Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaako neuvolassa puhua parisuhde- ja jaksamisongelmista?
Ystäväni kertoi, että hän erehtyi kerran vähän rivien välistä tai sivulauseessa sanomaan jotain parisuhteensa ristiriidoista. Ja kuulemma välittömästi terveydenhoitaja alkoi tenttaamaan siitä ja sanoi, että tekee lähetteen jollekin psykologille ja perhetyöhön ja perhetyöstä ne soittaa ja tulee sitten kotiin ja että pitää nyt mennä sinne psykologille puhumaan itse. Ystäväni yritti kuulemma sanoa, että ei kiitos en tarvitse nyt sellaista apua, mutta terkka vain teki ne lähetteet ja sanoi, että molemmat nyt pitää ottaa tähän avuksi.
Itselläni on nyt vähän jaksamisongelmaa myös, koska miestä ei tunnu kiinnostavan meidän parisuhde ollenkaan. Parin viikon päästä olisi lapsen neuvola ja haluaisin vain hetken puhua asiasta jonkun kanssa ilman, että siitä seuraa mitään muuta. Joten, uskaltaako neuvolassa puhua näistä asioista vai pakottaako ne aina heti jonkun valtavan "auttamisarmeijan" kohteeksi?
Kommentit (203)
En lukenut kaikkia kommentteja.minusta voit puhua miehellesi ihan suoraan,välttelemättä kipupisteitä.kerrot vain kuinka haluat häntä ja haluat viettää aikaa hänen kanssaan.kerrot että on ikävä.
Jos tämä ei muuta mitään miehessäsi,sitten voit kertoa kuinka pahalta ja loukkaavalta sinusta tuntuu välinpitämättömyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä huomannut, että jos neuvolassa kertoo olevansa väsynyt muun lätinän ohessa, niin heti selvitetään turvaverkot. Ja kun niitä on vähän, niin pitää jotenkin todistella itseään.
Minulle on itsestäänselvää, että kun tulee vauva, niin valvotaan ja väsyttää. Kas kummaa. Yleensä väsymys on sallittua, jos sairastuu, jää auton alle yms. Mutta vauvan kohdalla ei saa olla hetkellisesti väsynyt.
Onneksi ollaan jo hiukan iällä ja töissä/toimihenkilöitä, niin vaikeampi lykätä sinne nuori sossuperhe- kategoriaan.
Tämä on niin totta. Ei uskaltanut sanoa, että väsyttää, kun vauva herää kahden tunnin välein. Ne turvaverkot. No mistäs sellaiset tempaiset, kun minun isä oli kuollut ja äiti asui kaukana. Miehen isä oli luikkinut karkuun jo miehen ollessa pieni ja äidillä krooninen sairaus (mihin kuolikin alle 60 vuotiaana). Sisarukset asui satojen kilometrien päässä. Joten silmä kirkkaana selitin, että elämäni voimissa olen ja saan nukkua hyvin ja ei tippaakaan väsytä.
Eli normaali väsymyksestä tehtiin ongelma. Totta ihmeessä pieni vauva heräilee öisin ja ei sille nyt olisi edes iso mummolauma pystynyt mitään tekemään.
No mitä saavutit kun teit kaiken itse? Minä kerroin että olin väsynyt kun lapsi ei vielä 8kk nukkunut kunnolla ja sain apua. Perhetyöntekijä tuli käymään, juteltiin unikoulusta, saimme ohjeet ja uskallusta tehdä se vaikka rankkaa oli. Lisäksi kuukauden verran tuli kerran viikossa 3h perhetyöntekijä joka oli lapsen kanssa jolloin pystyin tekemään mitä halusin ja ladata akkuja. (tuo 1krt /vko oli maksullista mutta halpaa siihen verrattuna että jaksoin taas) Mies yrittäjänä ja tuli kotiin aina vasta 18 jälkeen.
