Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet miehet haluaa koko ajan väitellä?
09.12.2019 |
Olen ihan kyllästynyt väittelemään lähipiirin miesten kanssa. Jos olen yhteydessä ihan asiasta (tervetuloa meille joululounaalle lauantaina klo 13), niin siinäkin yhteydessä pitää alkaa vääntää jostain, mistä takuuvarmasti syntyy nokkapokkaa. Kuten politiikasta.
Kuten nyt vaikka Sanna Marin. En itsekään SDPtä äänestä, mutta en jaksa joka yhteydessä kuunnella ininää jostain Sanna Marinista. Ihan sama.
Mikä miehiä vaivaa?
Kommentit (141)
entas jos se on kateellinen ettei silla ole edes sita piipelia? EEh...
small talkki on muutakin kuin vaittely, jos et puheviestinnasta tajua mitaan paalle huutamisen aikana. siita nakee mista olet kotoisin ja mita sinulle on ehka opetettu ja kasvatettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole ihanaa kun lähipiirissä on kyheröitä persu-ukkoja? Joka asia on suuri vääryys ja henkilökohtainen loukkaus heidän persoonaansa kohden.
kieltamatta sosiaalisesti kyvyttoman paalle huutajan kanssa keskustelu saatikka parin sana vaihto ei ole mitenkaan antoisaa.
Vierailija kirjoitti:
Niille on kerrottu että naiset arvostaa, että on omia mielipiteitä ja että keskustelee.
Niin ne omat mielipiteet olisikin ok, mutta kun ne on jonku mestarin mielipiteitä...
Normielämässä välttelen tuntemattomien ja puolituttujen kanssa puheenaiheita mistä tiedän että menee väittelyksi, kuten politiikka. Sitä syvemmällä kanssakäymisellä taas olen sitä mieltä että jonkun kanssa ei voi olla aito ystävä jossei hänen kanssaan uskalla olla erikin mieltä asiasta.
Ihmiset jotka eivät siedä eriäviä mielipiteitä ja yrittävät sulkea ryhmän ulkopuolelle ovat automaattisesti mielestäni tylsiä ja täysin turhia ihmisiä. Mieluummin sitten taon sen jankkaajan päähän järkeä rautalangastakin vääntämällä, kuin keskustelisin mielensäpahoittajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mun mielestä taas sellainen tyypillinen naisten lattea "minulla menee ihan kivasti" -keskustelu, jossa kerrotaan keittiön kaakeleiden valinnasta, kampaajalla käynnistä, lasten synttäreistä yms, on todella tylsää... Ajankohtaiset aiheet ja niistä keskustelu/väittely on niin mukavaa. Onneksi oma mies tykkää keskustella/väitellä :).
kuule, ollaan pantu merkille etta kun joku vaittaa jotain, "onks se taas phoittanut mielnsa jostain" tms. kun on siis suoraan solvattu,hairitty ja loukattu jotain henkiloa.
kun tama henkilo puuttuu suoraan asiaan,niin se nahan herkkyyys siella solvaavan (tassa tapauksessa eestilainen mami) tulee huonossa itsetunnossa selvasti esiin.
eli; kylla nahan herkkyys on siella solvaajan puolella jonka hairintaan puututaan. siina ei haeta suinkaan konfliktia vaan puututaan hairintaan jota solvaaja viitsi kasittaa; lopeta se!
mitas kun mekin sitten sovellamme solvaajan periaatteita takaisn pain ja kysymme kauanko kestaa tajuta etta tuollainen hairinta on syyta lopettaa, NYT?
otaksutaan case jossa kakara jatkuvasti hairikoi ja vaantaa esim. negatiivista vahingoniloa jostain inhokista kunnes koulun puolella tuleekin kovempia karjuja vastaan ja saa maistaa omaa laakettaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi syytä.
1) Men are more disagreeable than women. Ei ole tarve aina olla samaa mieltä.
2) Miehillä on sekä parempi yleistieto että politiikan tietämys. Naisen on vaikea puhua sellaisesta mistä ei tiedä mitään eikä kiinnostakaan. Eron ajatellaan johtuvan siitä, että miehet ovat naisia enemmän kiinnostuneita asioista (vaikka nyt autoista tai tosiaan vaikka politiikasta) ja naiset taas ihmisistä. Niin kuin vauvoista ja sellaisista. Ja salkkareista tietty.
https://www.theguardian.com/news/datablog/2013/jul/11/women-know-less-p…
https://www.psychologytoday.com/us/blog/unique-everybody-else/201209/wh…
Tämä viesti on poistettu. Mikä vastaa myös aloituksen kysymykseen; ehkä se ei ole niinkään siitä kiinni, että miehet haluaisivat väitellä (kuten aiemmin joku sanoi, väittelyyn tarvitaan kaksi osapuolta), vaan ehkä naiset vain eivät kykene kykene ottamaan kritiikkiä vastaan, kuten tuon kommentin sensurointi osoittaa.
