Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Menin tekemään valtavan virheen pikkujouluissa
Tuore perheen isä
18.11.2019 |
Saimme juuri vaimoni kanssa esikoisemme. Menimme toissa kesänä naimisiin. Meillä on asuntolaina, autolaina ja koira.
Olemme onnellisia ja rakastuneita edelleen. Suhde toimii hyvin ja seksiä on runsaasti.
En tiedä mikä minuun meni mutta päädyin suutelemaan ja myöhemmin rakastelemaan yhtä harjoittelijatyttöä. Sen sanon jo nyt että vien tämän asian hautaan mukanani. En voisi satuttaa vaimoani totuudella. Hän ei valittanut sanallakaan kun ilmoitin pikkujouluista, vaikka itse on kykkinyt kotona pienen vauvan kanssa viikosta toiseen. Aamulla valmisti aamupalaa ja hymyillen tarjoili sen minulle kun krapulaisena kömmin sängystä. Hän ei ansaitse tätä.
Mies
Kommentit (197)
Vierailija kirjoitti:
Onhan tässä se toinenkin osapuoli. Nimittäin aikuinen harjoittelija (vaikka kuinka tytöttelet), joka on samalla tavalla vastuussaan teoistaan. Minkälainen muija flirttailee naimisissa olevan miehen kanssa? Miehet on helposti vieteltävissä, vähän alkoholia ja katseita ja hymyä. Tämän naiset tietää 100 %. Älä syytä vain itseäsi.
Hyvä että kadut ja sillä siisti.
Heh... kuinkahan kauan kestää ennenkuin tänne ilmestyy ensimmäinen tekopyhä julistamaan:
”Täh?! Eihän se harjoittelija ketään pettänyt!!
Sehän oli sinkku!!!”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006314085.html
Ap oli tällä kertaa toimittaja Noora Valkonen. Sai mitä halusi eli keskustelua aiheesta ja päivän palkan uutisen kyhäyksestä
Tietysti näin.
Tätä palstaahan käytetään suurena tiedonlähteenä jatkuvasti.
*
Harva se viikko on vastaavia juttuja.
*
Heh.
Juttu on jo julkaistu; et pääse enää lehteen.
Selvää ammattiliiton pikkujoulu kamaa.. siellä voi kiksauttaa harjoittelijaa ihan vessassakin. Ei tarvii yökyläilyä....
Tosin se harjoittelija onkin toisen osaston sihteeri....
Näitä on niin nähty...
Taas tämä ärsyttäjä, tarina-veikko. Palstahuomion kerjääjä. Aina sama klangi jutuissa. Nauttii tulla haukutuksi. Mikäpä oli paras kommentti tänään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oishan se pitänyt arvata, että näin pas kaan provoon pystyy vain Ilta-Pas kan toimittaja.
Vierailija kirjoitti:
Selittäkää nyt yksinkertaiselle että mikä vittu on tämä ajatus "en halua kertoa koska vaimo ei ansaitse tätä ja sille tulee paha mieli". Sinähän siinä pettäessäsi määrittelit omassa mielessäsi että vaimosi ei ansaitse uskollista miestä. Sinä teit valinnan pettää vaimoasi. Jos nyt selvinpäin sitten kaduttaa, niin voivoi.
Mutta jos on munaa niin paljon että siitä riittää muillekin kuin omalle vaimolle, täytyisi olla munaa myös kertoa tästä vaimolle. Tällaiset ihmiset ovat ehkä säälittävimpiä reppanoita mitä voi olla, niin järjettömän lapsellista vastuun pakoilua. Vituttaa vaimosi puolesta ja ehkä vähän käy sääliksi, koska hänellä tuskin on aavistusta siitä millaisen surkean pikkulapsen kanssa on naimisissa.
Miten muuten kuvittelet että sinulla on oikeus vaimosi puolesta päättää haluaako hän tämän tapauksen jälkeen jatkaa parisuhdettanne? Jos rakastaisi ja arvostaisit vaimoasi, antaisit hänen itse päättää. Mutta koska olet maailman napa niin sinä saat päättää vaimosi puolesta haluaako hän elää epäluotettavan ihmisen kanssa. Se että pettäminen jo muutenkin on itsekästä niin sitten vielä päätetään puolison puolesta. Surullista että kaltaisiasi ihmisiä on, etenkään parisuhteessa. Kukaan normaalilla mielellä varustettu ihminen ei astu noin muiden ylitse ja vielä selittele itselleen, että vaimon parasta ajattelee. Jos olisit päästäsi terve, kertoisit selkä suorassa vaimolle mitä kävi, kertoisit mitä tunnet nyt ja antaisit vaimolle vapauden valita mitä seuraavaksi. Toivottavasti osaat isänä kantaa vastuusi paremmin...