Eli todellakin kannattaa pyytää apua, jos ei ole tukiverkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä huomannut, että jos neuvolassa kertoo olevansa väsynyt muun lätinän ohessa, niin heti selvitetään turvaverkot. Ja kun niitä on vähän, niin pitää jotenkin todistella itseään.
Minulle on itsestäänselvää, että kun tulee vauva, niin valvotaan ja väsyttää. Kas kummaa. Yleensä väsymys on sallittua, jos sairastuu, jää auton alle yms. Mutta vauvan kohdalla ei saa olla hetkellisesti väsynyt.
Onneksi ollaan jo hiukan iällä ja töissä/toimihenkilöitä, niin vaikeampi lykätä sinne nuori sossuperhe- kategoriaan.
Tämä on niin totta. Ei uskaltanut sanoa, että väsyttää, kun vauva herää kahden tunnin välein. Ne turvaverkot. No mistäs sellaiset tempaiset, kun minun isä oli kuollut ja äiti asui kaukana. Miehen isä oli luikkinut karkuun jo miehen ollessa pieni ja äidillä krooninen sairaus (mihin kuolikin alle 60 vuotiaana). Sisarukset asui satojen kilometrien päässä. Joten silmä kirkkaana selitin, että elämäni voimissa olen ja saan nukkua hyvin ja ei tippaakaan väsytä.
Eli normaali väsymyksestä tehtiin ongelma. Totta ihmeessä pieni vauva heräilee öisin ja ei sille nyt olisi edes iso mummolauma pystynyt mitään tekemään.
No mitä saavutit kun teit kaiken itse? Minä kerroin että olin väsynyt kun lapsi ei vielä 8kk nukkunut kunnolla ja sain apua. Perhetyöntekijä tuli käymään, juteltiin unikoulusta, saimme ohjeet ja uskallusta tehdä se vaikka rankkaa oli. Lisäksi kuukauden verran tuli kerran viikossa 3h perhetyöntekijä joka oli lapsen kanssa jolloin pystyin tekemään mitä halusin ja ladata akkuja. (tuo 1krt /vko oli maksullista mutta halpaa siihen verrattuna että jaksoin taas) Mies yrittäjänä ja tuli kotiin aina vasta 18 jälkeen.
Eli todellakin kannattaa pyytää apua, jos ei ole tukiverkkoja.
Joo paitsi sitä ei kaikkialla saa. Ollan tukiverkottomi eli isovanhemmat ei mitenkään elämässä mukana eikä muuta suku ole. Ollaan jokunen kerta oltu pahassa tilanteessa mutta meidän kunta ei anna apu. Koska perhetyö on vain lasu asiakkaille ja emme ole sellaisi. Lapsieperheeb kotipalvelu on lakisääteinen joo mutta kunnat rikkoo lakia. Tässä kunnassa päätettiin (kunnanvaltuusto) että se lapsiperheiden määräraha kotiapua varten annetaan VANHUSTEN kotipalveluun.
Piti ostaa yksityiseltä apu 45e tunti, laskekaas huviksenne mitä viikko eli 40h apua maksoi. Toki se kunnan apukin maksaa mutta tyyliin 8 e tunti.
Tukiverkoton ei kyllä saa yhtään mitään apua neuvolasta. Ei siis edes pahassa hädässä tai akuutissa tilanteessa, ei sairastuessa eikä uupuessa. Ehkä RIKKAISSA kaupungeissa saa mutta oma suuren kaupungin ympäryskunta köyhäilee kaikessa. Lapsiperheen kotiapu on ainostaan lastensuojelun käyttöön ja ns normaalien perheiden apu on leikki-apua. Eli sitä ei ole olemassa. Se on kirjattu näin: ”lapsiperheille kotiapua voidaan harkinnan mukaan myöntää vanhuspalvelun kotiavun resursseista jos siellä on ylimääräistä resurssia vapaana”. Arvatkaapa onko koskaan...
