapset jäävät ilman tukea ja uuvuttavat henkilökunnan. Tilanne on jo siirtynyt alakouluihin ja ihan viime vuosina alkanut näkyä yläkoulussakin.
Itse olen yläkoulun ope, ja meiltä on lähtenyt viimeisen vuoden sisällä viisi opettajaa ja rehtori. Kaikkien jaksaminen on todella kovilla, sillä koulussa riehuu täysin mahdottomien häiriköiden joukko, joille kukaan ei mahda mitään. Samaan aikaan ryhmäkoot kasvaa, kielitaidottomia tulee lisää. Aineenopettaminen on monella ryhmällä mahdotonta.Nuo "mahdottomat häiriköt" ovat ihan itseluotu ongelma. Siihen aikaan kun oppilaille vielä sai antaa karttakepistä niin opettajille ei ryppyilty. Nykyään kasvatuskeskustelujen aikaan taas oppilaan on tosi helppoa kaapata valta opettajilta: senkun vaan päästää kasvatuskeskustelun yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos.
No ei kyllä ole. Vielä 5 - 10 vuotta sitten ne mahdottomat häiriköt oli erityisluokissa, erityiskouluissa, sairaalakouluissa tai lastenkodeissa. Osa ehkä lapsisotilaina, hakattuina ja traumatisoituina ja voodoo papin käskystä raiskattuina tai silvottuina jossain kehitysmaassa. Nyt he istuvat lapsesi viereisessä pulpetissa. Tai eivät siis istu, mutta juoksevat rinkiä ja heittelevät tavaroita siinä ympärillä hullunkiilto silmissä kiljuen.
Olivat ne aika mahdottomia myös silloin 5 vuotta sitten ollessaan "tarkkiksella".
Mitä kehitysmaihin tulee, niin siellä vielä pidetään kouluissa kuri, eikä olla lähdetty tähän hapatukseen mukaan missä "kuri tuottaa lapselle traumat".
Entisiä lapsisotilaita tai jotain voodooseksiorjia suomalaisissa luokissa tuskin juuri on, koska sellaisilla tai sellaisten vanhemmilla ei ole mitään mahdollisuuksia hankkia niitä kymmeniätuhansia euroja per henkilö mitä matka Suomeen maksaa.
Kyllä niitä pahasti traumatisoituja lapsisotilaita ym. löytyy Suomen kouluista, sillä Suomi noutaa näitä kaikista heikoimmassa asemissa olevia kiintiöpa_kolaisina 750 - 1050 henkilöä joka vuosi. Olen itse opena heitä kohdannut, mitään oppimisen edellytyksiä ei välttämättä ole, aggressiota ja yliaktiivisuutta senkin edestä. Ja kotona traumatisoituneet luku- ja kirjoitustaidottomat vanhemmat joiden puhumalle kielelle ei löydy tulkkia koko Suomesta. Ja näitä lapsia / teinejä sijoitellaan jo ennenstään isoihin ja levottomiin luokkiin. Ja kaikki se oppilashuollon ja erityisopetukseen työmäärä kaatuu yhden luokanohjaajaksi pakotetun aineenopen niskaan, muita resursseja kun ei ole. Ei ole ihme että opet vaihtaa alaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koulutus näkyy varhaiskasvatuksen laadussa. Sain huomata lapseni siirtyessä päiväkodista kouluun. Päiväkodin henkilöstö koostui lastenhoitajista ja yhdestä hyvin väsyneestä sosionomista, joka toimi lto:na.
Päiväkodissa lapsi sai jatkuvaa negatiivista palautetta kun oli vilkas ja sosiaaliset taidot kehittymättömiä ja käytöshäiriöitäkin oli. Ainoa tukimuoto oli se että oli kahden paikalla.
Mua vanhempana syyllistettiin päiväkodin henkilöstön taholta ja lapsen kuullen kerrottiin lähes päivittäin miten huonosti menee. Lapsen itsetunto oli romuna. Puhui jo 6 vuotiaana miten tyhmä on ja että haluaa kuolla.
Koulussa pääsi sitten erityisopetuksen ja sai adhd diagnoosin ja lääkityksen. Nyt tokalla luokalla vasta alkaa itsetunto kohenemaan, kiitos ammattitaitoisen opettajan.