En itse haluaisi tietää, jos mies olisi mennyt humalapäissään tekemään tyhmän virheen merkityksettömän henkilän kanssa, ja jos suhde keskinäinen suhteemme olisi hyvä ja rakastava eikä mies haluaisi lähteä siitä.
Se päätös, jonka syrjähyppytiedon kanssa puolisona joutuisin tekemään, on henkisesti raskas. Sitten jos päättäisin pysyä yhdessä mieheni kanssa, olisin aina tietoinen siitä, että äijä hairahtui kerran ja luottamus olisi murentuneena. Ilman tietoa jatkaisimme samaan tapaan. Ehkä huonosta omatunnosta johtuen mies saattaisi vielä yrittää petrata perheen ja avoliiton suhteen vielä enemmän.
Mietippä tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästäkin voi päätellä, että toimiva seksielämä kotona ei estä pettämästä tai hankkimasta sivusuhdetta. Varattujen kanssa vehtaavat vaan kovin usein kuvittelevat pelastavansa mies tai naispolon kurjalta parisuhde elämältä. Mitä itsepetosta. Toivottavasti edes pidät puolisoasi hyvin ja teet osuutesi kotitöistä ja maksat yhteisiä kuluja.
Kritiikitön, sinisilmäinen toimittaja teki jutun tästä! Ap on onnensa kukkuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaveri pyysi kysymään että käytettiinkö ehkäisyä?
Tästä tuli uutinen iltasanomiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mietin omalle kohdalle näin vaimona ja pikkulasten äitinä, niin mieluummin olisin tietämättä tuommoisesta yhden yön hairahduksesta. Tosin ei meidän suhde yksittäiseen pettämiseen kaatuisi muutenkaan, jos puoliso olisi siitä aidosti pahoillaan ja katuisi tekoaan. Ihmisille sattuu virheitä joskus, eikä yhden virheen takia kannata heittää pois kaikkea sitä hyvää jota meillä on.
Kertomisesta tulisi kuitenkin vaan paha mieli ja epäluottamus ja se romuttaisi omaa itsetuntoa, joka muutenkin on herkillä pienen vauvan äitinä. Tulisi sellainen olo että ei enää kelpaa naisena vaan puoliso näkee vaan lastensa äidin. Jos on pakko kertoa, niin mieluummin sitten vähän myöhemmin kun vauva on isompi ja siihen liittyvät hormonimyrskyt rauhoittuneet ja oma minäkuva äitinä ja naisena muotoutunut vahvemmaksi. Tämä on toki vaan oma mielipiteeni, joku toinen kokee ehkä eri tavalla.
Tämä tapahtui Vihreiden puoluetoimiston pikkujouluissa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun mietin omalle kohdalle näin vaimona ja pikkulasten äitinä, niin mieluummin olisin tietämättä tuommoisesta yhden yön hairahduksesta. Tosin ei meidän suhde yksittäiseen pettämiseen kaatuisi muutenkaan, jos puoliso olisi siitä aidosti pahoillaan ja katuisi tekoaan. Ihmisille sattuu virheitä joskus, eikä yhden virheen takia kannata heittää pois kaikkea sitä hyvää jota meillä on.
Kertomisesta tulisi kuitenkin vaan paha mieli ja epäluottamus ja se romuttaisi omaa itsetuntoa, joka muutenkin on herkillä pienen vauvan äitinä. Tulisi sellainen olo että ei enää kelpaa naisena vaan puoliso näkee vaan lastensa äidin. Jos on pakko kertoa, niin mieluummin sitten vähän myöhemmin kun vauva on isompi ja siihen liittyvät hormonimyrskyt rauhoittuneet ja oma minäkuva äitinä ja naisena muotoutunut vahvemmaksi. Tämä on toki vaan oma mielipiteeni, joku toinen kokee ehkä eri tavalla.
Poikkeuksellisen analyyttinen ja kypsä näkemys sulla.
Ihan uteliaisuuttani kysyn...
Jos saisit tietää ”vähän myöhemmin”, eikö se kuitenkin tuntuisi kurjalta , tai ehkä jopa kurjemmalta kuin se että olisit saanut tietää heti?
Mahtaisiko tuosta lähteä itämään epäilyksen siemen tyyliin: ”mitähän salaisuuksia on vielä ’varastossa’ , jotka kuulen hetken/viikon/kuukauden/vuoden päästä?”
Eli siis: Olisiko paras vaihtoehto kuitenkin ettet saa koskaan tietää?
