Anna mun kaikki kestää, kliseet jouluavustuksia hakevista pitää sittenkin paikkaansa!
Tällä palstalla näkee aina näitä aloituksia rahaa ja avustuksia krokotiilinkyyneleet silmissä kerjäävistä naisista, joilla kuitenkin varaa ripsipidennyksiin, tatuointeihin ja kynsihuoltoihin. Olen aina pitänyt tarinoita vahvasti liioiteltuina. Kunnes!
Törmäsin erääseen tuttavaan eilen kaupassa. Vuolaasti kiitollisuudesta kyynelehtien (hieno roolisuoritus) kertoi kuinka oli hakenut ja saanut ruoka- ja raha-avustuksia useammaltakin taholta, kun ei ollut rahaa ruokaan eikä mihinkään, vaikka koko vuoden kituutellut vähillä rahoilla ja myynyt mm. kodin irtaimistoa saadakseen kolmelle pienelle lapselleen puuroa pöytään. Lapsillekin oli selitetty, kuinka nyt ei ole varaa käydä missään, kesällä eivät päässeet edes huvipuistoon vaikka lapset niin olisivat toivoneet. Ja oli sydäntä särkenyt kieltää tämä huvi kun kaikki muut käyvät ulkomailla (ketkä muut, ei olla mekään käyty) Ja lasten toivoessa pääsyä Hesburgeriin hampurilaisille, oli tämä neuvokas äiti itse kotona tehnyt hampparit ja ranskikset tienpientareilta kerätyillä tyhien pullojen palautusrahoilla. Kun on niin raha tiukalla.
Kummasti on tällä äiteellä silti varaa käydä JUURI niissä kliseisissä kynsi- ja ripsihuolloissa (siis ihan oikeasti!) ja myös useammassa konsertissa käynyt itsekseen vuoden aikana (kyllä, kotiintultuani stalkkasin ja näkyi julkisia kuvia Facebookissa, juoma virrannut ja tupakka palanut, yhdessä kuvassa esittelee jopa uutta tatuointiaan, siis todella, en keksi näitä) Eikä mitkään ilmaiskonsertit kyseessä!
En voinut vastustaa kiusausta osoittaa pitkiä tekokynsiään ja ripsiään että eikö näihin palaneilla rahoilla olisi jo saanut puurot ja hampurilaisetkin, sain vastaukseksi itkua ja syyllistystä miksi köyhää kiusaan ja enkö suo minkäänlaista iloa hänelle kurjaan elämään vaan olisin viemässä tuhkatkin pesästä. Itkun, mulkoilun ja sättimisen säestämänä poistui paikalta huutaen että kai minulla on nyt hyvä mieli.
Ei ole, olen raivoissani tällaisista ihmisistä. Olisi varmaan avustuksille ollut parempikin kohde.
Ja tässä ehdotukseni: avustusten sijaan jonkinlaista taloustaito-opetusta ihmisille!!!
Kommentit (497)
Vierailija kirjoitti:
En ole kaikkia ketjun viestejä jaksanut lukea, mutta halusin vain tulla sanomaan, että kyllä meitä oikeasti apua tarvitseviakin on.
Olen opiskelija. Syksyn aikana tuli yllättäviä kuluja sairastumisen myötä, joten opintolainaa ei jäänyt joulukuulle. Sos.toimi ei joustanut tällaisessa tilanteessa ja toimeentulotuessa katsotaan opintolaina tueksi vaikka siitä ei ole penniäkään jäljellä. Tällä hetkellä minulla on 20 euroa joulukuun ruokiin... Pelastusarmeija tuli apuun jouluavustuksen muodossa ja sillä saan ostettua joulukuuksi ruokaa...
Älkäähän ihmiset olko niin tuomitsevia. Koskaan ei tiedä jos itse joutuu syystä tai toisesta olemaan siellä avuntarvitsijoiden joukossa.
Odotan sitä päivää kun saan opintoni valmiiksi ja siirryn työelämään. Toivon todella että pystyisin sitten vuorostani auttamaan muita.
