APUA! Painan järkyttävästi enemmän kuin luulin!
Tulin juuri lääkäristä, jossa tutkittiin alun perin muutamia oireita ja veriarvoja. Mulla on ollut väsymystä ja alakuloa jonkin aikaa. Selvisi, että paastoverensokeri on koholla... tämä jo ahdisti itsessään. Kyllähän olen tiennyt, että olen ollut hieman ylipainoinen aina, mutta en ole vaa'alla käynyt muutamaan vuoteen. Samat vaatteet ovat mahtuneet kuitenkin enimmäkseen päälle (useimmat kummiskin jotain stretch-kangasta eli taitaa syy löytyä siitäkin..), joten en ole sillä tavalla kiinnittänyt painooni huomiota.
Viimeksi, kun punnitsin itseni joskus 5v sitten niin painoin 73kg (olen 162cm pitkä), ja lääkärin luona pyydettiin minua menemään vaa'alle tarkistuttamaan paino. Painoin 89 kiloa!! Taino, painan.
Ihan järkyttävää. Meinasin alkaa itkemään siinä lääkärin edessä vaan samantien. Olin juuri sanonut ennen punnitusta, että painan suunnilleen 70 kiloa. Jeesus että häpesin silmät päästäni!!
Mitä h*lvettiä nyt teen, tekee mieli vaan olla kotona häpeämässä. Lääkärin kanssa verensokerin seuranta jonkin ajan kuluttua, pitäisi kuulemma laihduttaa.
Vertaistukea?
Kommentit (218)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin menisi ilo elämästä, jos saisin jonku pt:n laatiman ruokavalion ja sitä pitäisi noudattaa. Kaikki tuntuisi harmaalta.
Elämäni(ja päivieni) suurimpia iloja on hyvät maut ja syöminen. Mutta minulla onkin ylipainoa.Kuin myös mutta järkevästi! Usein lihavien gourmeeta on rasvainen hiilarimättö millä ei ole mitään tekemistä laadukkaan ja hyvän ruuan kanssa.
Jos tiedän syöväni kaloripitoisen päivällisen ( vaikka flammkuchen ja roseviiniä) syön kasvissosekeiton (taivaallisen hyvää sekin!) päivällä. Sopan kalorit vain n 150 jättää kivasti varaa illan herkuttelulle!
Jos söisin vaikka hanhenmaksaa ( tooodella kaloripitoista) nauttisin sitä vain suupalan tai pari puolen kilon sijaan
Ymmärrätkö mikä on lihavan ja hoikan nautiskelijan ero?
Ymmärrän, syön hyvän maukuista aina paljon. Joskus pystyn hillitsemään määriä, 90 prosenttisesti en. Siksi olen lihava.
Olisi ihanaa jos olisi sitä itsekuria. Mutta kun ei, niin alistun kohtalooni.Noin minäkin luulin, mutta sitten opin että tottumus on toinen luonto! Itsekuria tarvitaan lähinnä siihen asti, että uusi terveellinen rutiini on päässyt syntymään.
Hmm, olen laihduttanut 21 vuotta ja silti olen ylipainoinen. Se siitä tottumuksesta, ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin menisi ilo elämästä, jos saisin jonku pt:n laatiman ruokavalion ja sitä pitäisi noudattaa. Kaikki tuntuisi harmaalta.
Elämäni(ja päivieni) suurimpia iloja on hyvät maut ja syöminen. Mutta minulla onkin ylipainoa.Kuin myös mutta järkevästi! Usein lihavien gourmeeta on rasvainen hiilarimättö millä ei ole mitään tekemistä laadukkaan ja hyvän ruuan kanssa.
Jos tiedän syöväni kaloripitoisen päivällisen ( vaikka flammkuchen ja roseviiniä) syön kasvissosekeiton (taivaallisen hyvää sekin!) päivällä. Sopan kalorit vain n 150 jättää kivasti varaa illan herkuttelulle!
Jos söisin vaikka hanhenmaksaa ( tooodella kaloripitoista) nauttisin sitä vain suupalan tai pari puolen kilon sijaan
Ymmärrätkö mikä on lihavan ja hoikan nautiskelijan ero?
Ymmärrän, syön hyvän maukuista aina paljon. Joskus pystyn hillitsemään määriä, 90 prosenttisesti en. Siksi olen lihava.
