Lue keskustelun säännöt.
Luulin ja uskoin pitkään, että Jumala vastaa rukouksiin. Nyt 40 v ikäisenä on myönnettävä, ei kuule eikä vastaa.
18.11.2019 |
Parempi kun ei usko mihinkään vaan tekee työtä ja toimii asioiden eteen.
Kommentit (477)
Vierailija kirjoitti:
Jaa, että huomasit vasta 40-vuotiaana.
Itse tajusin tuon asian jo 7-vuotiaana, kun peruskoulussa yritettiin aivopestä lapsia uskomaan Jeesukseen.
Jos se jumala välittäisi lapsista edes vähän, niin Suomessa ei tapahtuisi pedofiilien hyökkäyksiä, perheväkivaltaa ja kaikkea muuta p*skaa mitä tuhannet lapset joutuvat kärsimään joka vuosi.
Kärsimystä on, se on valitettavaa, mutta se tie on joidenkin kuljettava. Toivottavasti kuitenkin mahdollisimman harvan <3
Toivon kaikkea hyvää sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos tuo koko vapaalippu juttu on testi?
Kun ihminen kuolee ja hän menee sitten taivaanportille, siellä onkin vastassa tyly portsari:" Luuletko tosiaan pääseväsi ikuiseen nautintoon ja ihanuuteen VAPAALIPULLA, jonka olet ottanut tyynesti vastaan ja hyväksynyt samalla itseäsi parempien, kiltimpien, puhtoisempien ja viattomampien joutumisen ikuiseen liekkimereen, koska he eivät ole voineet uskoa sinun laillasi raukkamaisesti tuohon juttuun?"
Uskovainen: "mutku mutku"
Portsari: " Ei mitään mutkuja! Olet ajatellut Jumalasta ja Jeesuksesta rumasti, kun olet uskonut heidän olevan noin pahoja ja ilkeitä"
Uskova: "olen palvonut ja nöyristellyt kirkossakin"
Portsari: " Turpa kiinni sika! Sinun on vielä kehityttävä ihmisenä. Saat mahdollisuuden kehittyä ja viisastua. Synnyt Intiaan tytöksi, moikka!"
Sinulla on selvästi mielenterveysongelmia. Onko sinulla ketään, kelle puhua näistä asioista?
Jaxuhali!
Milläs pätevyydellä olet täällä jakamassa diagnoosejasi?
Joku ihminen jota et tunne yhtään, ja kenestä et tiedä mitään, kirjoittaa netissä vaihtoehtoisen spekulaation sinun vapaalippu uskonnon löllitaivaallesi, niin ainut mitä osaat siihen kommentoida, on alentuva jaksuhali (eli pelkkä halveksunnan osoitus käytännössä) ja mielisairaaksi haukkuminen.
Eikö kelpaa mahdollisuus sovittaa syntejään seuraavassa elämässä? Onko lölliperse uskovaiselle liian vaikea nakki?
Nimittely on epäkypsää käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas tämä ketju täynnä paljon pahaa oloa.
Mutta Jumala on valmis ottamaan sen vastaan.. Jeesus kuoli ottaakseen sen kaiken vastaan.
Tässä väittelyssä ei voi voittaa eikä se ole tämän keskustelun tarkoitus. Ehkä olemme tässä ymmärtääksemme toisiamme, ehkä saadaksemme armoa osaksemme?
Raamattu on ihmisten kirjoittama kokoelma tarinoita Jumalan töistä. Jeesuksesta, joka halusi auttaa ihmisiä mutta ihmiset päättivät tappaa hänet. Jeesus ei noussut heitä vastaan jotka nousivat häntä vastaan. Jeesus ei yrittänyt määräillä miten ihmisten tuli toimia. Jeesus antoi hänet teloittavien ihmisten suorittaa tekonsa jotta heidän tekojensa mielettömyys ja tietämättömyys tulisi ilmi, jotta ihmiset heräisivät. Heräisivät näkemään kaiken julmuuden..
Vain äärikonservatiivikristityt ja äärivihamieliset uskonnottomat lukevat raamattua kirjaimellisesti. Hyvin suuri osa kristityistä ymmärtää että raamattu on ihmisten kirjoittama, eikä Jumala ole koskaan tarkoittanut mitään muuta.
Uskonnon ydin ja syy uskolle ei ole välineellinen - usko ei ole mikään kirjaimellinen tapa säästyä helvetiltä. Jumalaan uskominen vain helvetiltä säästyäkseen ei ole aitoa uskoa. Usko on tässä ja nyt.. ja helvetti voi olla niin monia asioita, kuten taivaskin. Uskossa ei ole kyse mistään helvetin ja taivaan välillä poukkoilevasta logiikasta..
Usko on uskoa. Faith.
Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan, kaikkia maailman ihmisiä. Jumala on ylimaallinen ja mystinen, emme me tiedä kaikkea Jumalasta. Meidän tehtävämme on luottaa häneen. Ja kun luottaa Jumalaan, ei halua olla ilkeä. Ei halua satuttaa toisia. Haluaa antaa empatiaa ja armoa toisille niinkuin on niitä saanut itselleen osaksi Jumalan taholta.
EV.lut uskon ydin on armo. Ja jumalan ja Jeesuksen rakkaus. Kaikki hyvä mitä Jeesus teki ja halusi tehdä, hän halusi pelastaa ihmiset heiltä itseltään.
Siunausta teille kaikille tässä ketjussa. Rukoilen kaikille rauhaa ja ymmärrystä.
Oletko nyt ihan perillä siitä mihin edes uskot. Et ole paljon tainnut sitä kirjaa lukea.
Puhut hyvästä ja rakastavasta jumalasta, mutta sellainen ei Raamatun jumala voi millään logiikalla olla.
Se lunastusoppi estää päättömyydellään rakkaudesta mitään ymmärtävän jumalan.
Tunnen että sinulla on elämässä paljon kärsimystä.
Rukoilin aiemmin Jumalaa että voisinpa auttaa jota kuta, voisinpa antaa valoa jollekin joka on hädässä.
