"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle
Jos ovikello soi emmekä odota ketään, vitsaillaan miehen kanssa että siellä on lupatarkastaja, telkka piiloon! Jälkikasvu ei ymmärrä.
Kommentit (1826)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papiljotit olivat 80-luvulla suosittuja äitien hiuksissa, vaikka niitä taitaa olla vieläkin. Lapsilla pampulat ponnariin, ja myöhemmin froteehiuslenkit olivat uutta sekä donitsit. Nykyään kevyet pienet mustat hiuslenkit helppoja, ei kuumenna.
Minä tykkäisin vieläkin pampuloista, pysyisivät nämä puolipitkät hiukset letillä nätisti alaspäin. Donnarit ovat liian kevyitä siihen. Pampuloita ei vaan taida saada enää mistään?
Pampuloita on helppo tehdä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papiljotit olivat 80-luvulla suosittuja äitien hiuksissa, vaikka niitä taitaa olla vieläkin. Lapsilla pampulat ponnariin, ja myöhemmin froteehiuslenkit olivat uutta sekä donitsit. Nykyään kevyet pienet mustat hiuslenkit helppoja, ei kuumenna.
Minä tykkäisin vieläkin pampuloista, pysyisivät nämä puolipitkät hiukset letillä nätisti alaspäin. Donnarit ovat liian kevyitä siihen. Pampuloita ei vaan taida saada enää mistään?
Aarikalla on pampuloita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papiljotit olivat 80-luvulla suosittuja äitien hiuksissa, vaikka niitä taitaa olla vieläkin. Lapsilla pampulat ponnariin, ja myöhemmin froteehiuslenkit olivat uutta sekä donitsit. Nykyään kevyet pienet mustat hiuslenkit helppoja, ei kuumenna.
Minä tykkäisin vieläkin pampuloista, pysyisivät nämä puolipitkät hiukset letillä nätisti alaspäin. Donnarit ovat liian kevyitä siihen. Pampuloita ei vaan taida saada enää mistään?
pampuloita myös:
Ostin 1990-luvun alkupuolella kirjakaupasta Brotherin parituhatta markkaa maksaneen tekstinkäsittelylaitteen. Se oli sähkökirjoituskone, jossa oli pikkuruinen näyttö koneen päällä ja omat Brother-disketit, joita PC- tai MacIntosh-tietokoneet eivät kyenneet lukemaan. Koneessa oli vain Courier-kirjasinkiekko, joten kaikki koneella kirjoitetut tekstit näyttivät siltä, että ne oli kirjoitettu vanhanaikaisella kirjoituskoneella.
Lapsilla oli sellaisia tarroja joissa oli joku tuoksu ja myös pyyhekumeja missä oli joku tuoksu, niitä keräiltiin. Tiimari aikaan -80 luvulla. Kiiltokuvien keräily ja vaihtaminen taisi loppua jo -70 luvun lopussa? Eihän ne pienet paperiset kuvat muuten kiiltäneet mutta niin sanottiin ja joihinkin oli laitettu sitä kiilto -metalli hilettä pintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papiljotit olivat 80-luvulla suosittuja äitien hiuksissa, vaikka niitä taitaa olla vieläkin. Lapsilla pampulat ponnariin, ja myöhemmin froteehiuslenkit olivat uutta sekä donitsit. Nykyään kevyet pienet mustat hiuslenkit helppoja, ei kuumenna.
Minä tykkäisin vieläkin pampuloista, pysyisivät nämä puolipitkät hiukset letillä nätisti alaspäin. Donnarit ovat liian kevyitä siihen. Pampuloita ei vaan taida saada enää mistään?
Pampuloita on helppo tehdä itsekin.
-Tytölläni oli uudet pampulat ja sitten lemmikkinä hamsteri. Kerran kun piti vapaana huoneessaan eikä huomannut niin hamsteri oli jyrsinyt pampulat rikki ,ihan hetkessä. Tyttö itki sitä tapausta silloin kun hienot pampulat meni pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakkaa sai ostaa 16-vuotiaana. En kuitenkaan polttanut.
Meillä oli yläasteella oikeen rakennettu röökipaikka näille laillisille tupakoitsiloille. "Poissa käytöstä" jo siinä vaiheessa kun itse aloitin yläasteen.
Kuullut myös että oli erityisesti nuorille suunnattua tupakkaa, makuna joku minttu-suklaa ja askissa 14 tai 16 röökiä.Tuollaista tupakkaa ei ollut ainakaan enää 80-luvun lopussa.
Ysärillä oli Yo! -tupakkaa eli oikein värikkäitä graffittiaskeja joita kerättiin (niin en mä tupakkaa sen tupakan vuoksi osta vaan askin :) ku 16-vuotiaana sai ostaa. Ehdin itse poltella laillisesti kuukauden kun helmikuussa täytin 16, ja tupakkaikäraja nousi maaliskuussa (1995).