Olisi ihanaa jos olisi sitä itsekuria. Mutta kun ei, niin alistun kohtalooni.Noin minäkin luulin, mutta sitten opin että tottumus on toinen luonto! Itsekuria tarvitaan lähinnä siihen asti, että uusi terveellinen rutiini on päässyt syntymään.
Hmm, olen laihduttanut 21 vuotta ja silti olen ylipainoinen. Se siitä tottumuksesta, ei auta.
Ok, ikävä kuulla. :( Ehkä tässä on jotain samaa kuin aamu-/iltavirkkuuden voimakkuudessa - joidenkin on helpompi omaksua uusi vuorokausirytmi kuin toisten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vastaavanlainen tarina, joskaan ihan noin suurista kilomääristä ei ole kyse.
Kuvittelin painavani n. 72 kg (olen 168 cm pitkä), mutta hoitajan patistaessa vaa’alle tulos olikin 78 kg. Oli se minulle järkytys - ikinä en ollut painanut noin paljon! Hoitajan vahingoniloinen ilme oli se viimeinen pisara, siinä hetkessä päätin, että nyt alkoi kurinpalautus. Silloin oli juuri tullut muotiin 5:2 -pätkäpaastodieetti, ja päätin kokeilla sitä. Kaikki muut mahdolliset ja mahdottomat dieetit olin kokeillut jo aikaisemmin. Ja ihme tapahtui: n. 7 kuukaudessa laihduin 15 kg suunnilleen puolen kilon viikkovauhtia, rennosti ja normipäivinä välillä herkutellenkin. Helpoin dieetti ikinä! Siirryin silloin ylläpidolle, eli 1 paastopäivä/vko ja siinä painossa (~63 kg) olen pysynyt. Kerran viikossa käyn vaa’alla, ja jos näyttää siltä että paino alkaa nousta, palaan 5:2 systeemiin, kunnes paino taas vakiintuu, yleensä jo viikossa. Tällä lailla olen pysynyt tavoitepainossani nyt runsaat 5 vuotta.
Googlasin tuosta paastoamisesta vähäsen ja mietityttää se, kun minulla tulee tosi paha olo jo aamupäivällä, jos en syö aamiaista. Tottuuko siihen jotenkin? Siis oikeasti paha olo, en pysty tekemään töitä mitenkään.
Mutta pakkohan se on jotakin keksiä, oon ihan shokissa tällä hetkellä.
ap
Syöt reilun määrän rasvaa aamulla, niin sillä jaksaa hyvin vaikka koko päivän töissä, siis tehden ihan ruumiillista työtä. Hiilareilla ei jaksa ja ylimääräiset hiilihydraatithan muuttuvat tunnetusti läskiksi.
Rasvassahan on ihan hirveästi kaloreita, miksi sitä kannattaisi syödä?
ap
Rasva on myös ainoa perusravintoaine, joka ei nosta verensokeria. Siksi se on sinulle hyvä tapa laihduttaa ja saada sokeritasapainosi paremmaksi. Oliiviöljy on terveellistä ja kalassa on hyviä rasvoja ja d-vitamiiniakin nyt talvella. Niiden kanssa voit syödä esim. salaattia, kurkkua, lehtikaalia, kiinankaalia, kukkakaalia, pinaattia, retiisejä, sieniä, kesäkurpitsaa, purjosipulia ja naurista aikalailla rajattomasti, koska niissä ei juuri ole hiilihydraatteja tai kaloreita.
Siihen lisäksi jotain lihaa, kalaa tai tofua. Ei rasva ole paha siksikään, että se oikeasti pitää nälän poissa pidempään. Etenkin ne nopeat sokerit nostavat verensokerisi korkealle ja sinulle tulee sitten heti nälkä kun ne putoavat. Kun syö runsaasti kuitua ja jonkiverran rasvaa, niin verensokerit pysyvät tasaisina, ja kuidun ansiosta ruuassa olevat hiilihydraatitkin imeytyvät hitaammin ja tasaisemmin vereen. KAnanmuna myös hyviä, vaikka kaloreita onkin. Vitamiineja on ja pitävät nälän poissa pitkään.
Rasvaa ei tietenkään voi syödä paljon, koska siinä on paljon energiaa (ellei karppaa mutta ei ehkä silloinkaan). Korvaa vaan perunat, riisit, viljat ja pastat mm. keitetyllä kukkakaalilla ja vaikka keitetyillä retiiseillä, niin pääset epäterveellisimmistä asioista eroon. Kukkakaalista saa muusiakin tehtyä.Sokereista vaan ainakin eroon.
