Lue keskustelun säännöt.
APUA! Painan järkyttävästi enemmän kuin luulin!
21.11.2019 |
Tulin juuri lääkäristä, jossa tutkittiin alun perin muutamia oireita ja veriarvoja. Mulla on ollut väsymystä ja alakuloa jonkin aikaa. Selvisi, että paastoverensokeri on koholla... tämä jo ahdisti itsessään. Kyllähän olen tiennyt, että olen ollut hieman ylipainoinen aina, mutta en ole vaa'alla käynyt muutamaan vuoteen. Samat vaatteet ovat mahtuneet kuitenkin enimmäkseen päälle (useimmat kummiskin jotain stretch-kangasta eli taitaa syy löytyä siitäkin..), joten en ole sillä tavalla kiinnittänyt painooni huomiota.
Viimeksi, kun punnitsin itseni joskus 5v sitten niin painoin 73kg (olen 162cm pitkä), ja lääkärin luona pyydettiin minua menemään vaa'alle tarkistuttamaan paino. Painoin 89 kiloa!! Taino, painan.
Ihan järkyttävää. Meinasin alkaa itkemään siinä lääkärin edessä vaan samantien. Olin juuri sanonut ennen punnitusta, että painan suunnilleen 70 kiloa. Jeesus että häpesin silmät päästäni!!
Mitä h*lvettiä nyt teen, tekee mieli vaan olla kotona häpeämässä. Lääkärin kanssa verensokerin seuranta jonkin ajan kuluttua, pitäisi kuulemma laihduttaa.
Vertaistukea?
Kommentit (218)
Tiina, Tiina! nyt ulkoiluttamaan koiraa kaksi kertaa päivässä, hop hop! Eikä enää meetvurstia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noista vaatekoista sen verran, että monet merkit ovat suurentaneet niitä, eli nykyinen 38 onkin mitoitukseltaan nyt noin 40. Itse olen normaalisti ostanut 38-40 koon puseroita/paitoja, mutta nyt olen ostanut useita kokoa 36 (ja en ole todella laihtunut). Eli niitä kokonumeroita ei todellakaan kannata tuijottaa liikaa, ne huijaavat :(
Onpa muuten hyvä lukea, että muillakin on kotipeilissä vikaa. Itse olen normaalipainoinen, melko lihaksikas ja kotona peilistä näkyy ihan OK tikissä oleva urheilullinen nainen. Lomalla mieheni otti minusta bikinikuvan rannalla - kuka hemmetti on se siinä näkyvä punkero?
Itse en ole nähnyt itsestäni otettuja valokuvia muutamaan vuoteen, eli eiköhän siitäkin löydy syy nykyiseen tilanteeseen -_-
ap
Minulla ainakin menisi ilo elämästä, jos saisin jonku pt:n laatiman ruokavalion ja sitä pitäisi noudattaa. Kaikki tuntuisi harmaalta.
Elämäni(ja päivieni) suurimpia iloja on hyvät maut ja syöminen. Mutta minulla onkin ylipainoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap on ihanan viaton, kun hän yllättyi makaronin kalorimäärästä. Tämä on etusi, ekaa kertaa laihduttaessa se on paljon helpompaa ja pääset varmasti hyviin tuloksiin. Suunnittele sinulle sopiva loppuelämän ruokavalio. Pidä huolta nukkumisesta ja harrasta liikuntaa, jos siitä tulee hyvä mieli.
Itse olen entinen jojo-laihduttaja, painoa on aikuisena ollut joskus 50 kilo, joskus 100 kiloa. Älä sotke aineenvaihduntaasi tai altista itseäsi syömishäiriölle. Minulle sopiva ruokarytmi on useamman vuoden ollut sama ja paino on pudonnut ja pysynyt. Pieniä aterioita tasaisesti, hiilarilähteitä on kaura, kvinoa, bataatti, linssit.
Musta tuntuu, että en voi ainakaan omiin silmiini luottaa ruuan määrässä. Tiesin, että rasva on pahasta (?), mutta voissa näköjään hirveästi kaloreita. Sitä oon kuitenkin kans antaumuksella sivellyt leivän päälle aina. Pitää varmaan miettiä jotain korvaavaa...
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla mahdollista kerätä melkein 20 kiloa lisää huomaamatta?
Samaa voidaan kysyä ihan keneltä vain entiseltä naiselta, siis nykyiset suomalais "naisethan" eivät ole olleet naisia enää aikoihin vaan ovat metamorfoosin kautta muuttuneet möhömahaisiksi ryhävalaiksi ja sotanorsuiksi. Ja vastaus on kaikilla yhtä "yllättävä", OHO ! Se vain "tapahtui".
Kyllä nyky-yhteiskunta on sellainen, että ruokaa ja herkkua on niin paljon saatavilla ja tyrkyllä ja liikkua ei ole pakko työkseen, siirtyäkseen tai kuntoillakseen, että painonhallinta käy lähes työstä, jos ei ole superedullisia geenejä perinyt. Tämä sekä naisilla että miehillä.