Minä olen ollut siellä köyhien joukossa ja juuri siksi olen tuomitseva. Kun tiedän, miten ne vähät rahat käytetään useimmissa perheissä. Tupakkaa, viinaa, oma auto vaikka bussi kulkee, osamaksuja jne. Ennen tunsin myötätuntoa köyhiä kohtaan, en enää kun opin heitä tuntemaan.
Sen ymmärrän kyllä, että nuori opiskelija joutuu pahaan tilanteeseen jos sairastuu. Opintotuki on todella pieni. Mutta muut tuet ovat sitten aika paljon parempia. Tosi pieni osa kuitenkin on niitä sairastuneita opiskelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tuntisin itseni huijatuksi, jos minun lapsille tarkoittamallani avustuksella olisi ostettu äidille hajuvettä ym, vaikka se olisikin halvinta marketlaatua.
Juuri tuosta syystä lahjoittaisin mieluummin laatikollisen leluja kuin lahjakortin.
Kouluissa ei taloustaitoja opeteta, vaan mm. yhteiskuntaopin tunneilla historianopettajat opettavat politiikkaa ym. Niitäkin nuoria on paljon, jotka eivät ole tienneet toimeentulotuen olemassaolosta vaan ovat ottaneet pikavippejä tiukassa tilanteessa.
Lapsille annettuja
lahjojakin myydään, jopa heti jouluaattona näkyy netissä ilmoituksia.Tämän vuoksi lopetin myytävissä olevan tavaran ostamisen kummilapsilleni. Äipät laittoivat lasten kamat myyntiin kirppikselle, jotta saivat itselleen jotain kivaa, kun on niin rankkaa. Kummilasten kanssa vietän laatuaikaa elämysten muodossa, vain meille.
No on siinä törkeitä äityleitä! Kai kerroit noiden mammojen tekemisistä muille sukulaisille ja noille lapsillekin, että sinun äitisi on myynyt sinun lahjan saadaakseen itselleen tavaraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustaidon voisi siis pistää pakolliseksi näitä avustuksia hakeville, aikuisille menisi ehkä paremmin perille kuin yläasteikäisille.
Kurssi voisi kestää vaikka kuukauden. Jokainen pitäisi tämän ajan kirjaa tuloistaan ja menoistaan, ja ne käytäisiin yhdessä analysoiden läpi. Laskettaisiin, paljonko esim. yksi tupakka-aski päivässä tekee vuodessa (2920 €) Ja paljonko 50 € ripsihuolto kerran kuukaudessa tekee vuositasolla (600 €)
Opeteltaisiin vertailemaan hintoja kaupoissa. Miettimään mikä on kohtuullisesti ja tarpeeksi, tarvitseeko itse esim. kolmet farkut vai onko niitä hankittava kymmenen paria.
Tarvitseeko asunnossa olla uusimmat huonekalut vai voisiko vanhaa tuunata tai päivittää sisustustavaraa vain vaikka joka toinen vuosi.Tehtäisiin yhdessä edullista ja ravitsevaa kotiruokaa.
Mietittäisiin yhdessä, tuleeko se onni ja autuus elämään kuluttamalla ja ostamalla, vai löytyisikö muutakin mistä nauttia.
Ymmärtääkseni vankiloissa on näin toimittukin, mutta näille kursseille tuskin monikaan osallistuisi mikäli ei joku uhka olisi takana.
Toimeentulotuen pitkäaikaisesta pyytämisedtä voisi tehdä, että pakko olisi käydä jatkon saannin takia näitä tslouskurssiaMitä muuta voisimme laittaa toimeentulotuen ehdoksi?
Sitoutuminen ettei saa tehdä lisää lapsia, mikäli ei pysty itse elättämään entisiäkään.