Voi syödä myös tomaatteja, munakoisoa ja vihreitä papuja harkitummin. Salaatinkastikkeet kannattaa tehdä itse, jotta saa vähähiilariset etikat, sinapit ja haluamansa mausteet mukaan. Kovissa juustoissa ei ole myöskään hiilihydraatteja, mutta rasvan vuoksi kaloreita kylläkin. Jotain parmesania nyt ei kuitenkaan paljon tarvitse laittaa, että ruoka alkaa maistumaan ihan erilaiselta. Tässä kokemukseni mukaan perus kulmakivi elintarvikkeet vähäkalorisempaan laihdutus ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaka kotona on hyvä apuväline, tee jokin muutos syömiseen esim ei napostelua klo 19 jälkeen, ei siideriä kuin vain lauantaisin, ei karkkia, vähennä rasvaa ja sokeria. Yksikin muutos jo auttaa, kunhan se on pysyvä. Älä käy vaa'alla liian usein, esim kerran viikossa riittää. Älä masennu, lisää liikuntaa ja syö enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Kilot tulevat nopeasti, mutta lähtevät hitaasti.
Alkoholia en onneksi juo kamalan paljoa muutenkaan, että sen poisjättäminen on helppoa.
Vaaka pitää varmaan käydä ekana ostamassa, vaikka tuntuu nyt siltä, että on täysi PTSD niistä.
Herkkuja oon tykännyt aina syödä, juurikin iltaisin. Ehkä pitäisi kokeilla syömisen lopettamista johonkin alkuiltaan, tuntuu vaan inhottavalta ajatukselta mennä maha kurnien nukkumaan.
Kiitti vinkeistä. Kai tää tästä paranee, tuntuu vaan tosi pahalta nyt, että oma minäkuva on romuttunut ihan kokonaan. Luulin syöväni enimmäkseen ihan hyvin, ehkä lähinnä liian isoja annoksia, mutta en sitäkään ole miettinyt moneen vuoteen. Tässähän tää lopputulos nähdään.
ap
Syömättömyys ei ole ratkaisu! Syöt lautasmallin mukaisen päivällisen ja keität iltapalaksi mikrossa puuroa 50 grammasta puurohiutaleita, vettä, veitsenkärjellisestä suolaa. Sitten lataat puuron päälle kaksi desiä aiemmin jääkaappiin sulamaan otettuja pakastemarjoja. Ei tarvi mennä kurnivin suolin nukkumaan.
Mulla on toiminut ei kaljaa dieetti. Sivuvaikutuksena elämä näyttää tyhjältä ja merkityksettömältä. Vegaanina en voi sipsejäkään syödä kun ihan minimaallisen määrän päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla ainakin menisi ilo elämästä, jos saisin jonku pt:n laatiman ruokavalion ja sitä pitäisi noudattaa. Kaikki tuntuisi harmaalta.
Elämäni(ja päivieni) suurimpia iloja on hyvät maut ja syöminen. Mutta minulla onkin ylipainoa.Kuin myös mutta järkevästi! Usein lihavien gourmeeta on rasvainen hiilarimättö millä ei ole mitään tekemistä laadukkaan ja hyvän ruuan kanssa.
Jos tiedän syöväni kaloripitoisen päivällisen ( vaikka flammkuchen ja roseviiniä) syön kasvissosekeiton (taivaallisen hyvää sekin!) päivällä. Sopan kalorit vain n 150 jättää kivasti varaa illan herkuttelulle!
Jos söisin vaikka hanhenmaksaa ( tooodella kaloripitoista) nauttisin sitä vain suupalan tai pari puolen kilon sijaan
Ymmärrätkö mikä on lihavan ja hoikan nautiskelijan ero?
Ymmärrän, syön hyvän maukuista aina paljon. Joskus pystyn hillitsemään määriä, 90 prosenttisesti en. Siksi olen lihava.
Olisi ihanaa jos olisi sitä itsekuria. Mutta kun ei, niin alistun kohtalooni.Noin minäkin luulin, mutta sitten opin että tottumus on toinen luonto! Itsekuria tarvitaan lähinnä siihen asti, että uusi terveellinen rutiini on päässyt syntymään.
Hmm, olen laihduttanut 21 vuotta ja silti olen ylipainoinen. Se siitä tottumuksesta, ei auta.
