Miksi jotkut ihmiset soittavat puhelimella toistamiseen, mutta eivät laita viestiä
jos heille ei vastata? Nykyteknologia mahdollistaisi sujuvan viestin välittämisen. Usein on hyvä syy, miksi ei voi vastara. Itse tulkitsen, että asia ei ole ollut tärkeä, jos ei ole tullut viestiä perään. En soita takaisin
Kommentit (307)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nämä "olin paikassa, jossa en voi puhua"-tyypit kuitenkin soittavat takaisin välittömästi, jos heille laittaa viestin, että soita kun voit. Kummasti se tilanne muuttuu viestin jälkeen puhumiselle sopivaksi. Mistäköhän tämä johtuu?
Siis eikö sulle ole tuosta käytöksestä jo valjennut, että noin toimiva ihminen ei halua puhua puhelimessa ja tekee niin vain pakon edessä, esim. kun joku laittaa viestin että soita kun voit, on tärkeä asia? Mitä kummastelemista tuossa on?
Omituisempaa on uppiniskaisesti vain soittaa niillekin jotka kommunikoivat mieluummin viesteillä ja olla sitten mukamas niin kovin kummastunut miten heillä olikin aikaa vastata tärkeään asiaan. Koskaan ennen en ole kenenkään persoonaa täällä arvioinut, mutta nyt on pakko sanoa että tämän kommentin perusteella vaikutat äärimmäisen ärsyttävältä ihmiseltä.
Ihan voi sitten sanoa, että en halua että mulle soitetaan, eikä vaan närkästyneenä odotella, että "uppniskaiselle valkenee".
Aina voi jättää ääniviestin, kuka enää nykyään tekstailee tai soittaa?
Itse inhoan puhelimessa puhumista,inhosin sitä jo ennen kännykkäaikaa.Ja siksi ettei kukaan lähipiirissäni tunnu osaavan puhua lyhyesti puhelimessa.
Minulle sopiva puheluaika olisi se 5-15min illassa,sen verran jaksaisin puheluun keskittyä omista puuhista huolimatta.Mutta kun perheessäni on monta ihmistä jotka soittaisivat pari krt viikossa ja puhuisivat joka kerta sen yksi kaksi?!tuntia kerralla.
Eihän siinä iltaisin ja vkl ehtisi kuin puhua puhelimessa jos aina vastaisi.
Mieluummin lähetän whatsapp-viestejä kun niillä ei niin häiritse muita ja saa kuulumiset vaihdettua samoin kuin puhelimessa.
Työ tai virkapuheluihin tietty vastaan kun tiedän ettei ne ihmiset turhia jaarittele puhelimessa.
Oikeasti äitini on se tyyppi joka vastaa puheluihin AINA eikä tohdi sanoa et ei jaksa puhua tms.Hän on valehtelematta puhelimessa sen vähintään 2 t päivässä.Kamalaa.
Olen kai saanut tympeän maineen kun en aina vastaa puheluihin,mut ei sitä vain iltaisin jaksa aina esittää ystävällistä kun on kiire tekeen tärkeämpiä juttuja.Millon olis aikaa puhua 2t puhelimessa?Ei milloinkaan!
Että luojalle kiitos whatsapista.
Anoppi harrastaa tätä. Saattaa pommittaa omituisina aikoina montakin kertaa ja heti perään tulee whatsapissa joku täysin yhdentekevä viesti esim.: "Moneltako se Pirkon neuvola oli huomenna?" tai "Minkä kokoinen jalka Pirkolla on?"vaikka olimme juuri eilen keskustelleet asiasta. Aargh.
Kaikkein raskainta tuo pommittelu yövuoron jälkeen kun yritän nukkua.
Kaiken huippu. Mun tytär viestittelee kavereittensa kanssa ääniviesteillä. Syy tähän on se ettei jaksa kirjoittaa viestejä. Kysyin että miksi et vaan soita niin katto mua kun jotain idioottia joka ei tajua mistään mitään.
Itse soitan kun on tärkeää asiaa tai jotain mihin pitää saada vastaus nyt heti. Viestejä laitan jos ei ole tärkeää tai kiireistä asiaa tai lähettää esim. osoitteen, kellon ajan, päivämäärän tai muuta mitä on hyvä saada ylös.
Ja kyllä mua korpeaa kun ei vastata puhelimeen...
