Mies kahvitreffeillä: "Nyt kun miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia..... niin molemmat maksaa omansa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suostun treffeille oletan, että kutsuja pitää minua senverran arvossa, että tarjoaa ne kahvit, näin se vain on.

Oletan myös, että mies on on senverran fiksu.

Minua harmittaisi kun huomaisin, että ei ole ja olisin tuhlannut aikaani tyhmään mieheen.

En osaa sen paremmin selittää.

Mutta sinun ei tarvitse pitää miestä arvossaan. Ai niin, ilmestyit paikalle, se riittäköön.

No sinne päin. Olen tullut paikalle, ehkä jopa muuttanut muita suunnitelmia. Olen laittanut itseni nätiksi, tapaamista ajatellen, olen varautunut juttelemaan erilaisista aiheista, en myöhästyy, en istu tuppisuuna, olen hyvää seuraa, en murjota tai töksäyttele.

Jos mies on hiljainen osaan pitää puhetta yllä, ettei tule kiusallisia hetkiä jne.

Minä hoidan oman tonttini niinsanotusti, mies voi luottaa minuun siinä suhteessa. Se on minun arvostukseni miestä kohtaan. Minä osaan hyvät tavat. Oletan silloin, että mieskin.

Voin sanoa ihan rehelllisesti, että oli sitten mies miten huono seuramies tahansa, niin hän selviää tapaamisesta vaikka pelkästäån maksamalla sen kahvin.

Jos ei edes se osa tapaamisesta toteudu, niin miksi ihmeessä edes lähdin treffeille?

Kuluttamaan omaa aikaani turhaan?

Maksoin itse kahvini, pitkästyin ja yritin pitää kohteliaasti keskustelua yllä? Miehestä en saanut mitään irti.

Toisaalta jos mies on puhelias ja kiinnostunut asioista ja sivistynyt, niin osaan hänenkin kanssaan jutella ja en ole tietämätön tollo.

Hän sitten kyllä myös hoitaa uskoakseni kahvini maksun, mutta se on hänelle itsestäänselvyys herrasmiehenä, saamme molemmat nauttia hyvästä tapaamisesta. Kumpikin arvostaa toisiaan.

Muuten, jos ajattelit niin, että silloin kun minä maksaisin niin se osoittaisi arvostustani mieheen?

Miksi se ei sitten toimi toisin päin? Että mies maksamalla osoittaisi arvostavansa minun seuraani?

Onko niin, että nainen maksaa kun arvostaa miestä, mutta miehen ei tarvitse maksaa arvostuksensa osoituksena vaan laittaa naisen silllonkin maksamaan.

Näinhän ajatellen nainen toimisi aina maksumiehenä? Mies ei maksaisi koskaan?

Milloin miehen arvolle on sopivaa maksaa naisen kahvit? Vai onko sellaista tilannetta olemassa?

Jos se on miehelle arvovaltakysymys?

Naisen kyllä täytyy ymmärtää "arvostaa" miestä, mutta miehen ei naista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suostun treffeille oletan, että kutsuja pitää minua senverran arvossa, että tarjoaa ne kahvit, näin se vain on.

Oletan myös, että mies on on senverran fiksu.

Minua harmittaisi kun huomaisin, että ei ole ja olisin tuhlannut aikaani tyhmään mieheen.

En osaa sen paremmin selittää.

Mutta sinun ei tarvitse pitää miestä arvossaan. Ai niin, ilmestyit paikalle, se riittäköön.

Niin, kumpi se nyt toisen halusikaan tavata?

Miten joku voi olla näin yksinkertainen? Kaikki maksavat omansa. -akateeminen nainen

Joo, mene sinä sinne kahvilaan, minä pysyn kotona. Et ole niin kiinnostava, että kannattaa vaivautua.

Vierailija kirjoitti:

näin unta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kyllä sopii, että molemmat maksaa omansa, mutta kyseisen miehen tapa ilmaista asiat on omituinen. Olisin varmaan tokaissut, että ihanaa tavata mies, joka on valmis käyttämään puolet vanhempainvapaista!

Litaniaa on helppo jatkaa. Mukava kun saa naisen joka menee myös armeijaan sekä maksaa 50% elämästämme, riippumatta tuloista.

Mukavaa, kun saa miehen, joka synnyttää lapsen puolestani ja kärsii vuosikaudet kuukautiskivuista.

Kukaan ei pakota hankkimaan lasta.

Sama perustelu kuin "kukaan ei pakota miestä maksamaan" siis.

 

Mmh. Koska miehet eivät koskaan halua lapsia. Vain naiset haluavat lisääntyä. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys naisille, jotka pitävät itseään tasa-arvoa kannattavina ja ovat sitä mieltä, että "kutsuja maksaa": kun pyydätte kaverin, sukulaisen tms. syömään, kahville, leffaan jne, maksatteko heidän kulut omienne lisäksi? Jos ette, miksi ette?

Kyllä. Maksan. Usein kyllä maksetaan kutakuinkin vuorotellen, sillä käymme toki ulkona useamminkin kuin kerran elämässä, ja ystäväni tai sukulaiseni eivät ole lokkeja.

Joten ihminen joka ottaa tarjoomiset vastaan ilman vastatarjoilua on lokki. Silloinhan kaikki nämä ketjun naiset, joiden mielestä mies maksaa treffeillä, ovat lokkeja. Eivätkä edes häpeä! Minä häpeän heidän/teidän puolesta. Kiva, kun kaikki naiset leimataan lokkinaisten vuoksi.

Sulla on jokin sanasokeus. Korjaan:

Kaikki nämä naiset, joiden mielestä KUTSUJA maksaa treffeillä.

KUTSUJA MAKSAA. Kutsuja maksaa. Kutsuja maksaa.

Ja koska kutsujan tulee olla mies,

MIES MAKSAA. Mies maksaa. Mies maksaa

No älä kutsu jos se niin nyppii. Ja kuten on tullut ilmi, normaalisti nainen sitten maksaa seuraavalla kerralla. Eli tasan se menee aikanaan.

Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.

Älä pyydä treffeille jos treffikumppanin sumpin maksaminen on liikaa.

Älä suostu treffeille jos oman sumpin maksaminen on liikaa.

Mieti nyt hetkinen, kumpi tuossa tapauksessa haluaa enemmän niitä treffejä, se kutsuja vai kutsuttu? Sen lisäksi yhdeltäkään mieheltä ei ole tullut yhtään ehdotusta, mitä ilmaista voi treffeillä tehdä. Ettekö te tosiaan keksi mitään?

Edelleen: Rahallako sinne treffeille pääsee?

Ei, kun treffeille pääsevät ne, jotka ovat kiinnostavia.

Niin tietysti, mutta mihin se kiinnostavuus katoaa jos nainen maksaa omat eväänsä?

Omalla kohdallani: Niiden käytöstapojen puutteeseen. Jos mies haluaa ensitreffeillä nimenomaan kahvilaan, niin odotan hänen maksavan, koska en itse olisi kiinnostunut siitä kahvista tai teestä tai muusta juomasta. Juon sen vain siksi, että kahvilassa ei ole sopivaa istua ostamatta jotain.

ajat muuttuvat, niin käytöstavatkin. Pitäisikö sinun päivittää omasi nykyaikaan? Eihän kukaan ala selittämään käytöstavoilla ettei naisten kuuluisi päästä ravintolaan ilman mies-saattajaa.

Voit jatkaa jankutusta vaikka 60 sivua lisää. Toivottavasti en koskaan enää joudu ensitreffeille, mutta jos joudun ja mies ehdottaa kahvilaa, niin edelleen odotan hänen pitävän itsestäänselvyytenä sitä, että ensinnäkin tavataan siellä niin, ettei hän jo istu pöydässä vaan odottaa minua ja toiseksi hänelle on maailman luontevin ele kysyä minulta, mitä haluan ottaa ja maksaa se.

