Kaikki hyvät naiset ovat parisuhteessa
Tähän johtopäätökseen olen tullut sinkkuiltuani useamman vuoden.
Varatut, itsestään huolta pitävät muttei urheilulliset, tasapainoiset, fiksut, mukavat, tavalliset, toisia kunnioittavat ja uskolliset naiset aina ihmettelevät miksen löydä itselleni parisuhdetta, vaikka olen ok näköinen, älykäs, hauska ja tunnollinen. Muistavat vielä aina mainita, että hänelle kyllä kelpaisin. Ja heistä jokaisen ottaisin kiljuen vastaan, jos olisivat sinkkuja.
Mutta sinkkunaisista minusta kiinnostuu vain itsestään huoltapitämättömät, masentuneet, elämänhallintaongelmaiset, ei niin fiksut kummajaiset joihin en tunne edes fyysistä vetoa.
Eli pakko uskoa, että kaikki hyvät naiset ovat parisuhteessa mitä en tietenkään ihmettele. Heistä pidetään kiinni.
Jos kuitenkin joku tällainen päätyy sinkuksi, niin hänelle löytyy varmasti nopeasti pikkaisen varakkaampi, raamikkaampi, menestyneempi ja itsevarmempi mies kuin minä, koska sellaiset miehet ovat aloitteellisempia ja lähtökohtaisesti kiinnostavampia. Kemiasta ne ei kerro, mutta sitähän en pääse edes testaamaan.
Toki niistä masentuneista, itsestään huoltapitämättömistä naisista joku voisi tasapainoisena ollakin minua kiinnostava ja vaikka kuinka ihana. Ehkä elämänhallintaongelmat johtuvat juuri parisuhteettomuudesta ja korjautuisivat kanssani, mutta kun se alkukiinnostus jää puuttumaan. Ja ailahtelevat naiset myös itse ovat herkempiä muuttamaan mieltään mikä ei ole tällaiselle herkälle miehelle kovin hyvä lähtökohta. Pysyn mieluummin tasapainoisena sinkkuna kuin lähden rikkomaan itseäni sellaiseen suhteeseen.
Vaikka sinkkuuteni on siis osin oma valinta, ei se yhtään vähennä kumppanin kaipuuta. Vaan kun en pysty kelpuuttamaan ketä tahansa. "Vaatimukseni" ovat kuitenkin aika kohtuulliset, eli nuo mainitsemani itsestään huolta pitävä muttei urheilullinen, tasapainoinen, fiksu, mukava, tavallinen, toisia kunnioittava ja uskollinen, kuten itsekin olen.
Ja kyllä, on ristiriitaista puhua toisen kunnioittamisesta ja ei niin fiksuista kummajaisista, mutta näin minä nyt pointtini yritin pukea sanoiksi. Parisuhteeseen ei liene ole pakko kelpuuttaa itseään merkittävästi lahjattomampaa ulkoisesti täysin poikkeavaa ihmistä, vaikka häntä ihmisenä muuten kohtelisikin.
P*skamyrskyä odotellessa...
Kommentit (307)
Nämä tosiaan luulee, että pelkkä suhde tekee mt-ongelmaisesta manmanpojasta aikuisen miehen.
Ei tee.
Onneksi, jos ainoa ongelma on tylsyys, sen kipinän voi onneksi aina löytää uudelleen. Ainoa asia mikä tarvitaan on molempien halu pysyä yhdessä. Jos sitä löytyy niin kaikki ongelmat voidaan ratkaista.
En käsitä tätä mustavalkoista kaksinapa-ajattelua mitä tulee siihen "millainen miehen tai naisen pitäisi olla". Harva ihminen on mitenkään puhtaasti minkäänlainen, vaan ihmisissä on monia ulottuvuuksia ja tasoja jotka myös muuttuvat ja vaihtelevat elämän mittaan. Jokaisessa meissä on valmius rohkaistua tai rauhoittua jos kumppanin saaminen sitä vaatii. Ratkaisun ydin on se että toimit eri tavalla hänen kanssaan kuin kaikkien muiden maailman naisten/miesten. Eli vaikka olisit muuten hiljainen ja rauhallinen, sinun on silti saatava viestisi perille tälle henkilölle joka sinua sillä hetkellä kiinnostaa. Jos et tee mitään, vastapuoli saattaa ajatella että sinua ei vain kiinnosta tarpeeksi että rohkaistuisit. Koska hän tietää että kykenisit siihen kyllä.
