Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaako neuvolassa puhua parisuhde- ja jaksamisongelmista?
Ystäväni kertoi, että hän erehtyi kerran vähän rivien välistä tai sivulauseessa sanomaan jotain parisuhteensa ristiriidoista. Ja kuulemma välittömästi terveydenhoitaja alkoi tenttaamaan siitä ja sanoi, että tekee lähetteen jollekin psykologille ja perhetyöhön ja perhetyöstä ne soittaa ja tulee sitten kotiin ja että pitää nyt mennä sinne psykologille puhumaan itse. Ystäväni yritti kuulemma sanoa, että ei kiitos en tarvitse nyt sellaista apua, mutta terkka vain teki ne lähetteet ja sanoi, että molemmat nyt pitää ottaa tähän avuksi.
Itselläni on nyt vähän jaksamisongelmaa myös, koska miestä ei tunnu kiinnostavan meidän parisuhde ollenkaan. Parin viikon päästä olisi lapsen neuvola ja haluaisin vain hetken puhua asiasta jonkun kanssa ilman, että siitä seuraa mitään muuta. Joten, uskaltaako neuvolassa puhua näistä asioista vai pakottaako ne aina heti jonkun valtavan "auttamisarmeijan" kohteeksi?
Kommentit (203)
Ota ihmeessä puheeksi AP.
Voi kun minulle olisi tarjottu apua. Yritin kyllä avautua mutta hoitaja ei ottanut kuuleviin korviinsa. Sanoi toki että vain lapsi on neuvolan asiakas, jos minulla on ongelmia sopii kääntyä terveysaseman puoleen.
Terveysasemalla taas tuumasivat että kuuluu neuvolalle.
Onneksi oli hieman säästössä rahaa yksityisen psykologin käyttöön. Muutama tonttu siihen paloi mutta oli sen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku woke-ämmä, jolle menet avautumaan niin oho lähtee kakarat. Se on jämpti näin. Ne lähtee ja viedäänkin äkkiä johonkin pervon pilaamaan lastenkotiin. Itse pitäisin lärvini kiinni.
Ömh, en nyt ymmärrä millä lailla joku "woke-ämmä" saisi terveet lapset siirrettyä terveestä perheestä lastenkotiin? Ei asia nyt ihan niin mene...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku woke-ämmä, jolle menet avautumaan niin oho lähtee kakarat. Se on jämpti näin. Ne lähtee ja viedäänkin äkkiä johonkin pervon pilaamaan lastenkotiin. Itse pitäisin lärvini kiinni.
Ömh, en nyt ymmärrä millä lailla joku "woke-ämmä" saisi terveet lapset siirrettyä terveestä perheestä lastenkotiin? Ei asia nyt ihan niin mene...
Et ole ikinä ollut lasun kanssa tekemisissä? Ne voi tehdä ihan mielivaltaisia päätöksiä ilman mitään asianmukaisia perusteluita. Kun koetat asiallisesti keskustella niin saat vaan haistattelut takaisin. Siellä on ihan oikeasti töissä ihan mielenvikaisia tyyppejä joihin et halua törmätä - on toki fiksujakin, mutta sitä et voi etukäteen tietää kenen kanssa joudut tekemisiin.
Ei tänä päivänä kannata puhua yhtään mistään, muuten on lasu perässä pillit vinkuen. Hymyilet vaikka pää halkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ota ihmeessä puheeksi AP.
Voi kun minulle olisi tarjottu apua. Yritin kyllä avautua mutta hoitaja ei ottanut kuuleviin korviinsa. Sanoi toki että vain lapsi on neuvolan asiakas, jos minulla on ongelmia sopii kääntyä terveysaseman puoleen.
Terveysasemalla taas tuumasivat että kuuluu neuvolalle.
Onneksi oli hieman säästössä rahaa yksityisen psykologin käyttöön. Muutama tonttu siihen paloi mutta oli sen arvoista.
Meille taas sanottiin pikkupaikkakunnalla että sinnitelkää yhdessä lapsen takia. Millä vuosisadalla oikein elämme?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voit kertoa kunhan ymmärrät ettei neuvolatäti ole sinun puolellasi vaan sen teidän lapsen puolella. Jos miehesi on vetänyt sinua turpaan, niin täti ajattelee sitä asiaa lapsen edun kannalta, ja olet hänen silmissään ihan yhtä syyllinen, kuin se turpaan vetänyt miehesi.