Niin kiinnostavaa miestä ei olekaan, että haluaisin jatkaa häneen tutustumista, jos hän

- istuu jo pöydässä omine juomineen ja/tai

- tekee maksamisesta ongelman.

Sen sijaan lähden mielelläni kiinnostavan miehen kanssa ensitapaamisella kiertämään Töölönlahden tai kävelemään jonnekin muualle.

Plääh, minäminäminä, ei jatkoon. Ei tuollaista jaksa kukaan.

Eli toimii. Me kaksi emme koskaan kohtaisi tai ainakaan kohtaisi uudestaan. Sen sijaan minulla on tuolla ruoka valmistumassa miehelle, joka "jaksaa" juuri minua. Hyvää viikonlopun jatkoa sinullekin!

P.S. Olemme viikon kuluttua lähdössä joululomamatkalle, jonka lennot ja majoitukset ja junamatkat olen maksanut etukäteen omalla luottokortillani. Puoliso makselee sitten jälkeen päin suunnilleen oman osuutensa. Ei varmasti kahden euron (vrt kahvikupillinen) tarkkuudella vaan esim. ostelemalla reissussa ruokamme, paikallisliikenteen lippuja jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suostun treffeille oletan, että kutsuja pitää minua senverran arvossa, että tarjoaa ne kahvit, näin se vain on.

Oletan myös, että mies on on senverran fiksu.

Minua harmittaisi kun huomaisin, että ei ole ja olisin tuhlannut aikaani tyhmään mieheen.

En osaa sen paremmin selittää.

Mutta sinun ei tarvitse pitää miestä arvossaan. Ai niin, ilmestyit paikalle, se riittäköön.

Niin, kumpi se nyt toisen halusikaan tavata?

Miten joku voi olla näin yksinkertainen? Kaikki maksavat omansa. -akateeminen nainen

Kiitos, pelastit päiväni! Luulin jo, että kaikki kanssanaiset ovat teettäneet lobotomian ja aikamatkanneet 50-luvulle.

näin unta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kyllä sopii, että molemmat maksaa omansa, mutta kyseisen miehen tapa ilmaista asiat on omituinen. Olisin varmaan tokaissut, että ihanaa tavata mies, joka on valmis käyttämään puolet vanhempainvapaista!

Litaniaa on helppo jatkaa. Mukava kun saa naisen joka menee myös armeijaan sekä maksaa 50% elämästämme, riippumatta tuloista.

Mukavaa, kun saa miehen, joka synnyttää lapsen puolestani ja kärsii vuosikaudet kuukautiskivuista.

Varmasti saat jos etsit. Johan mies on synnyttänytkin.

https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/isa-synnytti-vauvan-ensi-kertaa-suom…

Elätkö 1800-luvulla noilla jutuillasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suostun treffeille oletan, että kutsuja pitää minua senverran arvossa, että tarjoaa ne kahvit, näin se vain on.

Oletan myös, että mies on on senverran fiksu.

Minua harmittaisi kun huomaisin, että ei ole ja olisin tuhlannut aikaani tyhmään mieheen.

En osaa sen paremmin selittää.

Mutta sinun ei tarvitse pitää miestä arvossaan. Ai niin, ilmestyit paikalle, se riittäköön.

Niin, kumpi se nyt toisen halusikaan tavata?

Miten joku voi olla näin yksinkertainen? Kaikki maksavat omansa. -akateeminen nainen

Kiitos, pelastit päiväni! Luulin jo, että kaikki kanssanaiset ovat teettäneet lobotomian ja aikamatkanneet 50-luvulle.

Miltä tuntuu kehua omia viestejään, kun kukaan muu ei niitä kehu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

näin unta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kyllä sopii, että molemmat maksaa omansa, mutta kyseisen miehen tapa ilmaista asiat on omituinen. Olisin varmaan tokaissut, että ihanaa tavata mies, joka on valmis käyttämään puolet vanhempainvapaista!

Litaniaa on helppo jatkaa. Mukava kun saa naisen joka menee myös armeijaan sekä maksaa 50% elämästämme, riippumatta tuloista.

Mukavaa, kun saa miehen, joka synnyttää lapsen puolestani ja kärsii vuosikaudet kuukautiskivuista.

Kukaan ei pakota hankkimaan lasta.

Sama perustelu kuin "kukaan ei pakota miestä maksamaan" siis.

 

Eikä nainen halua treffeille, siksi mies maksaa

Mmh. Koska miehet eivät koskaan halua lapsia. Vain naiset haluavat lisääntyä. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurattaa nämä miesten perustelut. Jos mies maksaa kahvin (noin 2 euroa) niin se on selvä merkki, että nainen on rahan perään ja sen takia miehen kanssa.

Siis KAKSI euroa? Ja silllon se nainen juoksee rahan perässä.?

Siis tämä on sekä naurettava väite niin se osoittaa myös jonkinsortin tyhmyyttä mieheltä.

Toki on täällä sanottu, että pihi mies on kauhistus, mutta se ei tarkoita silti, että toteamalla tämä, varsin ymmärrettävä asia, tekee naisesta ahneen. Se on täysin miesten omaa logiikkaa.

Vaikka nainen ei tykkää pihistä miehestä, monestakin syystä, niin nainen voi silti olla hyvinkin tasa-arvoinen ja jopa tarjota miehelleen erinäisiä asioita kun ovat parisuhteessa.

Siis jonkun muun miehen kanssa.

Eli 2 euroa nyt on pikkuraha, ja nainen voi tasa-arvoisena tarjota miehelle.

Miksi nainen ei sitten maksa omaa kahviaan, vaan miehen pitää maksaa naisen puolesta? Jos sillä kahdella eurolla ei kerran ollut merkitystä?

Palataan taas siihen samaan, on kyse miehen tekemästä vaikutuksesta. Koska sillä ei olekaan mitäån RAHALLISTA merkitystä niin sillä elellä on joku MUU merkitys!

Ja miksi on sen parempi, että nainen maksaa, jos kerran ei ole merkitystä miehellekään?

Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?

Jos mies ei nikottelematta ja hienotunteisesti PYSTY edes tähän niin pistää miettimään pystyykö hän jatkossa hoitamaan jotain suurempia päätöksiä. Luotu ennakkokuva vaikuttaa.

Onko elämä hänen kanssaan hankalaa setvimistä kun toisenlainen mies hoitaisi ilman mitään sen kummempia homman kuin homma.

Minä haluan helpon, selkeän ja avarakatseisen miehen, en mitäån pikkuasioihin tarttuvaa tai sellaista jonka kanssa joka asiasta pitää neuvotella tai miettiä kummallekkohan nyt tämä ja tämä juttu kuuluu.

Toki siis voin ihan hyvin maksaa, ei ole ongelma, mutta et ehkä olisi kuitenkaan minun mieheni jos moista asiaa tarvisi vatvoa.

Minun mieheni olisi maksanut ja vienyt kahvit ja pullat jo pöytään.

Sitten toisella kertaa taas minä, kun ollaan jo tuttuja.

Tämä ei vastaa kysymykseen miksi se on mies jonka pitää tarjota ja viedä kahvit/pullat pöytään?

Yksinkertaisinta olisi jos molemmat maksaisivat omansa eikö?

"Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?"

Sinusta tuntuu ihmeelliseltä jos mies ei maksa sinun ostoksiasi?

No väännetään taas rautalangasta. Siis minun ostostani? Kun nyt juttu alkoi ilmeisesti niin, että ensin mies kutsui minut kahville. En olisi sinne yksin luultavasti edes mennyt, ainakaan kyseisenä ajankohtana. Enkä olisi tehnyt sitä " ostosta".

Ei ole mitään "minun ostostani" alunperin ja tarkoituksella maksattaa.