Rukoilen sinun puolestasi tänään. Tunnen kipusi tänne asti. Jumala ei ole hylännyt sinua ja kaikki järjestyy kyllä. Älä käänny vihan puoleen. Aina on mahdollisuus vielä perua, aina on mahdollisuus kääntyä takaisin. Se minne oletkaan nyt menossa, ei se ole sinun ainoa tiesi. Myös valoa on jäljellä.
Rukoilen valoa sinulle. Tänä yönä Jumala koskettaa otsaasi ja ottaa tuskasi pois.
Tunnet omiasi. Minulla ei ole kipuja, eikä elämäni ole huonoa.
Minua ärsyttää ja pistää vihaksi uskonnot. Olen oikeasti todella kyllästynyt teihin tekopyhiin lässyttäjiin.
Minä tunnen kyllä vihaa ja halveksuntaa. Enkä pidä niitä tunteita yhtään väärinä ja pahoina.
EN OTA VASTAAN MITÄÄN SINUN LÄSSYTYKSIÄSI. TYÖNNÄ PERSEREIKÄÄSI NE!
On kummallista, että uskonnot ärsyttää, jos ei usko mihinkään. Eikö voi vaan antaa toisten elää rauhassa uskovaisen elämää ja olla suuttumatta?
Olen saanut aina apua, kun on olen rukoillut. Aina en sellaista apua, kuin olen pyytänyt, mutta apua kuitenkin. Jälkeenpäin olen miettinyt, että asiat ovat järjestyneet parhain päin.
Ap yritä rukoilla johdatusta vaikeisiin asioihin. Ei kenenkään elämä täällä järjesty kuin manulle illallinen, mutta asioihin saa johdatusta. Silloin tietää, mihin suuntaan lähteä pyrkimään. Minulle kävi muutama viikko sitten niin. Olin solmussa työasioiden kanssa. Sitten rukoilin johdatusta siihen, että saisin suunnan työasioihin. Seuraavana päivänä sain hyvän idean ja asiat lähtivät rullaamaan eteenpäin.
Jos rukoilet uutta autoa, luultavasti et sitä saa. Mutta saat työkaluja sen hankkimiseksi. Joskus käy niinkin, että ymmärrät, että et ehkä tarvitsekaan uutta autoa ja että voit hyvin kulkea bussilla. Tai sitten löydät / keksit sopivamman bussireitin, tai saat kimppakyydin järjestymään.
Keinot ovat monet.
Rukoilu on positiivista, osaltaan myös itsesuggestiota. Kun uskoo siihen, että positiivisia asioita tapahtuu elämässä, niitä myös alkaa tapahtua.
Käyn myös kirkossa säännöllisesti. Se hetki, kun on yhdessä elämään uskovien ihmisten kanssa, on mahtava. Välillä käyn kirkossa ihan vain sen takia. Siitä saa valtavasti energiaa.
Tuntuu, että monet ihmiset ovat hukassa elämänsä kanssa. On pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. On kadotettu elämänusko ja usko omiin kykyihin. Silloin ei jakseta toivoa toisellekaan mitään hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas tämä ketju täynnä paljon pahaa oloa.
Mutta Jumala on valmis ottamaan sen vastaan.. Jeesus kuoli ottaakseen sen kaiken vastaan.
Tässä väittelyssä ei voi voittaa eikä se ole tämän keskustelun tarkoitus. Ehkä olemme tässä ymmärtääksemme toisiamme, ehkä saadaksemme armoa osaksemme?
Raamattu on ihmisten kirjoittama kokoelma tarinoita Jumalan töistä. Jeesuksesta, joka halusi auttaa ihmisiä mutta ihmiset päättivät tappaa hänet. Jeesus ei noussut heitä vastaan jotka nousivat häntä vastaan. Jeesus ei yrittänyt määräillä miten ihmisten tuli toimia. Jeesus antoi hänet teloittavien ihmisten suorittaa tekonsa jotta heidän tekojensa mielettömyys ja tietämättömyys tulisi ilmi, jotta ihmiset heräisivät. Heräisivät näkemään kaiken julmuuden..
Vain äärikonservatiivikristityt ja äärivihamieliset uskonnottomat lukevat raamattua kirjaimellisesti. Hyvin suuri osa kristityistä ymmärtää että raamattu on ihmisten kirjoittama, eikä Jumala ole koskaan tarkoittanut mitään muuta.
Uskonnon ydin ja syy uskolle ei ole välineellinen - usko ei ole mikään kirjaimellinen tapa säästyä helvetiltä. Jumalaan uskominen vain helvetiltä säästyäkseen ei ole aitoa uskoa. Usko on tässä ja nyt.. ja helvetti voi olla niin monia asioita, kuten taivaskin. Uskossa ei ole kyse mistään helvetin ja taivaan välillä poukkoilevasta logiikasta..
Usko on uskoa. Faith.
Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan, kaikkia maailman ihmisiä. Jumala on ylimaallinen ja mystinen, emme me tiedä kaikkea Jumalasta. Meidän tehtävämme on luottaa häneen. Ja kun luottaa Jumalaan, ei halua olla ilkeä. Ei halua satuttaa toisia. Haluaa antaa empatiaa ja armoa toisille niinkuin on niitä saanut itselleen osaksi Jumalan taholta.
EV.lut uskon ydin on armo. Ja jumalan ja Jeesuksen rakkaus. Kaikki hyvä mitä Jeesus teki ja halusi tehdä, hän halusi pelastaa ihmiset heiltä itseltään.
Siunausta teille kaikille tässä ketjussa. Rukoilen kaikille rauhaa ja ymmärrystä.
Oletko nyt ihan perillä siitä mihin edes uskot. Et ole paljon tainnut sitä kirjaa lukea.
Puhut hyvästä ja rakastavasta jumalasta, mutta sellainen ei Raamatun jumala voi millään logiikalla olla.
Se lunastusoppi estää päättömyydellään rakkaudesta mitään ymmärtävän jumalan.
Tunnen että sinulla on elämässä paljon kärsimystä.
Rukoilin aiemmin Jumalaa että voisinpa auttaa jota kuta, voisinpa antaa valoa jollekin joka on hädässä.
