Pukeudutko tulotasosi mukaisesti?
Itse työskentelen matalapalkka-alalla, mutta menot ovat niin pienet ja elän todella nuukasti, että merkkivaatteisiin voisi helposti satsata muutaman satasen kuussa. Olen toki esteetikko ja pidän kivoista vaatteista, mutta ostan tosi vähän ja harkiten vaatteita. Muutaman merkkivaatteen omistan, mutta muuten en merkeistä tai vaatteiden ja laukkujen hintatasosta välitä.
Monet työkaverini pukeutuvat vain ja ainoastaan tasokkaisiin merkkivaatteisiin ja heillä on hienot merkkilaukkukokoelmat. Tunnen olevani vähän outolintu tässä asiassa.
Onko teille muille tärkeää, että tulotaso näkyy ulkonäössä vai onko muita "köyhäilijöitä" kuten minä?
Kommentit (134)
Vaatteistani ei voi päätellä tulotasoani eikä pankkitilini saldoa.
Vierailija kirjoitti:
En, pukeudun reippaasti alle oman tulotason. :) Mutta oikeasti minun ammatissa pukeutumisesta ei voi mitään päätellä ja aika samalla tavalla pukeudutaan kaikki pomoja lukuun ottamatta (jotka tienaavat vähemmän kuin me "duunarit").
Millä alalla pomot tienaavat vähemmän kuin duunarit?
Kalliit vaatteet voi ostaa myös halvalla.
Esim. USA:ssa outleteissa maksavat Korssin laukut muutamia kymppejä, täällä satasia.
Sama pätee muihin vaatteisiin, maksavat saman verran mitä "Prisma-vaatteet" vaikka ovat merkkivaatteita.
Myös muualla Euroopassa merkkivaatteiden hinnat edullisempia, ja valikoima laajempi.
Toki Suomestakin voi tehdä ale-löytöjä, itse olen ostanut kashmir-huiveja ym. -70% Stockmannin alesta, eli sain laatua "akryylin hinnalla".
Yksi tekijä on vaatteiden huoltaminen oikein, kalliit linttaan astut ja kuluneet kengät näyttävät halvoilta vaikka miten merkki-kengät olisivatkin.
Jäin miettimään tätä asiaa. Ja omassa elämässäni ja yhteisöissä on mielenkiintoista huomata että "matalatuloiset" tuhlaavat vaatteisiin enemmän ja tietenkin myös uraputkessa olevat pikkupomot. Muut pukeutuvat mukaviin ja ehkä jopa vähän "väljähtäneisiin vaatteisiin" (tietenkin lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia).
t. >100k asiantuntija, mies
Vierailija kirjoitti:
Hmm.
Minulla voi olla päällä samaan aikan Chaneliä, Hermestä ja H&M:ää. Mitä tämä kertoo minusta ja tulotasostani, vaikea sanoa.
ChaneliÄ? HermesTÄ? Et ole ainakaan hyvätuloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, pukeudun reippaasti alle oman tulotason. :) Mutta oikeasti minun ammatissa pukeutumisesta ei voi mitään päätellä ja aika samalla tavalla pukeudutaan kaikki pomoja lukuun ottamatta (jotka tienaavat vähemmän kuin me "duunarit").
Millä alalla pomot tienaavat vähemmän kuin duunarit?
Ei varmaan tule yllätyksenä, IT.
Pukeudun paremmin. Olen tällä hetkellä työtön, mutta mulla on vaatekaapit täynnä täysin hyväkuntoisia ja laadukkaita vaatteita, joita ostin kun kävin vielä töissä. Jos nyt tarvitsen jotain uutta ostan alennusmyynnistä tai outletmyymälästä jotain laadukasta.
Läheskään kaikki ihmiset eivät ” investoi” pukeutumiseen, vaikka varaa olisikin.
Toisille pukeutuminen ei vain yksinkertaisesti ole mitenkään tärkeää, usein mukavuus ja helppo liikkuminen menevät muodikkaan edelle.
Tiedän eräänkin naisen, joka on korkeapalkkaisessa työssä, hänellä on tuottavia sijoituksia, osakesalkkujen lisäksi sijoitusasuntoja.
Hän kulkee kaupungilla vaatteissa, joista moni päättelisi hänet köyhäksi ja syrjätyneeksi.
Mutta hän asuu upeasti, käy huippuhintaisilla luksusmatkoilla ja antaa aina kalliit lahjat läheisilleen.
