Miksi monet miehet haluaa koko ajan väitellä?
Olen ihan kyllästynyt väittelemään lähipiirin miesten kanssa. Jos olen yhteydessä ihan asiasta (tervetuloa meille joululounaalle lauantaina klo 13), niin siinäkin yhteydessä pitää alkaa vääntää jostain, mistä takuuvarmasti syntyy nokkapokkaa. Kuten politiikasta.
Kuten nyt vaikka Sanna Marin. En itsekään SDPtä äänestä, mutta en jaksa joka yhteydessä kuunnella ininää jostain Sanna Marinista. Ihan sama.
Mikä miehiä vaivaa?
Kommentit (141)
Koska totuus ja oikeudenmukaisuus on miehille tärkeää. Kuten kilvoittelu.
Itse tykkäisit puhua salkkareista?
Tiedän ihmistyypin ja se tosiaan usein on mies. Ei ole väliä aiheella, kunhan pääsee olemaan eri mieltä ja inttämään. Aivan todella rasittavaa.
Itse olen karsinut nämä lähipiiristä niin minimiin kuin pystyy ja lopuille vastaan kaikkiin väittelyaloituksiin vaan ”joojoo” ja yritän vaihtaa puheenaihetta.
Ne on ne vähän yksinkertaisemmat miehet, joilla on tarve päteä.
Tuttua juttua, ja niin rasittavaa. Sekin on outoa, kun on joskus tutustunut johonkin mieheen, ja suurinpiirtein heti mies haluaa "haastaa" minut ja väitellä kanssani jostain suht henkilökohtaisesta asiasta, kuten opiskelualastani tai elämänvalinnoistani. Todella kiusallista ja vaivaannuttavaa!
Erityisen raskasta tuo on silloin, jos väittelyhaluinen miesosapuoli ei ole kovin sivistynyt. Keskustelu menee epämiellyttäväksi jankkaamiseksi, jossa tämä mestariväittelijäksi julistautunut yrittää jyrätä kaikki muut.
Toisaalta silloinkaan ei ole erityisen mukavaa, jos väittelijämies sattuu tietämään politiikasta ja maailman asioista keskivertoa enemmän. Lopputuloksena on kiusallinen epäkeskustelu, jossa väittelijä suhtautuu todella ylimielisesti muihin, takertuu jokaiseen sanaan ja pyrkii nolaamaan muut. Tälle tyypille on myös ominaista se, että jokaisesta arkisesta kuulumistenvaihdosta pitää yrittää tehdä poliittinen väittely.
Ei tartte väitellä jos olet fiksu ja oikeassa eli kanssani samaa mieltä.
Kertoo väittelijän omasta epävarmuudesta. Normaalisti ihmiset haluaa tasavertaista keskustelua, ei mitään väittelyä.
Mun mielestä näitä väittelijöitä löytyy ihan molemmista sukupuolista yhtä paljon.
Onneksi naiset ei koskaan haasta riitaa. Kuten esmes siitä, että mulla on paremmat kurvit kuin kommentoijalla. Sattuu nyt vain olemaan. Ei tosin ole sitä onnellista lapsuutta ja taloudellista turvaa, joka kommentoijanaisella on aina ollut, mutta eihän sillä ole mitään väliä, kun poimitaan universusmista se yksi ainoa eriävä asia joka ei ole kommentoijan puolella ja sitten epäoikeudenmukaisuus yää yää. Katsos kun naiset unohtelee sopivasti tietoa narratiivista pois. Kuten että joku maksaa oman vuokran. "Tienaan omat menoni." Joo tienaat joo mutta joku muu maksaa sen suurimman pois alta. Ja niin pois päin. Miehillä ei tällaista ole. Kukaan ei halua maksaa miehelle yhtään mitään koska sinähän-olet-jo-mies (tyyliin alkaen 13-vuotiaasta).
Harva jaksaa kauaa väitellä itsekseen. Joten älä mene mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua juttua, ja niin rasittavaa. Sekin on outoa, kun on joskus tutustunut johonkin mieheen, ja suurinpiirtein heti mies haluaa "haastaa" minut ja väitellä kanssani jostain suht henkilökohtaisesta asiasta, kuten opiskelualastani tai elämänvalinnoistani. Todella kiusallista ja vaivaannuttavaa!
Lahdetko sa sitten ns. puolustuslinjalle noissa?
Ma en edes muista koska olisin tavannut tuommoisen jankuttajamiehen. En yleensa lahde mukaan noihin "haasteisiin", vaan saattaisin sanoa vaikka opinnoistani etta "no, se oli mun valinta eika mun tarvi sita sulle lahtea perustelemaan sen kummemmin". Ja sit varmaan tutustuminen loppuisi aika lyhyeen.