Se "ostos" syntyi kun suostuin treffeille otin tai mies otti minulle kahvin siinä kahvilassa, Koska mies oli itse kutsunut minut sinne kahvilaan. Olisko ollut sitten parempi kieltäytyä kunniasta?

Annat nyt ymmärtää, että olisin jotenkin omavaltaisesti mennyt tekemään miehen tietämättä jonkun "ostoksen" ja laittanut sitten miehen tämä ostokseni maksumieheksi.

Kyllä on kamalaa kun joku saa noin pahat fibat siitä, 2 euron "ostoksesta". En ikimaailmassa olisi uskonut, että on olemassa miehiä, jotka suhtautuvat näin kielteisesti siihen, että ensin kun mies pyytää treffeille nainen suostuu, mies saa mukavaa kahvi-ja juttuseuraa ja sitten senjälkeen itkee, että "kun sen kahvitkin jouduin maksamaan".

Onko siis hyvä vai huono asia kun nainen suostuu treffikutsuun? Päättäkää nyt se ensin.

Tämä olisi hyvä tietää, että jatkossa sitten kieltäydyn systemaattisesti kaikista kutsusta, ettei joillekin miehille tule paha mieli ja ikäviä traumoja. Kun en voi etukäteen tietää kuka on mielensäpahoittajien heimoa.

Tai voisko kehittää jonkin treffinapin miehen rintaan ennen kahvittelutapahtumaa jossa lukisi vaikka: maksa oma kahvisi.

Miksi sinun on vaikeaa maksaa omat kahvisi, kun kerran itse suostut treffeille. Älä mene jos et ole valmis maksamaan ostoksiasi. Eri

Ai, että kun kerran itse suostut treffeille. 😁 Sepä olikin paha, paha virhe naiselta.

Siis miehet kostavat naisten treffeille suostumisen maksattamalla heille tarjoamassa kahvit.

Eli naisille on piilotettu miina, jos suostut niin maksat, muuten saat vihat niskoillesi, kun kerran suostuit. Suostuminen on merkki maksamisesta, suutun jos et silloin maksa.

Miehet kostavat agressiivisuudella, itseasiassa he eivät olisi halunneet, että nainen suostuu, he vain piruuttaan kysyivät. Testasivat.

Ja sitten harmittelevat naiseen menevää (suurta! ) rahanmenoa.

Miehet ne vasta monimutkaisia ovat, heitä ei ymmärrä vanha Erkkikään.

Ei se mikään kosto ole, ihmeellistä. Jos ystäväsi pyytää sinua kahville, et kai oleta että hän maksaa? Jos sinulta on kysytty lähdetkö treffeille ja sinä vastaat myöntävästi, niin TE olette yhdessä sopineet ne treffit. Älä edelleenkään mene, jos oman kahvin maksaminen tuntuu pahalta.

Mitä ihmettä? Jos minä pyydän kaverin kahville, niin totta kai minä tarjoudun maksamaan. Etkö sinä sitten tee niin? Moukkamaista minusta tuollainen käytös, ei ihme jos ei ole kavereita.

En jos menen kahville, leffaan, etelään, molemmat maksavat omansa, jos tähän ei ole jotakin estettä. Miksi keksit päästäsi asioita minusta, jotka eivät edes pidä paikkaansa, lopeta tämä järjettömyys.

No vähän eri sfääreissä mennään, jos ulkomaanmatkoista puhutaan. Sinne ei kai kukaan kaveria ”kutsukaan”, vaan yhdessä matkaa suunnitellaan? Mutta kahville, leffaan tai syömään voin pyytää, ja silloin tietenkin tarjoudun myös maksamaan. Näköjään siis on myös tyyppejä, jotka itse seuraa halutessaan maksattavat aktiviteetista syntyneet kulut toisilla.

Joo oli mulla joskus tosiaan kaveri, joka aina pyysi mua milloin minnekin seurakseen, ja autottomana aina odotti mun kuskaavan häntä - ja maksavan kaikki matkakulut. Jos minä pyysin häntä, ei tietenkään tullut edes mieleen veloittaa matkoista, mutta että minä maksoin myös hänen rintojensa matkakulut... Entinen kaveri on, ymmärrät varmaan miksi.

Hyväksikäytettäväksi ei kannata suostua. Siksihän miestenkään ei kannata avokätisesti maksella naisten kuluja. Jokanen maksaa omat kulunsa itse, näin ei tule epäselvyyksiä.

No ei tietenkään pidä. Mutta kyllä silti on hyvä olla edes alkeelliset käytöstavat. Eli jos pyytää toista johonkin maksulliseen juttuun (ihan sama ketä, ihan sama minne), niin ainakin tarjoutuu maksamaan. Itse teen näin aina, eli kun pyydän äitiä kanssani ulos syömään, kun pyydän tutun seurakseni kahville, kun pyydän kaverin elokuviin. Ei tulisi mieleenkään pyytää toista käyttämään aikaansa minun viihdyttämiseen JA vielä maksamaan siitä!

Ja tämä ei sulje pois sitä, että jos yhdessä tuumin sovitaan jokin riento niin kumpikin maksaa omansa.

Miten päädyt treffeille, joita ei sovita yhdessä tuumin? Kerro, miten se käytännössä menee.

Näin:

Minä: ”Hei Kalle, lähdetkö kanssani lasilliselle tässä joku ilta?”

Kalle: ”Joo, sopiihan se. Mitä iltaa ajattelit?”

Minä: ”No vaikka huomenna, sopiiko sulle?”

Kalle: ”Huominen on ok.”

Minä: ”Kiva, nähdäänkö vaikka XX:ssä seitsemältä?”

Kalle: ”Se käy.”

Huomenna XX:ssä seitsemältä:

Minä: ”Hei Kalle, kiva nähdä! Mitä sä haluaisit ottaa, mä tuon samalla kun haen itselleni.”

Kalle: ”No oluen voisin ottaa.”

Minä: ”Okay.”

Tuntuuko ylimaallisen vaikealta?

Molemmissa keisseissä sovitaan yhdessä asiat yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotan jankkaajille:

Kutsukaa toisenne Pelastusarmeijan joulupuurolle. 

NY LÄHETÄÄN KAIKKI PUUROLLE!!

Kyllä! Etenkin ne, jotka eivät halua/kykene tarjoamaan kahvia.

Ei vaan ne, joilla ei ole kykyä maksaa omaa kahviaan. Ruokajonoonhan mennään, kun ei itsestä pystytä huolehtimaan. Ei sinne silloin mennä, kun ei ole kykyä huolehtia naapurin menoista.

Kuule, sun kannattaa jo treffipyyntöä esittäessäsi mainita, että molemmat sitten maksavat omat juomisensa ja syömisensä. Silloin karsiutuvat jo kättelyssä pois sellaiset ehdokkaat, jotka arvostaisivat tällaisia käytöstapoja ja tekevät kenties ehdotuksestasi johtopäätelmiä. Sulle valikoituisivat seuraksi sitten ne naiset, joille tasa-arvon pilkuntarkka noudattaminen on sinun tavallasi ykkösprioriteetri. Säästyy molemmilta turhaa aikaa ja vaivaa.

Kummasti se tasa-arvon pilkuntarkka noudattaminen sitten toisissa asioissa kiinnostaakin. Esim. kun jaetaan kotitöitä niin kuinkahan uppoaisi nämä ketjun selitykset?

Se vain on biologiaa että nainen tekee työt siellä kotiluolassa, se nyt vain on naisellista että nainen laittaa miehelle ruuat, jne.

 

Meillä on miesten ja naisten töitä ja ne on jaettu sillälailla tasapuolisesti, että molemmilla on tasapuolisesti vapaa-aikaa pakollisten hommien jälkeen. Palkat on samaa tasoa ja suht puoliksi pannaan kulut.