Ei ole vetänyt turpaan. Mutta mitä siellä sitten hyödyttää mitään puhua, jos se noin on, että se ei ole ns. puolueeton vaan kaikessa lapsen puolella? Tietenkin lapsen etu on tärkein minullekin, mutta jos ei voi edes puhua niin, että joku on lapsen puolustustyyppinä siinä niin hmm.. Ap
No mitä sinä kuvittelet? Se on lasten neuvola ja terkalla on lain velvoite tehdä heti lasu jos vähänkään huolestuu lapsesta.
Miksi siellä sitten tehdään niitä parisuhdekyselyjä ja voimavarakyselyjä ja seinällä lukee lapussa "täällä saa puhua seksistä"? Onko niiden ainoa päämäärä urkkia että onko jotain, joka uhkaa lasta? Ap
ON!
Eli ne on käytännössä vain lastensuojelun kätyreitä?
Jess.
Mistähän voisin sitten saada asiallista ja luotettavaa apua tästä parisuhteestani puhumiseen? Ap
Ainakin seurakuntien perheasiainneuvottelukeskuksiin voi (ainakin täällä) mennä puhumaan parisuhteesta myös ilman puolisoa. Luulisin, että kunnallisellakin puolella onnistuu jossain, mutta ei noissa seurakuntienkaan ylläpitämissä ole mitenkään uskonto mukana, jos ei itse halua nostaa esiin jotain sellaista aihetta. Varmaan se neuvolapsykologikin on ihan hyvä tällaiseen. Kysy neuvolasta, mitä kautta voi saada lapselle hoitajan, jos menee johonkin tollaisiin! Lapsiperheiden kotipalvelusta olen joskus saanut hoitajan lapselle terapiakäyntini ajaksi. Mutta nykyään varmasti onnistuu joka paikassa myös etänä joten ajoittamalla vaikka lapsen päiväunien ajaksi voisi hoitua helposti kotona?
Huostaanotto on lähellä, jos neuvolassa alkaa voivottelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku woke-ämmä, jolle menet avautumaan niin oho lähtee kakarat. Se on jämpti näin. Ne lähtee ja viedäänkin äkkiä johonkin pervon pilaamaan lastenkotiin. Itse pitäisin lärvini kiinni.
Ömh, en nyt ymmärrä millä lailla joku "woke-ämmä" saisi terveet lapset siirrettyä terveestä perheestä lastenkotiin? Ei asia nyt ihan niin mene...
Et ole ikinä ollut lasun kanssa tekemisissä? Ne voi tehdä ihan mielivaltaisia päätöksiä ilman mitään asianmukaisia perusteluita. Kun koetat asiallisesti keskustella niin saat vaan haistattelut takaisin. Siellä on ihan oikeasti töissä ihan mielenvikaisia tyyppejä joihin et halua törmätä - on toki fiksujakin, mutta sitä et voi etukäteen tietää kenen kanssa joudut tekemisiin.
En ole törmännyt tuollaisiin kokemuksiin kyllä ennen. Uskon kyllä sinua siinä että mielenvikaisiakin henkilöitä on töissä sosiaalitoimistossa, mutta hekään eivät voi rikkoa lakia. Huolimattomuutta esiintyy varmasti jonkinverran ja varmaankin myös ylireagointia, mutta suhtaudun varauksella siihen että kukaan sosiaalityöntekijä pystyisi keksimään tuulesta temmattuja juttuja perheestä sillä ne pitää pystyä perustelemaan.
Sen sijaan jos perheellä on paljon asiakkuuksia sekä sosiaalihuollossa, vanhemmilla rikosrekisteriä ja lapsi oireilee pahasti koulussa on hyvin todennäköistä että perhe tarvitsee tukitoimia, vaikkeivät vanhemmat näin kokisi.
Laitan alle linkin lastensuojelulakiin, ja jos koet että viranomainen on selkeästi rikkonut sitä ja pystyt osoittamaan sen toteen voit tehdä asiasta rikosilmoituksen:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1
Vierailija kirjoitti:
Hmm...
Esikoisen aikana joskus puhuin ja sain siitä aiheesta hyvän keskustelun aikaiseksi mistä oli hyötyä, paljon hyviä vinkkejä. Ja seuraavillakin kerroilla aina käytiin vähän läpi näitä asioita. Positiivinen kokemus.
