Työtön olistko valmis ottamaan vastaan esim. puhelinmyyntityötä jos kaikki sosiaalietuudet lakkautettaisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnytkin, koska muita töitä ei ollut tarjolla enkä suostu olemaan yhteiskunnan elättinä. Eihän sillä rikastumaan päässyt, mutta itsensä elätti kyllä sen vuoden ennen kuin löytyi muita töitä. Asenteesta kiinni.

Sulla kävi hyvä tuuri jos oli tuote jota ostettiin. Ja hyvä firma.

Taisi olla ennen tätä aikaa, eli vuosia sitten?

Asenteella ei ole merkitystä kun luuria lyödään korvaan tai jätetään puhelin pöydälle ja myyjä saa puhua yksikseen.

Suurin osa nykyään ei edes vastaa tai lopettaa puhelun heti kuuntelematta.

Mikähän oli se tuote, jolla sait elantosi, olisi hauska kuulla?

Aikaa tästä on noin 5 vuotta, ihan tavallisena lehtimyyjänä maksoin laskuni. Juuri siksi asenne on tärkeä, että sitä luuria ja haukkuja tulee, mutta kun itse jaksaa olla ystävällinen ja panostaa, myös niitä ihania ihmisiä on yllättävän paljon, vaikka yleisesti ottaen ihmisten suhtautuminen on hyvin negatiivinen.

Sen verran se ihmistä syö etten ihan heppoisin perustein alalle palaisi, mutta pidän kyseistä kokemusta hyvin suuressa arvossa, missään muualla ei oma asenne ole ollut yhtä ratkaisevassa asemassa, jonka lisäksi kannusti vielä puskemaan opinnot loppuun siinä samassa.

Yritin puhelinmyyntiä, mutta en selvästikään omaa siihen taipumusta. Palkkaa tuli kuukaudessa alta 100 euroa..

Nälkään en suostu kuolemaan eikä yli 50-vuotiaan äijän takamuksellakaan ole mitään jälleenmyyntiarvoa. Vaihtoehdoiksi jäisi sitten kerjääminen tai rikollisuus. Vankina saisi ainakin katon pään päälle ja lämpimät ateriat.

Kai se sitten olisi myymälävarkaan hommia ja aina välillä linnaan lepäämään verorahoilla.

En tietenkään.

Miksi tekisin työtä, josta ei makseta palkkaa.

Teoreettisella laskennallisella palkalla ei voi maksaa vuokraa eikä ruokaa.

Ajattelitko sinä AP yhteiskunnan toimivan siten, että puolet porukasta myy lehtiä tai vitamiineja tai kalsareita toiselle puolelle ja rahan määrä ja hyvinvointi vaan lisääntyvät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnytkin, koska muita töitä ei ollut tarjolla enkä suostu olemaan yhteiskunnan elättinä. Eihän sillä rikastumaan päässyt, mutta itsensä elätti kyllä sen vuoden ennen kuin löytyi muita töitä. Asenteesta kiinni.

Sulla kävi hyvä tuuri jos oli tuote jota ostettiin. Ja hyvä firma.

Taisi olla ennen tätä aikaa, eli vuosia sitten?

Asenteella ei ole merkitystä kun luuria lyödään korvaan tai jätetään puhelin pöydälle ja myyjä saa puhua yksikseen.

Suurin osa nykyään ei edes vastaa tai lopettaa puhelun heti kuuntelematta.

Mikähän oli se tuote, jolla sait elantosi, olisi hauska kuulla?

Aikaa tästä on noin 5 vuotta, ihan tavallisena lehtimyyjänä maksoin laskuni. Juuri siksi asenne on tärkeä, että sitä luuria ja haukkuja tulee, mutta kun itse jaksaa olla ystävällinen ja panostaa, myös niitä ihania ihmisiä on yllättävän paljon, vaikka yleisesti ottaen ihmisten suhtautuminen on hyvin negatiivinen.

Sen verran se ihmistä syö etten ihan heppoisin perustein alalle palaisi, mutta pidän kyseistä kokemusta hyvin suuressa arvossa, missään muualla ei oma asenne ole ollut yhtä ratkaisevassa asemassa, jonka lisäksi kannusti vielä puskemaan opinnot loppuun siinä samassa.

Minä olin ystävällinen mutta kukaan ei silti ostanut mitään.

Mielestäni puhelinmyynti ja reissaaminen tulisi kieltää ihan kokonaan. Aivan TURHAA työtä, josta ei aiheudu kuin harmia ihmisille.

P.s. Olisi kuule, ap, sinunkin estosi äkkiä kierretty, kun 400000 työtöntä alkaisi soittelemaan numeroita läpi! :-D kohta olisi meillä jokaisella vuoden vitamiinit ja aikakauslehdet tilauksessa, halusimme tai emme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnytkin, koska muita töitä ei ollut tarjolla enkä suostu olemaan yhteiskunnan elättinä. Eihän sillä rikastumaan päässyt, mutta itsensä elätti kyllä sen vuoden ennen kuin löytyi muita töitä. Asenteesta kiinni.