Jaa, mihin pistät sitten rajan kummallisuudessa. Olen ollut masentunut ja olen myös kaunis. Ei täältä tule paskamyrskyä. En minäkään halua ketä tahansa, vähiten sellaisen joka kokisi joutuvansa minuun tyytymään. On minullakin parempaa tekemistä omassa elämässäni. Juuri tänään mietin miestä jonka huomiosta olen vähän hämilläni, hänellä vaikuttaa asiat olevan mallillaan, että kuinka paljon hän mahtaa ymmärtää elämän eri sävyjä. Antoisampaa olisi, jos ymmärtäisi. Jos ei, en minä olisi se joka hänelle niitä jaksaisi selittää.
Sä olet sinkku samasta syystä kun mun työssäkäyvät, asunnonomistavat ynnä muuta hyvää olevat naisystävät on sinkkuja. Sä ylianalysoit. Jos yrittää arvoida koko suhteen etukäteen, ei sitä pysty koskaan aloittamaankaan. Katokku tosiasia on se, että parisuhde päättyy aina huonosti, joko eroon tai toisen kuolemaan. Pointti on vaan miten viihtyy siihen asti.
Eli ap tietää maailman jokaisen naisen parisuhdetilanteen. Tekstin perusteella ainakin. Ja tietenkään juuri apn kohdalla sinkkuus ei tarkoita huonommuutta, mutta naisten kohdalla se automaattisesti sitä tarkoittaa.
Miksi näistäkin nyt tarvitsee avautua joka päivä kymmenen ketjun verran? Jos ei naiset kelpaa niin olkaa ilman älkääkä parkuko.
Eikö jokainen parisuhde ole vähän kuin laastarisuhde?
Tukea ja turvaahan toisesta haetaan, hellyyden lisäksi (sisältäen seksin).
Olen kyllä kuullut parisuhteista jotka ovat täynnä muodollisuutta ja muistuttavat enemmän yritysfuusiota kuin mitään muuta, joissa molempien elämät pysyvät tiukasti erillään, puolisot ovat etäisiä ja yhdessä ollaan lähinnä siksi että niin kuuluu tehdä ja lapset kuuluu hankkia. Mutta onko tuollainen parisuhde tai liitto onnellinen? Täyttääkö se ihmisen emotionaaliset tarpeet, jotka ihmisellä on vaikka niiden olemassaolon kieltäisikin?
Kai sellainenkin voi onnistua, jos molemmat tahtovat juuri sellaisen suhteen.
Huvittavaa kuinka naiset mollaavat nimim. laastarimiestä kun tämä kehtaa olla skeptinen siitä että hänestä kiinnostutaan vain kun naiset ovat vaikeassa tilanteessa ja kovasti masentuneita.
Kuitenkin jos tilanne käännetään toisin päin, siskot ovat herttaisen yhtä mieltä siitä että kyllähän miehen täytyy laittaa ensin oma pääty kuntoon koska ei kukaan halua äitihahmoksi perässä vedettävälle miehelle (joka kuitenkin vaihtaa sen kiltin äitihahmon menevämpään daamiin heti kun saa ulkonäön, työpaikan ja itseluottamuksen kuntoon).
Ei vttu mitä kaksinaismoralismia taas.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kuinka naiset mollaavat nimim. laastarimiestä kun tämä kehtaa olla skeptinen siitä että hänestä kiinnostutaan vain kun naiset ovat vaikeassa tilanteessa ja kovasti masentuneita.
Kuitenkin jos tilanne käännetään toisin päin, siskot ovat herttaisen yhtä mieltä siitä että kyllähän miehen täytyy laittaa ensin oma pääty kuntoon koska ei kukaan halua äitihahmoksi perässä vedettävälle miehelle (joka kuitenkin vaihtaa sen kiltin äitihahmon menevämpään daamiin heti kun saa ulkonäön, työpaikan ja itseluottamuksen kuntoon).
Ei vttu mitä kaksinaismoralismia taas.
Voi pientä kun alkoi ärsyttää😘
No jos minun perässäni juoksisi vain mt-ongelmaisia miehiä, niin kyllä itse menisin melko sukkelasti peilin eteen, ap ei selkeästi osaa arvioida omaa ”tasoansa” oikein.