Muutettiin muualle ja sain toisen lapsen. Uudelle neuvolan tädille sitten kerran avauduin vähän samanlaisista asioista kuin ekallekin neuvolan tädille. Niin tää uusi neuvolan täti oli mulle mielenkielin ja jakoi neuvoja, ihan ok kokemus sinällään. Mutta hänpä oli tehnyt lasun ja vääristellyt ihan kaikkea sanomaani. Oli sen verran väritettyä juttuja että lasu käyntejä oli useampi ennen kuin lasu uskoi ettei meillä mitään ihmeellistä ole elämässä.
Samanlainen kokemus minullakin. Yhdelle terkkarille juttelin parisuhdeongelmista ja jaksamisongelmista, olo helpotti jo ihan sillä että terkkari kuunteli. Terkka antoi vielä yhteistiedot psykologille ja seurakunnan pariterapiaan. Harkitsin molempia, mutta lopulta ongelmat ratkesivat itsestään. Seuraavassa raskaudessa eri kaupungissa taas puhuin parisuhteeni ongelmista ja jaksamisongelmista kun niitä terkka kysyi. Lasun se terkka meni minusta sitten tekemään. Eli ihan sattumaa tuleeko turhaa "pakkoauttamista" vai ei.
Itse en enää jatkossa neuvolassa puhu mitään ylimääräistä, neovolantäti katsokoon lapsen terveysjutut, turha puhua muusta kun se saattaa johtaa vaikeuksiin ja turhiin kotikäynteihin ja palavereihin, jotka vievät jaksamista entisestään ja ovat myös nöyryyttäviä ja ahdistavia kokemuksia. Ei se lasu auta mitään, tädit vain tulevat kyttäämään ja epäilemään kaikkea sanomaasi. Niin ja lopulta lasu tädit totesi, että ei ole jatkotoimenpiteille tarvetta, mutta puolivuotta heidän piti minun tilannetta seurailla ja kytätä, mikä ei ongelmiani kyllä auttanut yhtään, jaksamisongelma oikeastaan vain pahentui. Naurettavaa touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laitan alle linkin lastensuojelulakiin, ja jos koet että viranomainen on selkeästi rikkonut sitä ja pystyt osoittamaan sen toteen voit tehdä asiasta rikosilmoituksen:
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1
Kaikki lain rikkomiset ei suinkaan ole rikoksia. Vain ne, joissa rikotaan rikoslakia. Joku virkarikos saattaisi toki olla, mutta jaksaako ihminen, joka alunperinkin halusi vain elää elämäänsä rahassa eikä tuhlata aikaansa lasun kanssa asioimiseen, lähteä vääntämään vielä jostain rikosasiasta. Olen ollut lasun kanssa tekemisissä ja päässyt onneksi muutamassa kuukaudessa siitä eroon, mutta ehdin saada ihan tarpeeksi asiatonta kohtelua ja väläytettiin myös lapsen kiireellistä sijoitusta. Jos olisi lapsi viety, olisin tietenkin mennyt kaikki mahdolliset oikeusreitit, mutta kun pääsimme lasusta eroon ilman sen kummempia vahinkoja perheelle kuin vanhempien tolkuton stressi ja uupumus (joka tietenkin heijastui myös lapsiin), olen vain yrittänyt toipua parhaani mukaan traumasta ja unohtaa koko lasun. Nyt siitä on on jo muutama vuosi enkä enää saa ahdistuskohtausta pelkästään siitä, että näen lehden otsikossa sanan lastensuojelu. Periaatteessa siis oikein mielelläni tekisin vaikka mitä oikaisupyyntöjä kirjauksiin, valituksia sinne ja tänne ja vaikka rikosilmoituksiakin, mutta sellainen vain pitkittäisi tilanteen aiheuttamaa ahdistusta.
Miettisin ensin ihan kaikki muut avautumispaikat kuin neuvola. Siellä kun se lukee sitten papereissa, että äippä on väsynyt, itkuinen ja masentunut niin se seuraa sitten hamaan tappiin asti niissä papereissa ja siitä kysellään siinä vaiheessa kun exmies tekee lasuja ja hakee vtttuillakseen yksinhuoltajuutta.
Mitään tollasia ylimääräisiä merkintöjä ei kannata neuvolapapruihin hankkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ap teillä on ongelmia perheessä, ei ne mihinkään lähde niitä ongelmia piilottelemalla. Mitä pidempään asioiden antaa olla, sitä suuremmiksi ne paisuu. Lapset ovat herkkiä ja vaistoavat kaiken. Imevät itseensä asiat ja alkavat sitten oireilla.