Eikös taas olla nostamassa lapsilisiä neljännestä tai viidennestä lapsesta eteenpäin? Turha niitä rahoja on noihin elämäntapalisääntyjiin syytää, lisää elätettäviä vaan tulee kun opitaan sossupummailun malli. Lapsilisät pois kolmannen jälkeen ja muutkin tuet (työttömyyskorvaus, ttt) voisi katkaista esim.vuoden jälkeen jos ei mitään muutosta tapahdu. Näinhän joissakin maissa onkin, aika vaan taitaa olla vielä lyhyempi.
Ainoastaan opiskelijoille opintotuki opintojen loppuun saakka. Asumistuki ihan ok että ihmiset saa katon pidettyä päänsä päällä mutta muut rahat voisivat hankkia itse. Lapsiperheessä saavat ainakin ruokaa lapsille lapsilisillä ja vaatteita on Hopet ja kirpparit täynnä. Aikuiset opetelkoot selviämään itse sen sijaan että kerjäävät niitä 4XL-vaatteita jouluavussa. On sitä ennenkin pärjätty. Lapsilisätkin tulivat vain neljä kertaa vuodessa 70-luvulla.
Ei silloin ruikutettu joka luukulla rahaa ja avustuksia ja tukea mutta nyt ei mikään riitä. On pleikkarit ja pelit ja vehkeet ja tekokynnet mutta niin köyhää, voi voi, kun ollaan ”Kelan tukien varassa”. Ei ole monta vuosikymmentä siitä kun sosiaalituella eläminen oli häpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan järkyttävää miten paljon noilla avustettavilla jää käteen rahaa kuukaudessa. Ainakin juurikin yh:lla kellä lapsia. Yksi yh-kaveri kehui säästäneensä 10 000 rahaa vuodessa...
Juu. onhan se väärin säästää!
Minä käyn töissä, maksan veroja, elätän perheeni, maksan lainani ja saan säästöön pari tonnia vuodessa, kun tarkasti eletään. Minusta on ihan ok, että maksamistani veroista tuetaan niiden elämää, joilla kohtalo koettelee, on esim. vaikeaa sairautta tai vammaisuutta tai pitkäaikaistyöttömyyttä jne. Se on minusta kuitenkin väärin, että ilmaista rahaa syydetään vastikkeettomasti ihmisille siinä määrin, että siitä saa joku "köyhä" perhe säästettyä viisi kertaa enemmän kuin minä, joka olen ne rahat työlläni ansainnut.
Vierailija kirjoitti:
Ei silloin ruikutettu joka luukulla rahaa ja avustuksia ja tukea mutta nyt ei mikään riitä. On pleikkarit ja pelit ja vehkeet ja tekokynnet mutta niin köyhää, voi voi, kun ollaan ”Kelan tukien varassa”. Ei ole monta vuosikymmentä siitä kun sosiaalituella eläminen oli häpeä.
Just tuo laitteiden määrä on minustakin omituista. Meillä on verovaroin tuettu koulu- ja kirjastotoiminta. Kouluista saa kaiken aina tietokonetta myöten. Kirjastoissa on pelikoneet, joilla pääsee pelaamaan. (Parempi tietysti olisi tulevaisuuden kannalta, jos siellä kirjastossa tekisi jotain muuta kuin istuisi pelaamassa.) Jos katsoo puhelimen olevan tärkeä, niitä saa muutamalla kympillä ostettua, ei siihen tarvita monen sadan euron vekotinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustaidon voisi siis pistää pakolliseksi näitä avustuksia hakeville, aikuisille menisi ehkä paremmin perille kuin yläasteikäisille.
Kurssi voisi kestää vaikka kuukauden. Jokainen pitäisi tämän ajan kirjaa tuloistaan ja menoistaan, ja ne käytäisiin yhdessä analysoiden läpi. Laskettaisiin, paljonko esim. yksi tupakka-aski päivässä tekee vuodessa (2920 €) Ja paljonko 50 € ripsihuolto kerran kuukaudessa tekee vuositasolla (600 €)
Opeteltaisiin vertailemaan hintoja kaupoissa. Miettimään mikä on kohtuullisesti ja tarpeeksi, tarvitseeko itse esim. kolmet farkut vai onko niitä hankittava kymmenen paria.