Oikeaa tai väärää vastausta ei tähän ole, eikä ole pakko vastata mikäli kysymys oli liian henkilökohtainen, olen vaan tosiaan utelias
Minä luulen, että yksi ja sama kirjoittaja spämmää tätä ketjua jankuttamalla ettei itse haluaisi tietää. Ole hyvä, kerro puolisollesi ihan itse että teillä on ns. ranskalainen suhde -kaikki on ok kunhan ei kerro seikkailuistaan sinulle. Me muut haluamme rehellisyyteen perustuvan liiton ja tehdä informoituja valintoja oman loppuelämämme suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Joojoo. Kukaan mies ei kirjoita noin naismaisesti.
Voi kirjoittaa, mutta tuskin on kiinnostunut kesätytöstä
mies51v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo tai ei, mutta ajatus on hyvä. Ihan oikeassa elämässä mulle tapahtui vähän vastaavaa aikoinaan. Kyseinen kumppani, jota petin, on nykyään ex mutta ei liity siihen pettämiseen (eikä pettämiseen yleensäkään, vaan ihan muihin juttuihin). Mutta itse pidin asian salassa ja erottuammekaan en sitä ole paljastanut. Koska tiedän, miten paljon se satuttaisi. Omatunto kolkutti ihan hirveästi, mutta kertomalla olisin vaan oman oloni helpottanut ja hänelle tuottanut surua mihin hän ei ollut syyllinen. Joten kärsin omantunnontuskani ihan hiljaa mielessäni, kyllä se vuosien mittaan sitten helpotti ja pääsin omassa päässä asian yli. Mutta kuten ap, niin minäkin avauduin asiasta nimettömänä keskustelupalstalla. Se helpotti vähän.
Sä vain halusit säilyttää kultapojun maineesi. Olit itsekäs ja heikko, etkä uskaltanut ottaa vastuuta teoistasi. Enemmän petettyä satuttaa se, että häntä kohdellaan jonain aivovammaisena, jolla ei ole kykyä eikä oikeuksia päättää omasta elämästään. Hänelle valehdellaan, häneltä pimitetään tietoa, päätetään hänen puolestaan, millaisen ihmisen kanssa ansaitsee olla. Häntä pidetään niin arvottomana, ettei hän ansaitse edes luotettavaa ja rehellistä kumppania, joka kunnioittaa häntä.
Näkökulma tuokin. No muutaman asian voin tässä paljastaa. Olen ensinnäkin nainen. Ja mies jonka kanssa olin, on eräällä tavalla "aivovammainen" eli mielen puolen sairaus on ja sellaisia traumaattisia kokemuksia ajalta ennen minua, että aivot tosiaan on jo niistä eräällä tavalla vaurioituneet.
Itsekäs ja heikko olin kyllä, mutta vastuun teostani kannoin ihan itse, oma mokani, oma häpeäni. Miten tämä tieto, jonka pimitin, olisi häntä auttanut? Ei mitenkään. Kohtelinko häntä aivovammaisena kokonaisuudessa? En. Tämän yhden asian jätin kertomatta, mutta kokonaisuutena yhteisessä elämässämme muuten olin rehellinen, huomioin hänet jne jne, mitä normaalissa parisuhteessa tehdään. Yksi ilta, yksi virhe, vastaan koko elämä ja parisuhde.
"Yksi ilta, yksi virhe, vastaan koko elämä ja parisuhde"
Aina te pettävät onnistutte järkeilemään tuon myrkyllisen käytöksenne. "en halunnut menettää parisuhdettani". No yhyy. Onko tullut mieleen, että ehkä puolisosi ei halua enää olla kanssasi? Missä hänen oikeutensa ovat?
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/seksi-parisuhde/art-2000006314085.html
Ap oli tällä kertaa toimittaja Noora Valkonen. Sai mitä halusi eli keskustelua aiheesta ja päivän palkan uutisen kyhäyksestä
Onpa todella huono kirjoittaja toimittajaksi, kun ei osaa yhtään feikata kirjoittavansa miehenä.
Ja todella kökkö tapa hankkia jutunaiheita.
Etpä saanut vietyä asiaa hautaan mukanasi, kun piti tulla palstalle ulvomaan pahaa oloa.
Alue: Aihe vapaa
Minä en aikanaan halunnut tietää pettikö mieheni minua vai ei.
Olen ehdottomasti asioista mahdollisesti jotain tietäviä vannottanut olemaan kertomasta minulle.
Se oli hyvä avioliitto niin kauan, kuin sitä kesti.
Elän eteen päin itsekseni ollen kiitollinen, ettei ex-mieheni tai kukaan muukaan tullut avioliiton ollessa vielä koossa, avautumaan minulle pikkujouluista tai muistakaan seikkailuista.
Nykyään varmaan kestäisinkin kuulla, mitä joskus 15-20 vuotta sitten ehkä tapahtui, mutta parempi olla näin, koska tieto lisää tuskaa... ja tuskaa vältän kaikin puolin.