Menin tekemään valtavan virheen pikkujouluissa

Oikein. Se mikä pikkujouluissa tapahtuu jää pikkujouluihin.

Muutama muu näyttää jo sanoneen samaa, mutta pettämisen salaaminen puolisolta ei ole millään tavalla puolison edun mukaista.  Se ettei muka halua satuttaa toista totuudella tarkoittaa vain, että puolisoa pitää vayakkina, jolle ei tarvitse antaa vapautta päättää omasta elämästään. Sen sijaan itsekkäästi huijaat puolisoasi jatkamaan elämäänsä pettäjän ja valehtelijan kanssa. Toivottavasti "harjoittelijatyttö" kertoo kaiken vaimollesi!

Vierailija kirjoitti:

Mies ei kirjoita rakastelemaan, vaan panemaan.

Hitto, nainenkin kirjoittaa panemaan, etenkin jos on pannut työkaveria pikkujouuissa. Siitä on rakastelu kaukana.

Jaa-ha. Nää on taas näitä vanhojen möhömahamiehien fantasioita siitä, miten muka nuoret naiset antavat suukkosia ja myöhemmin pimp paakin heille. Tajutkaa jo, että yksikään simpsakka ja järjellä varustettu neito ei ole teistä hikisistä sioista kiinnostunut.

Joko on harjoittelijatytölle vakipaikka luvassa? Sängyssä vai työpaikalla?

Selittäkää nyt yksinkertaiselle että mikä vittu on tämä ajatus "en halua kertoa koska vaimo ei ansaitse tätä ja sille tulee paha mieli". Sinähän siinä pettäessäsi määrittelit omassa mielessäsi että vaimosi ei ansaitse uskollista miestä. Sinä teit valinnan pettää vaimoasi. Jos nyt selvinpäin sitten kaduttaa, niin voivoi.

Mutta jos on munaa niin paljon että siitä riittää muillekin kuin omalle vaimolle, täytyisi olla munaa myös kertoa tästä vaimolle. Tällaiset ihmiset ovat ehkä säälittävimpiä reppanoita mitä voi olla, niin järjettömän lapsellista vastuun pakoilua. Vituttaa vaimosi puolesta ja ehkä vähän käy sääliksi, koska hänellä tuskin on aavistusta siitä millaisen surkean pikkulapsen kanssa on naimisissa.

Miten muuten kuvittelet että sinulla on oikeus vaimosi puolesta päättää haluaako hän tämän tapauksen jälkeen jatkaa parisuhdettanne? Jos rakastaisi ja arvostaisit vaimoasi, antaisit hänen itse päättää. Mutta koska olet maailman napa niin sinä saat päättää vaimosi puolesta haluaako hän elää epäluotettavan ihmisen kanssa. Se että pettäminen jo muutenkin on itsekästä niin sitten vielä päätetään puolison puolesta. Surullista että kaltaisiasi ihmisiä on, etenkään parisuhteessa. Kukaan normaalilla mielellä varustettu ihminen ei astu noin muiden ylitse ja vielä selittele itselleen, että vaimon parasta ajattelee. Jos olisit päästäsi terve, kertoisit selkä suorassa vaimolle mitä kävi, kertoisit mitä tunnet nyt ja antaisit vaimolle vapauden valita mitä seuraavaksi. Toivottavasti osaat isänä kantaa vastuusi paremmin...

Pettäminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.

Vieläkö joku ottaa tuon ap-aloituksen tosissaan? Naisen kirjoittama vedätys.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö joku ottaa tuon ap-aloituksen tosissaan? Naisen kirjoittama vedätys.

Näköjään ottaa...

Vaikka ap:n tarina kompastuikin muutamaan perusvirheeseen jotka sen provoksi paljasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Provo tai ei, mutta ajatus on hyvä. Ihan oikeassa elämässä mulle tapahtui vähän vastaavaa aikoinaan. Kyseinen kumppani, jota petin, on nykyään ex mutta ei liity siihen pettämiseen (eikä pettämiseen yleensäkään, vaan ihan muihin juttuihin). Mutta itse pidin asian salassa ja erottuammekaan en sitä ole paljastanut. Koska tiedän, miten paljon se satuttaisi. Omatunto kolkutti ihan hirveästi, mutta kertomalla olisin vaan oman oloni helpottanut ja hänelle tuottanut surua mihin hän ei ollut syyllinen. Joten kärsin omantunnontuskani ihan hiljaa mielessäni, kyllä se vuosien mittaan sitten helpotti ja pääsin omassa päässä asian yli. Mutta kuten ap, niin minäkin avauduin asiasta nimettömänä keskustelupalstalla. Se helpotti vähän.

Sä vain halusit säilyttää kultapojun maineesi. Olit itsekäs ja heikko, etkä uskaltanut ottaa vastuuta teoistasi. Enemmän petettyä satuttaa se, että häntä kohdellaan jonain aivovammaisena, jolla ei ole kykyä eikä oikeuksia päättää omasta elämästään. Hänelle valehdellaan, häneltä pimitetään tietoa, päätetään hänen puolestaan, millaisen ihmisen kanssa ansaitsee olla. Häntä pidetään niin arvottomana, ettei hän ansaitse edes luotettavaa ja rehellistä kumppania, joka kunnioittaa häntä. 