Tarvitseeko asunnossa olla uusimmat huonekalut vai voisiko vanhaa tuunata tai päivittää sisustustavaraa vain vaikka joka toinen vuosi.Tehtäisiin yhdessä edullista ja ravitsevaa kotiruokaa.
Mietittäisiin yhdessä, tuleeko se onni ja autuus elämään kuluttamalla ja ostamalla, vai löytyisikö muutakin mistä nauttia.
Ymmärtääkseni vankiloissa on näin toimittukin, mutta näille kursseille tuskin monikaan osallistuisi mikäli ei joku uhka olisi takana.
Toimeentulotuen pitkäaikaisesta pyytämisedtä voisi tehdä, että pakko olisi käydä jatkon saannin takia näitä tslouskurssiaMitä muuta voisimme laittaa toimeentulotuen ehdoksi?
Sitoutuminen ettei saa tehdä lisää lapsia, mikäli ei pysty itse elättämään entisiäkään.
Eikös taas olla nostamassa lapsilisiä neljännestä tai viidennestä lapsesta eteenpäin? Turha niitä rahoja on noihin elämäntapalisääntyjiin syytää, lisää elätettäviä vaan tulee kun opitaan sossupummailun malli. Lapsilisät pois kolmannen jälkeen ja muutkin tuet (työttömyyskorvaus, ttt) voisi katkaista esim.vuoden jälkeen jos ei mitään muutosta tapahdu. Näinhän joissakin maissa onkin, aika vaan taitaa olla vielä lyhyempi.
Ainoastaan opiskelijoille opintotuki opintojen loppuun saakka. Asumistuki ihan ok että ihmiset saa katon pidettyä päänsä päällä mutta muut rahat voisivat hankkia itse. Lapsiperheessä saavat ainakin ruokaa lapsille lapsilisillä ja vaatteita on Hopet ja kirpparit täynnä. Aikuiset opetelkoot selviämään itse sen sijaan että kerjäävät niitä 4XL-vaatteita jouluavussa. On sitä ennenkin pärjätty. Lapsilisätkin tulivat vain neljä kertaa vuodessa 70-luvulla.
Ei silloin ruikutettu joka luukulla rahaa ja avustuksia ja tukea mutta nyt ei mikään riitä. On pleikkarit ja pelit ja vehkeet ja tekokynnet mutta niin köyhää, voi voi, kun ollaan ”Kelan tukien varassa”. Ei ole monta vuosikymmentä siitä kun sosiaalituella eläminen oli häpeä.
On myös isoja perheitä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä ja opettavat lapsensakin siihen👍
Kakkahattutäti kirjoitti:
Mä olen kirjoittanut tämän jo monta kertaa eri ketjuihin, mutta jos teillä on lähipiirissä nuoria opiskelijoita, tukekaa heitä! Opiskelijoiden tuet ovat surkean huonoja työttömiin verrattuna.
En periaatteessa tue ketään työtöntä, sillä työtön voi mennä töihin.
Opiskelija tekee pitkän työpäivän koulun penkillä ja usein vielä illat ja viikonloput töissä. Ja nämä ovat niitä tulevaisuuden veronmaksajia! Joten todellakin tukekaa näitä ahkeria ja fiksuja nuoria, he ovat Suomen tulevaisuus!
Eli sitten, kun opiskelija ei valmistumisen jälkeen saakkaan töitä, hän voi sun puolestasi jäädä oman onnensa nojaan?