Mua on parhaimmillaan haastettu mm. silloiseen työpaikkaani ja alaani liittyvissä asioissa. Miehellä oli ja on alasta vain pintapuolinen käsitys. Eikä ole edes näitä pahimpia kouhkaajia.
Sen sijaan tuota, että naiset eivät pystyisi ottamaan kritiikkiä vastaan, kuulee puolivillaisena heittona silloinkin kun sillä ei ole ko keskustelun kanssa mitään tekemistä. Se on yksi perinteisistä keinoista ylenkatsoa väittelyn vastapuolta.
On rasittava ihmistyyppi. Ei siinä, itsekin tykkään väitellä ja olen siinä hyvä. Mutta aina ei jaksa, jos asia on yhdentekevä, keskustelukumppani törppö ja tilanne väärä.
Pahin versio ko. jankkaajasta on olkiukko-ukko. Kun en lähde väittelyyn mukaan, tämä ihmistyyppi keksii puolestani minulle väitteitä, jotka voi sitten raivokkaasti kumota. Tyyliin "koska sinulla on tuollainen reppu, olet varmasti mieltä x, eli ihan väärää mieltä."
Mutta toisaalta sitten kun lähden väittelemää, teen yleensä loistavaa työtä. Tätä ihmiset, varsinkaan miehet, eivät tietenkään kestä ja joko heittävät läskiksi kokonaan tai vain jankkaavat yhtä ja samaa argumenttia suostumatta tajuamaan, että se on kumottu jo parikin kertaa.
Miehet tunnetusti kärsivät Dunning-Kruger -ilmiöstä naisia useammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väittelyyn ei kuulu äänen korottaminen, aggressiivisuus, ivallisuus tai vastapuolen vähättely. Ei, vaikka kuinka olisi eri mieltä. On todella hauskaa sekä virkistävää keskustella ja väitellä akateemisesti asioista, koska silloin oppii itsekin uutta. Tunnistan myös hyvin tuon ihmistyypin, joka haastaa riitaa silmät kiiluen. Heidän kanssaan uskaltaa puhua korkeintaan säästä tai voi sanoa, että hyvää kuuluu. Tosin sekin saattaa aiheuttaa kolmannen maailmansodan.
Meillä mies kokee että välttelen aina vanhempieni/sisarusteni kanssa. Meillä sitä kutsutaan keskustelemiseksi, ja aiheena voi olla politiikka, etiikka, laintulkinta, lastenkasvatus, taide, mikä tahansa. Ja pientä "haastamistahan" se vaatii että toisen saa perustelemaan kantaansa kunnolla ja asiaa tulee tarkasteltua monipuolisesti, lyhyeksi ja pinnalliseksi jää jos yksi toteaa näkemyksen ja muut nyökkää tai mulkaisee. Miehen lapsuudenkodissa taas ei keskustella, anoppi sanoo "on ollut kylmää/lämmintä/sateista/hyvät kelit" ja mies vastaa "joo", sitten anoppi sanoo "on töitä riittäny?" ja mies vastaa "onhan noita". Sitten istutaan hiljaa ja syödään pullaa. Tykkään enemmän tuosta meidän versiosta, ja hetkittäin kadunkin puolisovalintaa, kun älyllistä virikettä kaivatessa pitää kilauttaa kaverille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä mies kokee että välttelen aina vanhempieni/sisarusteni kanssa. Meillä sitä kutsutaan keskustelemiseksi, ja aiheena voi olla politiikka, etiikka, laintulkinta, lastenkasvatus, taide, mikä tahansa. Ja pientä "haastamistahan" se vaatii että toisen saa perustelemaan kantaansa kunnolla ja asiaa tulee tarkasteltua monipuolisesti, lyhyeksi ja pinnalliseksi jää jos yksi toteaa näkemyksen ja muut nyökkää tai mulkaisee. Miehen lapsuudenkodissa taas ei keskustella, anoppi sanoo "on ollut kylmää/lämmintä/sateista/hyvät kelit" ja mies vastaa "joo", sitten anoppi sanoo "on töitä riittäny?" ja mies vastaa "onhan noita". Sitten istutaan hiljaa ja syödään pullaa. Tykkään enemmän tuosta meidän versiosta, ja hetkittäin kadunkin puolisovalintaa, kun älyllistä virikettä kaivatessa pitää kilauttaa kaverille.
Lisään vielä että meillä ei lykätä tai huudeta vaikka innostuttaisiinkin.
