Nainen: häiritseekö sinua mies-loppuiset ammattinimikkeet, kuten eduskunnan puhemies, palomies, kirvesmies jne.?
Näin pikkusieluisina aikona, kun kaikesta loukkaannutaan ja kaikki perinteinen halutaan muuttaa, niin kiinostaa kysyä naisilta seuraavaa. Häiritkseekö sinua mies-loppuiset ammattinimikkeet eli onko aihetta muuttaa ne sukupuolineutraaleiksi?
Kommentit (675)
Ei todellakaan. Ei myöskään sanat pyykkipoika, pissapoika jne. Typerää vouhottamista nillittää jostain sanoista. Käyttäisivät ihmiset aikansa tärkeämpiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni ei tajua että sana MIES on suomen kielessä merkinnyt ihmistä. Ei sukupuolta.
Ammattinimikkeissä se on sukupuoleen viittaava, koska aiempina aikoina naiset eivät laajalti olleet koulutuksen ja työelämän piirissä. Palomies oli palomies, koska naiset eivät näihin ammatteihin päässeet.
Nimenomaan. Yhteiskunta muuttuu, niin on myös kielen muututtava. Kieli luo todellisuutta ja mielikuvia.
Mitä väliä sillä enää on, että palomiehet olivat aikoinaan vain miehiä. Kielessä on paljon sanoja, jotka eivät ole kirjaimellisesti ymmärrettäviä. Onhan joillakin naisilla jopa sukunimikin "-mies" tai "-son" -loppuinen, eikä se häiritse ketään.
Kyllä minua häiritsee jos naisen sukunimi on mies-loppuinen. Se kuulostaa tosi kummalliselta. Tosin se ei ole saman mittaluokan ongelma kuin se että ammattinimekkeessä vihjataan työn sopivan vain miehille.
MIksi se häiritsee? Mitä kummallista siinä on, jos naisen sukunimi on esim. Häkämies? Sehän on hänen sukunimensä. Pitäisikö se muuttaa Häkähenkilöksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin melkein sanoa, että miehiä häiritsee enemmän, jos heitä kutsuttaisiin "nainen, emäntä, tar/tär" päätteellä.
Ja sekin kertoo jotain että naiset suhtautuvat paljon tyynemmin siihen, että naisia nimitellään miehiksi.
En minä ainakaan halua missään nimessä tulla kutsutuksi esimieheksi. Olen nainen. En mies.
Et sinä ole yhtään vähemmän nainen vaikka työnimikkeesi olisikin esimies. Miksi koet sen niin voimakkaasti naiseuttasi heikentävänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin melkein sanoa, että miehiä häiritsee enemmän, jos heitä kutsuttaisiin "nainen, emäntä, tar/tär" päätteellä.
Ja sekin kertoo jotain että naiset suhtautuvat paljon tyynemmin siihen, että naisia nimitellään miehiksi.
En minä ainakaan halua missään nimessä tulla kutsutuksi esimieheksi. Olen nainen. En mies.
Et sinä ole yhtään vähemmän nainen vaikka työnimikkeesi olisikin esimies. Miksi koet sen niin voimakkaasti naiseuttasi heikentävänä?
Miksi mies ei sitten voi olla lentoemäntä? Eihän se nimike vie keneltäkään miehuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana "pelastaja" tuntuu hölmöltä, siitä tulee mieleen ennemminkin joku Jeesus tms. kuin palomies.
En mäkään tykkää siitä. En voi käyttää sitä ollenkaan. Puhun siis yhä vain palomiehistä.
Kuten vanhat mummot ja papat, jotka takertuvat nuoruutensa puhetapoihin.
Heillä on siihen täysi oikeus.
Eikä ole. Ei kenelläkään ihmisellä ole oikeutta jäädä mököttämään omaan keinutuoliinsa. Siihen nimittäin loppuu elämä.
Heidän elämänsä, heidän oikeutensa.
Häiritseekö sanat äidinkieli ja isänmaa?
Meidän työpaikalla on esihenkilöitä. Ei ole kenellekään ongelma.