Mulla ei omat tai miehen vanhemmat auta vaikka talo palais alta tai olis elämän ja kuoleman hätä, tää on ihan kiveen hakattu ihme periaate että ”missään emme auta vaikka mikä tulis”. Siksipä mun ainoa tukiverkko on jemmatili jossa aina parituhatta euroa jemmattu lastenhoitoon yksityiseltä kotipalveufirmalta. Hädän hetkellä vanhemmat ei auta, suku ei auta, eikä yhteiskunta auta. Vain itse voi auttaa itseään.
Miksi puhuisit? Eihän.siellä ole mitään ammattilaisia ja niin äitiys kuin lastenneuvolakin on olemassa vain lapsen mittaamista ja tarkkailua varten. Kaikki muu on vain tyhjää puhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ymmärrä miksi se psykologille lähetteen saaminen on huono juttu? Se, että puhut asiasta tarkoittaa ehkä neuvolan tädin mielestä sitä, että sinua olisi hyvä auttaa tai vähintään kertoa miten saat apua ennen kuin tilanne pahenee. Neuvolan nainen ei henkilökohtaisesti pysty sinua auttamaan eikä ole siinä roolissa, joten lähete psykologille lienee hyvä juttu?
Ei kaikki halua puhua sen enempää kuin vain pienen hetken esim. vartin ja se riittäisi. Ei se ole kivaa, että jos suunsa kerran aukaisee niin terkka pakottaa psykologille JA perhetyön tulemaan kotiin.
Eikö sitten voi puhua kaverille, perheenjäsenelle tai muulle tuttavalle, jos ei oikeasti haluakaan mitään apua neuvolasta? Miksi juuri siellä täytyy asiasta puhua?
Koska mistä asioista ei kavereille haluta puhua ja neuvolatöti on sopivan neutraali, ja myös kyselee niistä asioista, jaksamisesta. Yleensähän puhuminen helpottaa, kuuntelu ja jokin pieni neuvo tai kannustus vaikka päälle.
Kyllä se vaan niin on, että jos on lapsia, sanojaan saa aika lailla terveydenhuollossa varoa. Toiset työntekijät tekee niin helposti lasuja, eikä niistä aina seuraa pelkästään ystävällismieleistä kahvittelua, vaan sieltä painetaan heti päälle, että "tässä perheessä on lasten asiat katastrofaalisessa tilassa", vaikkei niin olekaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Hänkin käytännössä arvioi lasun tarvetta.
Aika jännä, kun lasten vanhempia syynätään vaanitaan ja kuvitellaan sillä tavalla lasten saavan suojelua. Huonostivoivia ja stressaantuneita vanhempia niin tehdään, sekö on lapsen etu?
Riippuu paikkakunnasta. Jos todella haluat apua niin sitten kyllä, mutta todennäköisesti saat lähetteet ties minne ja aletaan epäillä kykyänne vanhempina jne..
itse olisin hiljaa ellei ole pakottava avun tarve, koska silloinhan nuo psykologit ym tulevat tarpeeseen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ns. normaalille perheelle, jolla ei ole mitään ongelmia missään asiassa, ainoa oikea tapa asioida neuvolassa on hoitaa pakolliset käynnit pois ja pysyä muuten niin loitolla kuin mahdollista. Kaikkiin kysymyksiin kannattaa vastata mielellään yhdellä sanalla (ei, kyllä) ja sitten äkkiä ulos. Yksikin väärä sana, ja kyllä se kuulustelu alkaa. Onneksi on lapset jo niin paljon isompia, ettei tarvitse enää käydä siellä.
Aika paljon näkyy tämän kaltaisia viestejä. Eikö ihmiset tosiaan enää luota neuvolajärjestelmään? Ainutlaatuinen maailmassa. Heidän tehtävä on auttaa lapsia ja perheitä, ei kuulustella tai kytätä. Suu kannattaa avata mieltä askarruttavista asioista eikä pelätä mitään lasuja, jos äitiä vähän väsyttää tai on ongelmia parisuhteessa, ei siitä vielä lasua tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. normaalille perheelle, jolla ei ole mitään ongelmia missään asiassa, ainoa oikea tapa asioida neuvolassa on hoitaa pakolliset käynnit pois ja pysyä muuten niin loitolla kuin mahdollista. Kaikkiin kysymyksiin kannattaa vastata mielellään yhdellä sanalla (ei, kyllä) ja sitten äkkiä ulos. Yksikin väärä sana, ja kyllä se kuulustelu alkaa. Onneksi on lapset jo niin paljon isompia, ettei tarvitse enää käydä siellä.
