Lue keskustelun säännöt.
Talvisodan alla Suomi jätettiin yksin. USA ei myynyt aseita, eikä Ruotsi antanut sotilaallista apua
28.11.2019 |
Saksa möi Suomen Neuvostiliitolle.
Että simmottii.
Ruotsiin ei voi luottaa.
Kommentit (124)
Trumpista:
Käykö hän ihan täysilläkään, jos päästää itsestään julkisuuteen kuvan, jossa päänsä on ympätty Rockyn vartaloon.
Sauli Niinistöltä ei voisi tuollaista kuvitellakaan. On niin paljon tervejärkisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viron ja muiden Baltian maiden antautuminen ilman taistelua Neuvostoliitolle tiesi kovia jälkiseuraamuksia. Sekään ei ollut mikään helppo tie, kaikkea muuta.
Suomen kohtalo oli loppujen lopuksi parempi, joskin lunnaat olivat inhimillisesti katsoen aivan liian kalliit.
Suomalaisille olisi käynyt sama kuin esimerkiksi inkeriläisille.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Suomen liittoutumattomuus jättää Venäjälle option vaikka vallata se takaisin. Tämä on varovaisen politiikkamme korkein riski. Nato-maana olisimme varmassa suojassa.
Luotamme nyt kuitenkin siihen, että vakaat suhteet hoituvat näinkin, ilman liittoutumista. Mutta yksi iso riski siinä siis piilee.
Sotilaalliset liittoutumiset pitää tehdä hyvän sään aikana. Kun ajat kriisiytyvät, ovet sulkeutuvat. Tässä toimii sama logiikka kuin vakuutuksissa. Se on osattava hankkia ennen turmaa, ei sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Siis oikeastiko et tiedä alkeellisimpia asioita historiasta? Hämmästyttävää, lievästi sanottuna. Historia on kuitenkin helppo tarkistaa, eli suositus sinulle on nyt sivistää itseäsi perusasioista. Tämä ei ole mitenkään salattua tietoa, vaan löytyy ihan mistä tahansa kirjastosta. Sinullekin se on opetettu peruskoulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Mikä osa sanasta vapaaehtoinen on sinulle käsittämätöntä ymmärtää?
Pohjois-Suomen ilmapuolustus oli talvisodassa ruotsalaisten vapaaehtoisten ja Ruotsin ilmavoimien koneiden varassa.
Ruotsi oli sodan aikaan puolueeton, eikä osallistunut virallisesti sotatoimiin. Suomessa palvelleet ruotsalaisupseerit erosivat Ruotsin ilmavoimista ja tekivät sopimuksen Suomen ilmavoimien kanssa. Koneisiin maalattiin Suomen tunnukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Siis oikeastiko et tiedä alkeellisimpia asioita historiasta? Hämmästyttävää, lievästi sanottuna. Historia on kuitenkin helppo tarkistaa, eli suositus sinulle on nyt sivistää itseäsi perusasioista. Tämä ei ole mitenkään salattua tietoa, vaan löytyy ihan mistä tahansa kirjastosta. Sinullekin se on opetettu peruskoulussa.
Ainakin ne J8-hävittäjät tulivat suoraan Ruotsin ilmavoimien vahvuudesta. Ja erittäin todennäköisesti suurin osa tuosta muustakin tavarasta koska kyseessä on sen luontoinen kama että sitä ei yksinkertaisesti ole muilla kuin asevoimilla eikä lyhyessä ajassa saada tuotettua suuria määriä. -eri
Vierailija kirjoitti:
Sotilaalliset liittoutumiset pitää tehdä hyvän sään aikana. Kun ajat kriisiytyvät, ovet sulkeutuvat. Tässä toimii sama logiikka kuin vakuutuksissa. Se on osattava hankkia ennen turmaa, ei sen jälkeen.
Tämä. Ja se hyvä sää Suomen NATO-jäsenyyteen oli 90-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Lentäjät olivat vapaaehtoisia, mutta koneet olivat Ruotsin ilmavoimilta. Ruotsin valtio ei ollut tietävinään, missä sen omaisuus oli ja mihin sitä käytettiin.
https://yle.fi/uutiset/3-7866695
Ruotsi oli sodan aikaan puolueeton, eikä osallistunut virallisesti sotatoimiin. Suomessa palvelleet ruotsalaisupseerit erosivat Ruotsin ilmavoimista ja tekivät sopimuksen Suomen ilmavoimien kanssa. Koneisiin maalattiin Suomen tunnukset.
- Ruotsi julistautui ei-sotaa käyväksi maaksi, mutta humanitäärinen apu, vapaaehtoisten värvääminen ja kansalaiskeräykset Suomen hyväksi sallittiin. Muutamassa viikossa kerättiin saman verran rahaa kuin oli silloin koko Ruotsin puolustusbudjetti, kertoo Geust.
Yksikkö tuhosi 12 viholliskonetta ja torjui 35 pommihyökkäystä Pohjois-Suomeen.
Vierailija kirjoitti:
Suomen liittoutumattomuus jättää Venäjälle option vaikka vallata se takaisin. Tämä on varovaisen politiikkamme korkein riski. Nato-maana olisimme varmassa suojassa.
Luotamme nyt kuitenkin siihen, että vakaat suhteet hoituvat näinkin, ilman liittoutumista. Mutta yksi iso riski siinä siis piilee.