No jos olet laihduttanut 21 vuotta mutta et ole laihtunut niin silloin jotain on pahasti vialla.
Olen kohta 40 vuotta enkä ole ikinä ollut laihdutuskuurilla mutta rutiinini ovat aika tarkat ja bmi 19.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olet kerännyt 15 kg massaa viidessä vuodessa?
Tyhmä kysymys. Elämä ja elämäntilanteet vaihtelevat ja ne vaikuttavat painoon.
Kannattaa pyytää lääkäriltä lähete ravitsemusterapeutille. Kannattaa tehdä yksi elämäntapamuutos kerrallaan. Itse pidän jonkun lehden juttua painoneutraalin ruoan syömisestä fiksuna. Käytännössä se tarkoittaa kaikkien ruokien, joissa on energiaa yli 150 kcal/100g tiukkaa rajoittamista ja vähentämistä.
Nythän on joulu tulossa ja joulun laatikot pystyy tekemään kevyestikin. Muutenkin kannattaa ostaa yleensä tarjouksessa olevia juurespusseja ja tehdä uunijuureksia ja tehdä itse omat juuresleipänsä. Leivän kaloripitoisuus vähenee kun siihen raastaa juureksia sekaan.
Lähti juu joulusuklaat roskiin heti ensimmäisenä. Pääsekö ravitsemusterapeutille helposti? Voin kysyä lääkäriltä tuosta ainakin sitten parin kuukauden päästä, kun menen uudestaan.
Ensihätiin voit tilata Ravitsemusterapeuttien yhdistyksestä diabeetikoille, laihduttajille ja lihavuusleikatuille tarkoitetut esitteet. Maksavat pari euroa kappale. Voit tutkia ja suunnitella niiden pohjalta ruokavaliotasi. Ota avuksesi myös Finelin ilmainen ruokapäiväkirja ja täytä sitä aina kun syöt ja juot. Sehän toimii hyvin älypuhelimessa ja on aina mukana.
Lääkäriltä kannattaa pyytää sitten lähetettä sinne ravitsemusterapeutille. Jos haluat laihdutuslääkettä ja olet valmis maksamaan koko hinnan (noin 70 euroa kuussa) itse niin pyydä Mysim-ba-resepti jos sinulla ei ole sille mitään vasta-aiheita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedä ap itsekin, että olet 30 kiloa ylipainoinen. Emävale on, ette ole sitä muka huomannut. Syöt ja juot täydellisen väärin. Jos olet lukutaitoinen, niin netti on pullollaan terveellisiä ja laihduttavia ruokia, jotka on ihan sippeliohjeita ja saa syödä paljon. Mutta kaikki läskistävät juomat ja ruuat ym makeat on pakko jättää pois. Niin, mikäli et halua olla kohta 100- kiloinen möntti.
Nyt ei lässytys auta.
Niin, nyt tiedän. Kiitos aamuisen lääkärikäynnin. Vielä eilen luulin olevani vain pikkasen ylipainoinen. Onhan tää tosi masentavaa. Potkin itsekin nyt itteäni päähän koko ajan, että miten oon voinnu olla näin tyhmä ja sokea. En kuitenkaan aidosti syö mielestäni sen ihmeellisemmin kuin kaikki muut, työpaikan lounaalla syön samaa ruokaa kuin muutkin ja kotona teen itse suomalaisia kotiruokia. En juo edes limsaa!
Eikö makaroonilaatikko ole ok? Valitsen siihen täysjyvämakarooneja kummiskin. Lisäksi nyt oon tehnyt siskonmakkarakeittoa ja kaalilaatikkoa. Onko nämä sitten epäterveellisiä?
ap
Fineli.fi:stä löytyvät ruokien kalori- ja ravintoarvot. Kaalilaatikko on yleensä kevyttä ruokaa. Terveellistäkin jos vaihtaa riisit ohrasuurioihin tai kvinoaan ja syö vaikka nestemäisellä Hermesetaksella maustettua puolukkasurvosta kaalilaatikon kanssa.
Lähde muuttamaan niitä kotiruokia osaa kevyemmiksi ja osaa kuitupitoisemmiksi jne. Keitä joka päivä kiisseliä pakastemarjoista ilman sokeria ja juo sitä joko sellaisenaan tai tehosekoittimella tasaiseksi jauhettuna.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on toiminut ei kaljaa dieetti. Sivuvaikutuksena elämä näyttää tyhjältä ja merkityksettömältä. Vegaanina en voi sipsejäkään syödä kun ihan minimaallisen määrän päivässä.