Fiksua on jakaa töitä niin, että kumpikin tekee niitä, joita paremmin hallitsee. Molemmilla tökkii siivoaminen ja siksi käy siivooja. Ei hölmö tarvitse olla tasa-arvoasioissa.

Mikset pyydä kiinnostavaa naista mukaasi kirjaston lukupiiriin? Kiinnostavalle ja ilmaiselle luennolle? Museoon tai taidemuseoon, niihinkin pääsee ilmaiseksi? Vai eikö mikään noista kiinnosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suostun treffeille oletan, että kutsuja pitää minua senverran arvossa, että tarjoaa ne kahvit, näin se vain on.

Oletan myös, että mies on on senverran fiksu.

Minua harmittaisi kun huomaisin, että ei ole ja olisin tuhlannut aikaani tyhmään mieheen.

En osaa sen paremmin selittää.

Mutta sinun ei tarvitse pitää miestä arvossaan. Ai niin, ilmestyit paikalle, se riittäköön.

Niin, kumpi se nyt toisen halusikaan tavata?

Miten joku voi olla näin yksinkertainen? Kaikki maksavat omansa. -akateeminen nainen

Ei se nyt mene niin, ei se ole niin mustavalkoista, että kaikki maksavat omansa. Tilanteen mukaan. Joskus miehet välttämättä haluavat maksaa, ja siinä kohtaa on viisainta kiittää kohteliaasti. Siitä vasta huono vaikutelma jäisi, jos nainen siinä tilanteessa tiukasti pysyy kannassaan, että etkö idiootti mies tajua, minä maksan omani! Sama pätee, jos nainen haluaa tarjota. Jos ei halua jäädä kiitollisuudenvelkaan, niin aina voi tarjota toisella kertaa takaisin. Niin ainakin itse olen tehnyt ja kaikille on jäänyt hyvä mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurattaa nämä miesten perustelut. Jos mies maksaa kahvin (noin 2 euroa) niin se on selvä merkki, että nainen on rahan perään ja sen takia miehen kanssa.

Siis KAKSI euroa? Ja silllon se nainen juoksee rahan perässä.?

Siis tämä on sekä naurettava väite niin se osoittaa myös jonkinsortin tyhmyyttä mieheltä.

Toki on täällä sanottu, että pihi mies on kauhistus, mutta se ei tarkoita silti, että toteamalla tämä, varsin ymmärrettävä asia, tekee naisesta ahneen. Se on täysin miesten omaa logiikkaa.

Vaikka nainen ei tykkää pihistä miehestä, monestakin syystä, niin nainen voi silti olla hyvinkin tasa-arvoinen ja jopa tarjota miehelleen erinäisiä asioita kun ovat parisuhteessa.

Siis jonkun muun miehen kanssa.

Eli 2 euroa nyt on pikkuraha, ja nainen voi tasa-arvoisena tarjota miehelle.

Miksi nainen ei sitten maksa omaa kahviaan, vaan miehen pitää maksaa naisen puolesta? Jos sillä kahdella eurolla ei kerran ollut merkitystä?

Palataan taas siihen samaan, on kyse miehen tekemästä vaikutuksesta. Koska sillä ei olekaan mitäån RAHALLISTA merkitystä niin sillä elellä on joku MUU merkitys!

Ja miksi on sen parempi, että nainen maksaa, jos kerran ei ole merkitystä miehellekään?

Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?

Jos mies ei nikottelematta ja hienotunteisesti PYSTY edes tähän niin pistää miettimään pystyykö hän jatkossa hoitamaan jotain suurempia päätöksiä. Luotu ennakkokuva vaikuttaa.

Onko elämä hänen kanssaan hankalaa setvimistä kun toisenlainen mies hoitaisi ilman mitään sen kummempia homman kuin homma.

Minä haluan helpon, selkeän ja avarakatseisen miehen, en mitäån pikkuasioihin tarttuvaa tai sellaista jonka kanssa joka asiasta pitää neuvotella tai miettiä kummallekkohan nyt tämä ja tämä juttu kuuluu.

Toki siis voin ihan hyvin maksaa, ei ole ongelma, mutta et ehkä olisi kuitenkaan minun mieheni jos moista asiaa tarvisi vatvoa.

Minun mieheni olisi maksanut ja vienyt kahvit ja pullat jo pöytään.

Sitten toisella kertaa taas minä, kun ollaan jo tuttuja.

Tämä ei vastaa kysymykseen miksi se on mies jonka pitää tarjota ja viedä kahvit/pullat pöytään?

Yksinkertaisinta olisi jos molemmat maksaisivat omansa eikö?

"Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?"

Sinusta tuntuu ihmeelliseltä jos mies ei maksa sinun ostoksiasi?

No väännetään taas rautalangasta. Siis minun ostostani? Kun nyt juttu alkoi ilmeisesti niin, että ensin mies kutsui minut kahville. En olisi sinne yksin luultavasti edes mennyt, ainakaan kyseisenä ajankohtana. Enkä olisi tehnyt sitä " ostosta".

Ei ole mitään "minun ostostani" alunperin ja tarkoituksella maksattaa.

Se "ostos" syntyi kun suostuin treffeille otin tai mies otti minulle kahvin siinä kahvilassa, Koska mies oli itse kutsunut minut sinne kahvilaan. Olisko ollut sitten parempi kieltäytyä kunniasta?

Annat nyt ymmärtää, että olisin jotenkin omavaltaisesti mennyt tekemään miehen tietämättä jonkun "ostoksen" ja laittanut sitten miehen tämä ostokseni maksumieheksi.

Kyllä on kamalaa kun joku saa noin pahat fibat siitä, 2 euron "ostoksesta". En ikimaailmassa olisi uskonut, että on olemassa miehiä, jotka suhtautuvat näin kielteisesti siihen, että ensin kun mies pyytää treffeille nainen suostuu, mies saa mukavaa kahvi-ja juttuseuraa ja sitten senjälkeen itkee, että "kun sen kahvitkin jouduin maksamaan".

Onko siis hyvä vai huono asia kun nainen suostuu treffikutsuun? Päättäkää nyt se ensin.

Tämä olisi hyvä tietää, että jatkossa sitten kieltäydyn systemaattisesti kaikista kutsusta, ettei joillekin miehille tule paha mieli ja ikäviä traumoja. Kun en voi etukäteen tietää kuka on mielensäpahoittajien heimoa.

Tai voisko kehittää jonkin treffinapin miehen rintaan ennen kahvittelutapahtumaa jossa lukisi vaikka: maksa oma kahvisi.

Miksi sinun on vaikeaa maksaa omat kahvisi, kun kerran itse suostut treffeille. Älä mene jos et ole valmis maksamaan ostoksiasi. Eri

Ai, että kun kerran itse suostut treffeille. 😁 Sepä olikin paha, paha virhe naiselta.

Siis miehet kostavat naisten treffeille suostumisen maksattamalla heille tarjoamassa kahvit.

Eli naisille on piilotettu miina, jos suostut niin maksat, muuten saat vihat niskoillesi, kun kerran suostuit. Suostuminen on merkki maksamisesta, suutun jos et silloin maksa.

Miehet kostavat agressiivisuudella, itseasiassa he eivät olisi halunneet, että nainen suostuu, he vain piruuttaan kysyivät. Testasivat.

Ja sitten harmittelevat naiseen menevää (suurta! ) rahanmenoa.

Miehet ne vasta monimutkaisia ovat, heitä ei ymmärrä vanha Erkkikään.

Ei se mikään kosto ole, ihmeellistä. Jos ystäväsi pyytää sinua kahville, et kai oleta että hän maksaa? Jos sinulta on kysytty lähdetkö treffeille ja sinä vastaat myöntävästi, niin TE olette yhdessä sopineet ne treffit. Älä edelleenkään mene, jos oman kahvin maksaminen tuntuu pahalta.