Näkökulma tuokin. No muutaman asian voin tässä paljastaa. Olen ensinnäkin nainen. Ja mies jonka kanssa olin, on eräällä tavalla "aivovammainen" eli mielen puolen sairaus on ja sellaisia traumaattisia kokemuksia ajalta ennen minua, että aivot tosiaan on jo niistä eräällä tavalla vaurioituneet.

Itsekäs ja heikko olin kyllä, mutta vastuun teostani kannoin ihan itse, oma mokani, oma häpeäni. Miten tämä tieto, jonka pimitin, olisi häntä auttanut? Ei mitenkään. Kohtelinko häntä aivovammaisena kokonaisuudessa? En. Tämän yhden asian jätin kertomatta, mutta kokonaisuutena yhteisessä elämässämme muuten olin rehellinen, huomioin hänet jne jne, mitä normaalissa parisuhteessa tehdään. Yksi ilta, yksi virhe, vastaan koko elämä ja parisuhde. 

Ei yhden illan pettäminen johda läheskään aina eroon, vaikka siitä puolisolle kertoisi. Toki se on pettäjälle "ikävämpää", kun joutuu olemaan "syyllinen" siihen saakka, että asia saadaan suhteessa käsiteltyä. Ehkä tuossa tilanteessa se toisen antama tuomio pitäisi kuitenkin vain jaksaa kantaa.

Kiva, että näit noin kivan unen pikkujoulujen jälkeen. Jospa se panokumppani olikin vaimosi, joka hymyillen kahvia keitteli.... Kelaa nyt vähän.

Vierailija kirjoitti:

Muutama muu näyttää jo sanoneen samaa, mutta pettämisen salaaminen puolisolta ei ole millään tavalla puolison edun mukaista.  Se ettei muka halua satuttaa toista totuudella tarkoittaa vain, että puolisoa pitää vayakkina, jolle ei tarvitse antaa vapautta päättää omasta elämästään. Sen sijaan itsekkäästi huijaat puolisoasi jatkamaan elämäänsä pettäjän ja valehtelijan kanssa. Toivottavasti "harjoittelijatyttö" kertoo kaiken vaimollesi!

Minusta eka virhe, jos sitä aidosti katuu, on ok pitää salassa. Jos pettäminen jatkuu tai muuttuu tavaksi, se on paskamaisuutta ja valehtelua. Enkä tarkoita myöskään, että automaattisesti on LUPA pettää kerran ja se on ok. Vaan että jos vahinko kerran käy ja siitä ottaa opiksi, niin miksi pitäisi muutoin pilata kaikki kertomalla? Elämä ei aina ole niin yksioikoista... Vaikka pettäminen onkin tietoinen valinta, niin joskus siihen saattaa ajautua vaikeassa elämäntilanteessa, sellaisessa jossa itsekin on heikoilla ja ei järki toimi niinkuin pitää. Kaikessa ei aina ole kyse tietoisesta moraalittomasta pettämistä. Tiedän, että tämä kuulostaa selittelyltä, mutta elämä nyt vaan on. Rikoksia noin yleensäkin tehdään niin, että toiset tekee niitä tietoisesti, toiset hälläväliä -meiningillä tai niin, että tilaisuus tekee varkaan, ja toisilla ne vaan menee epätoivoisissa tilanteissa. Rikoksista kuuluu kantaa vastuu ja oppia, niin pettämisestäkin. Mutta onko suurempi vastuu pysyä hiljaa vai tunnustaa saman tien, no, se on tilannekohtaista. 

ainoa valtava asia sun elämässä on vaimosi kilot.

Muutaman vuoden päästä olet vaan tyytyväinen, kun ymmärsit käyttää tilaisuuden hyväksesi. Kannattaisi pitää vähintään keskustelusuhde harjoittelijatyttöön kokoajan yllä, olisi helpompi päästä sitten pukille kun omaa vaimoa ei enää kiinnosta/oma vaimo ei enää kiinnosta.

Jos olisin vaimosi, haluaisin tietää, millaisen selkärangattoman ja valehtelevan irstailijan olen nainut ja vielä erehtynyt valitsemaan lapseni isäksi. Sinulla ei ole oikeutta pimittää vaimoltasi totuutta ja viedä häneltä mahdollisuutta löytää kunnollinen ja rehellinen mies tulevaisuudessa.

Mutta eihän tuollainen tyyppi uskalla ottaa vastuuta mistään. Suku ja tuttavapiiri saisivat tietää eron syyn. Talokin varmaan pitäisi myydä, kun yksin ei ole varaa lyhentää lainaa. Säälittävä avioliiton irvikuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutama muu näyttää jo sanoneen samaa, mutta pettämisen salaaminen puolisolta ei ole millään tavalla puolison edun mukaista.  Se ettei muka halua satuttaa toista totuudella tarkoittaa vain, että puolisoa pitää vayakkina, jolle ei tarvitse antaa vapautta päättää omasta elämästään. Sen sijaan itsekkäästi huijaat puolisoasi jatkamaan elämäänsä pettäjän ja valehtelijan kanssa. Toivottavasti "harjoittelijatyttö" kertoo kaiken vaimollesi!