Ok, tuntuu tosi kamalalta. Mulla on tilanne se, että olen nyt pyytänyt jouluavustusta Pelastusarmeijasta ensimmäistä kertaa ikinä. Saa nähdä saammeko. Kahden lapsen kanssa asun liian kalliissa asunnossa, edullisempaakaan, eikä mitään muutakaan saai ilman luottotietoja. Menetin ne sinisilmäiayyttäni. Patjat lattialla, kun ei ole varaa ostaa sänkyjä ja olen huono kysymään apua. En ymmärrä miten joku äiti hassaa vähistä rahoista omaan itseensä. Minä en koe olevani sen arvoinen, en osta itselleni muuta kuin pahimpaan ketutukseen sätkiä joskus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ihan järkyttävää miten paljon noilla avustettavilla jää käteen rahaa kuukaudessa. Ainakin juurikin yh:lla kellä lapsia. Yksi yh-kaveri kehui säästäneensä 10 000 rahaa vuodessa...
Juu. onhan se väärin säästää!
Minä käyn töissä, maksan veroja, elätän perheeni, maksan lainani ja saan säästöön pari tonnia vuodessa, kun tarkasti eletään. Minusta on ihan ok, että maksamistani veroista tuetaan niiden elämää, joilla kohtalo koettelee, on esim. vaikeaa sairautta tai vammaisuutta tai pitkäaikaistyöttömyyttä jne. Se on minusta kuitenkin väärin, että ilmaista rahaa syydetään vastikkeettomasti ihmisille siinä määrin, että siitä saa joku "köyhä" perhe säästettyä viisi kertaa enemmän kuin minä, joka olen ne rahat työlläni ansainnut.
No ei ne mitään kymppitonnia sossutuista säästä, vähän lähdekritiikkiä kehiin nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä on oikeus näyttää kauniilta, josnmuuten menee päin v*ttu. Ja hyvältä näyttämällö talous paranee kun saa napattua työssä tieenavan ukon!
Se on sijoitus tulevaisuuteen.Jos tätä ketjua lukee kukaan keski- tai hyvätuloinen mies (epäilen) niin kertokaa onko hirviöripset ja tekokynnet naisella tie teidän sydämeen?
Mä oon keskituloinen?, noin 4k/kk enkä todellakaan pidä hirviöripsistä/kynsistä. En innostu tatuoinneistakaan, pari järkevää kuvaa on vielä ok, mutta niitä missä koko käsi peitossa en ole ikinä ymmärtänyt. Mutta kukin tyylillään... Yh-mamma millä useampia lapsia eri miesten kanssa on jo itsessään se mikä karkoittaa minut kauas.
T. M44
Täällä yh-mamma, jolla lapsia eri isille. Ensimmäisen avioliiton mies ja esikoisen isä menehtyi yllättäen. Myöhemmin menin uudestaan naimisiin ja tähänkin liittoon syntyi yksi lapsi. Liitto päättyi eroon koska mies paljastui väkivaltaiseksi narsistiksi. Olen tehnyt pitkän työuran useissa pörssiyhtiöissä. Vuosituloni on 60000€. Penniäkään sossutukia en ole koskaan tarvinnut. Mutta hyi minua kun olen tämmöinen yh-mamma. Huono ihminen sen takia kun ollut elämässä vähän paskaa tuuria? Eipä sen puoleen, en mistään hinnasta suostuisi enää parisuhteeseen.
Siinä mielessä oikein ymmärretty, että et ole sen parempi yh mamma kuin muutkaan. Paljonko sinä muuten kulutat lapsiisi rahaa, kulutatko lapsilisät ja lapseneläkkeen ja elatustuen omiin menoihisi. Millainen äiti oikein olet, meneekö kaikki aikasi yhden illan juttujen kanssa. Onko sinulla ollenkaan aikaa lapsillesi? Kenenkään työpanos ei ole niin merkittävä, että tuollaista palkkaa tarvitsisi maksaa. Halveksin sinua syvästi.
Sen uskon, että kukaan mies ei yksinhuoltajaa ottaisikaan, ainakaan hyvä mies.
Ovatko ne mies-yksinhuoltajat tai edes etäisät jotenkin parempia vanhempia?
Mihin kukaan tarvii jotain ripsenpidennyksiä? En tajua. Jos jotain itselle pitää hankkia niin vaikka kunnolliset talvikengät tai toppatakki. KUKAAN ei niitä ripsiä katso. Ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustaidon voisi siis pistää pakolliseksi näitä avustuksia hakeville, aikuisille menisi ehkä paremmin perille kuin yläasteikäisille.