Miten vegaanius liittyy sipsien määrään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedä ap itsekin, että olet 30 kiloa ylipainoinen. Emävale on, ette ole sitä muka huomannut. Syöt ja juot täydellisen väärin. Jos olet lukutaitoinen, niin netti on pullollaan terveellisiä ja laihduttavia ruokia, jotka on ihan sippeliohjeita ja saa syödä paljon. Mutta kaikki läskistävät juomat ja ruuat ym makeat on pakko jättää pois. Niin, mikäli et halua olla kohta 100- kiloinen möntti.
Nyt ei lässytys auta.
Niin, nyt tiedän. Kiitos aamuisen lääkärikäynnin. Vielä eilen luulin olevani vain pikkasen ylipainoinen. Onhan tää tosi masentavaa. Potkin itsekin nyt itteäni päähän koko ajan, että miten oon voinnu olla näin tyhmä ja sokea. En kuitenkaan aidosti syö mielestäni sen ihmeellisemmin kuin kaikki muut, työpaikan lounaalla syön samaa ruokaa kuin muutkin ja kotona teen itse suomalaisia kotiruokia. En juo edes limsaa!
Eikö makaroonilaatikko ole ok? Valitsen siihen täysjyvämakarooneja kummiskin. Lisäksi nyt oon tehnyt siskonmakkarakeittoa ja kaalilaatikkoa. Onko nämä sitten epäterveellisiä?
ap
Fineli.fi:stä löytyvät ruokien kalori- ja ravintoarvot. Kaalilaatikko on yleensä kevyttä ruokaa. Terveellistäkin jos vaihtaa riisit ohrasuurioihin tai kvinoaan ja syö vaikka nestemäisellä Hermesetaksella maustettua puolukkasurvosta kaalilaatikon kanssa.
Lähde muuttamaan niitä kotiruokia osaa kevyemmiksi ja osaa kuitupitoisemmiksi jne. Keitä joka päivä kiisseliä pakastemarjoista ilman sokeria ja juo sitä joko sellaisenaan tai tehosekoittimella tasaiseksi jauhettuna.
Ei nyt mitään päivittäisiä kiisseleitä kannata keitellä, vaan marjat kannattaa syödä ihan sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedä ap itsekin, että olet 30 kiloa ylipainoinen. Emävale on, ette ole sitä muka huomannut. Syöt ja juot täydellisen väärin. Jos olet lukutaitoinen, niin netti on pullollaan terveellisiä ja laihduttavia ruokia, jotka on ihan sippeliohjeita ja saa syödä paljon. Mutta kaikki läskistävät juomat ja ruuat ym makeat on pakko jättää pois. Niin, mikäli et halua olla kohta 100- kiloinen möntti.
Nyt ei lässytys auta.
Niin, nyt tiedän. Kiitos aamuisen lääkärikäynnin. Vielä eilen luulin olevani vain pikkasen ylipainoinen. Onhan tää tosi masentavaa. Potkin itsekin nyt itteäni päähän koko ajan, että miten oon voinnu olla näin tyhmä ja sokea. En kuitenkaan aidosti syö mielestäni sen ihmeellisemmin kuin kaikki muut, työpaikan lounaalla syön samaa ruokaa kuin muutkin ja kotona teen itse suomalaisia kotiruokia. En juo edes limsaa!
Eikö makaroonilaatikko ole ok? Valitsen siihen täysjyvämakarooneja kummiskin. Lisäksi nyt oon tehnyt siskonmakkarakeittoa ja kaalilaatikkoa. Onko nämä sitten epäterveellisiä?
ap
Fineli.fi:stä löytyvät ruokien kalori- ja ravintoarvot. Kaalilaatikko on yleensä kevyttä ruokaa. Terveellistäkin jos vaihtaa riisit ohrasuurioihin tai kvinoaan ja syö vaikka nestemäisellä Hermesetaksella maustettua puolukkasurvosta kaalilaatikon kanssa.
Lähde muuttamaan niitä kotiruokia osaa kevyemmiksi ja osaa kuitupitoisemmiksi jne. Keitä joka päivä kiisseliä pakastemarjoista ilman sokeria ja juo sitä joko sellaisenaan tai tehosekoittimella tasaiseksi jauhettuna.