Aikoinaan tupakan ostoon ei ollut mitään ikärajaa
Silloinhan lähetettiin kakaratkin tupakan ostoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tv-tarkastajia enää ole. Joten missä jutun pihvi?
Juuri siinä ettei niitä ole. Yritäppä se selittää 2000-> syntyneille..
Paitsi että normaaleissa laskunsa maksaneissa perheissä ei ole koskaan tuollaista sanottu. En ole ikinä kuullut. Koska eihän ne tarkastajat käyneet ikinä niissä talouksissa, missä lupa oli maksettu.
Ainakin maaseudulla lupatarkastajat kulkivat ovelta ovelle, ei siihen aikaan mitään listoja ollut.
v. 88 KÄVI MINULLA LUPATARKASTAJA VIIMMEKSI.
Meillä kävi vuonna 1989. Tunkeutui puoliväkisin eteiseen ja oli voitonriemuisena, kun olohuoneessa olikin televisio. Ilme muuttui aivan kuin vähän pettyneeksi, kun meillä olikin lupa voimassa. Olimme muuttaneet vastikään tähän asuntoon ja lupatarkastajalla oli ilmeisesti vanhentunutta tietoa, että osoitteessa ei ole televisiolupaa.
Kai teitte rikosilmoituksen tuosta tunkeutumisesta?
Siihen aikaan olisi poliisilaitoksella naurettu pihalle, jos olisi tuollaisesta rikosilmoituksen tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Papiljotit olivat 80-luvulla suosittuja äitien hiuksissa, vaikka niitä taitaa olla vieläkin. Lapsilla pampulat ponnariin, ja myöhemmin froteehiuslenkit olivat uutta sekä donitsit. Nykyään kevyet pienet mustat hiuslenkit helppoja, ei kuumenna.
Minä tykkäisin vieläkin pampuloista, pysyisivät nämä puolipitkät hiukset letillä nätisti alaspäin. Donnarit ovat liian kevyitä siihen. Pampuloita ei vaan taida saada enää mistään?
pampuloita myös:
Ok, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllikkitäti piirtää. Aina jaksoin ihmetellä miten joku pystyi piirtämään lonkalta niin hyvin. Oma ala-asteen opettajakin oli loistava piirtämään, vanha piika. En ymmärrä miksi sillä ei ollut perhettä, kun se oli niin nätti ja näpsäkkäkin. Päästiin kerran käymään sen kotonakin. Saatiin siellä jotain mehua kai. En muista. Se asui kunnan kerrostalossa.
Kylli-täti. Luulisi, että olisit nimen muistanut oikein, jos olet oikein tavannutkin kyseisen henkilön.
No jos toinen nyt nimen kirjoittikin väärin ei oma ilkeilysikään osunut oikeaan. Luepas uudelleen, kehen ap viittasi kyläilyreissullaan. Tarvitsetko apua?
Vierailija kirjoitti:
Ostin 1990-luvun alkupuolella kirjakaupasta Brotherin parituhatta markkaa maksaneen tekstinkäsittelylaitteen. Se oli sähkökirjoituskone, jossa oli pikkuruinen näyttö koneen päällä ja omat Brother-disketit, joita PC- tai MacIntosh-tietokoneet eivät kyenneet lukemaan. Koneessa oli vain Courier-kirjasinkiekko, joten kaikki koneella kirjoitetut tekstit näyttivät siltä, että ne oli kirjoitettu vanhanaikaisella kirjoituskoneella.
Mun yhdellä kaverilla oli myös sellainen. Kirjoitti gradunsakin sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan aikoihin hyppinyt twistillä? Sillä kuminauhalla, jonka kaksi laittoi jalkojen ympäri (tai tuolin, tolpan tms.) ja yksi hyppi sen päälle, yritti temppuja ym.
Joskus leikittiin tuolla narulla niin että kaksi tyyppiä teki siitä sellaisen hämähäkinverkon josta muut yritti päästä läpi koskematta naruihin, vähän entrapment-tyyliin. On myös hämärä muistikuva että siitä twist-narusta olisi tehty jokin matala aita useamman tyypin toimesta mutta en muista ollenkaan mikä leikki oli kyseessä.
Mekin oltiin tuota "hämähäkinverkko"leikkiä. Se putosi pelistä joka kosketti narua yrittäessään läpi. Meillä lausuttiin loru minkä aikana joka kierrokselle "valmistettiin" uusi verkko. Se meni näin: ulle dulle doff, kinkkelaade koff, koffelaade kinkkelaade ulle dulle doff :DD
Meidän loru oli: ziga, zig, bum, bum. Sen aikana sotkettiin twist-naru jaloilla ja käsillä.