Olen muuten tavannut pari tuontyyppista naistakin, eli ei ole pelkastaan miesten hommaa tama.
Tekisin eron ’väittelyn’ ja ’riitelyn’ välillä, nämä monesti koetaan synonyymeinä...
Sivistynyt väittely on ihan verratonta ajanvietettä, missä tulee monesti tuuletettua omiakin luutuneita asenteita.
Tämä tietysti edellyttää että molemmat osapuolet pysyy ruodussaan, eikä mene siihen moodiin jossa ainoa tarkoitus on nujertaa vastustaja...
Ei ole aina ihan helppoa ;)
Mun mies hakee välillä riitelyä ja känättää kaikesta ja väittää kaikesta vastaan. Vahingossakaan ei ole samaa mieltä mistään. Työviikon jälkeen silmissä palaa sellainen outo "lamppu" ja näkee että jostakin on pakko alkaa vääntämään ja väittelemään ja syyllistämään.
Vuosia kuuntelin mutta nykyisin sanon aika lailla takaisin aiheettomiin känätyksiin.
Joskus vuosia sitten oli kova arvostelemaan toisia ihmisiä esim. kaupassa. Lopulta kysyin että mikä ihme siinä on että pitää känättää ja välittää ja valittaa muista ihmisistä noin negatiivisesti niin totesi että hänellä poksahtaa päässä jollei pääse känättämään.
En tiedä mikä mt-ongelma tuo oikein on.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua juttua, ja niin rasittavaa. Sekin on outoa, kun on joskus tutustunut johonkin mieheen, ja suurinpiirtein heti mies haluaa "haastaa" minut ja väitellä kanssani jostain suht henkilökohtaisesta asiasta, kuten opiskelualastani tai elämänvalinnoistani. Todella kiusallista ja vaivaannuttavaa!
Lahdetko sa sitten ns. puolustuslinjalle noissa?
Ma en edes muista koska olisin tavannut tuommoisen jankuttajamiehen. En yleensa lahde mukaan noihin "haasteisiin", vaan saattaisin sanoa vaikka opinnoistani etta "no, se oli mun valinta eika mun tarvi sita sulle lahtea perustelemaan sen kummemmin". Ja sit varmaan tutustuminen loppuisi aika lyhyeen.
Olen muuten tavannut pari tuontyyppista naistakin, eli ei ole pelkastaan miesten hommaa tama.
Nuorena törmäsin tuollaiseen tyyppiin, ja se oli outoa ja hämmentävää. Tyyppi tuntui kyseenalaistavan valintani, mutta sitten kävikin ilmi, että hän halusi vain väitellä väittelyn vuoksi. Luuli kai olevansa suurikin älykkö. Vastailin kysymyksiin jotain, mutta nykyään sanoisin vain, että en todellakaan väittele kanssasi henkilökohtaisista asioistani.
Usein se liittyy alemmuudentuntoisuuteen ja pienikokoiseen siittimeen.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi syytä.
1) Men are more disagreeable than women. Ei ole tarve aina olla samaa mieltä.
2) Miehillä on sekä parempi yleistieto että politiikan tietämys. Naisen on vaikea puhua sellaisesta mistä ei tiedä mitään eikä kiinnostakaan. Eron ajatellaan johtuvan siitä, että miehet ovat naisia enemmän kiinnostuneita asioista (vaikka nyt autoista tai tosiaan vaikka politiikasta) ja naiset taas ihmisistä. Niin kuin vauvoista ja sellaisista. Ja salkkareista tietty.
https://www.theguardian.com/news/datablog/2013/jul/11/women-know-less-p…
https://www.psychologytoday.com/us/blog/unique-everybody-else/201209/wh…
Älä nyt viitsi alkaa ainakaan faktojen kanssa väittelemään. Tiedäthän, että tuollaisten faktojen tuominen keskusteluun tekee sinusta yksinkertaisen ja heikkoitsetuntoisen miehen?
Ei pidä paikkaansa vaan nainen ottaa miehen eri mieltä olon haasteena väittelyyn, vaikka mies vain sanoo oman mielipiteensä.
Epäilen että ap:tä ärsyttää se että mies on jotain mieltä, ja haluaisi vaientää hänet.
Kuka idiootti esim. alkaa esittää Marinia ja Kulmunia pätevinä uusiin pesteihinsä, kun eivät ole edes aloittaneet hommassa? Ei kai kukaan järkevä näin voi esittää, ja vielä vaatii samanmielisyyttä?
No vastapainoksi on paljon miehiä, jotka eivät puhu koskaan mitään