Ei nyt mitään päivittäisiä kiisseleitä kannata keitellä, vaan marjat kannattaa syödä ihan sellaisenaan.
Monelle on helpompaa kulautella sitä kiisseliä. Minulla on teini, joka ei syö marjoja. Teen sitten mehukeittoa, jonka päräytån sileäksi tehosekoittimella. Hän juo sitä. Parempi se kiisselikin kuin ei mitään. Kaupan sokerittomat mehukeitot ovat sen verran laihoja ja mauttomia, ettei teini niistä tykännyt. Muutenkin minulla on kova työ saada hänet syömään edes kotona höyrytettyjä kasviksia ja salaattia päivällisen kanssa. Jos en patistaisi niin ei söisi mitään noista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaaka kotona on hyvä apuväline, tee jokin muutos syömiseen esim ei napostelua klo 19 jälkeen, ei siideriä kuin vain lauantaisin, ei karkkia, vähennä rasvaa ja sokeria. Yksikin muutos jo auttaa, kunhan se on pysyvä. Älä käy vaa'alla liian usein, esim kerran viikossa riittää. Älä masennu, lisää liikuntaa ja syö enemmän vihanneksia ja hedelmiä. Kilot tulevat nopeasti, mutta lähtevät hitaasti.
Alkoholia en onneksi juo kamalan paljoa muutenkaan, että sen poisjättäminen on helppoa.
Vaaka pitää varmaan käydä ekana ostamassa, vaikka tuntuu nyt siltä, että on täysi PTSD niistä.
Herkkuja oon tykännyt aina syödä, juurikin iltaisin. Ehkä pitäisi kokeilla syömisen lopettamista johonkin alkuiltaan, tuntuu vaan inhottavalta ajatukselta mennä maha kurnien nukkumaan.
Kiitti vinkeistä. Kai tää tästä paranee, tuntuu vaan tosi pahalta nyt, että oma minäkuva on romuttunut ihan kokonaan. Luulin syöväni enimmäkseen ihan hyvin, ehkä lähinnä liian isoja annoksia, mutta en sitäkään ole miettinyt moneen vuoteen. Tässähän tää lopputulos nähdään.
ap
Syömättömyys ei ole ratkaisu! Syöt lautasmallin mukaisen päivällisen ja keität iltapalaksi mikrossa puuroa 50 grammasta puurohiutaleita, vettä, veitsenkärjellisestä suolaa. Sitten lataat puuron päälle kaksi desiä aiemmin jääkaappiin sulamaan otettuja pakastemarjoja. Ei tarvi mennä kurnivin suolin nukkumaan.
Joo eli se ainut pidempiaikainen rasvanpolttojakso vuorokaudessa ilman ruokaa saadaan lyhyemmäksi, kun vedetään hitaasti imeytyviä hiilareita ennen nukkumaanmenoa. Tämä on ihan hyvä keino, jos ei halua laihtua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää viitsikö selitellä että 10 kilon painon lisäystä ei huomaa. Itse kävin eilen vaalla, olen 159cm. ja vaaka näytti 54kg. Nyt heti ryhtiliike ja 3- 4 kiloa täytyy saada pois.
Ja ikää oli? Synnytäpä sinäkin ensin pari lasta, hikoile ruuhkavuosissasi, ota takkiin elämässä ja ihmissuhteissa muutaman kerran pahasti, masennu lapsistasi, ja tule sen jälkeen tänne selittämään samaa. Olen 163cm ja voin sanoa, että sen jälkeen kun tämän kokoisena paino on 70kg kuten itselläni nyt, niin sitä ei huomaa, vaikka se olisi viiden vuoden päästä 89 kiloakin, jos on muuta mietittävää ja venyviä vaatteita.
Itse voisin vannoa, jos en tietäisi, että olen 56 kiloa (viimeksi ollut 13 v. sitten ennen raskauksia). Mielestäni olen aivan samanlainen sotan.orsu - tai sopusuhtainen - miten päin sen nyt ottaa, kuin silloinkin. Vain vatsan kohdalla on sellainen kummallinen ”patja”, joka on tiellä kun kumartelee, mutta mitäs siitä, lakkaa kumartumasta, niin sitäkään ei havaitse.Ja siis kiitän luojaa, että olen sentään vasta 70kg, enkä 89.... sokeriarvot mullakin mitattiin kohonneiksi jokin vuosi sitten, mutta epäilin tulosta koska olin unohtanut paastoamisen (illasta) ja se otettiin uudestaan. Menivät normaaliin. Kyllähän se pisti miettimään, mutta en muutenkaan syö hiilareita kaksin käsin.