Rukoilen sinun puolestasi tänään. Tunnen kipusi tänne asti. Jumala ei ole hylännyt sinua ja kaikki järjestyy kyllä. Älä käänny vihan puoleen. Aina on mahdollisuus vielä perua, aina on mahdollisuus kääntyä takaisin. Se minne oletkaan nyt menossa, ei se ole sinun ainoa tiesi. Myös valoa on jäljellä.
Rukoilen valoa sinulle. Tänä yönä Jumala koskettaa otsaasi ja ottaa tuskasi pois.
Sinä saatanan raukka et osaa vastata kysymykseen joka sinulle esitetään, vaan alat lässyttämään paskaa ja kuvittelemaan jotain kärsimystä.
PÄÄSI ON TÄYNNÄ KUSTA!
Yritä keskustella asiallisesti. Tuo ei ole kovin sivistynyttä haukkua muita kirjoittajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rukoilu on positiivista itsesuggestiota. Edellisissä viesteissä joku kirjoitti rumia asioita pahassa olossaan. Olen itsekin ollut masentunut ja sen tuoma negatiivisuuden kierre vie alaspäin. Mustuudessa ei näe yhtään hyvää asiaa, alkaa haukkumaan ja syyttämään itseään ja muita.
Jos pystyy kääntämään tuon kierteen positiiviseksi ja alkaa toivomaan hyviä asioita itselleen ja muille -niitä tosiaan alkaa tulla elämään. Sairas ihminen ei pysty yksin nostamaan itseään suosta. Siksi pitäisi hoitaa sairaudet pois.
Sen jälkeen voi löytää itselleen kodin Isän kodista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle jumala antoi parantumattomaan taudin joka vaikeuttaa elämääni, parantaakseen elämääni. Kuulostaa hassulta, mutta niin se on. Ilman tätä olisin jatkanut vanhaa elämääni, eikä minulla olisi mitään mitä minulla nyt on.
Oletko miettinyt, että miksi jumalasi niin teki? Miksi jollekin sarjamurhaajalle ei jumala langeta sairauksia?
Se sarjamurhaaja vastaa teoistaan viimeisellä tuomiolla, jos ei tee parannusta elämästään ja synneistään jo täällä maanpäällisessä elämässä. Toki sarjamurhaajakin voi sairastua fyysisesti tai psyykkisesti. Pakkohan sen on ollakin psyykkisesti sairas, tai sitten riivattu.
Suomalaisissa seurakunnissa kiertää m.urha aja saarnaamassa.
Vapautuu pian vankilasta.Jos hänen murh aam ansa ihminen oli ateisti..niin joutuuko murha..ttu h.elv ettiin?
Sen tietää vain itse Jumala, minä ainakaan en tuomitse ketään suoralta kädeltä Helvettiin. Tuli muuten mieleen, että mistä sitä toisaalta tietää mitä pahaa tämä murhattu teki muille ihmisille eläessään. Tai oliko hän myös itse aikanaan tappanut jonkun. Monesti ne rikolliset myös tappaa toisiaan.
Tietenkin toisen ihmisen tappaminen on väärin ja syntiä, mutta ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.
ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.[
mitä mä just luin????
entäs vilja eerika?
Vilja eerika oli eri tapaus, kun tuo mihin kommentoin. Hän oli ihan selvästi vanhempiensa väkivallan uhri ja uskon, että meni Taivaaseen, lapsi kun oli vielä. Hänellä on nyt siellä hyvä olla.
Missä iässä Taivaan Porttien automaattiaukaisu lakkaa toimimasta?
Niin ja missä se tarkalleen menee se raja kuka joutuu helvetin liekkeihin ja kuka pääsee ikuiseen nautintoon? Kun on aika äärimmäiset nuo vaihtoehdot, ja kuitenkin joko tai kylmän viileästi. Ihmiset kuitenkin ovat moniulotteisia, ja kaikkiin asioihin vaikuttavat monenlaiset syy seuraussuhteet.
Väkisinkin tuo on epäoikeudenmukaista, tuollainen joko tai meininki ja äärimmäiset vaihtoehdot.
Siinä tulee väkisinkin hyvin marginaalisin eroin jengiä tuomittua toinen äärimmäiseen hyvään oloon ikuisuudeksi ja toinen kidutukseen ikuisuudeksi. Toinen on vain ihan pikku pikku riikkisen verran enemmän uskossa kuin toinen.Ei ole järkeä ei.
SIelunvaelluksessa saattaisi olla.
Jumala on tyhmä kun laittaa tuomionsa vaihtoehdoiksi joko tai tyyliin äärimmäisen nautinnon taivaassa tai hirveän kidutuksen kiirastulessa.
Se on idioottimaista, koska jopa alhainen paskaihminenkin älyää pienillä surkeilla aivoillaan, ettei ihmiset jakaannu äärimmäisen pahoihin ja äärimmäisen hyviin yksilöihin, siten että ne voitaisin tuolla tavalla jakaa.
On puistattavaa ja jotenkin säälittävää, että itseään parempana pitävät uskovaiset hyväksyvät tuollaisen.
Kuinka pissapäinen pitää ihmisen olla, että kehtaa ottaa vapaalipun vastaan ja kumartaa tuollaista Herraa, joka on niin raaka ja epäreilu, että voi heittää osan "lapsistaan" kiirastuleen. Ja vielä vain siksi, kun ei PYSTY uskomaan johonkin tarinaan.
Olen pahoillani, että sinulla on noin paha olla. Mutta kukaan uskovainen ei pidä itseään parempana, jos pitää, ei ole tosiuskovainen.
Ihan turhaan alentuvasti lässytät minulle kuvittelemastasi pahasta olosta.
Elämäni on ihan hyvää ja en kärsi. Minulla on inhon ja vihan tunteita uskontoja kohtaan. Se ei tarkoita että elämäni huonoa.
Jos olet oikeasti huolissasi toisten ihmisten kärsimyksistä, niin parhaiten helpotat sitä, pitämällä turpasi kiinni ja säästämällä lässytykset uskovaisille kavereillesi.