Mitä ihmettä? Jos minä pyydän kaverin kahville, niin totta kai minä tarjoudun maksamaan. Etkö sinä sitten tee niin? Moukkamaista minusta tuollainen käytös, ei ihme jos ei ole kavereita.

En jos menen kahville, leffaan, etelään, molemmat maksavat omansa, jos tähän ei ole jotakin estettä. Miksi keksit päästäsi asioita minusta, jotka eivät edes pidä paikkaansa, lopeta tämä järjettömyys.

No vähän eri sfääreissä mennään, jos ulkomaanmatkoista puhutaan. Sinne ei kai kukaan kaveria ”kutsukaan”, vaan yhdessä matkaa suunnitellaan? Mutta kahville, leffaan tai syömään voin pyytää, ja silloin tietenkin tarjoudun myös maksamaan. Näköjään siis on myös tyyppejä, jotka itse seuraa halutessaan maksattavat aktiviteetista syntyneet kulut toisilla.

Joo oli mulla joskus tosiaan kaveri, joka aina pyysi mua milloin minnekin seurakseen, ja autottomana aina odotti mun kuskaavan häntä - ja maksavan kaikki matkakulut. Jos minä pyysin häntä, ei tietenkään tullut edes mieleen veloittaa matkoista, mutta että minä maksoin myös hänen rintojensa matkakulut... Entinen kaveri on, ymmärrät varmaan miksi.

Hyväksikäytettäväksi ei kannata suostua. Siksihän miestenkään ei kannata avokätisesti maksella naisten kuluja. Jokanen maksaa omat kulunsa itse, näin ei tule epäselvyyksiä.

No ei tietenkään pidä. Mutta kyllä silti on hyvä olla edes alkeelliset käytöstavat. Eli jos pyytää toista johonkin maksulliseen juttuun (ihan sama ketä, ihan sama minne), niin ainakin tarjoutuu maksamaan. Itse teen näin aina, eli kun pyydän äitiä kanssani ulos syömään, kun pyydän tutun seurakseni kahville, kun pyydän kaverin elokuviin. Ei tulisi mieleenkään pyytää toista käyttämään aikaansa minun viihdyttämiseen JA vielä maksamaan siitä!

Ja tämä ei sulje pois sitä, että jos yhdessä tuumin sovitaan jokin riento niin kumpikin maksaa omansa.

Miten päädyt treffeille, joita ei sovita yhdessä tuumin? Kerro, miten se käytännössä menee.

Esimerkki siitä, kun pyydetään toista ulos:

- Elokuvateatterissa menee lauantaina kuudelta Terminator, lähdetkö mun kanssa katsomaan sitä?

- Okei, miksipäs ei.

Esimerkki siitä, kun sovitaan jotain yhdessä:

- Olisi kiva tavata pitkästä aikaa.

- Niin olisi, pitäisikö tehdä jotain lähipäivinä?

- Joo, vaikka lauantaina. Käykö lauantai sulle?

- Käy hyvin. Mitäs kivaa me keksittäis, onko ehdotuksia?

- Mietin tuota Terminatorin katsomista, en tiedä kolahtaako sulle, mutta toisaalta olisihan kiva käydä vaikka syömässäkin. Miltä kuulostaa?

- Syöminenhän se on aina kivaa, enkä niin tuosta Terminatorista välitä. Jos käytäis Rossossa lauantai-iltana?

- Joo käydään ihmeessä.

Eli tietysti kummassakin molemmat on samaa mieltä siitä, että kyseisen tapahtuman järjestäminen sopii. Yhdessä sopimisessa on kyse tavallaan ehdotusten ja ajatusten yhteensovittamisesta, kun taas treffipyyntö on ennemminkin sellainen "kyllä tai ei"-kysymys. 

Tuntuu vähän kummalle kirjoittaa auki tällaisia itsestäänselvyyksiä, ihan kuin kysyjä ei olisi kasvanut tässä kulttuurissa ollenkaan.

Molemmissa sovittiin yhdessä tapaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

näin unta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle kyllä sopii, että molemmat maksaa omansa, mutta kyseisen miehen tapa ilmaista asiat on omituinen. Olisin varmaan tokaissut, että ihanaa tavata mies, joka on valmis käyttämään puolet vanhempainvapaista!

Litaniaa on helppo jatkaa. Mukava kun saa naisen joka menee myös armeijaan sekä maksaa 50% elämästämme, riippumatta tuloista.

Mukavaa, kun saa miehen, joka synnyttää lapsen puolestani ja kärsii vuosikaudet kuukautiskivuista.

Kukaan ei pakota hankkimaan lasta.

Sama perustelu kuin "kukaan ei pakota miestä maksamaan" siis.

 

Mmh. Koska miehet eivät koskaan halua lapsia. Vain naiset haluavat lisääntyä. Eri

Älä käytä tuota puolustuksena, sillä me naiset päätämme syntyykö lapsi vai ei. Samoin mies päättää maksaako kahvin vai ei. Vai onko sinusta mukava jos joku muu päättää synnytätkö sinä lapsen? Liikut vaarallisella aluella kun et osaa antaa periksi. Molemmat maksaa omansa -akateeminen nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tietäjäköko kirjoitti:

Mitä Maisa Torppa vastaisi?

Samaa mitä moni muukin. Miehen pitää maksaa, mutta en halua selittää miksi, koska se tuntuu pahalta.

KUT-SU-JA TAR-JO-AA.

On kyllä tiukassa ymmärtää, mutta ehkä se vähitellen, kun riittävästi toistoja suuraakkosilla ja tavutettuna...

NAI-SET EI-VÄT VOI MEN-NÄ RA-VIN-TO-LAAN IL-MAN MIES-SEU-RAA.

Naiset eivät voi tehdä aloitteita miehille. Naiset eivät voi pukeutua housuihin. Naiset eivät voi omistaa mitään. Naisella on oltava edusmies. Tässä lisää sääntöjä, jotka ovat päteneet laillakin säädettynä, viimeisen 100 vuoden sisällä.

Oletko jotenkin vajaa? Ei 100 vuotta sitten nainen maksanut, koska 100 vuotta sitten naiset eivät pyytäneet miehiä treffeille. Mutta nyt eletään vuoden 2019 loppua, ja naiset todellakin pyytävät miehiä treffeille. Ja KUT-SU-JA. MAK-SAA. Onko tämä edelleen jotenkin epäselvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos suostun treffeille oletan, että kutsuja pitää minua senverran arvossa, että tarjoaa ne kahvit, näin se vain on.

Oletan myös, että mies on on senverran fiksu.

Minua harmittaisi kun huomaisin, että ei ole ja olisin tuhlannut aikaani tyhmään mieheen.

En osaa sen paremmin selittää.

Mutta sinun ei tarvitse pitää miestä arvossaan. Ai niin, ilmestyit paikalle, se riittäköön.

Niin, kumpi se nyt toisen halusikaan tavata?

Miten joku voi olla näin yksinkertainen? Kaikki maksavat omansa. -akateeminen nainen

Kiitos, pelastit päiväni! Luulin jo, että kaikki kanssanaiset ovat teettäneet lobotomian ja aikamatkanneet 50-luvulle.

Miltä tuntuu kehua omia viestejään, kun mkukaan muu ei niitä kehu?[/quote

Miltä tuntuu olla niin säälittävän itsetunnoton palstakurppa, että kuvittelee muiden olevan kaltaisiaan ja kaipaavan mielipiteilleen kehua? Oletko ikinä uskaltanut ajatella mitään itse vai oletko aina ollut samaa mieltä kuin muut kaltaisesi itsetunnottomat palstakurpat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

realiteetit taas kuntoon kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä tulee selväksi se että pihi mies on kauheus.