Ikää on melkein 50v. Yksi lapsi on, hän on 17v. olen ollut koko aikuisikäni samankokoinen.
Ei lapset, ruuhkavuodet, stressi yms todellakaan ole syitä lihomiseen😂
59v, 4 lasta ja normaalipainossa 21v, sitä ennen laiha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää viitsikö selitellä että 10 kilon painon lisäystä ei huomaa. Itse kävin eilen vaalla, olen 159cm. ja vaaka näytti 54kg. Nyt heti ryhtiliike ja 3- 4 kiloa täytyy saada pois.
Ja ikää oli? Synnytäpä sinäkin ensin pari lasta, hikoile ruuhkavuosissasi, ota takkiin elämässä ja ihmissuhteissa muutaman kerran pahasti, masennu lapsistasi, ja tule sen jälkeen tänne selittämään samaa. Olen 163cm ja voin sanoa, että sen jälkeen kun tämän kokoisena paino on 70kg kuten itselläni nyt, niin sitä ei huomaa, vaikka se olisi viiden vuoden päästä 89 kiloakin, jos on muuta mietittävää ja venyviä vaatteita.
Itse voisin vannoa, jos en tietäisi, että olen 56 kiloa (viimeksi ollut 13 v. sitten ennen raskauksia). Mielestäni olen aivan samanlainen sotan.orsu - tai sopusuhtainen - miten päin sen nyt ottaa, kuin silloinkin. Vain vatsan kohdalla on sellainen kummallinen ”patja”, joka on tiellä kun kumartelee, mutta mitäs siitä, lakkaa kumartumasta, niin sitäkään ei havaitse.Ja siis kiitän luojaa, että olen sentään vasta 70kg, enkä 89.... sokeriarvot mullakin mitattiin kohonneiksi jokin vuosi sitten, mutta epäilin tulosta koska olin unohtanut paastoamisen (illasta) ja se otettiin uudestaan. Menivät normaaliin. Kyllähän se pisti miettimään, mutta en muutenkaan syö hiilareita kaksin käsin.
Ikää on melkein 50v. Yksi lapsi on, hän on 17v. olen ollut koko aikuisikäni samankokoinen.
Ei lapset, ruuhkavuodet, stressi yms todellakaan ole syitä lihomiseen😂
59v, 4 lasta ja normaalipainossa 21v, sitä ennen laiha
Oletko yhtään ajatellut, että on ihmisiä eri ruuminrakenteilla ja vartalotyypeillä? Sinusta ei koskaan tulisi mitään maailmanmestaruusuimaria tai kuulantyöntäjää, mutta maratoonariksi saattaisit sopia.
Ystäväni on "kuivakkaa" kehotyyppiä, jolle ei kasva lihaksia eikä kerry rasvaa. Minä taas saan helposti kasvatettua sekä lihasmassaa että kerrytettyä rasvaa tasaisesti pitkin kehoa. Elämme molemmat melko stressaavaa elämäntilannetta, mikä aiheutti ystävälle sen, että hän on laihtunut todella pieneksi, rasvaprosentti on varmasti jo alle kymmenen. Oma kehoni taas vastapainoksi haluaa stressissä kerätä rasvavarastoja. Molemmat joudumme kiinnittämään huomiota syömisiimme, mutta täysin eri tavoin.
Miten joku voi olla viisi vuotta käymättä vaa'alla? Tuosta kannattaisi ottaa opikseen ja punnita vähintään parin kuukauden välein, muutaman kerran vuodessa, joka ainoa vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle kävin vähän samalla tavalla kuin sullekin. Pituutta 159cm, ja painon seurannan lopetin, kun painoa oli 68 kiloa. Siiten tuli työterveystarkastus ja vaaka näytti siellä 89,5 kiloa.
Hetkellisen järkytyksen jälkeen nappasin itseäni niskasta kiinni ja liityin Fatsecretiin (ilmainen sovellus).
Kirjasin kaikki käyttämäni kalorit tunnollisesti ylös ja sain 30kiloa painosta pois. Nyt olen pari vuotta painanut 59 kiloa ja edelleen seuraan painoani kerran viikossa ja kirjaan syömiseni viitenä päivänä viikossa ylös.