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en tunne bilettäjänaisia vaan toisenlaisia. Suurin osa on parisuhteessa eikä kaveripiirissä ole vielä yhtään avioeroa. Muutamia sinkkuja, mutta vaikea pariutua, koska eivät kulje viihteellä tai nettideiteissä.
Mä olen aina ollut bilettäjä ja lähes koko elämäni parisuhteessa (pitkissä). Kaveripiirin sinkut on just niitä joita ei saa lähtemään mihinkään muualle ku töihin tai korkeintaan ruokakauppaan. Muu aika menee kissojen kanssa teetä juodessa (ihan oikeasti). Tähän kun lisää korkeat standardit, niin tuskin tulee suhdestatus muuttumaan vaikka kuinka parisuhdetta kaipais.
Oma taso= se minkälaisen ihmisen saa.
Jos vain sekopäät kiinnostuvat, se on sinun tasosi, ota tai jätä.
Älä jankkaa perhepalstalla, tee jotakin jos haluat muutoksen.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa kuinka naiset mollaavat nimim. laastarimiestä kun tämä kehtaa olla skeptinen siitä että hänestä kiinnostutaan vain kun naiset ovat vaikeassa tilanteessa ja kovasti masentuneita.
Kuitenkin jos tilanne käännetään toisin päin, siskot ovat herttaisen yhtä mieltä siitä että kyllähän miehen täytyy laittaa ensin oma pääty kuntoon koska ei kukaan halua äitihahmoksi perässä vedettävälle miehelle (joka kuitenkin vaihtaa sen kiltin äitihahmon menevämpään daamiin heti kun saa ulkonäön, työpaikan ja itseluottamuksen kuntoon).
Ei vttu mitä kaksinaismoralismia taas.
Ei kenekään tarvitse ryhtyä toiselle ihmiselle, aikuiselle, terapeutiksi tai sosiaalityöntekijäksi, että hän saisi oman elämänsä perusasiat kuntoon. Yhtään ketään ei voida siihen velvoittaa. Se on todella raskas osa, ja vaatii aivan älyttömästi rakkautta ja sitoutumista, sekä vankkumattoman uskon siihen että tilanne tosiaan paranee kun antaa toiselle riittävästi tukea. Eli sinänsä jokaisen olisi parempi hoitaa oma päänsä ja asiansa kuntoon ennen parisuhteen harkitsemista.
Käytännössä tämä ei vaan useinkaan toimi näin. Jos rakastuu toiseen, se monesti sumentaa pään. Toinen on silloin pieni haavoittunut linnunpoikanen, joka on pelastettava ja rakastunut henkilö on se ainoa joka hänet voi pelastaa. Joskus se onnistuukin. Jos pelastettava on kiitollinen saamastaan tuesta ja haluaa olla toiselle hänen kiintymyksensä arvoinen, hän hakee apua ja alkaa rakentamaan toisen kanssa yhteistä elämää, ymmärtäen sen että hänelläkin pitää olla toiselle annettavaa. Ja erityisesti yhteiselle tulevaisuudelle. Joskus rakkaus voi pelastaa ihmisen itseltään.
Joskus ei. Silloin ihminen jatkaa kipeänä tuhon tietä kunnes tapahtuu jotain joka pysäyttää tarpeeksi tekemään muutoksen omassa elämässä, jos ei kuolema ehdi ensin.
"Laastarimiehelle":
Epäitsekkyys ei kannata. Ajattele kuin naiset, joka muuten on sama tapa ajatella kuin pelimiehillä. Eli mieti mitä haluat ja mitä voit saada, ja pyri ottamaan se. Jos joku asia ei anna sulle just mitä haluat, dumppaa se ja jätä jonkun muun ongelmaksi.
Kuten joku sanoi, naiselle elämä on matka jossa vastaan tulee erilaisia miehiä. On miehiä joiden kanssa pidetään hauskaa ja miehiä joilta saa tukea. Hauskanpitomies on mies, tukijamies vähän kuin naiskamu. Ei joskus kivikaudellakaan miehet istuneet puhumassa naisten kanssa tunteista. Ne lähti metsälle, saavuttamaan asioita. Ne halusi seksiä, sen naisen kanssa joka oli hauska ja himokas.