Vierailija kirjoitti:
Anoppi harrastaa tätä. Saattaa pommittaa omituisina aikoina montakin kertaa ja heti perään tulee whatsapissa joku täysin yhdentekevä viesti esim.: "Moneltako se Pirkon neuvola oli huomenna?" tai "Minkä kokoinen jalka Pirkolla on?"vaikka olimme juuri eilen keskustelleet asiasta. Aargh.
Kaikkein raskainta tuo pommittelu yövuoron jälkeen kun yritän nukkua.
Et osaa laittaa luuriasi äänettömälle unien ajaksi?
Vierailija kirjoitti:
Kaiken huippu. Mun tytär viestittelee kavereittensa kanssa ääniviesteillä. Syy tähän on se ettei jaksa kirjoittaa viestejä. Kysyin että miksi et vaan soita niin katto mua kun jotain idioottia joka ei tajua mistään mitään.
Itse soitan kun on tärkeää asiaa tai jotain mihin pitää saada vastaus nyt heti. Viestejä laitan jos ei ole tärkeää tai kiireistä asiaa tai lähettää esim. osoitteen, kellon ajan, päivämäärän tai muuta mitä on hyvä saada ylös.
Ja kyllä mua korpeaa kun ei vastata puhelimeen...
Samoin teen mä, soitan jos on tärkeää tai kiireellistä, joutavammat asiat viestein. Niinpä myös mun ystäväni tietävät, että en soittele turhan päiten, joten yleensä sitten vastaavatkin heti silloin harvoin kun soitan. Eivät onneksi tee itseään niin tärkeäksi, että heiltä pitäisi viestillä anoa soittoaikaa.
Ystävien kesken jutellaan ja soitellaan. Pinnallisten tuttujen kanssa viestitellään.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä vastaan tai soitan takaisin.
En jaksa myöskään pitkiä tekstiviestejä tai ketjuja. Jos asia on pari kolme sanaa voin tekstata.
Äsken muuten juuri soitin kaverilleni töihin, tiesin, että oli ruokatunti.
Kysyin koska lähtee töistä, on siis liukuva työaika, pyysin kyytiä paikkaan B.
Kysyin sopiiko, että menen klo xx hänen työmatkansa varrella olevan kaupan eteen (paikka A) ja hän nappaa minut siitä kyytiin ja jättää sitten taas minut paikkaan B, joka on hänen kotinsa lähellä.Puhelu kesti 47 sekuntia. Oli paljon helpompi tapa soittaa ja puhua lyhyesti tämä asia kuin miettiä asia tekstimuodossa ja odotella koska hän vastaa siihen. Asiaa tuli hetkessä ja kerralla selväksi.
Ei ollut kovin vaikeata tai häiritsevää, hänkin mieluummin puhuu kuin lähettää viestejä.
Jos hän ei olisi päässyt vastaamaan olisi soittanut minulle takaisin.
Lokki par exellance.
Jos joku "ystävä" soittaisi minulle yhtään mistään syystä kun olen töissä, olisi entinen ystävä.
Nykyään nuoremmilla ihmisillä on muotia se, ettei vastata puhelimeen. Minulle on jo kakarana kotona opetettu, että puhelimeen vastataan.
Puhelimessa asia hoituu nopeasti ja helpommin kuin että alkaisi kaiken maailman miukumauku -e-meilejä tai textareita lähettelemään.
Kaiken huippu on se, ettei edes pankki- tai postikonttoreihin pysty enää soittamaan. Ja jos pystyykin, eivät vastaa puhelimeen.
Minulla ei ole yleensä aikaa jäädä näpyttelemään tekstareita, vaan yleensä soitan ihmisille esim. autonratista tai kotitöiden keskeltä. Jos puhelimeen ei vastata niin soitan uudelleen taas seuraavassa välissä, kun ehdin. Soittaminen on tehokkaampaa ja kyllä, minulla on aina tärkeää asiaa. Jos haluan vain rupatella niin pyydän kylään (sovin kyläilyn soittamalla). Jos vastausta soittoihin ei tule, niin viestin saatan laittaa illalla tai vasta parin päivän päästä, koska yleensä unohdan asian jo iltaan mennessä. On ruuhkavuodet meneillään ja elämä kiireistä aamusta iltaan.