Rukoilen puolestasi, että löydät rauhan.
Hyvää joulun odotusta sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirkko herättää ihmisissä voimakkaita tunteita, niinkuin voimme lukea viestiketjusta. Monilla on saattanut olla uskovia sukulaisissa. Vääränlainen syyllisyys vahingoittaa ihmistä, ja voi johtaa mielenterveysongelmiin.
Kirkko ei ole mielenterveystoimisto. Sairaita autetaan ja niitä kuullaan, mutta tehokkain apu löytyy lääketieteestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle jumala antoi parantumattomaan taudin joka vaikeuttaa elämääni, parantaakseen elämääni. Kuulostaa hassulta, mutta niin se on. Ilman tätä olisin jatkanut vanhaa elämääni, eikä minulla olisi mitään mitä minulla nyt on.
Oletko miettinyt, että miksi jumalasi niin teki? Miksi jollekin sarjamurhaajalle ei jumala langeta sairauksia?
Se sarjamurhaaja vastaa teoistaan viimeisellä tuomiolla, jos ei tee parannusta elämästään ja synneistään jo täällä maanpäällisessä elämässä. Toki sarjamurhaajakin voi sairastua fyysisesti tai psyykkisesti. Pakkohan sen on ollakin psyykkisesti sairas, tai sitten riivattu.
Suomalaisissa seurakunnissa kiertää m.urha aja saarnaamassa.
Vapautuu pian vankilasta.Jos hänen murh aam ansa ihminen oli ateisti..niin joutuuko murha..ttu h.elv ettiin?
Sen tietää vain itse Jumala, minä ainakaan en tuomitse ketään suoralta kädeltä Helvettiin. Tuli muuten mieleen, että mistä sitä toisaalta tietää mitä pahaa tämä murhattu teki muille ihmisille eläessään. Tai oliko hän myös itse aikanaan tappanut jonkun. Monesti ne rikolliset myös tappaa toisiaan.
Tietenkin toisen ihmisen tappaminen on väärin ja syntiä, mutta ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.
ei voi tietää vaikka Jumala olisi antanut hänen kuolla hänen oman pahuutensa vuoksi.[
mitä mä just luin????
entäs vilja eerika?
Vilja eerika oli eri tapaus, kun tuo mihin kommentoin. Hän oli ihan selvästi vanhempiensa väkivallan uhri ja uskon, että meni Taivaaseen, lapsi kun oli vielä. Hänellä on nyt siellä hyvä olla.
Missä iässä Taivaan Porttien automaattiaukaisu lakkaa toimimasta?
Niin ja missä se tarkalleen menee se raja kuka joutuu helvetin liekkeihin ja kuka pääsee ikuiseen nautintoon? Kun on aika äärimmäiset nuo vaihtoehdot, ja kuitenkin joko tai kylmän viileästi. Ihmiset kuitenkin ovat moniulotteisia, ja kaikkiin asioihin vaikuttavat monenlaiset syy seuraussuhteet.
Väkisinkin tuo on epäoikeudenmukaista, tuollainen joko tai meininki ja äärimmäiset vaihtoehdot.
Siinä tulee väkisinkin hyvin marginaalisin eroin jengiä tuomittua toinen äärimmäiseen hyvään oloon ikuisuudeksi ja toinen kidutukseen ikuisuudeksi. Toinen on vain ihan pikku pikku riikkisen verran enemmän uskossa kuin toinen.Ei ole järkeä ei.
SIelunvaelluksessa saattaisi olla.
Jumala on tyhmä kun laittaa tuomionsa vaihtoehdoiksi joko tai tyyliin äärimmäisen nautinnon taivaassa tai hirveän kidutuksen kiirastulessa.
Se on idioottimaista, koska jopa alhainen paskaihminenkin älyää pienillä surkeilla aivoillaan, ettei ihmiset jakaannu äärimmäisen pahoihin ja äärimmäisen hyviin yksilöihin, siten että ne voitaisin tuolla tavalla jakaa.
On puistattavaa ja jotenkin säälittävää, että itseään parempana pitävät uskovaiset hyväksyvät tuollaisen.
Kuinka pissapäinen pitää ihmisen olla, että kehtaa ottaa vapaalipun vastaan ja kumartaa tuollaista Herraa, joka on niin raaka ja epäreilu, että voi heittää osan "lapsistaan" kiirastuleen. Ja vielä vain siksi, kun ei PYSTY uskomaan johonkin tarinaan.
Olen pahoillani, että sinulla on noin paha olla. Mutta kukaan uskovainen ei pidä itseään parempana, jos pitää, ei ole tosiuskovainen.
Näytä tuosta viestistä se kohta tai ne kohdat, joista päättelet että toisella on paha olla?
Ymmärrätkö sinä lukemaasi ollenkaan vai oletko kenties täysin jossain harhojesi vallassa?
No, olet jankannut muiden kirjoittajien kanssa todella vihamielissävytteisesti jo monen monta sivua. Siinä on aika hyvät näytöt, että kirjoittaja on todella turhautunut ja eksynyt elämässään. Mutta kun vain rupeat työstämään vihaasi, niin se pikku hiljaa hellittää.
<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkaisen kuuntelemaan seuroja. Srk.n nettiseurat. ❤️
Vierailija kirjoitti:
Miten itseään täynnä täytyy olla ihmisen joka ajattelee ”jumalaa ei voi olla olemassa koska hän ei tee MINUN ELÄMÄSTÄNI helppoa.” 🤦🏼♀️ Te ette ole maailman napa!
Ihan yhtä maailman napa on ihminen, joka kuvittelee että on olemassa joku maailmankaikkeuden herra joka ihan varta vasten tämä ihmisen on tehnyt ja oikein tehnyt koko universuminkin ihan häntä varten. Lisäksi tämä suuri olento on vieläpä valmis puuttumaan asioihin tämän ihmisen pyynnöstä :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millä motiivilla rukoilit, mutta ainakin minun mielestäni rukouksen tarkoitus ei ole se, että Jumala täyttäisi meidän tarpeitamme, vaan se, että me opettelisimme Jumalan tahtoon alistumista. Olen siis minäkin varmaan miljoonia ja miljoonia kertoja rukoillut lottovoittoa. Ja perustellut Jumalalle tosi hyvin, miksi se olisi tarpeellista ja järkevää. Mutta valitettavasti Jumala arvostaa köyhyyttä...