Nato-maana Venäjä kokee meidät varmuudella vihollisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Siis oikeastiko et tiedä alkeellisimpia asioita historiasta? Hämmästyttävää, lievästi sanottuna. Historia on kuitenkin helppo tarkistaa, eli suositus sinulle on nyt sivistää itseäsi perusasioista. Tämä ei ole mitenkään salattua tietoa, vaan löytyy ihan mistä tahansa kirjastosta. Sinullekin se on opetettu peruskoulussa.
Ainakin ne J8-hävittäjät tulivat suoraan Ruotsin ilmavoimien vahvuudesta. Ja erittäin todennäköisesti suurin osa tuosta muustakin tavarasta koska kyseessä on sen luontoinen kama että sitä ei yksinkertaisesti ole muilla kuin asevoimilla eikä lyhyessä ajassa saada tuotettua suuria määriä. -eri
Tarvikkeet OSTETTIIN Ruotsilta.
Vierailija kirjoitti:
Sotilaalliset liittoutumiset pitää tehdä hyvän sään aikana. Kun ajat kriisiytyvät, ovet sulkeutuvat. Tässä toimii sama logiikka kuin vakuutuksissa. Se on osattava hankkia ennen turmaa, ei sen jälkeen.
Nato-ovi on kiinni. Turkki on hyvää pataa Venäjän kanssa ja todennäköisesti käyttää veto-oikeuttaan, jos Suomi jäsenyyttä hakee.
Mutta mikä estää Suomea liittoutumasta Venäjän kanssa? Sitä vartenhan meillä on säästetty "liikkumavara", että voimme tarpeen tullen lähestyä itänaapuriakin, emmekä ole lukittu vihollisleiriin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen liittoutumattomuus jättää Venäjälle option vaikka vallata se takaisin. Tämä on varovaisen politiikkamme korkein riski. Nato-maana olisimme varmassa suojassa.
Luotamme nyt kuitenkin siihen, että vakaat suhteet hoituvat näinkin, ilman liittoutumista. Mutta yksi iso riski siinä siis piilee.
Nato-maana Venäjä kokee meidät varmuudella vihollisena.
Nyt se kokee meidät heikkona lähiukomaana, joka on otettava haltuun ensimmäisenä, jotta liikenne Itämerelle, Kaliningradiin, Baltian selustaan ja Euroopan ydinalueille on turvattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen liittoutumattomuus jättää Venäjälle option vaikka vallata se takaisin. Tämä on varovaisen politiikkamme korkein riski. Nato-maana olisimme varmassa suojassa.
Luotamme nyt kuitenkin siihen, että vakaat suhteet hoituvat näinkin, ilman liittoutumista. Mutta yksi iso riski siinä siis piilee.
Nato-maana Venäjä kokee meidät varmuudella vihollisena.
Nyt se kokee meidät heikkona lähiukomaana, joka on otettava haltuun ensimmäisenä, jotta liikenne Itämerelle, Kaliningradiin, Baltian selustaan ja Euroopan ydinalueille on turvattu.
Venäjä ei tarvitse Suomea noiden turvaamiseen pätkääkään. Ajattelet asioita 17000-luvun merisotaopein.
Niistä ruotsalaisista vapaaehtoisista ei rintamalle mennyt kuin äärimmäisen pieni määrä. Hekin olivat siellä vain kaksi viikkoa ennenkuin sota loppui. Suurin osa vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista olivat vain koulutettavina, eivät sodassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.
Omistivatko yksittäiset kansalaiset ja teollisuusyritykset sen kolmanneksen Ruotsin ilmavoimista, jonka varassa Pohjois-Suomen ilmapuolustus käytännössä oli? Vai olivatko "kohteliaita vihreitä miehiä" jotka olivat ottaneet sotavarusteensa mukaan lomalle?
Mikä osa sanasta vapaaehtoinen on sinulle käsittämätöntä ymmärtää?
Pohjois-Suomen ilmapuolustus oli talvisodassa ruotsalaisten vapaaehtoisten ja Ruotsin ilmavoimien koneiden varassa.
Ruotsi oli sodan aikaan puolueeton, eikä osallistunut virallisesti sotatoimiin. Suomessa palvelleet ruotsalaisupseerit erosivat Ruotsin ilmavoimista ja tekivät sopimuksen Suomen ilmavoimien kanssa. Koneisiin maalattiin Suomen tunnukset.
Pitää myös muistaa, että taistelujen painopiste oli muualla kuin siellä, missä ruotsalaiset vapaaehtoiset olivat.
"Mutta mikä estää Suomea liittoutumasta Venäjän kanssa?"
Ei tuossa olisi mitään järkeä. Suomella kun on tasan yksi sotilaallinen uhka: Venäjä.
Vierailija kirjoitti:
Niistä ruotsalaisista vapaaehtoisista ei rintamalle mennyt kuin äärimmäisen pieni määrä. Hekin olivat siellä vain kaksi viikkoa ennenkuin sota loppui. Suurin osa vapaaehtoisiksi ilmoittautuneista olivat vain koulutettavina, eivät sodassa.
Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.
Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.
"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"
Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304
s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"
Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimet saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."
Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.
Ruotsista tulleita vapaaehtosia ei kustantanut Ruotsin valtio vaan niiden toimintaan tarvittavat rahat tulivat keräyksistä kansalaisilta ja teollisuusyrityksiltä. Varusteet OSTETTIIN Ruotsin armeijalta.