"Nyt se on varmaan tv lupatarkastaja!" ja muita juttuja jotka eivät aukene nuoremmalle sukupolvelle

Vierailija kirjoitti:

-Kapanteri.- kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tv-tarkastajia enää ole. Joten missä jutun pihvi?

Juuri siinä ettei niitä ole. Yritäppä se selittää 2000-> syntyneille..

Paitsi että normaaleissa laskunsa maksaneissa perheissä ei ole koskaan tuollaista sanottu. En ole ikinä kuullut. Koska eihän ne tarkastajat käyneet ikinä niissä talouksissa, missä lupa oli maksettu.

Ainakin maaseudulla lupatarkastajat kulkivat ovelta ovelle, ei siihen aikaan mitään listoja ollut.

 

v. 88 KÄVI MINULLA LUPATARKASTAJA VIIMMEKSI.

Meillä kävi vuonna 1989. Tunkeutui puoliväkisin eteiseen ja oli voitonriemuisena, kun olohuoneessa olikin televisio. Ilme muuttui aivan kuin vähän pettyneeksi, kun meillä olikin lupa voimassa. Olimme muuttaneet vastikään tähän asuntoon ja lupatarkastajalla oli ilmeisesti vanhentunutta tietoa, että osoitteessa ei ole televisiolupaa.

Kai teitte rikosilmoituksen tuosta tunkeutumisesta?

TV-lupatarkastajasta tuli mieleen jännä tarina. Kerrotaan että.....joku työkaveri tms. olisi saanut puhelun jossa "Pykäläinen kolmannesta kerroksesta terve" kyselee onkohan talon TV-verkossa jotakin vikaa kun ei kakkonen näy kunnolla, viitsitkö käydä kokeilemassa omalla telkkarilla.....sitten takaisin puhelimeen ja että "kyllä se täällä näkyy ihan hyvin".....mikä olikin virhe, sillä siinä samassa kuuluu ding-dong, TV-lupatarkastaja hyvää iltaa.

Latua!

Mun lapsuuden aikaan oli tapana, että hitaammat hiihtäjät joutuivat hyppäämään suksien kanssa hankeen ladun viereen, jotta nopeampi hiihtäjä pääsi ohittamaan.. Nykyisin nopeampi hiihtäjä kiertää hitaamman ja suihkii luistelutyylillä ohi.

Teekkarikylässä oli rappukäytävissä lappuja, että TV-lupatarkastajat ammutaan.

Kaveri kertoi, että heidän rapussa oli joku huutanut "Ai kuka sä oot. AI TV-LUPATARKASTAJA?"

Omalle kohdalle ei osunut, paitsi kerran oli lähellä. Olin muuttanut TKY:n puolelta HOASin yksiöön ja katselin illalla kaikessa rauhassa telkkaria, kun kuulin, että naapurin ovikello soi. Sitten kuului "Ja TV-lupaa!"

Siinä kohtaa meinas luirasta ja telkkari heti pois päältä ja videot ja telkkari kaappiin piiloon! Syke oli varmaan jossain 150+. Eikä se hemmetin tarkastaja edes sitten soittanut mun ovikelloa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vedä vessa. Muistan, kun meillä oli vessa, joka tosiaan vedettiin ylhäällä olevasta metalliketjusta.

Eikös nykyään ole sama sanonta käytössä, vaikka vessat on muuttuneet?

Kyllä on. Esim Ranskassa puhelun lopettaminen on "uudelleenkoukuttaminen", vaikka lähestulkoon kukaan elossa oleva ihminen ei ole itse käyttänyt vanhaa puhelinta, jossa torvenmuotoinen luuri roikkuu koukussa. Näin ne vaan jäävät elämään.

Vetämistä käytetään suomenkielessä myös tosi vaihteleviin juttuihin, "veto" voi olla mikä tahansa maaliin potkusta musiikkiesitykseen, tai naamaan lyömiseen, eli ei tuo nyt mitenkään omituinen verbi ole tuohonkaan tarkoitukseen. 

Tätä aina ihmettelen, että ”vessan vetäminen tarkoittaa ylhäällä olevasta vetimestä vetämistä”. Siis onhan sekin vetämistä, jos vessanpöntön pikkunupista vedetään ylös. Näitähän on iso osa vessoista vieläkin. Vasta painettavan napin kohdalla ollaan irti oikeasta vetämisestä.

Meillä kävi vielä -70 luvun alussa vanha romaani nainen ovella myymässä virkkaamiaan pitsiliinoja. Sitten 60- luvun lopulla ainakin Pohjois Suomessa kun oli sellaisia kioskeja missä oli se lippa ja joskus pari porrastakin taisi olla, niin sieltä sai ostaa irto tupakkeja eli myyjä myi askista vaikka yhden tai kaksi ja maksoi jotain 50 penniä kappale.