Mikä pakko sitä ruokaa ja herkkua on syödä jatkuvasti, vaikka sitä onkin tarjolla? Ihan itsestä se on kiinni, että mitä ja miten paljon itseensä laittaa. Aina ei tarvitse syödä vaikka olisikin nälkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
En ymmärrä mitä paino oikeasti merkitsee. Kerroin kerran painoni ja toinen hätkähti ja huudahti minun olevan läski (okei, oltiin silloin lapsia). Siis jos mä olen lihava, sitten olen, mutta tee se päätelmä ulkonäöstäni, älä painostani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
En ole ikinä ollut niin hoikka ja energinen kuin silloin kun söin runsaasti rasvaa. Pitäisikin palata siihen.
Ruoasta pitääkin saada energiaa että jaksaa - ja rasva pitää tuntikausia kylläisenä. Hiilarivoittoisella kevytruoalla päädyn aina syömään enemmän vuorokauden aikana kuin rasvavoittoisella. Esim. Kolme kananmunaa voissa paistettuna ja 200g kasviksia pitää nälän pois 8 tuntia. Mikään puuro tms aamupalana ei pysty samaan. T. Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Olet kyllä ihan pihalla kuin lumiukko. Rasva pitää nälkää, se vie herkku- ja hiilarihimot, rasva polttaa rasvaa ja kropasta on tehtävä rasvapolttoinen, jotta laihtuu.
Itse suosittelen proteiinilisäystä aamupalalle, pelkillä hiilareilla tulee nälkäkiukku hyvin pian ja se on taas sitten menoa se syömisen suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Olet kyllä ihan pihalla kuin lumiukko. Rasva pitää nälkää, se vie herkku- ja hiilarihimot, rasva polttaa rasvaa ja kropasta on tehtävä rasvapolttoinen, jotta laihtuu.
Itse suosittelen proteiinilisäystä aamupalalle, pelkillä hiilareilla tulee nälkäkiukku hyvin pian ja se on taas sitten menoa se syömisen suhteen.
Siis enkö pysty laihtumaan muuten kuin tekemällä kropastani rasvapolttoisen? Muistaakseni äitini joskus laihdutti painonvartijoissa ainakin ihan eri tavalla :o
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Olet kyllä ihan pihalla kuin lumiukko. Rasva pitää nälkää, se vie herkku- ja hiilarihimot, rasva polttaa rasvaa ja kropasta on tehtävä rasvapolttoinen, jotta laihtuu.
Itse suosittelen proteiinilisäystä aamupalalle, pelkillä hiilareilla tulee nälkäkiukku hyvin pian ja se on taas sitten menoa se syömisen suhteen.
Siis enkö pysty laihtumaan muuten kuin tekemällä kropastani rasvapolttoisen? Muistaakseni äitini joskus laihdutti painonvartijoissa ainakin ihan eri tavalla :o
ap
Painonvartijat, salli mun nauraa! Maailman tunnetuimmat jojolaihduttajat ja heidän pistekerhonsa. Ihan oikeasti, kuka jaksaa laskea jotain pisteitä koko loppuelämänsä? Koska niinhän sitä pitäisi tehdä myös sen jälkeen kun on laihduttu. Tunteeko joku jotain painonvartijaa, joka olisi myös pysynyt laihdutetussa painossaan? En usko, että niitä on kovinkaan montaa.
Ruokamuodit nyt vaihtelee. Lihan ja eläinrasvan syömisellä on toki faninsa, mutta mä painottaisin myös ilmastoystävällisyyttä ja eettisyyttä ruokailussa. Ikä vaikuttaa myös: mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmällä pärjää, ja toisaalta jos syö keski-ikääntyessään samoin kuin nuorempana, voi alkaa lihoa helposti. Kalorimäärä on se joka lihottaa tai laihduttaa, ja se ruoka, josta ne kalorit tulevat, sitten vaikuttaa siihen, onko nälkää tai mielitekoja. Molemmat pitäisi ottaa huomioon.
Yksi mahdollinen juttu jolla kannattaa aloittaa, on pienemmän lautasen käyttäminen. Jos jo syöt terveellistä kotiruokaa, älä huoli: täytä vain ensin lautanen puolilleen kasviksilla ja annostele vasta sen jälkeen lämmin ruoka.
Sinä et ole kenellekään velkaa laihuutta tai joltakin näyttämistä, mutta oman hyvinvoinnin takia kannattaa syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Ja ilmaston ja eläinten takia kasvispainotteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin menisi ilo elämästä, jos saisin jonku pt:n laatiman ruokavalion ja sitä pitäisi noudattaa. Kaikki tuntuisi harmaalta.
Elämäni(ja päivieni) suurimpia iloja on hyvät maut ja syöminen. Mutta minulla onkin ylipainoa.
Niin siis sinulla on käsitys että terveellinen ruoka on mautonta paskaa?