Sinä äitinä tietysti harasit viimeiseen asti vastaan, että lapsi ihan normaali, mitä nyt vähän vilkas! Ei mikään ihme, jos opettaja väsyi. Mutta lapsi ei ollutkaan normaali ja terve. Siksi on tärkeää, että päiväkodeissa on korkeakoulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia, jotta huomaisivat lasten tuen tarpeet aikaisin ja osaisivat tukea heitä paremmin. Siksi arvostusta ja palkka oikealle tasolle. Mitä aikaisemmin lasta tuetaan oikein, sen helpompi koulumaailma.
Päinvastoin, pyrin saamaan lapselle apua ja diagnoosia ja tukea alusta alkaen. Lapsen toimintaterapeuttikin huomautti päiväkodille sillä käydessään, että tulisi käyttää "huomaa hyvä" menetelmää, koska kielteisyys vaan ruokkii itseään, mutta henkilöstön asenne ei siitä muuttunut. Ehdotuksiin keksittiin selitys miksei se toimi ja syyllistettiin minua vanhempana mm. vihjailtiin onko oikein tuoda lasta päiväkotiin kun on niin vaikea.
Mutta asenteesi ja johtopäätöksesi musta kertoo hyvin paljon tästä kulttuurista, minkä takia en ihmettele lainkaan, että syntyvyys laskee. Lasten ongelmat kun ovat aina ja ikuisesti vaan ja ainoastaan vanhempien vika.
Täälläkin mässäillään mielikuvilla, joissa nykyajan uusavuttomat curling vanhemmat kieltää lapsen ongelmat ja pilaa sen vastuuttomalla kasvatuksellaan. Lapsen käytöshäiriöt nähdään aina vanhempien syynä. Harvemmin ajatellaan sitä vaihtoehtoa, että vanhempi on lapsen kanssa juossut terapioissa, psykologeilla, neuvotteluissa, pyytänyt ja anonut tukea, jopa lastensuojelusta oma-aloitteisesti, sitä saamatta. Täyttänyt hakemuksia, lukenut kirjallisuutta, opiskellut lakipykäliä, tutkinut palvelujärjestelmää ja kokeillut lukuisia eri kasvatuskeinoja. Ei, vanhemmat ne vaan syyttelee muita kun eivät osaa itse kasvattaa.
Kumpihan tuottaa paremman tuloksen: käytännön kokemus lasten kanssa ja maalaisjärki vaiko joku diagnoosikeskeinen palvelujärjestelmä ja norsunluutornissa kehitelty "huomaa hyvä" -menetelmä (joka sen ihmeitätekevän vaikutuksen vuoksi epävirallisesti myös tunnetaan nimellä graalin malja)?
Ilman muuta "huomaa hyvä!" Sekä oma kokemus, että tutkimustulokset tukevat tätä. Jos luotetaan "maalaisjärkeen" niin kenen maalaisjärkeen luotetaan? Ongelma on siinä että sinun ja minun ja Tiinan ja Jarin maalaisjärki poikkeaa toisistaan. Ongelma on myös se että jos itse olet saanut huonosta käytöksestä tukkapöllyä tai häpäisyä, sinun maalaisjärki sanoo että näin tulee ko. tilanteessa toimia.
Maalaisjärjessä on myös se ongelma että sitä alkaa luottaa oman maalaisjärjen toimivuuteen kaikissa tilanteissa eikä uusi tieto, kokemukset eikä uudet tilanteet helpolla muuta sitä. Koulutettu ammattilainen ymmärtää oman osaamisen rajallisuuden ja jatkuvan oppimisen merkityksen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään Helsingin tietyillä alueilla ei enää tarvitse varsinaista päivähoitoa. Lähinnä kielikursseja.
Heh!
Alue: Aihe vapaa
Joo nimitys on tosiaan vaihdettu. Se mitä käytännössä on tapahtunut on sitten se, että palaveerausta ja paperinpyöritystä on lisätty, minkä seurauksena lapsia ehditään entistä vähemmän hoitaa ja kasvattaa.
Vanhan ajan päiväkoti oli kodin korvike, kun taas tämän päivän varhaiskasvatuslaitos on byrokratiaorientoitunut säilytyspaikka lapsille. Sitä sopii miettiä, että kumpi näistä palvelee paremmin pienen lapsen tarpeita.