Aika paljon näkyy tämän kaltaisia viestejä. Eikö ihmiset tosiaan enää luota neuvolajärjestelmään? Ainutlaatuinen maailmassa. Heidän tehtävä on auttaa lapsia ja perheitä, ei kuulustella tai kytätä. Suu kannattaa avata mieltä askarruttavista asioista eikä pelätä mitään lasuja, jos äitiä vähän väsyttää tai on ongelmia parisuhteessa, ei siitä vielä lasua tehdä.
Ei ole neuvolan tehtävä auttaa aikuisia. Vaan niitä LAPSIA. Aikuisia haastetellaan vain siksi että arvioidaan lasun tarve.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ns. normaalille perheelle, jolla ei ole mitään ongelmia missään asiassa, ainoa oikea tapa asioida neuvolassa on hoitaa pakolliset käynnit pois ja pysyä muuten niin loitolla kuin mahdollista. Kaikkiin kysymyksiin kannattaa vastata mielellään yhdellä sanalla (ei, kyllä) ja sitten äkkiä ulos. Yksikin väärä sana, ja kyllä se kuulustelu alkaa. Onneksi on lapset jo niin paljon isompia, ettei tarvitse enää käydä siellä.
Aika paljon näkyy tämän kaltaisia viestejä. Eikö ihmiset tosiaan enää luota neuvolajärjestelmään? Ainutlaatuinen maailmassa. Heidän tehtävä on auttaa lapsia ja perheitä, ei kuulustella tai kytätä. Suu kannattaa avata mieltä askarruttavista asioista eikä pelätä mitään lasuja, jos äitiä vähän väsyttää tai on ongelmia parisuhteessa, ei siitä vielä lasua tehdä.
Ei ole neuvolan tehtävä auttaa aikuisia. Vaan niitä LAPSIA. Aikuisia haastetellaan vain siksi että arvioidaan lasun tarve.
Kun vanhempia autetaan, autetaan niitä lapsiakin.
Ihme vainoharhaista väkeä kirjoittelee täällä, tai sitten näihin keskusteluihin kirjoittelee kärkkäästi ne jotka oikeasti ovatkin syynin tarpeessa jotta lapsilla olisi asiat paremmin kuin ilman muiden ihmisten asiaan puuttumista.
Pääkaupunkiseudulla ainakin luotan että kunta/kaupungin kannattaa auttaa ennenkuin lasuun joudutaan, huostaanotto maksaa tuhottomasti.
En ikinä puhuisi. Vain jos ongelmat ovat niin ylitsepääsemättömiä, että mikä tahansa apu, ehkä myös lasu, on tervetullut. Hae tutuilta ja ystäviltä vertaistukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, neuvola ei toimi tuolla periaatteella, että kunhan vain kerran purat vaikeuksia. Ne kirjataan aina ylös, kun ne ajatellaan psykologille tms. kuuluvaksi, riippumatta siitä jutteletko asiasta enempää vai et. Jos myöhemmin tulee esim. ero ja erimielisyyttä lasten huollosta, neuvola antaa sosiaaliviranomaisille tiedon - ja voi itsekin mielivaltaisesti arvioida sinua sen perusteella. muista, että Suomessa vaikeudet ovat "kiellettyjä". Ongelmien selvittäminen ajoissa on viisaan ihmisen teko. Mutta harkitse tarkkaan, kenen kanssa sen teet. Tekemällä sen neuvolassa, sotket kuvioon potentiaalisesti koko perheesi. Siitähän on tietysti kyse, perhe-elämästäsi! Mutta sitä voi muuallakin selvittää. Neuvolatäti EI ole parisuhdeterapeutti.