Vierailija kirjoitti:
TuuuTitytätitäää-kruullÄÄÄäääÄÄÄ-tiiytiiyKRÄÄÄÄÄzzzzzzzzzzzzhh Telewellillä nettiin
Aivan mahtava litterointi, juuri näin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Kapanteri.- kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tv-tarkastajia enää ole. Joten missä jutun pihvi?
Juuri siinä ettei niitä ole. Yritäppä se selittää 2000-> syntyneille..
Paitsi että normaaleissa laskunsa maksaneissa perheissä ei ole koskaan tuollaista sanottu. En ole ikinä kuullut. Koska eihän ne tarkastajat käyneet ikinä niissä talouksissa, missä lupa oli maksettu.
Ainakin maaseudulla lupatarkastajat kulkivat ovelta ovelle, ei siihen aikaan mitään listoja ollut.
v. 88 KÄVI MINULLA LUPATARKASTAJA VIIMMEKSI.
Meillä kävi vuonna 1989. Tunkeutui puoliväkisin eteiseen ja oli voitonriemuisena, kun olohuoneessa olikin televisio. Ilme muuttui aivan kuin vähän pettyneeksi, kun meillä olikin lupa voimassa. Olimme muuttaneet vastikään tähän asuntoon ja lupatarkastajalla oli ilmeisesti vanhentunutta tietoa, että osoitteessa ei ole televisiolupaa.
Kai teitte rikosilmoituksen tuosta tunkeutumisesta?
Siihen aikaan olisi poliisilaitoksella naurettu pihalle, jos olisi tuollaisesta rikosilmoituksen tehnyt.
Lupatarkastajat olivat yleensä poliiseja, jotka tekivät tarkastuksia sivutöinä.
Aikanaan commodore64 pelejä ladattiin yöllä radiosta. Selitäppä nykyteineille, että c-kasetti laitettiin nauhoittamaan yöllä radiosta sekalaista piippausta ja seuraavana päivänä pelattiin sitten uutta peliä pelikoneella. Tosin joutui välillä ruuvarilla säätämään äänipäitä että peli latautui oikein. Minulta tosin löytyi myös se pienempi lerppuasema, joka latasi varmemmin ja nopeammin.
Harmittaa, että tuli myytyä kone ja pelit pois pikkurahan tarpeessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auton ikkunan auki veivaaminen
Irtokarkkien ostaminen "per karkki" -hintaan
Ja tietysti moni sananlasku ei välttämättä aukene, esim. variksia langalla tai toimii kuin junan vessa.
Meillä on vaimon 2015 autossa veivattavat takaikkunat. Lapsille siis tuttu juttu.
Viimeinen auto, missä mulla oli veivilasit (takana) oli vuosimallia 1999.
Viimeinen autoni missä oli veivilasit edessä oli vuosimallia 2010. Eipähän tuo paljoa eloa muuttais oli lasit millaiset tahansa kun eipä niitä välttämättä tarvi edes viikottain veivata.
Vierailija kirjoitti:
Joillakin oli televisio piilotettuna kirjahyllyn kaappiin ja katselemaan alettaessa hyllyn ovet vain avattiin. Muuten kirjahyllynovet pidettiin visusti kiinni siltä varalta jos ovelle tulee lupa tarkastaja. Ei ollut meillä sentään mutta kuulin joskus puhuttavan ja myös kerrottiin että jotku tv-lupatarkastajat kurkkivat ensimmäisessä kerroksessa olevien talojen ikkunoita sisään, käräyttäen siten luvattoman katselun.
Eräällä tutulla oli ehjän tv:n päällä pöytäliiinalla peitetty risa tv. Lupatarkastaja kokeili risaa töllöä. "Ei tarvitse olla lupaa. "
Toreilta ja markkinoilta sai ostaa hattaroita, joita sitten pitkään ja hartaasti syötiin.
Paljonkohan verensokeri nousi?
1986 olin just tuonut asuntooni mustavalkoisen matka-tv:n josta hävisi kuva viiden minuutin käytön jälkeen. kuinka ollakaan, parin päivän päästä töllön tuomisesta oli ovella lupatarkastaja. töllö näkyi ovelle, selitin ettei vanha töllö oikein toimi ja näytinkin miten kuvan kanssa käy. "selvä", totesi tarkastaja ja lähti.
muutaman päivän päästä tuli kutsu poliisilaitokselle jututettavaksi. tehtiin asiasta pöytäkirja tms. jossa määrättiin muistaakseni 100 markan sakko "luvattomasta televisiovastaanottimen katselusta/hallussapidosta (tms) erittäin lieventävien asianhaarojen vallitessa"
📺
Minä tykkäisin vieläkin pampuloista, pysyisivät nämä puolipitkät hiukset letillä nätisti alaspäin. Donnarit ovat liian kevyitä siihen. Pampuloita ei vaan taida saada enää mistään?