Kirjaamalla kaikki kalorit ylös, huomasin monesta "terveellisestä kotiruuasta", että niissä oli todella paljon kaloreita. Ja niitä pystyi pienillä muutoksilla saamaan paljon kevyemmiksi, maun silti kärsimättä.
Myös annoskoot oli mulla ajan myötä kasvaneet todella isoiksi. Lähes puolittamalla annoksen ja lisäämällä saman verran kasviksia vatsa tuli ihan yhtä täyteen, mutta kalorimäärä melkein puolittui.
Silloinkaan kun aktiivisesti pudotin painoa, en kieltäytynyt herkuista, vaan sallin itselleni yhden herkkupäivän viikossa. Se sama herkkupäivä on edelleen käytössä. Näin pystyn kontroloimaan herkuttelua.Latasin tuon appin, kiitos. Tuntuu tosi työläältä alkaa kirjaamaan kaikki ylös, mutta pakko kai se on.
Laskitko siis vain kaloreita vai muutitko dieettiäsi johonkin suuntaan? Oon nyt googlaillut ja näköjään on olemassa joku satamiljoonaa eri ruokavaliota ja kaikki tietenkin hehkuttaa, että se omansa on helpoin ja laihtuu varmasti (hiilihydraattien vähentäminen, paleo, pätkäpaastoaminen). Pää alkaa olemaan ihan pyörällä siitä, mitä kannattaisi tehdä.
ap
Koska sinulla on verensokerit koholla, niin suosittelisin vähähiilarista ruokavalioa. Ei tarvitse karpata, jos ei halua, mutta kuitenkin pitää ne hiilarit alhaalla. Jos kuitenkin haluat hiilareita syödä, niin niistä kannattaisi siirtyä pelkästään hitaasti imeytyviin.
Kun olet vähillä kaloreilla, niin ei kannata piikittää niitä verensokereita tai voi tulla outoja oloja. Laihduttaessa niitä tulee luultavasti muutenkin jonkin verran. Verensokerisi luultavasti palautuvat normaaleiksi parin kuukauden sisällä, kun han saat rasvaa poltettua sisäelimistäsi.
Yksi vaihtoehto jolla voi tehostaa rasvan polttoa, on pitää vaikka aamupala, iltapala tai molemmat minimi hiilareissa. Näin saat joka vuorokauteen sellaisen mini paaston. Tyyliin vaikka kaalisalaatti öljy vinaigretella (vähähiilarinen etikka)ja jollain protskulla, ja vaikka munakas aamiaiseksi.
Luen parhaillaan tuota vhh-foorumia. Kuulostaa siltä, että siellä monia, joilla ainakin kokemusta tämmöisestä ylipainosta. Ainoastaan mietityttää nuo ruuat, kun en yleensä ole tykännyt syödä kamalasti juustoja tms, mutta ennemmin just pastaa ja no, hiilareita :/ pitää silti varmaan kokeilla.
ap
Ei sun ole pakko syödä juustoa eikä pekonia ollenkaan. Itse syön kasvispainotteista ruokaa tai lihapatoja joissa on paljon kasviksia.
Eilen esim tomaattista chorizo- papu- palsternakkapataa, tänään kanakeittoa ja huomenna shepherds pieta. Koska perunasta tulee päivän lähes kaikki hiilarit en syö niitä muilla aterioilla vaan mieluummin aamulla munakasta ja lounaalla avokadoa ja tonnikalaa salaatissa. Mun onni että rakastan hyvää ruokaa enkä kaipaa hiilareita (paitsi kakkua!)
Vierailija kirjoitti:
Syöminen on hallittava lähes aina jottei liho. T. 51kg.
Syöminen on hallittava lähes aina, jottei laihdu. Toimii se toiseenkin suuntaan. Jos hallinnassa on ongelmia niin on ihan yhtä vaikeaa syödä tarpeeksi kuin olla syömättä liikaa.
T: N28 rv11+5, 42,7kg ja 158cm,
Minä olen se, joka tuota viiskakkosta aloin mainostaa tässä ketjussa, ja mulle kävi just päinvastoin: annoskoot ei-paastopäivinä pienenivät heti ja ovat pysyneet sellaisina. Ei ole mitään ahmimistarvetta. Onko sulla mahdollisesti jotain syömishäiriötaustaa? Silloinhan pätkäpaasto-dieettejä ei suositella.