Vierailija kirjoitti:
Noista vaatekoista sen verran, että monet merkit ovat suurentaneet niitä, eli nykyinen 38 onkin mitoitukseltaan nyt noin 40. Itse olen normaalisti ostanut 38-40 koon puseroita/paitoja, mutta nyt olen ostanut useita kokoa 36 (ja en ole todella laihtunut). Eli niitä kokonumeroita ei todellakaan kannata tuijottaa liikaa, ne huijaavat :(
Onpa muuten hyvä lukea, että muillakin on kotipeilissä vikaa. Itse olen normaalipainoinen, melko lihaksikas ja kotona peilistä näkyy ihan OK tikissä oleva urheilullinen nainen. Lomalla mieheni otti minusta bikinikuvan rannalla - kuka hemmetti on se siinä näkyvä punkero?
Vaatekokoja tosiaan muutellaan. Mutta jokaisella lienee kaapissaan 4-5 vuotta vanhoja vaatekappaleita. Jos ei mahdu niihin entiseen malliin, niin se kertoo jotain. Tosin trikoovaatteet hämäävät. Usein näkee, että ihminen on tyytyväisenä liian pienessä trikoovaatteessaan ja siellä alla on lisäksi liian kireät alusvaatteet.
Sehän taas on ihan yleisinhimillinen ilmiö, että kotona tuntee näyttävänsä hyvältä, mutta ihmisten ilmoilla jotenkin surkistuu, kun joka suunnalla on niin hyvältä näyttäviä ihmisiä :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Olet kyllä ihan pihalla kuin lumiukko. Rasva pitää nälkää, se vie herkku- ja hiilarihimot, rasva polttaa rasvaa ja kropasta on tehtävä rasvapolttoinen, jotta laihtuu.
Itse suosittelen proteiinilisäystä aamupalalle, pelkillä hiilareilla tulee nälkäkiukku hyvin pian ja se on taas sitten menoa se syömisen suhteen.
Siis enkö pysty laihtumaan muuten kuin tekemällä kropastani rasvapolttoisen? Muistaakseni äitini joskus laihdutti painonvartijoissa ainakin ihan eri tavalla :o
ap
ap, Pystyt laihtumaan ihan hyvin ilman noita rasvahömpötyksiä. Syöt vain alle kulutuksesi. Ei periaatteessa väliä mitä syöt, kunhan se on alle kulutuksen niin laihdut. Toki sitten oloon ja vointiin saattaa vaikuttaa se, mitä syö ja miten.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin menisi ilo elämästä, jos saisin jonku pt:n laatiman ruokavalion ja sitä pitäisi noudattaa. Kaikki tuntuisi harmaalta.
Elämäni(ja päivieni) suurimpia iloja on hyvät maut ja syöminen. Mutta minulla onkin ylipainoa.
Kuin myös mutta järkevästi! Usein lihavien gourmeeta on rasvainen hiilarimättö millä ei ole mitään tekemistä laadukkaan ja hyvän ruuan kanssa.
Jos tiedän syöväni kaloripitoisen päivällisen ( vaikka flammkuchen ja roseviiniä) syön kasvissosekeiton (taivaallisen hyvää sekin!) päivällä. Sopan kalorit vain n 150 jättää kivasti varaa illan herkuttelulle!
Jos söisin vaikka hanhenmaksaa ( tooodella kaloripitoista) nauttisin sitä vain suupalan tai pari puolen kilon sijaan
Ymmärrätkö mikä on lihavan ja hoikan nautiskelijan ero?
Tämä voi kuulostaa typerältä, mutta napostelun hillitsemiseen itselläni auttaa hampaiden pesu. Esim. pese hampaat heti iltapalan jälkeen eikä vasta nukkumaan mennessä. Tai lounaan/välipalan jne. mikä sopii sujuvasti ohjelmaasi. Vinkki, millä et tee ainakaan vahinkoa itsellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Aivot tarvitsevat rasvaa. Mutta rasvoja on erilaisia. Älä syö transrasvoja. Ja ihan oikeasti, ala pitää ruokapäiväkirjaa. Ostat vihkon ja kirjaat sinne kaiken, mitä suuhusi pistät. Sitten lasket kalorimäärät. Hyvin pian opit, paljonko missäkin on kaloreita. Aluksi se voi kauhistuttaa, mutta näin et ole enää syömisten armoilla, vaan otat sen omaan hallintaasi. Kaikenlaisia bataatteja ja ituja ehdit harrastaa myöhemminkin, jos huvittaa.
Ap on ihanan viaton, kun hän yllättyi makaronin kalorimäärästä. Tämä on etusi, ekaa kertaa laihduttaessa se on paljon helpompaa ja pääset varmasti hyviin tuloksiin. Suunnittele sinulle sopiva loppuelämän ruokavalio. Pidä huolta nukkumisesta ja harrasta liikuntaa, jos siitä tulee hyvä mieli.
Itse olen entinen jojo-laihduttaja, painoa on aikuisena ollut joskus 50 kilo, joskus 100 kiloa. Älä sotke aineenvaihduntaasi tai altista itseäsi syömishäiriölle. Minulle sopiva ruokarytmi on useamman vuoden ollut sama ja paino on pudonnut ja pysynyt. Pieniä aterioita tasaisesti, hiilarilähteitä on kaura, kvinoa, bataatti, linssit.