Voi herrajjumala. Ei häiritse. Maailmassa on oikeitakin ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin melkein sanoa, että miehiä häiritsee enemmän, jos heitä kutsuttaisiin "nainen, emäntä, tar/tär" päätteellä.
Ja sekin kertoo jotain että naiset suhtautuvat paljon tyynemmin siihen, että naisia nimitellään miehiksi.
En minä ainakaan halua missään nimessä tulla kutsutuksi esimieheksi. Olen nainen. En mies.
Et sinä ole yhtään vähemmän nainen vaikka työnimikkeesi olisikin esimies. Miksi koet sen niin voimakkaasti naiseuttasi heikentävänä?
Miksi mies ei sitten voi olla lentoemäntä? Eihän se nimike vie keneltäkään miehuutta.
Minun puolestani voi aivan hyvin olla lentoemäntä.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Ei myöskään sanat pyykkipoika, pissapoika jne. Typerää vouhottamista nillittää jostain sanoista. Käyttäisivät ihmiset aikansa tärkeämpiin asioihin.
Lopettakaa te vouhottamasta ja hyväksykää että se muutos tulee. Tuhlaatte aikaanne ja energiaanne ihan turhaan. Keksikää tärkeämpää tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Häiritseekö sanat äidinkieli ja isänmaa?
Ne voi ihan hyvin muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana "pelastaja" tuntuu hölmöltä, siitä tulee mieleen ennemminkin joku Jeesus tms. kuin palomies.
En mäkään tykkää siitä. En voi käyttää sitä ollenkaan. Puhun siis yhä vain palomiehistä.
Kuten vanhat mummot ja papat, jotka takertuvat nuoruutensa puhetapoihin.
Heillä on siihen täysi oikeus.
Eikä ole. Ei kenelläkään ihmisellä ole oikeutta jäädä mököttämään omaan keinutuoliinsa. Siihen nimittäin loppuu elämä.
Heidän elämänsä, heidän oikeutensa.
Ei tuo ole elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin melkein sanoa, että miehiä häiritsee enemmän, jos heitä kutsuttaisiin "nainen, emäntä, tar/tär" päätteellä.
Ja sekin kertoo jotain että naiset suhtautuvat paljon tyynemmin siihen, että naisia nimitellään miehiksi.
En minä ainakaan halua missään nimessä tulla kutsutuksi esimieheksi. Olen nainen. En mies.
Et sinä ole yhtään vähemmän nainen vaikka työnimikkeesi olisikin esimies. Miksi koet sen niin voimakkaasti naiseuttasi heikentävänä?
Sieltä tuli taas aimo töräys miesselittämistä.
Korkea aika muuttaa nämä. "Palomiestä" ei onneksi enää ole.
Tässä on oikein hyvä Kielikellon artikkeli siitä, miksi ammattinimikkeiden ei pitäisi olla sukupuolittuneita:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei häiritse. Tänä päivänä luulisi hitaammankin käsittävän että mies-pääte ammattinimekkeessä on jäänne menneisyydestä, eikä kerro ammattinimekkeen kantajan sukupuolta.
T: rakennusmies
Rajennusmies nimikettä ei ole käytetty 80-luvun jälkeen, vaan ammattinimike on rakennustyöntekijä.
Raksaäijiä ne on. Systeri on maalari ja on hiton ylpeä kun häntä välillä äijitellään. Muakin kutsuttiin joskus "hyväksi jätkäksi".
Ei ole näköjään oikeita ongelmia ihmisillä kun tämän muutoksen vastustamiseen riittää noin paljon energiaa. Miksette käytä sitä johonkin tuottavaan? Kuten sukkien järjestämiseen.
Voi olla että sitä shokkia ei olisi tullut, jos ei käytettäisi nimikettä "huoltomies". Tuleehan siitä väistämättä fiilis että nainen on ängennyt paikkaan joka ei naiselle kuulu. Ja osa toivookin että se fiilis tulisi. Siksi muutosta vastustetaan. Sitä toki ei sanota suoraan, vaan itketään että ei ole oikeita ongelmia kun tuohon ehditään puuttua.