Itse asiassa, äitini laittaa aina perään viestin "soita" ja minusta tämä on todella outo tapa :D Minulle se "vastaamaton puhelu" puhelimen ruudussa merkitsee juuri sitä, että minun on soitettava ko. henkilölle. En tarvitse siihen erikseen kehoitusta! Enkä myöskään kykene soittamaan takaisin yhtään nopeammin, vaikka laitat perään tekstiviestin.
N30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan valtapeliä tämäkin. Kun puheluun ei vastata, se on merkki siitä, että "et ole niin tärkeä", en viitsi vastata/puhua sinun kanssasi. Eri asia tietysti ihmiset, jotka työn takia eivät voi pitää puhelinta päällä.
En pidä kauaa tuttavapiirissä ihmisiä, jotka eivät vastaa puhelimeen ilman hyvää syytä, eivätkä soita takaisin. Minulla ei ole tapana jaaritella, soittaa turhan takia. Soitan, koska asiani voi olla monitahoinen/monimutkainen, vaatii vastausta heti. Se asia hoidetaan heti, eikä kymmenellä viestillä....
Kun puhut puhelimeen, voit myös katsoa eteesi, etkä kävele päin ihmisiä, tai auton alle....ärsyttää nämä näpyttelijät, jotka kävelevät päin ihmisiä jalkakäytävällä :(
Väärin. Puheluun ei vastata, koska ollaan esim. töissä, kaupassa, junassa, kahvilassa, vaihtamassa lapsen vaippaa, ruokapöydässä tai muussa paikalla, missä olisi hankalaa ja/tai epäkohteliasta alkaa kälättää puhelimeen. Tai sitten ei vaan kuulla puhelimen soittoa. En ymmärrä yhtään, miten joidenkin ihmisten mielestä kaikkien pitäisi vaan lopettaa mitä ovat tekemässä, kun tämä herra ja hidalgo soittaa ja haluaa puhua. Ihan sama mitä olet tekemässä, vastata pitää. Paljon kohteliaampaa on laittaa viestiä, johon toinen voi vastata kun on hyvä hetki.
Vielä hankalampi on vastata tekstariin vaippaa vaihtaessa.
Minä koen epäkohteliaiksi tekstarit, joihin vaaditaan vastausta. Jos haluavat vastauksen niin soittakoot, niin pystyy vastaamaan samalla kertaa ja kysyjän laskuun. Siinä vaiheessa kun kädet olisivat vapaina näpytellä puhelinta, en ehkä muista enää koko asiaa. Turhaudun puhelimen näpyttelyyn, jos pitää kirjoittaa pitemmin kuin 'joo', koska näppäimistöllä on niin paljon nopeampi kirjoittaa. Opiskelijana en myöskään halunnut ylimääräisiä kuluja turhien tekstareiden lähettämisestä. Tiedotusluonteisiin asioihin 'nähdään ke klo 18.30 siellä ja siellä' ne ovat hyviä toki, niin ei tarvitse miettä, monelta se olikaan. En kyllä kaipaa erityisemmin myöskään puhelimessa jaaritteluakaan, harrastan sitä vain yhden ystävän kanssa muutaman kerran vuodessa. Jos on asiaa, voi laittaa viestejä muutenkin kuin puhelimella käytettävissä muodoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ystävä, joka ei koskaan vastaa puheluuni. Silti aina yritän ensin tavoittaa hänet soittamalla. Kun laitan viestin, hän vastaa heti. Ja hiljattain tajusin miksi hän ei vastaa puheluihin: hän tekee sitä työkseen. Taidan jatkossa vain laittaa sen viestin suoraan.
Laita ihmeessä. Meitä on monia joita puhelut ahdistavat syystä tai toisesta mutta viestiin voi vastata vaikka heti. Mulla on yksi kaveri joka ei useasta pyynnöstä huolimatta lopeta soittamista. Haluaa soittaa asian kuin asian, tyyliin "huomenna klo 12 sopii". Ja jos en vastaa, on vihainen.
Ja meitäkin on, joita viestit ja niiden kirjoittaminen ahdistavat. Taitaa olla parasta, että jokainen suhtautuu omiin tuttaviinsa lempeydellä ja itse kenenkin kummallisuuksia ja toiveita mahdollisuuksien mukaan kunnioittaen.