Sulla kävi hyvä tuuri jos oli tuote jota ostettiin. Ja hyvä firma.

Taisi olla ennen tätä aikaa, eli vuosia sitten?

Asenteella ei ole merkitystä kun luuria lyödään korvaan tai jätetään puhelin pöydälle ja myyjä saa puhua yksikseen.

Suurin osa nykyään ei edes vastaa tai lopettaa puhelun heti kuuntelematta.

Mikähän oli se tuote, jolla sait elantosi, olisi hauska kuulla?

Aikaa tästä on noin 5 vuotta, ihan tavallisena lehtimyyjänä maksoin laskuni. Juuri siksi asenne on tärkeä, että sitä luuria ja haukkuja tulee, mutta kun itse jaksaa olla ystävällinen ja panostaa, myös niitä ihania ihmisiä on yllättävän paljon, vaikka yleisesti ottaen ihmisten suhtautuminen on hyvin negatiivinen.

Sen verran se ihmistä syö etten ihan heppoisin perustein alalle palaisi, mutta pidän kyseistä kokemusta hyvin suuressa arvossa, missään muualla ei oma asenne ole ollut yhtä ratkaisevassa asemassa, jonka lisäksi kannusti vielä puskemaan opinnot loppuun siinä samassa.

Minä olin ystävällinen mutta kukaan ei silti ostanut mitään.

Vaatii varmasti vähän muitakin taitoja kuin ystävällisyyttä, että tuossa voisi oikeasti pärjätä... Ei todellakaan ole helpoin homma, vaikka mahdollista olisikin.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni puhelinmyynti ja reissaaminen tulisi kieltää ihan kokonaan. Aivan TURHAA työtä, josta ei aiheudu kuin harmia ihmisille.

P.s. Olisi kuule, ap, sinunkin estosi äkkiä kierretty, kun 400000 työtöntä alkaisi soittelemaan numeroita läpi! :-D kohta olisi meillä jokaisella vuoden vitamiinit ja aikakauslehdet tilauksessa, halusimme tai emme.

Tarkoitin siis Feissaamista.

En koska kyseessä ei ole työ vaan ihmisten häirintä ja lisäksi mulla on puhelinkammo ja soitan vain jos täysin välttämätöntä.

Mä olin puhelinmyyjänä 1990-luvulla. Silloin se ei ollut niin halveksuttavaa hommaa, oli aika uusi juttu vielä ja ihmiset oikeasti kuunteli ja keskusteli myytävästä tuotteesta. Ihan mukavasti sain lisätienestiä, tein sitä parina iltana viikossa päivätyön lisäksi muutaman kuukauden ajan. Sitten alkoi tienestit pienentyä kun itseä alkoi kyllästyttää koko homma. Varmasti mun kyllästynyt asenne alkoi paistaa jotenkin ja lehti ei enää mennyt kaupaksi samalla tavalla. 

Nykyään en menisi mistään hinnasta vaikka ei mitään muita tuloja olisi. Mieluummin vaikka rikoksilla elättäisin itseni. 

En. Rupeaisin ennemmin huumekauppiaaksi. Tienaisi paljon paremmin kuin puhelinmyynnissä ja asiakaskuntakin olisi kiitollisempaa. Toki yrittäjyydessä on omat riskinsä, mutta hyvällä asenteella pääsee varmasti pitkälle!

En suostu töihin, joissa joudutaan häiritsemään ihmisiä myymällä jotain puhelimitse, feissausta yms. Arvojeni vastaista sellainen. Sähkö- ja liittymäsopimukset puhelimitse ymmärrän, suurta osaa muusta tavarantyrkytyksestä en.

Joka vaadit työtöntä puhelinmyyntiin, oletko sitten itse puolestasi valmis sitoutumaan jonkin turhakkeen kuukausitilaukseen? Siihen, että postiluukustasi tunkee säännöllisin väliajoin alushousuja, kravatteja, lehtiä, omegakolmosia, d-vitamiinia ja juhlarahoja, joita et tarvitse etkä ehdi ikinä käyttää?

Ottaisin, mutta en usko että pystyisin elättämään itseni puhelinmyyjänä.

Jos tuntipalkka: Kyllä. Jos provikkapalkka: Ei. Ryöstelisin rikkaita mieluummin tai möisin huumeita.

Maissa, jossa ei ole "ilmaista" rahaa, ihminen on yleensä valmis kokeilemaan mitä työtä tahansa. Itsekin asuin aikanaan maassa, jossa ei ollut sosiaaliturvaa, joten kaikki raha oli itse ansaittava. Tein monenlaisia töitä, vaikka minulla yliopistotutkinto onkin. Näin toimivat kaikki muutkin. Ja itse asiassa kokemus oli hyvin opettavainen, jokaisessa työssä oppii jotain uutta :).