Jumala myös täyttää ihmisen tarpeita mikäli on olemassa.
Ja on eri asia rukoilla lottovoittoa kuin vaikka sairaudesta paranemista tai ystäviä, jos on yksinäinen. Lottovoiton saaminen ei ole kenellekään välttämätöntä, mutta sairauksia ei välttämättä kestä tai yksinäisyyttä, ja se voi johtaa pahimmillaan vaikka itsemurhaan. Ja uskovaisten mielestä itsemurhan tekeminenkin on syntiä.
Jos tuollaisinkaan rukouksiin ei vastata niin onko se ihme, jos ihmiseltä menee myös usko.
Isäni teki itsemurha.n
Näin myöhemmin unen jossa isäni katseli minua liekkien keskeltä.
Olen ateisti samoin oli isäni.
Eli jos näet unta profeetta muhammedista, käännyt välittömästi muslimiksi?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vastattu lähes kaikkiin. Olen 30-vuotias ja aloin rukoilla 15-vuotiaana.
Rukoilussa on tärkeää se, että se tulee sydämestä ja se, ettei se ole Jumalan tahdon vastaista.
Nämä kaksi ovat hyvin tärkeitä. Jumala ei ole automaatti, joka tiputtaa meille ihan mitä me haluamme. Toinen haluaa naapurinsa kuoliaaksi kun on vihainen, toinen tahtoo pelkkää rahaa vaikka se tarkoittaisi hänen sydämensä kovettumista.
Jumala voi myös testata ja kasvattaa kärsivällisyyttäsi. Helppoa se ei ole. Jotkut vastaukset saadaan heti, jotkut myöhemmin ja joihinkin "ei". Joskus viivästyksen tai "ei"-vastauksen takana oleva syy selviää myöhemmin. Kenties puoliso tai työpaikka ei ollut sinulle oikea, kenties sinun täytyi selvitä tästä. Tai kenties rukouksen ollessa toiseen ihmiseen liittyvää, Jumala näkee asian myös hänen näkökulmastaan. Jumala ei pakota ketään, se on rakkautta. Se on armoa.
Sinun täytyy kääntyä Jumalan puoleen ilman vastaustakin.. ei vain vastauksen vuoksi. Sanon tämän siksi, mikäli et usko aidosti Jumalaan. Hän kuulee lapsiaan parhaiten.
En tiedä, miksi minulle on vastattu niin paljon. Tärkeitä isoja ja pieniäkin asioita. Uskon sen liittyvän siihen, että jätän kaiken Jumalan käsiin kun rukoilen ja uskon kaiken olevan kiinni Hänestä eikä minusta. Kun saan vastauksia, en usko sen johtuvan siitä, että olisin jotenkin parempi kuin muut, vaan siitä, että minä tiedän etten ole mitään ilman Jumalaa ja että se vastaus ei ole merkki siitä että rukoilen paremmin kuin toinen vaan se on kaikki ylimääräistä hyvää mitä olen saanut. Jumalan ei ole pakko antaa yhtään mitään.
Toivottavasti tästä oli apua. Voin rukoilla kanssasi. Mitä sinä rukoilit?
Mitenkä tuo eroaa ihan normielämästä, jossa asioita joskus tapahtuu ja joskus ei? Ei mitenkään. Kolikonheitolla saa yhtä luotettavaa jälkeä.
Minua kiinnostaisi tietää, mikä on se asia millä uskovainen erottaa sen, että oliko tämä nyt vastaus jumalalta vai ihan vain elämää tavallisine käänteineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala on semmoinen mielikuvituskaveri. Sille voi kyllä jutella, mutta ne vastaukset pitää itse keksiä. 🙂
Todista se, että Jumalaa ei ole olemassa. Todisteeksi ei riitä se, että sinä et itse usko.
Tähän olisikin aika mielenkiintoista saada todistusaineisto :D
Vakavasti sairaat pienet viattomat lapset.
Ei riitä todisteeksi. Kristinuskon mukaan maailma on pahan ja synnin vallassa ja täällä on sairauksia, myös lapsilla. Ja jos se sairas ja viaton lapsi kuolee, niin se menee sen jälkeen taivaaseen, jossa sillä on hyvä olla.
Mutta kukaan ei ole viaton, vaan olemme kaikki perisynnin alaisia.
Johan se Jeesus kuoli ristillä syntiemme tähden joten älä tee hänen sovistustyötään mitättömäksi ja turhaksi vaan luota siihen.
Niin, no olemmeko me nyt sitten ikisyntisiä vai emme? Koittakaa nyt päättää. Harvinaisen epäselvää touhua täydelliseltä olennolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin jos rukoilit sitä että Jumala tekisi työsi sinun puolestasi ja hoitaisi kaikki asiasi, niin ei ihmekään jos ei ole kuulunut vastausta.
Eihän kukaan ole tuollaista väittänyt, ei edes Ap. Täälläkin jotkut on kertoneet rukoilleensa puolisoa, lapsia tai paranemista sairaudesta. Eikö tuollaisia asioita saisi rukoilla?
Tietenkin, mutta eivät ne tule sinua kotoa hakemaan. Joku menee seurakunnan tapahtumaan rukoilemaan miestä ja tapaa siellä miehen. Eikö tämä ole muka jumalan aikaansaannosta? Miten joku voi olla uskomatta ettei ole? En voi ymmärtää.
Siksi koska jos rukoilee miestä seurakunnan tapahtumassa ja saa sieltä miehen niin se johtuu nimenomaan siitä että hän oli avoin ajatukselle hankkia mies ja ajoi tilanteen siihen että joku seuralainen löytyi. Aivan yhtä hyvin hän olisi voinut rukoilla vaikkapa, että saa olla miehiltä rauhassa ja koko illan olisi huomioinut vain naiset ja puhunut näille ja tämä olisi hänelle todistanut että miehet jätti hänet rauhaan. Uskovaisen miehen saaminen kun ei ole mitenkään kummoinen temppu kellekään, ihan yhtä epätoivoisia miehet on kaikkialla ja lähtee kenen matkaan tahansa jos huomiota antaa.