Kurssi voisi kestää vaikka kuukauden. Jokainen pitäisi tämän ajan kirjaa tuloistaan ja menoistaan, ja ne käytäisiin yhdessä analysoiden läpi. Laskettaisiin, paljonko esim. yksi tupakka-aski päivässä tekee vuodessa (2920 €) Ja paljonko 50 € ripsihuolto kerran kuukaudessa tekee vuositasolla (600 €)
Opeteltaisiin vertailemaan hintoja kaupoissa. Miettimään mikä on kohtuullisesti ja tarpeeksi, tarvitseeko itse esim. kolmet farkut vai onko niitä hankittava kymmenen paria.
Tarvitseeko asunnossa olla uusimmat huonekalut vai voisiko vanhaa tuunata tai päivittää sisustustavaraa vain vaikka joka toinen vuosi.Tehtäisiin yhdessä edullista ja ravitsevaa kotiruokaa.
Mietittäisiin yhdessä, tuleeko se onni ja autuus elämään kuluttamalla ja ostamalla, vai löytyisikö muutakin mistä nauttia.
Ymmärtääkseni vankiloissa on näin toimittukin, mutta näille kursseille tuskin monikaan osallistuisi mikäli ei joku uhka olisi takana.
Toimeentulotuen pitkäaikaisesta pyytämisedtä voisi tehdä, että pakko olisi käydä jatkon saannin takia näitä tslouskurssiaMitä muuta voisimme laittaa toimeentulotuen ehdoksi?
Sitoutuminen ettei saa tehdä lisää lapsia, mikäli ei pysty itse elättämään entisiäkään.
Eikös taas olla nostamassa lapsilisiä neljännestä tai viidennestä lapsesta eteenpäin? Turha niitä rahoja on noihin elämäntapalisääntyjiin syytää, lisää elätettäviä vaan tulee kun opitaan sossupummailun malli. Lapsilisät pois kolmannen jälkeen ja muutkin tuet (työttömyyskorvaus, ttt) voisi katkaista esim.vuoden jälkeen jos ei mitään muutosta tapahdu. Näinhän joissakin maissa onkin, aika vaan taitaa olla vielä lyhyempi.
Ainoastaan opiskelijoille opintotuki opintojen loppuun saakka. Asumistuki ihan ok että ihmiset saa katon pidettyä päänsä päällä mutta muut rahat voisivat hankkia itse. Lapsiperheessä saavat ainakin ruokaa lapsille lapsilisillä ja vaatteita on Hopet ja kirpparit täynnä. Aikuiset opetelkoot selviämään itse sen sijaan että kerjäävät niitä 4XL-vaatteita jouluavussa. On sitä ennenkin pärjätty. Lapsilisätkin tulivat vain neljä kertaa vuodessa 70-luvulla.
Ei silloin ruikutettu joka luukulla rahaa ja avustuksia ja tukea mutta nyt ei mikään riitä. On pleikkarit ja pelit ja vehkeet ja tekokynnet mutta niin köyhää, voi voi, kun ollaan ”Kelan tukien varassa”. Ei ole monta vuosikymmentä siitä kun sosiaalituella eläminen oli häpeä.
On myös isoja perheitä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä ja opettavat lapsensakin siihen👍
Aika vähän kuitenkin verrattuna niihin, joissa toinen tai kumpikaan vanhemmista ei käy töissä. Työssäkäyvät kun maksavat kaiken omasta pussistaan, niin joutuvat vähän miettimään, kuinka moneen lapseen on varaa.
Kelan taikaseinän varassa eläville maksetaan lääkäriä, lääkkeitä, sähköä, vuokraa, joskus jopa lasten harrastuksia myöten kaikki.