Niin surullista, että ihmistä arvostetaan ja jopa kohdellaan pukeutumisen mukaan liikkeissä, virastoissa ja noin yleensäkin.
Onneksi on myös ihmisiä, jotka osaavat erottaa aina fiksun henkilön myös pukeutumisen takaa.
Pyrin pukeutumaan tyylikkäästi. En niinkään minkään tason tai varallisuuden mukaan.
Mulla on aina leggarit tai kollarit vaikka ois varaa oikeisiin vaatteisiin. Mukavuus ennen kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tosi rikkaat tyytyisivät huonolaatuisiin vaatteisiin. Kaikki rikkaat ketä tunnen puheutuvat laadukkaisiin merkkivaatteisiin. Hirveästi näkyy nuoria naisia merkkilaukkuineen, mutta usein se tulotaso ei ole korkea heillä. Itse pukeudun varallisuuteni mukaan. Kyllä ihmisistä näkee sen tason ja ennenkaikkea tyylin.
Itse asiassa ei. Hyvin moni varakas on ulkoisilta merkeiltään hyvinkin vaatimaton.
Miten määritellään merkkivaate? Itsellä paljon Esprittiä ja Desigualia, joita itse pidän normivaatteina, mutta joku taas "merkkivaatteita".
Pukeudun siististi, mutta en tulotasoni mukaan. Olisi varaa käyttää enemmän pukeutumiseen, mutta en näe sitä tärkeäksi. Töissä yleensä farkut ja t-paita, talvisin myös joskus kaulus- ja villapaita. Insinöörinä siis. Yleensä etsin sellaisia asusteita missä ei ole merkkejä tai valmistajan logoa näkyvissä.
En oo aatellu koko asiaa. Työskentelen pankissa sijoitusasiantuntijana ja oma palkka n. 3500 e kk. Säästöjä muutama kymppitonni. Vaatteeni ostan pääosin kirpparilta tai edullisista ketjuliikkeistä. Yhtään merkkivaatetta ei ole, ei kiinnosta. Näytän silti mielestäni töissä aina ihan siistiltä ja asialliselta. Sijoitan mieluummin rahani kun käytän vaatteisiin.
Lähes kaikki asiakkaani pukeutuvat melko vaatimattomasti. Ehkä siksi heillä rahaa niin paljon onkin, kun ulkoiset arvot ei ole koskaan olleet kovin tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Läheskään kaikki ihmiset eivät ” investoi” pukeutumiseen, vaikka varaa olisikin.
Toisille pukeutuminen ei vain yksinkertaisesti ole mitenkään tärkeää, usein mukavuus ja helppo liikkuminen menevät muodikkaan edelle.
Tiedän eräänkin naisen, joka on korkeapalkkaisessa työssä, hänellä on tuottavia sijoituksia, osakesalkkujen lisäksi sijoitusasuntoja.
Hän kulkee kaupungilla vaatteissa, joista moni päättelisi hänet köyhäksi ja syrjätyneeksi.
Mutta hän asuu upeasti, käy huippuhintaisilla luksusmatkoilla ja antaa aina kalliit lahjat läheisilleen.Niin surullista, että ihmistä arvostetaan ja jopa kohdellaan pukeutumisen mukaan liikkeissä, virastoissa ja noin yleensäkin.
Onneksi on myös ihmisiä, jotka osaavat erottaa aina fiksun henkilön myös pukeutumisen takaa.
Väärin. Ihmisiä kohdellaan olemuksen ja käytöksen mukaisesti. Itse saan ihan yhtä hyvää palvelua siistissä jakkupuvussa, farkuissa ja hupparissa tai kulahtaneissa piharytkyissä (toki olettaen, että kyseessä on paikka jonne voi mennä ns missä vaan vaatteissa, eli en fine dining ravintolaan vaikka mene kulahtaneesti, mutta terveyskeskukseen tai pankkiin voin mennäkin). Olennaista on käytös, miten puhuttelee ihmisiä, näkyykö arvostus jne. Anteeksipyydellen tai ylimielisesti tai pihalla olevana jos kohtaa ihmiset, varmasti saa heikompaa palvelua. Ystävällisesti ja jämptisti.
En tosiaan. Näytän kerjäläiseltä, mutta näin pysyy onnenonkijat loitolla. Minä kelpaan itselleni kerjäläisen näköisenäkin. Niin monta naista on rahan perässä ollut, että elän nyt näin, luottaa en enää pysty.