Pölynimurinmyyjät! Ovikello soi aina alkuillasta ja oltiin : Onko ovella tv-luvan tarkastaja vai pölynimuri kaupustelija? Kävivät pikkukylällä vuorotellen. No pari kertaa päästettiin imurimyyjä sisälle. Esitteli imuria ja imuroi osan asunnosta. Ei tehty kauppoja,sanottiin kiitos esittelystä ja hei hei! Oli kyllä sinnikäs,mutta ei enää toisen kerran jälkeen tullut ilmaiseen siivoukseen. Ollaan muisteltu lämmöllä tätä juttua. Koitettu kertoa nuorisolle,ei millään meinanneet uskoa miksi joku raahaa jotakin konetta mukamas myyntiin jonkun kotiin ja siivoaa samalla 😂 eikä kukaan osta sitä laitetta!

Oltiin kolmevuotiaan kanssa kotona ja lapsi katsoi pikkukakkosta kun ovikello soi. En tiedä miksi edes menin avaamaan, kun olin muuttanut pikkukylästä isolle kirkolle vasta muutama kuukausi aiemmin, enkä tuntenut kaupungista vielä ketään.

Lupatarkastajahan se siellä. Hädissäni valehtelin, että oon lapsenvahtina - vähän vaikea väittää että ei ole tv:tä kun taustalta kuuluu "piiiikku kakkosen poooosti ..".

En tiedä olisiko mennyt muutenkaan läpi, mutta karahti viimeistään silloin kun tenava taapersi eteiseen ja kysyi: "Äiti kuka siellä on"? Pikkuisen nolotti. En saanut silti sakkoja, lupa vaan oli pakko ottaa ja maksaa.

Tarkastaja sai varmaan hyvät naurut.

Vierailija kirjoitti:

Eihän tv-tarkastajia enää ole. Joten missä jutun pihvi?

Eihän koronatakaan ole ikinä ollut. Joten missä juttujen muusi.

Vierailija kirjoitti:

Pölynimurinmyyjät! Ovikello soi aina alkuillasta ja oltiin : Onko ovella tv-luvan tarkastaja vai pölynimuri kaupustelija? Kävivät pikkukylällä vuorotellen. No pari kertaa päästettiin imurimyyjä sisälle. Esitteli imuria ja imuroi osan asunnosta. Ei tehty kauppoja,sanottiin kiitos esittelystä ja hei hei! Oli kyllä sinnikäs,mutta ei enää toisen kerran jälkeen tullut ilmaiseen siivoukseen. Ollaan muisteltu lämmöllä tätä juttua. Koitettu kertoa nuorisolle,ei millään meinanneet uskoa miksi joku raahaa jotakin konetta mukamas myyntiin jonkun kotiin ja siivoaa samalla 😂 eikä kukaan osta sitä laitetta!

Kaveri teki noita hommia yhden kesän opintojen lomassa. I kid you not! Ei tainnut saada yhtään imuria kaupaksi, mutta juttuja kertyi sitäkin enemmän!

Esim. stereotyyppinen pelkkään kylpytakkiin verhoutunut kotirouva, joka pyysi käyntikorttia, ja kun sitä ojennettiin levitti käsillään kylpytakin yläosaa, nojasi eteenpäin ja pyysi pudottamaan sen rintojen väliin.

Joillakin oli televisio piilotettuna kirjahyllyn kaappiin ja katselemaan alettaessa  hyllyn ovet vain avattiin. Muuten kirjahyllynovet pidettiin visusti kiinni siltä varalta jos ovelle tulee lupa tarkastaja. Ei ollut meillä sentään mutta kuulin joskus puhuttavan  ja myös kerrottiin että jotku tv-lupatarkastajat kurkkivat ensimmäisessä kerroksessa olevien talojen ikkunoita sisään, käräyttäen siten luvattoman katselun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oltiin myös edistyksellisiä ja mieheni hankki KOPin-ohjelman joskus 90-luvun alkuvuosina. Siinä ensin naputeltiin maksettavien laskujen tiedot ja sitten otettiin modeemiyhteys ja lähetettiin pankkiin. Muutama vuosi myöhemmin minä hankin Op:n verkkopankkitunnukset, siinä vaiheessa oli jo kehittyneempi. Muistan kun joskus vuonna 1996 äitini oli käymässä ja ihmetteli, että miten voin kotitietokoneella maksaa laskuja. 

Meneeköhän sulla nyt kuitenkin vuodet vähän pieleen tässä?

Mitä sie lapsrukka houraat. Ei sammakoll ole kaulaa.

Op historia- tietoa ryhmästä:

"1996

OP-verkkopalvelu perustettiin. Se oli aikanaan ensimmäinen verkkopankki Euroopassa ja toinen maailmassa.

Vuonna 1996 liikemerkki modernisoitiin. Sen pyöreä muoto viestii palvelua ja ihmisläheisyyttä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näppäinpuhelin 400 markkaa ja oli 15 vuotta.Nyt älypuhelin 800 euroa ja käyttö max 4 vuotta?