Meillä käy molemmat vanhemmat töissä, minä yrittäjänä. Lisäksi saan kuntoutustukea krooniseen sairauteen. Saan siis tienata tulorajan puitteissa eli kk-tulot saavat olla kuntoutustuki + palkka bruttona 2500€. Näistä menee ulosottoon kaikki yli 918e/kk, miehellä sama. Eli talouden yhteiset tulot ovat 1800e/kk + 2 lapsen lapsilisä.
Työskentelen kauneusalalla ja teemme vaihtohoitoina kollegani kanssa toisillemme ripset, kulmat ja kynnet, haluan näyttää huolitellulta vaikka rahaa ei olisi.
Olen miettinyt, pitäisikö hakea avustusta, mutta en taida kehdata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tuntisin itseni huijatuksi, jos minun lapsille tarkoittamallani avustuksella olisi ostettu äidille hajuvettä ym, vaikka se olisikin halvinta marketlaatua.
Juuri tuosta syystä lahjoittaisin mieluummin laatikollisen leluja kuin lahjakortin.
Kouluissa ei taloustaitoja opeteta, vaan mm. yhteiskuntaopin tunneilla historianopettajat opettavat politiikkaa ym. Niitäkin nuoria on paljon, jotka eivät ole tienneet toimeentulotuen olemassaolosta vaan ovat ottaneet pikavippejä tiukassa tilanteessa.
Lapsille annettuja
lahjojakin myydään, jopa heti jouluaattona näkyy netissä ilmoituksia.Tämän vuoksi lopetin myytävissä olevan tavaran ostamisen kummilapsilleni. Äipät laittoivat lasten kamat myyntiin kirppikselle, jotta saivat itselleen jotain kivaa, kun on niin rankkaa. Kummilasten kanssa vietän laatuaikaa elämysten muodossa, vain meille.
No on siinä törkeitä äityleitä! Kai kerroit noiden mammojen tekemisistä muille sukulaisille ja noille lapsillekin, että sinun äitisi on myynyt sinun lahjan saadaakseen itselleen tavaraa.
Vien työni puolesta joskus lapsia Hopeen, josta heille saa vaatteita. Usein olen ihmetellyt, missä ne uudet, siistit vaatteet on, kun lapsi on taas ryysyissä. Kuulemma äiti myynyt. Eikä koske yhtä tai kahta perhettä, vaan useita.
Vierailija kirjoitti:
Ok, tuntuu tosi kamalalta. Mulla on tilanne se, että olen nyt pyytänyt jouluavustusta Pelastusarmeijasta ensimmäistä kertaa ikinä. Saa nähdä saammeko. Kahden lapsen kanssa asun liian kalliissa asunnossa, edullisempaakaan, eikä mitään muutakaan saai ilman luottotietoja. Menetin ne sinisilmäiayyttäni. Patjat lattialla, kun ei ole varaa ostaa sänkyjä ja olen huono kysymään apua. En ymmärrä miten joku äiti hassaa vähistä rahoista omaan itseensä. Minä en koe olevani sen arvoinen, en osta itselleni muuta kuin pahimpaan ketutukseen sätkiä joskus.
Ihan tiedoksi että sängyt saa lapsille toimeentulotuesta. sänkyjä myös annetaan usein ilmaiseksi esim. Facen palstoilla. Hae apua kirkolta ja Hopelta lasten vuoksi. Kaupungille asuntohakemus kiireellisenä koska taloudellinen tilanne pahenee jos asutte liian kalliissa asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
MInulla on kokemusta todella pahasta rahatilanteesta. Lapset olivat pieniä ex-mies ei osallistunut koskaan mihinkään kuluihin, maksoi vain puolikkaan vuokran. Minä ostin kaikki perheen ruuat, maksoin lasten jutut ja lähes kaikki laskut. Mies taisi maksaa omia laskujaan jotain, muut rahat menivät baariin. Tilanne oli se että päivähoitomaksukin oli yli 500 e (miehen hyvän palkan takia) ja vuokra oli 1200 e, josta maksoin sen 600 e. Oma palkkani oli 1800 e käteen. Jotta pärjäsimme niin ostin kirpparilta lapsille lähes kaiken, itsellenikin useimmiten. Sattui niin upeasti että usein löysin lapsille uusia/uudenveroisia haalareita, kenkiä ym. kirpparilta. Kuitenkin joka ikinen kuukausi mietin miten raha riittää ruokaan ja muuhun, joulu oli aina painajaismainen kun minä ostin yksin kaikki lahjatkin. Ulospäin emme näyttäneet varmaan köyhiltä, koska lapsilla oli puhtaat vaatteet ja minulla myös. Kuitenkin olimme todella pienellä summalla pärjääviä. Joskus kun jollekin sanoin että pelottaa ettei rahat riitä, niin minulle lähinnä naurettiin. Olisin ollut varmaan paljon vakuuttavampi kun meillä olisi kuljettu likaisissa ja liian pienissä vaateissa ja olisin haissut tupakalle.