Eli mies joka näkee realiteetit tiliotteessa ja pitää elämänhallinnan kunnossa.

Sitten mies joka on jatkuvasti veloissa ja pikavippiä on otettu sekä maksuhäiriöitä, niin sekin on huono ja lähes rikollinen.

Jos vähäänkään ymmärtää matematiikkaa peruskoulun tasolla, niin ei vaadita hirveästi ymmärrystä sille että ei monellakaan asuntovelallisellakaan hyväpalkkaisella ole varaa käydä kahviloissa.

Oletan että tässä ketjussa on sellaisia joilla ei laskutaito riitä ymmärtämään sitä tosiseikkaa että suomalaisilla ei ostovoima riitä kahviloihin turhanpäiten. Kysykääpä joskus kahvilan työntekijältä ihan reippaasti jos ei ole paljon asiakkaita, että ostaisitko sinä omalla ostovoimallasi tämän puljun tuotteita, jossa työskentelet?

;D Voitte melkein jo kuvitella vastauksen, jos henkilö on määrätietoinen ja raha-asioistaan välittävä suoraselkäinen suomalainen.

En kyllä ostaisi. Se ei olisi viisasta, kun joulukin tulee ja pitäisi säästää kuun loppuun asti.

Kyllä ihan normaalilla hyväpalkkaisella on se 4e kahteen kahviin.......

Kuules  nyt nuorukainen. Käyn kahvilla (vesilasilla) joskus päivittäin iltaisin naisten kanssa. Keskimäärin varmasti kolmesti viikossa tulee tavattua naisia. Olen melko haluttua seuraa (olen ylpeä siitä).

Kertaa se rahamäärä. Kertaa se pelkästään lauantain osalta. Kuukaudessa neljä euroa kertaa neljä tekee vähän liikaa.

Silloin mulla ei ole mun 1400e kk palkasta varaa maksaa vuokraan.

Sehän on melkein parikymppiä jos ostaisin pelkästään lauantaisin. Eli ei mahdu budjettiin.

Mulla on elämänhallinta kunnossa, toisin kuin eräillä ;)

Elämänhallinta kunnossa ja palkka 1400e ei ihan mahdu nyt samaan lauseeseen...

Ihan hyvin voi olla kunnossa.

Tuosta palkasta saattaa jäädä lähes tonni säästöön kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen.

Ylenmääräinen tuhlailu ei tarkoita, että elämänhallinta on kohdillaan.

Tonni säästöön kuukaudessa pakollisten menojen jälkeen ja silti parin euron kahvi on kauhistus. Tuo, jos mikä, kuulostaa pihiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurattaa nämä miesten perustelut. Jos mies maksaa kahvin (noin 2 euroa) niin se on selvä merkki, että nainen on rahan perään ja sen takia miehen kanssa.

Siis KAKSI euroa? Ja silllon se nainen juoksee rahan perässä.?

Siis tämä on sekä naurettava väite niin se osoittaa myös jonkinsortin tyhmyyttä mieheltä.

Toki on täällä sanottu, että pihi mies on kauhistus, mutta se ei tarkoita silti, että toteamalla tämä, varsin ymmärrettävä asia, tekee naisesta ahneen. Se on täysin miesten omaa logiikkaa.

Vaikka nainen ei tykkää pihistä miehestä, monestakin syystä, niin nainen voi silti olla hyvinkin tasa-arvoinen ja jopa tarjota miehelleen erinäisiä asioita kun ovat parisuhteessa.

Siis jonkun muun miehen kanssa.

Eli 2 euroa nyt on pikkuraha, ja nainen voi tasa-arvoisena tarjota miehelle.

Miksi nainen ei sitten maksa omaa kahviaan, vaan miehen pitää maksaa naisen puolesta? Jos sillä kahdella eurolla ei kerran ollut merkitystä?

Palataan taas siihen samaan, on kyse miehen tekemästä vaikutuksesta. Koska sillä ei olekaan mitäån RAHALLISTA merkitystä niin sillä elellä on joku MUU merkitys!

Ja miksi on sen parempi, että nainen maksaa, jos kerran ei ole merkitystä miehellekään?

Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?

Jos mies ei nikottelematta ja hienotunteisesti PYSTY edes tähän niin pistää miettimään pystyykö hän jatkossa hoitamaan jotain suurempia päätöksiä. Luotu ennakkokuva vaikuttaa.

Onko elämä hänen kanssaan hankalaa setvimistä kun toisenlainen mies hoitaisi ilman mitään sen kummempia homman kuin homma.

Minä haluan helpon, selkeän ja avarakatseisen miehen, en mitäån pikkuasioihin tarttuvaa tai sellaista jonka kanssa joka asiasta pitää neuvotella tai miettiä kummallekkohan nyt tämä ja tämä juttu kuuluu.

Toki siis voin ihan hyvin maksaa, ei ole ongelma, mutta et ehkä olisi kuitenkaan minun mieheni jos moista asiaa tarvisi vatvoa.

Minun mieheni olisi maksanut ja vienyt kahvit ja pullat jo pöytään.

Sitten toisella kertaa taas minä, kun ollaan jo tuttuja.

Tämä ei vastaa kysymykseen miksi se on mies jonka pitää tarjota ja viedä kahvit/pullat pöytään?

Yksinkertaisinta olisi jos molemmat maksaisivat omansa eikö?

"Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?"

Sinusta tuntuu ihmeelliseltä jos mies ei maksa sinun ostoksiasi?

No väännetään taas rautalangasta. Siis minun ostostani? Kun nyt juttu alkoi ilmeisesti niin, että ensin mies kutsui minut kahville. En olisi sinne yksin luultavasti edes mennyt, ainakaan kyseisenä ajankohtana. Enkä olisi tehnyt sitä " ostosta".

Ei ole mitään "minun ostostani" alunperin ja tarkoituksella maksattaa.

Se "ostos" syntyi kun suostuin treffeille otin tai mies otti minulle kahvin siinä kahvilassa, Koska mies oli itse kutsunut minut sinne kahvilaan. Olisko ollut sitten parempi kieltäytyä kunniasta?

Annat nyt ymmärtää, että olisin jotenkin omavaltaisesti mennyt tekemään miehen tietämättä jonkun "ostoksen" ja laittanut sitten miehen tämä ostokseni maksumieheksi.

Kyllä on kamalaa kun joku saa noin pahat fibat siitä, 2 euron "ostoksesta". En ikimaailmassa olisi uskonut, että on olemassa miehiä, jotka suhtautuvat näin kielteisesti siihen, että ensin kun mies pyytää treffeille nainen suostuu, mies saa mukavaa kahvi-ja juttuseuraa ja sitten senjälkeen itkee, että "kun sen kahvitkin jouduin maksamaan".

Onko siis hyvä vai huono asia kun nainen suostuu treffikutsuun? Päättäkää nyt se ensin.

Tämä olisi hyvä tietää, että jatkossa sitten kieltäydyn systemaattisesti kaikista kutsusta, ettei joillekin miehille tule paha mieli ja ikäviä traumoja. Kun en voi etukäteen tietää kuka on mielensäpahoittajien heimoa.

Tai voisko kehittää jonkin treffinapin miehen rintaan ennen kahvittelutapahtumaa jossa lukisi vaikka: maksa oma kahvisi.

Miksi sinun on vaikeaa maksaa omat kahvisi, kun kerran itse suostut treffeille. Älä mene jos et ole valmis maksamaan ostoksiasi. Eri

Ai, että kun kerran itse suostut treffeille. 😁 Sepä olikin paha, paha virhe naiselta.

Siis miehet kostavat naisten treffeille suostumisen maksattamalla heille tarjoamassa kahvit.

Eli naisille on piilotettu miina, jos suostut niin maksat, muuten saat vihat niskoillesi, kun kerran suostuit. Suostuminen on merkki maksamisesta, suutun jos et silloin maksa.