Minusta eka virhe, jos sitä aidosti katuu, on ok pitää salassa. Jos pettäminen jatkuu tai muuttuu tavaksi, se on paskamaisuutta ja valehtelua. Enkä tarkoita myöskään, että automaattisesti on LUPA pettää kerran ja se on ok. Vaan että jos vahinko kerran käy ja siitä ottaa opiksi, niin miksi pitäisi muutoin pilata kaikki kertomalla? Elämä ei aina ole niin yksioikoista... Vaikka pettäminen onkin tietoinen valinta, niin joskus siihen saattaa ajautua vaikeassa elämäntilanteessa, sellaisessa jossa itsekin on heikoilla ja ei järki toimi niinkuin pitää. Kaikessa ei aina ole kyse tietoisesta moraalittomasta pettämistä. Tiedän, että tämä kuulostaa selittelyltä, mutta elämä nyt vaan on. Rikoksia noin yleensäkin tehdään niin, että toiset tekee niitä tietoisesti, toiset hälläväliä -meiningillä tai niin, että tilaisuus tekee varkaan, ja toisilla ne vaan menee epätoivoisissa tilanteissa. Rikoksista kuuluu kantaa vastuu ja oppia, niin pettämisestäkin. Mutta onko suurempi vastuu pysyä hiljaa vai tunnustaa saman tien, no, se on tilannekohtaista. 

Ihme lässytystä. Oli kerta tai monta, niin tottakai vastuu kannetaan. Olen itsekin joskus mokannut kun oli kriisi parisuhteessa. Hävetti ja vitutti niin paljon että olisin halunnut vajota maan rakoon tai vaikka kuolla saman tien ja viedä asian mukanani. Mutta miten ihmeessä olisin koskaan katsonut miestäni silmiin tai voinut elää sen asian kanssa, että toinen ei tiedä millaisen ihmisen kanssa elää. Ei ollut kiva kertoa, itseasiassa yksi elämäni kamalimpia tilanteita, mutta en ymmärrä mikä muu vaihtoehto olisi ollut. Antaa miehen elää kanssani ja itse esittää kunnon puolisoa kun en sellaiseksi ollut pystynyt? Ja voin kertoa, se omatunnontuska ei siitä lievittynyt vaikka asian kertoi, edelleen kun asiaa mietin, häpeän aivan valtavasti omaa idioottimaisuuttani. Ja tämän asian kanssa joudun elämään loppuun saakka. Mutta vaikka muuten olen ihan paska, niin miksi tekisin itsestäni vielä huonomman valehtelemalla ja päättämällä toisen puolesta mitä hän haluaa. Minulla ei ole siihen valtuuksia. Kun parisuhteessa ollaan niin siinä täytyy molemmille olla selvää missä mennään. Muuten voi varastaa toisen elämästä ison siivun ja se jos mikä on julmaa.

Vierailija kirjoitti:

Jaa-ha. Nää on taas näitä vanhojen möhömahamiehien fantasioita siitä, miten muka nuoret naiset antavat suukkosia ja myöhemmin pimp paakin heille. Tajutkaa jo, että yksikään simpsakka ja järjellä varustettu neito ei ole teistä hikisistä sioista kiinnostunut.

Niimpä. Mutta Onneksi on niitä simpsakkeja järjellä varustamattomia neitoja sentään!!!🤣 kjeh kjeh;)

Kimmo48

No ihminen ei jaksa kantaa huonoa omaa tuntoa loputtomiin...

Muutoinhan kaikki hyppis sillalta jokeen

uutta matoa koukkuun ens viikonloppuna.

Muista käyttää kortsua ja pese pallit..muuten vaimo maistaa pillumehun

Vierailija kirjoitti:

Jos olisin vaimosi, haluaisin tietää, millaisen selkärangattoman ja valehtelevan irstailijan olen nainut ja vielä erehtynyt valitsemaan lapseni isäksi. Sinulla ei ole oikeutta pimittää vaimoltasi totuutta ja viedä häneltä mahdollisuutta löytää kunnollinen ja rehellinen mies tulevaisuudessa.

Mutta eihän tuollainen tyyppi uskalla ottaa vastuuta mistään. Suku ja tuttavapiiri saisivat tietää eron syyn. Talokin varmaan pitäisi myydä, kun yksin ei ole varaa lyhentää lainaa. Säälittävä avioliiton irvikuva.

Jeesuksen sanoin

Joka teistä synnitön on ,heittäköön ensimmäisen kiven.

Mene .äläkä enää syntiä tee

No se kertoo siitä että sulla on vielä omatunto tallella. Älä juo jos alat käyttäytymään oudosti. Alkoholi on hermomyrkky, ei se älykkyyttää nosta, päinvastoin...