Eräs kaverini ei vastaa puhelimeen, mikä on tosi rasittavaa varsinkin, kun tiedän hänen olevan kova puhumaan ainakin livenä. Jos soitan, hän ei vastaa mutta laittaa heti perään viestin, että mitä asiaa? Sitten kun huomaan hänen olevan puhelimen äärellä niin yritän soittaa uudestaan, ei taaskaan vastaa, ja taas tulee perään viesti että mitä? No, eikun sitten näpyttelemään, että tuleeko se teidän Annastiina tänään meille hoitoon, moneltako tuotte, vai haetaanko me, entä haetteko te vai tuodaanko me, moneltako tuodaan, mitä tykkää syödä, mitä ei saa syödä, mitä ei saa tehdä, mitä otetaan mukaan päiväkodista, mikä se ryhmän nimi olikaan, missä säilytätte vara-avainta teille...... <-- yhtäkkiä asioiden sopimisessa onkin mennyt kolme tuntia viestitellen (työpäivän aikana viesteihin ehtii vastailla harvakseen silloin kun löytyy sopiva väli näpytellä). Tosi kätevää?
N30
Puhelimessa puhuminen on mielettömän ahdistavaa (vapaalla, töissä eri). Jos näen jonkun soittavan, niin alkaa ahdistaa niin paljon, etten yleensä vastaa. Ystäväni onneksi tietävät tämän eikä meidän piireissä ikinä ole ollutkaan tapana lörpötellä puhelimessa, vaan silloin, kun nähdään. Ei siis jutella jonninjoutavia puhelimen välityksellä, viestiä laitetaan, jos on asiaa ja kun sovitaan tapaaminen. En ole ikinä ymmärtänyt sellaista turhanpäivästä puhelimessa lörpöttelyä.
N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi harrastaa tätä. Saattaa pommittaa omituisina aikoina montakin kertaa ja heti perään tulee whatsapissa joku täysin yhdentekevä viesti esim.: "Moneltako se Pirkon neuvola oli huomenna?" tai "Minkä kokoinen jalka Pirkolla on?"vaikka olimme juuri eilen keskustelleet asiasta. Aargh.
Kaikkein raskainta tuo pommittelu yövuoron jälkeen kun yritän nukkua.
Et osaa laittaa luuriasi äänettömälle unien ajaksi?
En ole tuo jolta kysyit, mutta itselläni oli esim. viime kesänä sellainen tilanne, että eräs sukulainen oli sairaalassa huonossa kunnossa, ja piti olla jatkuvasti (yötä päivää) puhelimessa äänet päällä, jos tuleekin soitto. Yksi kaveri harrastaa jatkuvaa WhatsApp-viesteilyä, ekan yön jälkeen tajusinkin vaientaa tuon sovelluksen viestit konsanaan, etten sydän kauhusta pamppaillen herää joka jumalan minuutti ja luule että se viestin kilahdus olikin puhelu... Hän teki tätä myös muissa sovelluksissa jos en ollutkaan heti valmis vastaamaan, ja piti sit hiljentää jokaikinen sovellus normaalia puhelinta lukuunottamatta.
Otti siitä sitten itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi harrastaa tätä. Saattaa pommittaa omituisina aikoina montakin kertaa ja heti perään tulee whatsapissa joku täysin yhdentekevä viesti esim.: "Moneltako se Pirkon neuvola oli huomenna?" tai "Minkä kokoinen jalka Pirkolla on?"vaikka olimme juuri eilen keskustelleet asiasta. Aargh.
Kaikkein raskainta tuo pommittelu yövuoron jälkeen kun yritän nukkua.
Et osaa laittaa luuriasi äänettömälle unien ajaksi?
En ole tuo jolta kysyit, mutta itselläni oli esim. viime kesänä sellainen tilanne, että eräs sukulainen oli sairaalassa huonossa kunnossa, ja piti olla jatkuvasti (yötä päivää) puhelimessa äänet päällä, jos tuleekin soitto. Yksi kaveri harrastaa jatkuvaa WhatsApp-viesteilyä, ekan yön jälkeen tajusinkin vaientaa tuon sovelluksen viestit konsanaan, etten sydän kauhusta pamppaillen herää joka jumalan minuutti ja luule että se viestin kilahdus olikin puhelu... Hän teki tätä myös muissa sovelluksissa jos en ollutkaan heti valmis vastaamaan, ja piti sit hiljentää jokaikinen sovellus normaalia puhelinta lukuunottamatta.
Otti siitä sitten itseensä.