Vierailija kirjoitti:
En koskaan pukeudu tulotasoni mukaan vaan tyylikkäästi. Tyylikäs pukeutuminen EI ole kallista. Päinvastoin. Kun jättää ne loputtomat vaateshoppailut ja heräteostokset tekemättä, niin säästyy rahaa.
On parempi ostaa pieni määrä laadukkaita vaatteita, jotka istuvat hyvin ja kestävät käytössä pitkään.
Moni jankuttaa täällä kulunutta fraasia "köyhät ne vaatteilla koreilee" mutta eivät ymmärrä, miten paljon pukeutuminen OIKEASTI vaikuttaa arkipäivän elämässä, kuten työpaikalla ja elämänkumppania etsiessä. Muut ihmiset näkevät vaatteesi ja tekevät omat johtopäätöksensä sinusta. Tämä vaikuttaa siihen, miten sinua kohdellaan ja millaisia ihmisiä vedet puoleesi.
Minulle huudellaan usein seksistisiä kommentteja kun kuljen juoksutrikoissa ja toppatakissa. Mutta kun pistän päälle siistit housut ja pitkän turkin, kyllä muuttuu miesten suhtautuminen. He katsovat perääni hiljaa ja haikeasti.
Sait tuosta alapeukun. Muuten olen itse pitkälti samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
En usko, että tosi rikkaat tyytyisivät huonolaatuisiin vaatteisiin. Kaikki rikkaat ketä tunnen puheutuvat laadukkaisiin merkkivaatteisiin.
Kaikki rikkaat ketä tunnen pukeutuvat mittatilausvaatteisiin. Se nyt vaan on tyhmää ostaa ylihintaisia merkkivaatteita, jotka eivät sovi oman vartalon muotoihin. Mittatilausvaate on äärimmäistä luksusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheskään kaikki ihmiset eivät ” investoi” pukeutumiseen, vaikka varaa olisikin.
Toisille pukeutuminen ei vain yksinkertaisesti ole mitenkään tärkeää, usein mukavuus ja helppo liikkuminen menevät muodikkaan edelle.
Tiedän eräänkin naisen, joka on korkeapalkkaisessa työssä, hänellä on tuottavia sijoituksia, osakesalkkujen lisäksi sijoitusasuntoja.
Hän kulkee kaupungilla vaatteissa, joista moni päättelisi hänet köyhäksi ja syrjätyneeksi.
Mutta hän asuu upeasti, käy huippuhintaisilla luksusmatkoilla ja antaa aina kalliit lahjat läheisilleen.Niin surullista, että ihmistä arvostetaan ja jopa kohdellaan pukeutumisen mukaan liikkeissä, virastoissa ja noin yleensäkin.
Onneksi on myös ihmisiä, jotka osaavat erottaa aina fiksun henkilön myös pukeutumisen takaa.
Väärin. Ihmisiä kohdellaan olemuksen ja käytöksen mukaisesti. Itse saan ihan yhtä hyvää palvelua siistissä jakkupuvussa, farkuissa ja hupparissa tai kulahtaneissa piharytkyissä (toki olettaen, että kyseessä on paikka jonne voi mennä ns missä vaan vaatteissa, eli en fine dining ravintolaan vaikka mene kulahtaneesti, mutta terveyskeskukseen tai pankkiin voin mennäkin). Olennaista on käytös, miten puhuttelee ihmisiä, näkyykö arvostus jne. Anteeksipyydellen tai ylimielisesti tai pihalla olevana jos kohtaa ihmiset, varmasti saa heikompaa palvelua. Ystävällisesti ja jämptisti.
Se on juuri näin. Joistakin ihmisistä huokuu toisaalta se, että ovat tottuneet saamaan hyvää palvelua eivätkä tyydy vähempään mutta toisaalta myös se, että arvostaa sitä asiakaspalvelijaa, ovat ystävällisiä, kohteliaita, käyttäytyvät miellyttävästi. Tällainen ihminen saa hyvää palvelua oli asu mikä vaan.
Asiakaspalvelussa töissä siis olen.
En oikein ole enää kiinnostunut pukeutumisesta enkä jaksa shoppailla muuten kuin pakon edessä, vaikka rahaa olisi hieman ylimääräistä. Merkkilaukut ei kiinnosta, käytän reppua. Ainoastaan ulkoiluvaatteisiin tulee satsattua. Töissä on työvaatteet joten ei tarvitse niitäkään miettiä.