Miehet kostavat agressiivisuudella, itseasiassa he eivät olisi halunneet, että nainen suostuu, he vain piruuttaan kysyivät. Testasivat.

Ja sitten harmittelevat naiseen menevää (suurta! ) rahanmenoa.

Miehet ne vasta monimutkaisia ovat, heitä ei ymmärrä vanha Erkkikään.

Ei se mikään kosto ole, ihmeellistä. Jos ystäväsi pyytää sinua kahville, et kai oleta että hän maksaa? Jos sinulta on kysytty lähdetkö treffeille ja sinä vastaat myöntävästi, niin TE olette yhdessä sopineet ne treffit. Älä edelleenkään mene, jos oman kahvin maksaminen tuntuu pahalta.

Mitä ihmettä? Jos minä pyydän kaverin kahville, niin totta kai minä tarjoudun maksamaan. Etkö sinä sitten tee niin? Moukkamaista minusta tuollainen käytös, ei ihme jos ei ole kavereita.

En jos menen kahville, leffaan, etelään, molemmat maksavat omansa, jos tähän ei ole jotakin estettä. Miksi keksit päästäsi asioita minusta, jotka eivät edes pidä paikkaansa, lopeta tämä järjettömyys.

No vähän eri sfääreissä mennään, jos ulkomaanmatkoista puhutaan. Sinne ei kai kukaan kaveria ”kutsukaan”, vaan yhdessä matkaa suunnitellaan? Mutta kahville, leffaan tai syömään voin pyytää, ja silloin tietenkin tarjoudun myös maksamaan. Näköjään siis on myös tyyppejä, jotka itse seuraa halutessaan maksattavat aktiviteetista syntyneet kulut toisilla.

Joo oli mulla joskus tosiaan kaveri, joka aina pyysi mua milloin minnekin seurakseen, ja autottomana aina odotti mun kuskaavan häntä - ja maksavan kaikki matkakulut. Jos minä pyysin häntä, ei tietenkään tullut edes mieleen veloittaa matkoista, mutta että minä maksoin myös hänen rintojensa matkakulut... Entinen kaveri on, ymmärrät varmaan miksi.

Hyväksikäytettäväksi ei kannata suostua. Siksihän miestenkään ei kannata avokätisesti maksella naisten kuluja. Jokanen maksaa omat kulunsa itse, näin ei tule epäselvyyksiä.

No ei tietenkään pidä. Mutta kyllä silti on hyvä olla edes alkeelliset käytöstavat. Eli jos pyytää toista johonkin maksulliseen juttuun (ihan sama ketä, ihan sama minne), niin ainakin tarjoutuu maksamaan. Itse teen näin aina, eli kun pyydän äitiä kanssani ulos syömään, kun pyydän tutun seurakseni kahville, kun pyydän kaverin elokuviin. Ei tulisi mieleenkään pyytää toista käyttämään aikaansa minun viihdyttämiseen JA vielä maksamaan siitä!

Ja tämä ei sulje pois sitä, että jos yhdessä tuumin sovitaan jokin riento niin kumpikin maksaa omansa.

Miten päädyt treffeille, joita ei sovita yhdessä tuumin? Kerro, miten se käytännössä menee.

Näin:

Minä: ”Hei Kalle, lähdetkö kanssani lasilliselle tässä joku ilta?”

Kalle: ”Joo, sopiihan se. Mitä iltaa ajattelit?”

Minä: ”No vaikka huomenna, sopiiko sulle?”

Kalle: ”Huominen on ok.”

Minä: ”Kiva, nähdäänkö vaikka XX:ssä seitsemältä?”

Kalle: ”Se käy.”

Huomenna XX:ssä seitsemältä:

Minä: ”Hei Kalle, kiva nähdä! Mitä sä haluaisit ottaa, mä tuon samalla kun haen itselleni.”

Kalle: ”No oluen voisin ottaa.”

Minä: ”Okay.”

Tuntuuko ylimaallisen vaikealta?

Molemmissa keisseissä sovitaan yhdessä asiat yhdessä.

Missä molemmissa keisseissä? Tuossa oli treffipyyntö ja treffien toteutuminen. Minä pyysin, minä maksan.

Jos olis ollut yhdessä sovittu juttu, niin sitten vaikka niin, että Kalle sanoo että olut maistuisi. Minä sanon, että niinpä tekisi. Sitten sovitaan, että poiketaanpa kotimatkalla paikallisessa yksillä. Ja sitten poiketaan, ja molemmat maksavat omansa. Ok?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella lujassa istuu käsitykset, että se on mies joka tarjoaa.

Voin tarjota kämpällä kahvit tai kahvilassa sen vesilasin.

Näin tästä päättää lähinnä maailman taloustilanne, en minä.

Minulla on nimittäin elämänhallinta kunnossa ;)

Tai termospullosta  puiston penkillä ja voileivät.

Ei taida kelvata "nykynaiselle".

Hyvin kelpaa (säävarauksin). Kerrankin vähän jotain tavallisuudesta poikkeavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan naurattaa nämä miesten perustelut. Jos mies maksaa kahvin (noin 2 euroa) niin se on selvä merkki, että nainen on rahan perään ja sen takia miehen kanssa.

Siis KAKSI euroa? Ja silllon se nainen juoksee rahan perässä.?

Siis tämä on sekä naurettava väite niin se osoittaa myös jonkinsortin tyhmyyttä mieheltä.

Toki on täällä sanottu, että pihi mies on kauhistus, mutta se ei tarkoita silti, että toteamalla tämä, varsin ymmärrettävä asia, tekee naisesta ahneen. Se on täysin miesten omaa logiikkaa.

Vaikka nainen ei tykkää pihistä miehestä, monestakin syystä, niin nainen voi silti olla hyvinkin tasa-arvoinen ja jopa tarjota miehelleen erinäisiä asioita kun ovat parisuhteessa.

Siis jonkun muun miehen kanssa.

Eli 2 euroa nyt on pikkuraha, ja nainen voi tasa-arvoisena tarjota miehelle.

Miksi nainen ei sitten maksa omaa kahviaan, vaan miehen pitää maksaa naisen puolesta? Jos sillä kahdella eurolla ei kerran ollut merkitystä?

Palataan taas siihen samaan, on kyse miehen tekemästä vaikutuksesta. Koska sillä ei olekaan mitäån RAHALLISTA merkitystä niin sillä elellä on joku MUU merkitys!

Ja miksi on sen parempi, että nainen maksaa, jos kerran ei ole merkitystä miehellekään?

Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?

Jos mies ei nikottelematta ja hienotunteisesti PYSTY edes tähän niin pistää miettimään pystyykö hän jatkossa hoitamaan jotain suurempia päätöksiä. Luotu ennakkokuva vaikuttaa.

Onko elämä hänen kanssaan hankalaa setvimistä kun toisenlainen mies hoitaisi ilman mitään sen kummempia homman kuin homma.

Minä haluan helpon, selkeän ja avarakatseisen miehen, en mitäån pikkuasioihin tarttuvaa tai sellaista jonka kanssa joka asiasta pitää neuvotella tai miettiä kummallekkohan nyt tämä ja tämä juttu kuuluu.

Toki siis voin ihan hyvin maksaa, ei ole ongelma, mutta et ehkä olisi kuitenkaan minun mieheni jos moista asiaa tarvisi vatvoa.

Minun mieheni olisi maksanut ja vienyt kahvit ja pullat jo pöytään.

Sitten toisella kertaa taas minä, kun ollaan jo tuttuja.

Tämä ei vastaa kysymykseen miksi se on mies jonka pitää tarjota ja viedä kahvit/pullat pöytään?

Yksinkertaisinta olisi jos molemmat maksaisivat omansa eikö?