Eli sinä et usko vaikka kaikki mitä olet aina halunnut annetaan sinulle naaman eteen. Joku rukoilee miestä = hän löytää miehen. Ja sinusta jumala ei vastannut rukoukseen vaan ihan sattumalta vaan rukous kävikin toteen? No mitä tähän voi enää sanoa :D et sinä usko vaikka se tapahtuu edessäsi.
Entäs sitten se valtaosa ihmisistä tässäkin maassa, jotka eivät rukoile yhtään mitään ja silti saavat ihan samoja asioita kuin rukoilevat? Eikö missään vaiheessa tule ajatusta, että vaikuttaakohan se rukous oikeastaan yhtään mihinkään? Tietenkin ihminen voi keksiä mitä vain, vaikka että olen sinkku ja etsin miestä, jos silitän sammakkoa ja mies löytyy niin se on ihan selvästi sen sammakon ansiota. Vai olisiko se mies löytynyt ilmankin, koska nyt sattumoisin olen etsinyt sitä miestä ja ihmiset yleensä saavat asioita joita tavoittelevat?
Tyrant kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä löytynyt sitä uskovaista joka osaisi selittää mitä tekemistä sellaisella jumalalla on rakkauden kanssa, joka uhraa oman poikansa itselleen, ettei itse "tarvitsisi" tuomita kaikkia ihmisiä helvetin liekkeihin, vaan vain ne jotka eivät usko että hän tapatti oman poikansa oman itsensä tuomitsevuuden ja kostonhimon vuoksi?
Eipä osaa uskovaiset selittää, miten tuo olio on muka suurin maailmankaikkeuden "rakkaus", kun vaatii ihmisiä uskomaan ilman todisteita tuohon juttuun, ja jos EI PYSTY uskomaan, niin ikuinen kidutus.
Ei tule selitystä miksi se poika piti kiduttaa? Kenelle se uhrattiin? Jumalalle itselleen? Saatanalle? Mille?
MIKSI? Oliko ihan pakko?
Voin avittaa vähäsen, ja selittää että järkevämpi ja rakkaudellisempi jumala käyttäisi sielunvaelluksen mahdollisuutta ja oikeudenmukainen jos haluaisi olla, niin karma on aika hyvä. Ei mikään vapaalippu jokaiselle ihmishirviölle pelkän uskomiskyvyn mukaan.
Uskomiskyky ja tiettyyn uskonlahkoon syntyminen kun ei ole mikään hyvyyden mittari. Miksi maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento käyttäisi ihmisen mittarina jotain noin TYPERÄÄ?
Ja millainen ihminen hyväksyy tuollaiset epäreilut, sairaat ja rumat opit?
Juurikin näin, oon aina ihmetellyt, että jos todella se Raamatun Jumala olis olemassa, olisin aivan valtavan PETTYNYT, että niin surkean inhimillinen, ahdasmielinen, vihamielinen, kostonhimoinen, pikkumainen ja ylpeä olento olisi se "kaikkivaltias". Järkyttävää miten ihmiset ei nää Raamattu on kirjoitettu hallitsemaan massoja ja ohjaamaan ihmisiä, kuinka Mooses oli pikkumaisin ja ylimielisin ihminen ikinä jne. Ihan naurettavaa tekstiä.
Minä voin ihan pahoin ja kärsin henkisesti kun ajattelenkin sitä valtavaa ihmismäärää joka uskoo tuollaiseen rumaan ja pahaan satuun. Olen surullinen ja vihainen kun pienille lapsille opetetaan tuollaista vastenmielistä ja kamalaa juttua totena.
Olet todella tekopyhä, jos näet tämän suurimpana satuna mitä ihmisille syötetään ja jolla ihmisiä hallitaan. Kannattaa avata vähän mieltä ja katsoa ympärille avoimin silmin, miettiä mitä maailmassa tapahtuu tällä hetkellä ja ajatella mikä todella on lapsille pahaksi tänäpäivänä. Sitten voi miettiä voisiko uskonnoilla olla hyviäkin asioita ihmisille kuten, älä tapa ym.
Aika huolestuttavaa on, jos ihmisen omatunto ei itsessään riitä siihen että ymmärtäisi olla tappamatta. Sellaisia ihmisiä en haluaisi naapureiksi, jotka ovat tappamatta vain sen takia, että jossain vanhassa kirjassa niin sanotaan. Ja kuitenkin kun katsoo maailmaa, niin aina tullaan tappaamaan uskonnoista huolimatta, vaikka itseasiassa nykyaikana tapetaan paljon vähemmän kuin ennen, kun uskonnot olivat paljon enemmän vallassa. Mitäpä siihen sanot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä löytynyt sitä uskovaista joka osaisi selittää mitä tekemistä sellaisella jumalalla on rakkauden kanssa, joka uhraa oman poikansa itselleen, ettei itse "tarvitsisi" tuomita kaikkia ihmisiä helvetin liekkeihin, vaan vain ne jotka eivät usko että hän tapatti oman poikansa oman itsensä tuomitsevuuden ja kostonhimon vuoksi?
Eipä osaa uskovaiset selittää, miten tuo olio on muka suurin maailmankaikkeuden "rakkaus", kun vaatii ihmisiä uskomaan ilman todisteita tuohon juttuun, ja jos EI PYSTY uskomaan, niin ikuinen kidutus.
Ei tule selitystä miksi se poika piti kiduttaa? Kenelle se uhrattiin? Jumalalle itselleen? Saatanalle? Mille?
MIKSI? Oliko ihan pakko?
Voin avittaa vähäsen, ja selittää että järkevämpi ja rakkaudellisempi jumala käyttäisi sielunvaelluksen mahdollisuutta ja oikeudenmukainen jos haluaisi olla, niin karma on aika hyvä. Ei mikään vapaalippu jokaiselle ihmishirviölle pelkän uskomiskyvyn mukaan.