Tuon moden kanssa haluttaisi väitellä. Keskustelun avaus siitä pitäisikö palstan sensuroinnin olla vaikeampaa ettei pelkkä en tykkää aiheesta ei riittäisi poistoon. No se katosi ennenkuin siihen ehdin itse vilkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väittely on hauskaa. Naisetkin pitävät väittelyistä. Kun yliopistoilla järjestetään tilaisuuksia, joissa on kaksi osapuolta väittelemässä uskonnollisista kysymyksistä, myös naisia on yleisössä kuuntelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Niille on kerrottu että naiset arvostaa, että on omia mielipiteitä ja että keskustelee.
Eli kuten aina ennenkin, miesten huonot ominaisuudet ovat jollain tavalla naisten vika.
Vierailija kirjoitti:
On rasittava ihmistyyppi. Ei siinä, itsekin tykkään väitellä ja olen siinä hyvä. Mutta aina ei jaksa, jos asia on yhdentekevä, keskustelukumppani törppö ja tilanne väärä.
Pahin versio ko. jankkaajasta on olkiukko-ukko. Kun en lähde väittelyyn mukaan, tämä ihmistyyppi keksii puolestani minulle väitteitä, jotka voi sitten raivokkaasti kumota. Tyyliin "koska sinulla on tuollainen reppu, olet varmasti mieltä x, eli ihan väärää mieltä."
Mutta toisaalta sitten kun lähden väittelemää, teen yleensä loistavaa työtä. Tätä ihmiset, varsinkaan miehet, eivät tietenkään kestä ja joko heittävät läskiksi kokonaan tai vain jankkaavat yhtä ja samaa argumenttia suostumatta tajuamaan, että se on kumottu jo parikin kertaa.
Miehet tunnetusti kärsivät Dunning-Kruger -ilmiöstä naisia useammin.
Joitakin miehiä provosoi se, jos nainen sattuu olemaan miestä korkeammin koulutettu. Noille miehille tulee kauhea tarve "haastaa" se nainen jotenkin: seurauksena on sitten noita surkuhupaisia väittelyitä, joissa raivokkaat olkiukot lentelevät.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän ihmistyypin ja se tosiaan usein on mies. Ei ole väliä aiheella, kunhan pääsee olemaan eri mieltä ja inttämään. Aivan todella rasittavaa.
Itse olen karsinut nämä lähipiiristä niin minimiin kuin pystyy ja lopuille vastaan kaikkiin väittelyaloituksiin vaan ”joojoo” ja yritän vaihtaa puheenaihetta.
Totta! Näitä "minä olen oikeassa"- miehiä on paljon, ja pätemisen tarve on kova. Onko näillä miehillä huono itsetunto vai pieni penis*, vai mistä tämä johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On rasittava ihmistyyppi. Ei siinä, itsekin tykkään väitellä ja olen siinä hyvä. Mutta aina ei jaksa, jos asia on yhdentekevä, keskustelukumppani törppö ja tilanne väärä.
Pahin versio ko. jankkaajasta on olkiukko-ukko. Kun en lähde väittelyyn mukaan, tämä ihmistyyppi keksii puolestani minulle väitteitä, jotka voi sitten raivokkaasti kumota. Tyyliin "koska sinulla on tuollainen reppu, olet varmasti mieltä x, eli ihan väärää mieltä."
Mutta toisaalta sitten kun lähden väittelemää, teen yleensä loistavaa työtä. Tätä ihmiset, varsinkaan miehet, eivät tietenkään kestä ja joko heittävät läskiksi kokonaan tai vain jankkaavat yhtä ja samaa argumenttia suostumatta tajuamaan, että se on kumottu jo parikin kertaa.
Miehet tunnetusti kärsivät Dunning-Kruger -ilmiöstä naisia useammin.
Joitakin miehiä provosoi se, jos nainen sattuu olemaan miestä korkeammin koulutettu. Noille miehille tulee kauhea tarve "haastaa" se nainen jotenkin: seurauksena on sitten noita surkuhupaisia väittelyitä, joissa raivokkaat olkiukot lentelevät.
Taitaa miehille riittää se että keskustelevat naisen kanssa. Ihan sama mikä aihe, vitsaillaan tai vaikka kommentoidaan jotain asiaa Facebookissa-aina joukkoon mahtuu vähintään yksi tai kaksi miestä jotka inttää vastaan ja loppuun asti-minä, minä, minä olen oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
No mun mielestä taas sellainen tyypillinen naisten lattea "minulla menee ihan kivasti" -keskustelu, jossa kerrotaan keittiön kaakeleiden valinnasta, kampaajalla käynnistä, lasten synttäreistä yms, on todella tylsää... Ajankohtaiset aiheet ja niistä keskustelu/väittely on niin mukavaa. Onneksi oma mies tykkää keskustella/väitellä :).
Tai sitten kanssasi ei uskalla olla eri mieltä, koska olet heti "haastamassa".
Niille on kerrottu että naiset arvostaa, että on omia mielipiteitä ja että keskustelee.