Tai sitten etsit tuosta jonkun balanssin. Nyt sä olet 100% tukijamies ja naiset kohtelee sua sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
"Laastarimiehelle":
Epäitsekkyys ei kannata. Ajattele kuin naiset, joka muuten on sama tapa ajatella kuin pelimiehillä. Eli mieti mitä haluat ja mitä voit saada, ja pyri ottamaan se. Jos joku asia ei anna sulle just mitä haluat, dumppaa se ja jätä jonkun muun ongelmaksi.
Kuten joku sanoi, naiselle elämä on matka jossa vastaan tulee erilaisia miehiä. On miehiä joiden kanssa pidetään hauskaa ja miehiä joilta saa tukea. Hauskanpitomies on mies, tukijamies vähän kuin naiskamu. Ei joskus kivikaudellakaan miehet istuneet puhumassa naisten kanssa tunteista. Ne lähti metsälle, saavuttamaan asioita. Ne halusi seksiä, sen naisen kanssa joka oli hauska ja himokas.
Tai sitten etsit tuosta jonkun balanssin. Nyt sä olet 100% tukijamies ja naiset kohtelee sua sen mukaan.
"Epäitsekkyys ei kannata. Ajattele kuin naiset, joka muuten on sama tapa ajatella kuin pelimiehillä. Eli mieti mitä haluat ja mitä voit saada, ja pyri ottamaan se. Jos joku asia ei anna sulle just mitä haluat, dumppaa se ja jätä jonkun muun ongelmaksi."
Muuten hyvä, mutta pelimiehen ja naisen ero on siinä että pelimies on ottaja ja nainen joka saa asioita (tai valkkaaja, miten tuon haluaa ajatella).
Vapauduin juoposta ääliöstä 3 vuotta sitten. Se siis tekee minusta huonon naisen?
Nämä ketkut ovat masentavia. Niin paljon yksinäisyyttä, niin paljon pinnallisia pazkiaisia.
En ole pazkiaista vailla joten hyvää lauantai-iltaa ja hyvästi.
Jos kaikki "hyvät" ovat parisuhteessa, miksi onnettomia parisuhteita on niin hirveän paljon? Ja ennenkaikkea: miksi parisuhde lyhentää naisen elinikää?
Mites tuo ruohon vihreys aidan toisella puolella; mahtaisiko saavuttamattomuus ihan hitusen sumentaa ap:n linssejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en karsisi pois "kummajaisia" enkä masentuneita. Myös urheilullinen kävisi, vaikken itse ole sellainen.
Sama ilmiö pätee silti. Minusta kiinnostuvat vain jollain tapaa huonossa tilanteessa olevat naiset, joille ilmeisesti olisin pelastusrengas johon turvautua. Kellä on mieli maassa kun exä osoittautui narsistiksi, kellä rahat loppu, kellä on taustalla joku tragedia.
Itse en halua laastarimieheksi tai parisuhteeseen jossa nainen on neito tornissa ja mies ritari.
(Vakikysymykseen "jospa nämä kyseiset naiset eivät tavanneet sinua ollessaan paremmassa tilanteessa" vastaan: kyllä tapasivat, ja silloin olin näkymätön parisuhdemielessä.)
Tämä lienee tasaisen ja rauhallisen miehen rooli.
Ei pidä ollenkaan paikkaansa että joku etsisi välttämättä pelastusrengasta vain siksi että on itse huonossa tilanteessa. Tuo on ihan aiheellinen asia johon kiinnittää huomiota ja jota miettiä jos harkitsee suhteeseen ryhtymistä huonossa tilanteessa olevan kanssa, mutta jos pystyt aina vaan näkemään ihmisissä joilla on joku vaikeus pelkästään epätoivoa, hyväksikäyttäjiä ja verenimijöitä, niin se on epäinhimillistämistä ja melko hirveä asenne.
Yritys palauttaa syyllistämistaktiikalla laastarimies takaisin ruotuunsa ei nyt onnistu ;)
Puhutaan naisista joita arvostan ihmisinä ja ystävinä.
En minä usko että tuossa on tietoista suunnitelmaa "hyötyä" kenestäkään, tai ylipäätään mitään suunnitelmaa. Huonossa tilanteessa ne tunteet vain kohdistuvat eri tyyppisiin miehiin kuin hyvässä tilanteessa.
Oli miten oli, puhutaan aika huonoista lähtökohdista parisuhteelle jos minun tyyppiseni mies on kiinnostava vain silloin kun menee huonosti.