Suomessa osa työttömistä on asennetyöttömiä, jotka kuvittelevat ansaitsevansa paljon tarjottua paremman palkan työpanoksestaan. Todellisuudessa hyvistä paikoista pitää kilpailla ja loput joutuvat tyytymään huonommin palkattuihin töihin. Ei maailma pyöri niin, että kaikki saavat hyvää palkkaa. Siitä seuraa vaan pysähtymätön inflaatio...

Monessa maassa elintaso on suhteutettava omaan tulotasoon. Näin yksinkertaista se on. Suomessa ikuisuustyöttömätkin kuvittelevat, että heillä on oikeus asua muiden kustantamana kaupungin keskustassa ja omata suht samanlaisen elintason, kuin työssäkäyvillä on. Näinhän sen ei pitäisi mennä. Töitä kyllä on, jos niitä viitsii tehdä. Jos palkka ei miellytä, niin sitten pitää hankkia lisäkoulutusta tms. Matalalla palkalla on elettävä yksinkertaisemmin. Näin olen tehnyt itsekin.

Tällaiset kyselyt on niin turhia, koska kaikkia sosiaalietuuksia ei lakkauteta. Ei voida. Siksi on aivan hyödytöntä pohtia tällaisia.

Ei olisi minusta puhelinmyyjäksi, jos joudun työttömäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Tällaiset kyselyt on niin turhia, koska kaikkia sosiaalietuuksia ei lakkauteta. Ei voida. Siksi on aivan hyödytöntä pohtia tällaisia.

Sosiaalietuuksia saa vain, jos ei omista mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Maissa, jossa ei ole "ilmaista" rahaa, ihminen on yleensä valmis kokeilemaan mitä työtä tahansa. Itsekin asuin aikanaan maassa, jossa ei ollut sosiaaliturvaa, joten kaikki raha oli itse ansaittava. Tein monenlaisia töitä, vaikka minulla yliopistotutkinto onkin. Näin toimivat kaikki muutkin. Ja itse asiassa kokemus oli hyvin opettavainen, jokaisessa työssä oppii jotain uutta :).

Suomessa osa työttömistä on asennetyöttömiä, jotka kuvittelevat ansaitsevansa paljon tarjottua paremman palkan työpanoksestaan. Todellisuudessa hyvistä paikoista pitää kilpailla ja loput joutuvat tyytymään huonommin palkattuihin töihin. Ei maailma pyöri niin, että kaikki saavat hyvää palkkaa. Siitä seuraa vaan pysähtymätön inflaatio...

Monessa maassa elintaso on suhteutettava omaan tulotasoon. Näin yksinkertaista se on. Suomessa ikuisuustyöttömätkin kuvittelevat, että heillä on oikeus asua muiden kustantamana kaupungin keskustassa ja omata suht samanlaisen elintason, kuin työssäkäyvillä on. Näinhän sen ei pitäisi mennä. Töitä kyllä on, jos niitä viitsii tehdä. Jos palkka ei miellytä, niin sitten pitää hankkia lisäkoulutusta tms. Matalalla palkalla on elettävä yksinkertaisemmin. Näin olen tehnyt itsekin.

Työttömien älypuhelimien kadehtiminen unohtui moralisointisaarnastasi.

Vierailija kirjoitti:

Maissa, jossa ei ole "ilmaista" rahaa, ihminen on yleensä valmis kokeilemaan mitä työtä tahansa. Itsekin asuin aikanaan maassa, jossa ei ollut sosiaaliturvaa, joten kaikki raha oli itse ansaittava. Tein monenlaisia töitä, vaikka minulla yliopistotutkinto onkin. Näin toimivat kaikki muutkin. Ja itse asiassa kokemus oli hyvin opettavainen, jokaisessa työssä oppii jotain uutta :)

Ne tuskin ovat listojen kärjissä mitä Turvallisuuteen ja Onnellisuuteen tulee. Mutta olisit pysynyt siellä PohjoisKoreassa vaan. Ei sinua tänne kaivata.

Kuka niitä lehtiä enää nykypäivänä edes tilaa, kun ollaan siirrytty pääosin digiin, lehtiä lakkautetaan koko ajan, julkaisuvälejä harvennetaan, kaiken saa itse tilattua netistä ja kansan ostovoima on yhteiskunnan ja talouden tilasta johtuen koko ajan entistä heikompi?

Ap, puhelinmyynti alkaa jo jäädä historiaan. Se ei vaan enää ole nykypäivää. Jos homma kannattaisi, siitä olisi varaa maksaa asiallista palkkaa, ne olisivat haluttuja työpaikkoja eikä mol:issa olisi koko ajan avoimena satoja ja satoja paikkoja. Mutta siellä ne vaan maakunnissa ananastukkaiset, merkonomin (toivottavasti edes) koulutuksen käyneet jampat suu vaahdossa haluaa pyörittää soittorumbaa ja ottaa "mummoilta rahat pois".