Uskomiskyky ja tiettyyn uskonlahkoon syntyminen kun ei ole mikään hyvyyden mittari. Miksi maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento käyttäisi ihmisen mittarina jotain noin TYPERÄÄ?
Ja millainen ihminen hyväksyy tuollaiset epäreilut, sairaat ja rumat opit?
Juurikin näin, oon aina ihmetellyt, että jos todella se Raamatun Jumala olis olemassa, olisin aivan valtavan PETTYNYT, että niin surkean inhimillinen, ahdasmielinen, vihamielinen, kostonhimoinen, pikkumainen ja ylpeä olento olisi se "kaikkivaltias". Järkyttävää miten ihmiset ei nää Raamattu on kirjoitettu hallitsemaan massoja ja ohjaamaan ihmisiä, kuinka Mooses oli pikkumaisin ja ylimielisin ihminen ikinä jne. Ihan naurettavaa tekstiä.
Pari otetta Raamatusta:
"Yhden ainoan ihmisen teko toi maailmaan synnin ja synnin mukana kuoleman. Näin on kuolema saavuttanut kaikki ihmiset, koska kaikki ovat tehneet syntiä."
"17 Yhden ihmisen rikkomus aiheutti sen, että kuolema pääsi hallitsemaan tämän yhden vuoksi. Paljon ennemmin tulevat ne, jotka saavat omakseen vanhurskauden ylenpalttisen armon ja lahjan, elämään ja hallitsemaan yhden ainoan ansiosta, Jeesuksen Kristuksen.
18 Niin kuin siis yhden ainoan rikkomus tuotti kaikille ihmisille kadotustuomion, niin riittää yhden ainoan vanhurskas teko antamaan kaikille ihmisille vanhurskauden ja elämän."
Kyseessä oli siis vaihtokauppa. Jumala antoi osan itsestään - siis elämästään - meille. Ja se osa riittää ikuisuudeksi, kun otamme sen vastaan. Mitään tekoja ei vaadita pelastumiseen, vain usko joka myös näkyy elämässämme ja sydämessämme. Tekoja ei vaadita, koska emme osaisi täyttää niitä niinkuin täytyy. Silloin kukaan ei pelastuisi, jos usko olisi teoista kiinni. Siksi vaaditaan uskoa, koska ihminen on ajautunut Jumalasta poispäin, vieraantunut totuudesta. Tämä näkyy tekoina. Lue vaikka uutisia niin huomaat että maailma on epätasapainossa ja ihmiset hukassa. Jumala käytti ristinkuolemaa todistaakseen meille, että meidän oikeudentuntomme on ihan pielessä emmekä me tiedä mikä on hyvä ihminen. Me tuomittiin ihminen, joka ei edes tehnyt mitään väärin. Paransi vain sairaita. Siksi Jumala lähetti Poikansa, koska Hän oli ainut, joka pystyi olemaan esimerkkinä tuossa.
Lyhyesti:
-Maailma saastui synneistä yhden ihmisen teon takia (jos tuntuu mahdottomalta, mietippä tsernobylia - sekin yksi pieni virhe).
- synnin luonnollinen seuraus on kuolema. Synti = teko joka erottaa ihmisen Jumalasta. Vie siis pois Elämän lähteestä, jonka ansioista me kaikki elämme.
- Ihminen täynnä Jumalan rakkautta uhraa ITSE itsensä, jotta efes yksi täyttäisi lain vaatimukset = saisi ihmiskunnan takaisin oikealle polulle.Jeesus täytti myös profetiat... eli kyse oli myös siitä. Kuolema oli edessä ihmiskunnalla joka tapauksessa, mutta kääntöliikettä ei voinut tehdä kukaan muu kuin sellainen joka on puhdas. Jeesus puhuu puolestamme, Hän on Puolustajamme synnin edessä.
Mutta miksi näin tärkeä asia pitää jättää sokean uskon varaan? Jos jumala kerran oikeasti rakastaa meitä, niin kai hän tekisi olemassaolonsa harvinaisen selväksi kaikille, eikä leikkisi mitään piiloleikkejä koska niiden takia aika moni rakastettu ihminen jää pois pelistä.
Vastaushan on tietenkin selvä, arvaatkohan mikä se on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole vielä löytynyt sitä uskovaista joka osaisi selittää mitä tekemistä sellaisella jumalalla on rakkauden kanssa, joka uhraa oman poikansa itselleen, ettei itse "tarvitsisi" tuomita kaikkia ihmisiä helvetin liekkeihin, vaan vain ne jotka eivät usko että hän tapatti oman poikansa oman itsensä tuomitsevuuden ja kostonhimon vuoksi?
Eipä osaa uskovaiset selittää, miten tuo olio on muka suurin maailmankaikkeuden "rakkaus", kun vaatii ihmisiä uskomaan ilman todisteita tuohon juttuun, ja jos EI PYSTY uskomaan, niin ikuinen kidutus.
Ei tule selitystä miksi se poika piti kiduttaa? Kenelle se uhrattiin? Jumalalle itselleen? Saatanalle? Mille?
MIKSI? Oliko ihan pakko?
Voin avittaa vähäsen, ja selittää että järkevämpi ja rakkaudellisempi jumala käyttäisi sielunvaelluksen mahdollisuutta ja oikeudenmukainen jos haluaisi olla, niin karma on aika hyvä. Ei mikään vapaalippu jokaiselle ihmishirviölle pelkän uskomiskyvyn mukaan.
Uskomiskyky ja tiettyyn uskonlahkoon syntyminen kun ei ole mikään hyvyyden mittari. Miksi maailmankaikkeuden viisain ja rakkaudellisin olento käyttäisi ihmisen mittarina jotain noin TYPERÄÄ?
Ja millainen ihminen hyväksyy tuollaiset epäreilut, sairaat ja rumat opit?