Tohon on helppo keino. Laittaa puhelimesta nettiyhteyden pois yöksi tai milloin haluaakaan, että vain puhelut ja tekstiviestit tulevat läpi. Tai tietty jotkut lähettävät tolkuttomasti tekstiviestejäkin, mutta yleensä turhimmat on noita muita viestejä.
En tiedä onko vähän ohis, mutta mulla on eräs ystävä joka asuu ulkomailla ja tykkää myös laitella about 20min pituisia ääniviestejä. Se on enimmäkseen sellaista tajunnanvirtaa, enkä viestin loputtua enää muista, mitä kaikkea hän on sanonut.
Tämä on tietysti ihan preferenssikysymys - hän ei juurikaan tykkää kirjoitella, joten nämä ääniviestit toimivat hänelle. Mutta eivät mulle! :D En tykkää edes katsella (lyhyitäkään) videoita netistä, tai kuunnella äänikirjoja, vaikka mielelläni kyllä luen pitkiäkin juttuja ja kirjoja. Olemme nyt asiasta puhuneet, ja hänelle käy ihan hyvin, että itse kirjoitan hänelle vaikka sähköpostin, johon hän sitten vastaa em. viestillä. :)
Itse aiheesta - mulla ei voi olla äänet päällä puhelimessa töissä, joten jos näen että soitto tulee, niin annan soida loppuun ja katson, laittaako perään viestiä. Jos laittaa tyyliin "olisin vaan niistä ensi kesän lennoista kysellyt," niin pistän pikaisen viestin että soitan kunhan pääsen duunista. Jos ei tule mitään viestiä ja kyseessä esim. henkilö, jolta en yleensä odottaisi soittoa, niin siirryn vaikka taukotilaan ja soitan takaisin (jos vaikka joku hätä).
Muuten kyllä kaikki viestintä hoidetaan nimenomaan tekstin välityksellä, ihan pari hassua ihmistä joiden kanssa rutiininomaisesti kälätetään myös puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi harrastaa tätä. Saattaa pommittaa omituisina aikoina montakin kertaa ja heti perään tulee whatsapissa joku täysin yhdentekevä viesti esim.: "Moneltako se Pirkon neuvola oli huomenna?" tai "Minkä kokoinen jalka Pirkolla on?"vaikka olimme juuri eilen keskustelleet asiasta. Aargh.
Kaikkein raskainta tuo pommittelu yövuoron jälkeen kun yritän nukkua.
Et osaa laittaa luuriasi äänettömälle unien ajaksi?
En ole tuo jolta kysyit, mutta itselläni oli esim. viime kesänä sellainen tilanne, että eräs sukulainen oli sairaalassa huonossa kunnossa, ja piti olla jatkuvasti (yötä päivää) puhelimessa äänet päällä, jos tuleekin soitto. Yksi kaveri harrastaa jatkuvaa WhatsApp-viesteilyä, ekan yön jälkeen tajusinkin vaientaa tuon sovelluksen viestit konsanaan, etten sydän kauhusta pamppaillen herää joka jumalan minuutti ja luule että se viestin kilahdus olikin puhelu... Hän teki tätä myös muissa sovelluksissa jos en ollutkaan heti valmis vastaamaan, ja piti sit hiljentää jokaikinen sovellus normaalia puhelinta lukuunottamatta.
Otti siitä sitten itseensä.
Monissa puhelimissa voi määritellä erikseen numerot, joista soitto tulee aina läpi, vaikka olisi mikä vaiennus päällä.
Itse rakastan sitä, kun ei tarvii olla aina "tavoitettavissa". Jos on oikeesti tärkeää asiaa, ni laittakaa viestillä, et ois tärkeet asiaa ja haluun soittaa. Moni haluaa höpötellä niitä näitä luurissa, vaik introverttina en kaipaa enää rankan työpäivän jälkeen yhden yhtä keskustelua tai sitä, et koko aika pitäs olla hollilla.
Rasittavii nää ihmiset jotka just soittaa sen 5 kertaa, sit ku vastaa ni kyselee vaa et mitä puuhaat ja mite menee. Vois luulla et jos toine haluu omaa tilaa ni vois sit laittaa viestin ja ootella rauhas vastausta.
Just näiden perhanan rimputtelijoiden takia puhelin onkin aina äänettömällä. Vastaan viesteihin kun ehdin, mut en just nyt ku sulle sopii, koska mul on yleensä joku homma kesken.