En yritä palauttaa sua ruotuun vaan reagoin epäinhimillistävään puheeseesi. Saat olla seurustelematta ihan kenen kanssa haluat, mutta siihen kyllä vastaan kun lyöt leiman otsaan kaikille naisille jotka kehtaavat kiinnostua ylipäätään kenestäkään vaikka heillä menee huonosti.
Et tosiaan kuulosta siltä että puhuisit ihmisistä joita arvostat.
Ymmärrän kyllä että se käy ylpeyden päälle noiden naisten kohdalla, että näkevät sut itselleen sopivana vasta kun ovat saaneet iskun ja joutuvat arvioimaan uusiksi asemaansa maailmassa. Se on eräällä tavalla henkilökohtainen loukkaus.
Mä näen tuon omasta näkökulmastani enemmänkin niin, että kun omaan kuvaan tulee tahra, se on monelle se herätys siihen että ne tahrat on todella huono syy sivuuttaa ihmisiä. On vaan valitettava tosiseikka, että moni herää ihmisten vääränlaiseen arvottamiseen vasta kun tulee itse arvotetuksi väärin. Moni ei herää sittenkään, ja on totta että heräämiset ovat enimmäkseen aika vaillinaisia enkä mäkään menisi luottamaan tuoreisiin tapauksiin. Mutta musta tämä on inhimillistä enkä ymmärrä enkä hyväksy sitä että tällainen muutos nähdään lähtökohtaisesti epäaitona tai itsekkäänä. Kyllä vastoinkäymiset ihan oikeasti kasvattaa ja muuttaa sitä kuinka asiat näkee. Tämän kiistäminen on vaan taas yksi tapa jolla ne joilla on aina mennyt hyvin halveksuvat huonompiaan.
Ja nyt tullaankin takaisin siihen miksi tuollainen mielenmuutos joitain korpeaa. Se, että susta kiinnostutaan vasta arvonalennuksen jälkeen on verinen loukkaus koska pidät itseäsi nyt näitä naisia parempana. Sussa ei ole tahraa. Törkeää heiltä, että näkivät sun "tasaisuutesi ja rauhallisuutesi" ongelmiin verrattavissa olevana tahrana! Olethan sä nyt helvetissä parempi kun ihmiset joilla menee huonosti. Siksihän he haluaa sun tukeasi ja sut laastariksi, sulla on asiat kunnossa ja resursseja. Ymmärrettävästi et arvosta sitä että sua halutaan vain itsestäsi erillisten asioiden vuoksi, ja etenkin se on vain fiksua että arvioit muuttuuko mieli takaisin jos asiat muuttuu takaisin. Mutta hyvin meneminen (niiltä osin kun ei enää kaiva kuoppaa syvemmäksi) on kokonaan ihmisestä itsestään erillistä ja juuri sen perusteellahan sä itsekin valikoit.
Tuosta koko arvottamisajattelutavasta irtautuneille/irtautumaan joutuneille se on vaan normaalia että meitä arvostetaan vasta kun on itse nöyrrytty. Jos mut aiemmin torjunut mies tipahtaisi paariakastiin ja vähän tasoituttuaan osoittaisi kiinnostusta, no, en voi taata että mua enää kiinnostaisi, ihastukset ei aina kestä torjutuksi tulemista. Mutta ei se olisi mikään tekijä laskelmissa että vaati näkökulmamuutoksen ennen kuin aloin kelvata. Ihmiset oppii kuka mitenkin, pääasia että oppivat.
Niin mainiota kyökkipsykologiaviihdettä kuin tämä olikin, sinulta jäi huomaamatta se olennaisin syy.
Olennaista tässä ei ole ego, tasoajattelu tai "tahrattomuus".
Olennaista on se että miksi ja missä tilanteessa joku kiinnostaa. Jos tunnen ihmisen kouluajoilta asti ja tämä osoittaa kiinnostusta vain silloin kun on masentunut ja kaipaa tukea, mutta silloin kun hänellä menee hyvin, katselee täysin eri tyyppisiä miehiä - millainen tulevaisuus suhteella olisi?
Tämä pätee kahteen edelliseen minua hienovaraisesti lähestyneeseen naiseen.
Sanonta "niin myötä-kuin vastoinkäymisissä" pätee myös niin päin että toisen pitää olla kiinnostava myötämäessäkin. Ei vain laastarina kun on poltettu näpit sen tyyppisten miesten kanssa jotka kiinnostavat kun menee hyvin.