Tiedättekö sen neuvolan kyselylomakkeen, jossa tiedustellaan puolison alkoholinkäyttöä, omaa nukkumista jen? Älkää hyvät ihmiset suostuko siihen, PAITSI jos ette osaa itse lainkaan arvioida itseänne... ja suostutte antamaan mahdollisesti "kirjallisen todistuksen masennusoireesta". Jos esim. merkkaat että suutut joskus tietämättä heti syytä, se on "masennusoire". Ja neuvolatädillä on täysi valtuus antaa luonteestasi oma mielipiteensä, mikäli joku sosiaaliviranomainen sitä häneltä joskus kysyy. Tietoa voidaan käyttää sinua vastaan - korjaan, lapsen eduksi - vuosienkin päästä. Jutelkaa, vaikka neuvolassa, se on järkevää - kunhan tiedostatte, että siellä ei mielellään jätetä ongelmia kesken. "Kertoi vaikeuksista, mutta ei halua korjata niitä" ei ehkä ole yhden ilmaisen purkautumisen arvoista? Tai sitten on. Pääasia, että tunnet systeemin ja tiedät mitä olet tekemässä.
Miksi jotkut väittää, ettei siitä voida tehdä lasua, jos kertoo neuvolassa ettei jaksa tai parisuhteessa menee huonosti? Se on selvää, että sitten tehdään, jos on kyse väkivaltaisesta suhteesta tai jaksamisen takia lapsi on heitteillä, mutta kun niitä lasuja on tehty myös ihan pikkujuttujen takia. Eihän siitä lasusta välttämättä mitään kummempaa seuraa, mutta joskus taas joutuu pitkäänkin seurantaan, vaikka kaikki on hyvin.
Muistakaa myös, että neuvola on vapaaehtoinen. Sen tarkoitus on vain olla avuksi, perheen omilla ehdoilla.
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa myös, että neuvola on vapaaehtoinen. Sen tarkoitus on vain olla avuksi, perheen omilla ehdoilla.
Niin on. Tiettyä raskausviikkoa ennen on käytävä jossakin näytillä esim yksityislääkärillä jotta saa oikeuden äitiysavustukseen ja äitiyspäivärahaan ja synnytyksen jälkeen on käytåvä tiettyyn viikkomäärään mennessä.esim.yksityislääkärillä jotta saa äitiysrahakauden jälkeen vanhempainrahan. Kaikki muu on vapaaehtoista ja myös lasta voi käyttåä mittauksissa yms yksityisellä.
Toivottavasti AP osaat lukea rivien välistä ja ymmärrät, että huomattava osa sinulle täällä vastanneista ovat provoja.
Tietenkin puhuminen Neuvolassa kannattaa. Ei lastensuojeluilmoituksia tehdä ilman todellista uhkaa. Jokainen terveydenalan ammattialainen (myös Neuvolan tädit) ymmärtävät, että riidat ja ylämäet ym.kuuluvat parisuhteeseen.
Huonompi asia on se, ettet puhu. Niin sinulle, lapsellesi, miehellesi kuin parisuhteellesi.
Joten avaudu rohkeasti.
Tämä on niin totta. Ei uskaltanut sanoa, että väsyttää, kun vauva herää kahden tunnin välein. Ne turvaverkot. No mistäs sellaiset tempaiset, kun minun isä oli kuollut ja äiti asui kaukana. Miehen isä oli luikkinut karkuun jo miehen ollessa pieni ja äidillä krooninen sairaus (mihin kuolikin alle 60 vuotiaana). Sisarukset asui satojen kilometrien päässä. Joten silmä kirkkaana selitin, että elämäni voimissa olen ja saan nukkua hyvin ja ei tippaakaan väsytä.
Eli normaali väsymyksestä tehtiin ongelma. Totta ihmeessä pieni vauva heräilee öisin ja ei sille nyt olisi edes iso mummolauma pystynyt mitään tekemään.