Mutta tosiaan, köyhyyttä ei voi päällepäin nähdä. Eikä rikkauttakaan: nyt olen rikastunut mutta käytän edelleen UFF:ista ostamiani vaatteita ja minulla ei ole tekokynsiä tai hienoja koruja. Varaa olisi kuitenkin. Ainoa mistä saattaa arvata varakkuuteni on se että matkustelemme.
Taidat olla vähän heikkolahjainen jos et vaatinut miestä osallistumaan mihinkään? Olisit eronnut niin olisit saanut edes elarit ja lapsilisään yh korotuksen.
Kaverin palkka 3000e/kk. Puolen miljoonan omistuskämppä hyvällä alueella.
Valitteli, kun ei rahaa jää mihinkään. Neuvoin, että jos jättäisi kynnet laittamatta ja ripset joka kuukausi, niin alkaisi jäämään sen verran säästöön. Ei voinut.
Jos joku valitsee oman lapsen ruokkimisen sijasta oman ulkonäkönsä, ei ole kykeneväinen äidiksi.
Jos joku jättää lemmikkinsä ilman ruokaa sen vuoksi, että hommaa kynnet, ei sovellu lemmikin omistajaksi.
Jos miettii kehitysmaiden äitejä: kuinka moni heistä ottaisi mieluummin tuuheat ripset lapsen ruokkimisen sijaan, niin ei varmasti yksikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tuntisin itseni huijatuksi, jos minun lapsille tarkoittamallani avustuksella olisi ostettu äidille hajuvettä ym, vaikka se olisikin halvinta marketlaatua.
Juuri tuosta syystä lahjoittaisin mieluummin laatikollisen leluja kuin lahjakortin.
Kouluissa ei taloustaitoja opeteta, vaan mm. yhteiskuntaopin tunneilla historianopettajat opettavat politiikkaa ym. Niitäkin nuoria on paljon, jotka eivät ole tienneet toimeentulotuen olemassaolosta vaan ovat ottaneet pikavippejä tiukassa tilanteessa.
Lapsille annettuja
lahjojakin myydään, jopa heti jouluaattona näkyy netissä ilmoituksia.Tämän vuoksi lopetin myytävissä olevan tavaran ostamisen kummilapsilleni. Äipät laittoivat lasten kamat myyntiin kirppikselle, jotta saivat itselleen jotain kivaa, kun on niin rankkaa. Kummilasten kanssa vietän laatuaikaa elämysten muodossa, vain meille.
No on siinä törkeitä äityleitä! Kai kerroit noiden mammojen tekemisistä muille sukulaisille ja noille lapsillekin, että sinun äitisi on myynyt sinun lahjan saadaakseen itselleen tavaraa.
Vien työni puolesta joskus lapsia Hopeen, josta heille saa vaatteita. Usein olen ihmetellyt, missä ne uudet, siistit vaatteet on, kun lapsi on taas ryysyissä. Kuulemma äiti myynyt. Eikä koske yhtä tai kahta perhettä, vaan useita.
Tästä voi jo tehdä lastensuojeluilmoituksen.
Juu. onhan se väärin säästää!