Huomaan kyllä että miehiä arvostellaan jos he eivät laastareiksi suostu. Kuitenkin jos nainen on itse vastaavassa asemassa, on hänen mielestään täysin ymmärrettävää miksi sille ikänsä täysin eri tyyppisten naisten perässä juosseelle mutta nyt lapsikuumeiselle miehelle annetaan pakit. Etsiihän tämä sika (!) vain käytännöllistä kodinkonetta, joka jätetään saman tien jos elämäntilanne paranee ja nuorempi/nätimpi seksipommi sattuu osoittamaan kiinnostusta.
"Ymmärrän kyllä että se käy ylpeyden päälle noiden naisten kohdalla, että näkevät sut itselleen sopivana vasta kun ovat saaneet iskun ja joutuvat arvioimaan uusiksi asemaansa maailmassa."
Mitä tämä tarkalleen tarkoittaa?
Ollaan viestitty ristiin, käsitin "huonon tilanteen" ja myös kiinnostuksen sua kohtaan olevan pysyvämpää lajia. Olen puhunut koko ajan ihmisistä jotka ovat muuttuneet tai elävät muutosta, en siitä että oikeasti on vaan vähän kurja kevät menossa.
En missään vaiheessa ole arvostellut sua siitä että et suostu laastariksi. Laastariksi rupeaminen on kenelle tahansa oikeaa suhdetta haluavalle paska diili eikä siihen pidä missään nimessä ruveta jos ei laastarius sovi omiin tavoitteisiin. Toivottavasti tämä on nyt selvä.
Eikä tuo jäänyt multa mitenkään huomaamatta, monta kertaahan viittasin siihen että se on syytä arvioida tarkkaan onko mielenmuutos pysyvä vai hetkellinen. Mulla on kaikki sympatia sitä kohtaan että luottamusta ei välttämättä löydy, jos ei löydy niin sitten on niin. Totta kai jos tuo on jo toistuva kuvio, että sama henkilö hakee sulta lohtua ja sitten menettää kiinnostuksensa, niin sitten se on aika selvä merkki että ehkä hänestä ei ole edes ystäväksi. Siinä voi olla taustalla jotakin muutakin kuin se ettet riittäisi muulloinkin ja jos ette ole puhuneet asiasta suoraan niin tekisin kyllä sen jos asia tuntuu tärkeältä.
"Joutuvat arvioimaan uusiksi asemaansa maailmassa" tarkoittaa sopeutumista. Joskus vastoinkäymisten tai muutoksen tai kasvun vuoksi on mietittävä asioita uusiksi. Omaa käsitystä itsestä, arvoja, prioriteetteja ja tavoitteita lähinnä. Vaikka nyt se, että on hirveän jyrkät asenteet työttömyyttä kohtaan ja sitten ei itse saakaan töitä ja tajuaa miten mädät omat arvot on olleet. Tai on kokemus suhteesta narsistin kanssa ja sitä kautta oppii tunnistamaan ja arvostamaan ihmisiä, joilla on se mikä narsisteilta puuttuu. Tai masentuu ja jotkin illuusiot joille oma toiminta on perustunut haihtuvat, ei vaikka siedä enää sitä että ihmiset ylläpitävät kulisseja ja yrittävät kilpaa näyttää elämineen mahdollisimman hyvältä. Mikä tahansa noista voi johtaa erilaisiin valintoihin ja erilaiseen käytökseen tulevaisuudessa.
Mutta jos nuo sua lähestyneet naiset eivät niinkään ole muuttuneet tai muuttumassa ihmisinä niin ei siitä silloin varmaankaan ole kyse.
Miten ne laastarimiehet ei osaa tehdä siirtoja? Tietyt miehet tuntuvat ennen naisen siirtoa ajelehtivan erilaisiin elämäntilanteisiin tai pysyvän paikallaan niin kauan kunnes JOKU tulee ja tekee siirron hänen puolestaan. Jokaisella on velvollisuus tehdä omat siirtonsa tai pikaisesti hakeutua lääkärin pakeille sillä passiivisuus kielii usein uupumuksesta samoin masennuksesta.
Niin, ja edelleen. Mikään pakkohan ei ole mennä naimisiin tai perustaa perhettä. Nykyaikana voit valita toisin.