Puhu ja kerro. Saat apua, kun uskallat sitä pyytää. Joskus pelkkä puhuminen auttaa. Silloin on uskaltanut myöntää itselleen, että on ongelma.Tavalla tai toisella lapset alkavat oireilla perheissä, joissa on ongelmia. Ennemmin tai myöhemmin. Parempi ennen kuin myöhemmin.
Olet hyvä vanhempi, kun uskallat puhua asioista. Joillekin vanhemmille se oma sädekehä on tärkeämpi, kuin lasten hyvinvointi.
Aivan totta, jos ongelmia on, niistä kannattaa puhua. Se tässä vain on, että onko lastensuojeluilmoituksen tekeminen oikea ratkaisu kaikkiin ongelmiin?
Esimerkiksi ap:n tilanteessa olisi hyvä puhua neuvola tädin kanssa joka varmaan antaisi ap:lle yhteystiedot neuvolapsykologille ja kenties myös pariterapiaan. Nämä ovat hyviä ratkaisuja.
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei ole hyvä ratkaisu. Terveydenhuoltohenkilökunnalle on mainostettu, että lasu kannattaa tehdä matalalla kynnyksellä, mikä on todella huono neuvo.
Lastensuojelu on todella järeä keino ja työntekijät monesti epäasiallisia ja asiakkaiksi joutuneilla ei monesti ole tietoa oikeuksistaan, eikä asiakkailla ole lasurumban jälkeen myöskään jaksamista valittaa epäasiallisesta ja lainvastaisistakin toimenpiteistä. Kun lasusta on päässyt eroon, niin sitä on vain helpottunut ja yrittää vain unohtaa kaiken kokemansa paskan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Ymmärrän sinua niin hyvin. En aikanaan kertonut omasta uupumisestani neuvolassa ja hyvä niin. Neljännen lapsen synnyttyä olin kovilla. Mies alkoholisoitui vuosien ajan. Vauva valvotti. Palasin nopeasti työhön. Koitin kuitenkin sinnitellä enkä halunnut järjestelmään kirjausta masennuksesta tms.
Kymmenisen vuotta kului sitten erosimme.
Kova elämänkoulu.
Sinulle sanoisin että ole rohkea kuulemaan omaa sydäntäsi. Jos mies ulkoistaa itsensä perheestä joko addiktion tai välinpitämättömyyden vuoksi, olet tilanteessa jossa omalla elämälläsi on kuitenkin merkitystä. Olet tärkeä. Muista se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsen terveydessä ei ole mitään huolta, kannattaa neuvolassa olla vaan tosi iloinen, onnellinen ja pirteä.
Vierailija kirjoitti:
Ei neuvolassa kukaan puhu ongelmistaan, ellei nimenomaan halua niihin apua. Voisitko puhua jollekin muulle, jos et kaipaa auttamisarmeijaa.
Aivan järkyttäviä kommentteja nämä. Jos aloittajan jaksamisongelma syvenee pahasti kommenttisi noudattamisen johdosta, otatko vastuun? Niin. Etpä tietenkään. Kotisohvalta vain huutelet.
Ihan missä muualla ennemmin kannattaa aloittaa keskustelu tuosta, mutta ei neuvolassa.
Heillä on ohjeistus muutenkin seurata ja poimia merkkejä ongelmista.
Niitä keksitään muutenkin ihan tyhjästä.
Jos itse niistä vihjaatkaan, et pysty sitä koneistoa johon joudut, pysäyttämään.
Saat lisäksi uusia, isompia ongelmia.
Olin samassa tilanteessa yli 20 vuotta sitten. Leimaannuin neuvolassa, pienellä kylällä juttu levisi kylille. Synnytyksen jälkeen odotti psykologi ja sossu.
Sossut alkoivat kulkea meillä kotona vain paikkakunnan vaihdolla päästiin näistä erilleen.
Anteeksi vaan, mutta ei ne teidän parisuhdeongelmat kuulut lapsen terveydenhoitajalle.
En muista oonko aiemmin kirjoittanut tähän ketjuun, mutta olen tänä vuonna kertonut neuvolassa että olen todella väsynyt ja hermostunut. Eipä neuvolassa tehty muuta kuin ohjattiin psyk sh:lle ja sieltä pääsin psykologille. Oli onni että kerroin ja sain apua. En edelleenkään kyllä jaksa ja edelleen ole väsynyt mutta ainakin pyörä on laitettu pyörimään, saan avautua jollekin ja ehkä joku päivä asiat on paremmalla tolalla.
Ei noihin kehtaa pienellä paikkakunnalla mennä. Leima ottassa.