No älä. Näppäinpuhelimella pystyy soittamaan ja lähettämään tekstareita. Älypuhelimella voi käydä pankissa, katsoa telkkaa, kuunnella mitänhyvönsö musiikkia, kuvata videoita, lukea lehdet, varata kirjat, maksaa parkkimaksut ja hankkia deittikunppanin ja katsoa karttaa ja suunnistaa mijin tahansa maailmassa.

Lankapuhelimella voi soittaa.

Lankapuhelimella pystyi tilaamaan herätyksen. Tilauksen vastaanottaja oli aito naisihminen herätys oli sitten automaatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oltiin myös edistyksellisiä ja mieheni hankki KOPin-ohjelman joskus 90-luvun alkuvuosina. Siinä ensin naputeltiin maksettavien laskujen tiedot ja sitten otettiin modeemiyhteys ja lähetettiin pankkiin. Muutama vuosi myöhemmin minä hankin Op:n verkkopankkitunnukset, siinä vaiheessa oli jo kehittyneempi. Muistan kun joskus vuonna 1996 äitini oli käymässä ja ihmetteli, että miten voin kotitietokoneella maksaa laskuja. 

Meneeköhän sulla nyt kuitenkin vuodet vähän pieleen tässä?

Mitä sie lapsrukka houraat. Ei sammakoll ole kaulaa.

Op historia- tietoa ryhmästä:

"1996

OP-verkkopalvelu perustettiin. Se oli aikanaan ensimmäinen verkkopankki Euroopassa ja toinen maailmassa.

Vuonna 1996 liikemerkki modernisoitiin. Sen pyöreä muoto viestii palvelua ja ihmisläheisyyttä."

Ensimmäinen verkkopankki Euroopassa? Milläköhän tapaa mitattuna? Itse olen vuonna 1991 auttanut äitiäni maksamaan tietokoneella laskuja SYP:n pankkipalvelussa, kun isä on ollut työmatkalla.

Vierailija kirjoitti:

Pölynimurinmyyjät! Ovikello soi aina alkuillasta ja oltiin : Onko ovella tv-luvan tarkastaja vai pölynimuri kaupustelija? Kävivät pikkukylällä vuorotellen. No pari kertaa päästettiin imurimyyjä sisälle. Esitteli imuria ja imuroi osan asunnosta. Ei tehty kauppoja,sanottiin kiitos esittelystä ja hei hei! Oli kyllä sinnikäs,mutta ei enää toisen kerran jälkeen tullut ilmaiseen siivoukseen. Ollaan muisteltu lämmöllä tätä juttua. Koitettu kertoa nuorisolle,ei millään meinanneet uskoa miksi joku raahaa jotakin konetta mukamas myyntiin jonkun kotiin ja siivoaa samalla 😂 eikä kukaan osta sitä laitetta!

Lapsuudesta joku hatara muistikuva, kun 80-lopun lopulla kotiin tunki puoliväkisin pölynimurikauppias. Näytösesitystään tehostaakseen kaatoi olohuoneen matolle jotain kahvinporoja, että näin hyvin nämäkin saa tällä huippuimurilla puhdistettua. Kuitenkaan se imuri ei tehnyt kovin hyvää jälkeä ja matto kaikkea muuta kuin vakuuttavan puhdas. Muistan, että se kauppias lensi ulos äitini kirosanojen saattelemana vekottimineen aika nopeasti. Tai sitten tämä tarina on kertojien suussa vähän värittynyt, mutta pitkään tuolle tyypille naurettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinantossut! Tietyt mustat, samettiset ja ohutpohjaiset "kengät".

Mulla oli monet eriväriset. Mustat, viininpunaiset ja tummansiniset. Olivat halpoja ja esim. matkoille oli kiva ottaa mukaan, koska olivat niin kevyitä. Pohjat olivat niin ohuet, että jalkapohjat kipeytyivät pitkillä kävelyillä.

Saakohan kiinantossuja enää mistään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinantossut! Tietyt mustat, samettiset ja ohutpohjaiset "kengät".

Mulla oli monet eriväriset. Mustat, viininpunaiset ja tummansiniset. Olivat halpoja ja esim. matkoille oli kiva ottaa mukaan, koska olivat niin kevyitä. Pohjat olivat niin ohuet, että jalkapohjat kipeytyivät pitkillä kävelyillä.

Saakohan kiinantossuja enää mistään?

No siinä mielessä, että nykyään tehdään kaikki Kiinassa.

TuuuTitytätitäää-kruullÄÄÄäääÄÄÄ-tiiytiiyKRÄÄÄÄÄzzzzzzzzzzzzhh Telewellillä nettiin

Papiljotit olivat 80-luvulla suosittuja äitien hiuksissa, vaikka niitä taitaa olla vieläkin. Lapsilla pampulat ponnariin, ja myöhemmin froteehiuslenkit olivat uutta sekä donitsit. Nykyään kevyet pienet mustat hiuslenkit helppoja, ei kuumenna.

Oliko se joku Väiski Vihannista.