"Silloinhan tuntuu naisena vielä ihmeellisemmältä miksei se mies vain tyylikkäästi hoida asia pois kuleksimasta?"

Sinusta tuntuu ihmeelliseltä jos mies ei maksa sinun ostoksiasi?

No väännetään taas rautalangasta. Siis minun ostostani? Kun nyt juttu alkoi ilmeisesti niin, että ensin mies kutsui minut kahville. En olisi sinne yksin luultavasti edes mennyt, ainakaan kyseisenä ajankohtana. Enkä olisi tehnyt sitä " ostosta".

Ei ole mitään "minun ostostani" alunperin ja tarkoituksella maksattaa.

Se "ostos" syntyi kun suostuin treffeille otin tai mies otti minulle kahvin siinä kahvilassa, Koska mies oli itse kutsunut minut sinne kahvilaan. Olisko ollut sitten parempi kieltäytyä kunniasta?

Annat nyt ymmärtää, että olisin jotenkin omavaltaisesti mennyt tekemään miehen tietämättä jonkun "ostoksen" ja laittanut sitten miehen tämä ostokseni maksumieheksi.

Kyllä on kamalaa kun joku saa noin pahat fibat siitä, 2 euron "ostoksesta". En ikimaailmassa olisi uskonut, että on olemassa miehiä, jotka suhtautuvat näin kielteisesti siihen, että ensin kun mies pyytää treffeille nainen suostuu, mies saa mukavaa kahvi-ja juttuseuraa ja sitten senjälkeen itkee, että "kun sen kahvitkin jouduin maksamaan".

Onko siis hyvä vai huono asia kun nainen suostuu treffikutsuun? Päättäkää nyt se ensin.

Tämä olisi hyvä tietää, että jatkossa sitten kieltäydyn systemaattisesti kaikista kutsusta, ettei joillekin miehille tule paha mieli ja ikäviä traumoja. Kun en voi etukäteen tietää kuka on mielensäpahoittajien heimoa.

Tai voisko kehittää jonkin treffinapin miehen rintaan ennen kahvittelutapahtumaa jossa lukisi vaikka: maksa oma kahvisi.

Miksi sinun on vaikeaa maksaa omat kahvisi, kun kerran itse suostut treffeille. Älä mene jos et ole valmis maksamaan ostoksiasi. Eri

Ai, että kun kerran itse suostut treffeille. 😁 Sepä olikin paha, paha virhe naiselta.

Siis miehet kostavat naisten treffeille suostumisen maksattamalla heille tarjoamassa kahvit.

Eli naisille on piilotettu miina, jos suostut niin maksat, muuten saat vihat niskoillesi, kun kerran suostuit. Suostuminen on merkki maksamisesta, suutun jos et silloin maksa.

Miehet kostavat agressiivisuudella, itseasiassa he eivät olisi halunneet, että nainen suostuu, he vain piruuttaan kysyivät. Testasivat.

Ja sitten harmittelevat naiseen menevää (suurta! ) rahanmenoa.

Miehet ne vasta monimutkaisia ovat, heitä ei ymmärrä vanha Erkkikään.

Ei se mikään kosto ole, ihmeellistä. Jos ystäväsi pyytää sinua kahville, et kai oleta että hän maksaa? Jos sinulta on kysytty lähdetkö treffeille ja sinä vastaat myöntävästi, niin TE olette yhdessä sopineet ne treffit. Älä edelleenkään mene, jos oman kahvin maksaminen tuntuu pahalta.

Mitä ihmettä? Jos minä pyydän kaverin kahville, niin totta kai minä tarjoudun maksamaan. Etkö sinä sitten tee niin? Moukkamaista minusta tuollainen käytös, ei ihme jos ei ole kavereita.

En jos menen kahville, leffaan, etelään, molemmat maksavat omansa, jos tähän ei ole jotakin estettä. Miksi keksit päästäsi asioita minusta, jotka eivät edes pidä paikkaansa, lopeta tämä järjettömyys.

No vähän eri sfääreissä mennään, jos ulkomaanmatkoista puhutaan. Sinne ei kai kukaan kaveria ”kutsukaan”, vaan yhdessä matkaa suunnitellaan? Mutta kahville, leffaan tai syömään voin pyytää, ja silloin tietenkin tarjoudun myös maksamaan. Näköjään siis on myös tyyppejä, jotka itse seuraa halutessaan maksattavat aktiviteetista syntyneet kulut toisilla.

Joo oli mulla joskus tosiaan kaveri, joka aina pyysi mua milloin minnekin seurakseen, ja autottomana aina odotti mun kuskaavan häntä - ja maksavan kaikki matkakulut. Jos minä pyysin häntä, ei tietenkään tullut edes mieleen veloittaa matkoista, mutta että minä maksoin myös hänen rintojensa matkakulut... Entinen kaveri on, ymmärrät varmaan miksi.

Hyväksikäytettäväksi ei kannata suostua. Siksihän miestenkään ei kannata avokätisesti maksella naisten kuluja. Jokanen maksaa omat kulunsa itse, näin ei tule epäselvyyksiä.

No ei tietenkään pidä. Mutta kyllä silti on hyvä olla edes alkeelliset käytöstavat. Eli jos pyytää toista johonkin maksulliseen juttuun (ihan sama ketä, ihan sama minne), niin ainakin tarjoutuu maksamaan. Itse teen näin aina, eli kun pyydän äitiä kanssani ulos syömään, kun pyydän tutun seurakseni kahville, kun pyydän kaverin elokuviin. Ei tulisi mieleenkään pyytää toista käyttämään aikaansa minun viihdyttämiseen JA vielä maksamaan siitä!

Ja tämä ei sulje pois sitä, että jos yhdessä tuumin sovitaan jokin riento niin kumpikin maksaa omansa.

Miten päädyt treffeille, joita ei sovita yhdessä tuumin? Kerro, miten se käytännössä menee.

Esimerkki siitä, kun pyydetään toista ulos:

- Elokuvateatterissa menee lauantaina kuudelta Terminator, lähdetkö mun kanssa katsomaan sitä?

- Okei, miksipäs ei.

Esimerkki siitä, kun sovitaan jotain yhdessä:

- Olisi kiva tavata pitkästä aikaa.

- Niin olisi, pitäisikö tehdä jotain lähipäivinä?

- Joo, vaikka lauantaina. Käykö lauantai sulle?

- Käy hyvin. Mitäs kivaa me keksittäis, onko ehdotuksia?

- Mietin tuota Terminatorin katsomista, en tiedä kolahtaako sulle, mutta toisaalta olisihan kiva käydä vaikka syömässäkin. Miltä kuulostaa?

- Syöminenhän se on aina kivaa, enkä niin tuosta Terminatorista välitä. Jos käytäis Rossossa lauantai-iltana?

- Joo käydään ihmeessä.

Eli tietysti kummassakin molemmat on samaa mieltä siitä, että kyseisen tapahtuman järjestäminen sopii. Yhdessä sopimisessa on kyse tavallaan ehdotusten ja ajatusten yhteensovittamisesta, kun taas treffipyyntö on ennemminkin sellainen "kyllä tai ei"-kysymys. 

Tuntuu vähän kummalle kirjoittaa auki tällaisia itsestäänselvyyksiä, ihan kuin kysyjä ei olisi kasvanut tässä kulttuurissa ollenkaan.

Molemmissa sovittiin yhdessä tapaaminen.

Mutta vain toisessa molemmat olivat aloitteellisia tapaamisen järjestämiseen. Tietysti molemmissa ollaan yhdessä sopimassa, onhan siinä kaksi ihmistä jotka yhdessä kommunikoivat. Mitä oikein ajat takaa? Että joku tosiaan esittäisi sinulle esimerkin jossa toiselle annetaan kouraan kirjallinen kutsu?