Ei tule koskaan löytymäänkään. Kukaan uskova ei ole edes miettinyt asiaa, koska he papukaijana hokevat mitä heille on papukaijoina hoettu: "jumala on niin paljon ihmisiä rakastanut että antoi oman poikansa"
Tuota he jankuttavat, mutta eivät osaa selittää mitä tekemistä tuollaisella on rakkauden kanssa tai miksi kaikkivaltias itselleen uhraisi oman poikansa.
Uskovaiset osaavat toistella oppimiaan mantroja ja kun niihin kyllästyvät, niin sitten aloittavat toisen osaamansa asian; uhriutumisen. Heitä vainotaan tai pilkataan. Vaino/pilkka kortin pelaamisen ohessa he myös saattavat joskus pelata "olet vain tyhmä ja ymmärtämätön ateisti" kortin, jonka mukaan pitäisi toisen vain lukea enemmän raamattua ja "sydämellään" ymmärtää nuo sadut.
Tai sitten kolmantena vaihtoehtona on se, että menee usko. Minun kohdallani niin on ainakin osittain käynyt.
Ateistien ongelma taas on liian usein se, että mitään ei suostuta uskomaan. Vaikka niistä yrittäisi ihan järkevästi keskustella. Minulla on esim. ollut elämäni aikana yliluonnollisia kokemuksia, mutta en ainakaan tällä vauvapalstalla niistä puhu kun heti saa vastauksen tyyliin " Pelkkää mielikuvitusta!"
Ateismihan ei ota kantaa mihinkään muuhun kuin jumalan olemassaoloon. Ateistikin saattaa uskoa muihin yliluonnollisiin asioihin ihan vapaasti. Monesti kylläkin nämä asiat menevät käsi kädessä. Jos ihmisellä on tieteellinen maailmankuva, hän yleensä torjuu myös kummitukset sun muut sellaiset ihan samalla perusteella kuin jumalatkin, eli niistä ei ole mitään oikeita todisteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vastattu lähes kaikkiin. Olen 30-vuotias ja aloin rukoilla 15-vuotiaana.
Rukoilussa on tärkeää se, että se tulee sydämestä ja se, ettei se ole Jumalan tahdon vastaista.
Nämä kaksi ovat hyvin tärkeitä. Jumala ei ole automaatti, joka tiputtaa meille ihan mitä me haluamme. Toinen haluaa naapurinsa kuoliaaksi kun on vihainen, toinen tahtoo pelkkää rahaa vaikka se tarkoittaisi hänen sydämensä kovettumista.
Jumala voi myös testata ja kasvattaa kärsivällisyyttäsi. Helppoa se ei ole. Jotkut vastaukset saadaan heti, jotkut myöhemmin ja joihinkin "ei". Joskus viivästyksen tai "ei"-vastauksen takana oleva syy selviää myöhemmin. Kenties puoliso tai työpaikka ei ollut sinulle oikea, kenties sinun täytyi selvitä tästä. Tai kenties rukouksen ollessa toiseen ihmiseen liittyvää, Jumala näkee asian myös hänen näkökulmastaan. Jumala ei pakota ketään, se on rakkautta. Se on armoa.
Sinun täytyy kääntyä Jumalan puoleen ilman vastaustakin.. ei vain vastauksen vuoksi. Sanon tämän siksi, mikäli et usko aidosti Jumalaan. Hän kuulee lapsiaan parhaiten.
En tiedä, miksi minulle on vastattu niin paljon. Tärkeitä isoja ja pieniäkin asioita. Uskon sen liittyvän siihen, että jätän kaiken Jumalan käsiin kun rukoilen ja uskon kaiken olevan kiinni Hänestä eikä minusta. Kun saan vastauksia, en usko sen johtuvan siitä, että olisin jotenkin parempi kuin muut, vaan siitä, että minä tiedän etten ole mitään ilman Jumalaa ja että se vastaus ei ole merkki siitä että rukoilen paremmin kuin toinen vaan se on kaikki ylimääräistä hyvää mitä olen saanut. Jumalan ei ole pakko antaa yhtään mitään.
Toivottavasti tästä oli apua. Voin rukoilla kanssasi. Mitä sinä rukoilit?
Kerrotko ihan esimerkkejä, miten Jumala on sinulle vastannut, miten on sinua auttanut? Mitkä asiat konkreettisesti olet kokenut, että ovat tapahtuneet vain siksi että olet rukoillut?
Olen joskus jossain ketjussa ennenkin tainnut mainita muutamia.
Esimerkiksi useamman keskosen puolesta olen rukoillut, ettei olisi keuhko-ongelmia ja olisivat kehittyneet tarpeeksi ennen syntymää eivätkä syntyisi liian aikaisin. Yhdet syntyi 29-30rv, tais just ja just olla 30rv. Täysin terveitä, ei mitään kummempia. Olivat toki sairaalassa sen vaaditun ajan, mutta pääsivät kotiin aikaisemmin kuin vaadittu.
Yksi toinen keskonen. Rukoilin että olisi kehittyneempi kuim normaalisti. Oli kasvanut hitaasti, arvioitiin pienemmäksi kuin olisi pitämyt olla. Oli syntyessään sittenkin paljon painavampi ja lääkärit ihmettelivät imurefleksiä, joka oli alusta alkaen ja mitä ei siis kuulunut olla.
Samoin oli yksi tuntematon keskonen jonka puolesta rukoilin, en nyt muista mikä tilanne, mut kaikki hyvin.
Joskus oon rukoillut jonkun kokeen tai tentin peruuntumista, näin on käynytkin.
Joskus oon rukoillut jotain muitaki pieniä asioita, niinkuin että rahat riittäis johonki laskuun ja sitten on yhtäkkiä asiat järjestyny jotenkin todella yllättävällä tavalla. Tai on löytynyt työpaikka ihan ihmeellisesti. Esimerkiksi kerran itkin ja rukoilin kun mulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin mennä työpaikkaan, jonne en halunnut mennä. Tämä siksi, että tämä olisi vaikuttanut tiettyjen lasten elämään, jotka tarvitsi apua. Kun viivyttelin vastaustani sinne, puhelin soi ja luulin sen olevan sieltä, niin soitettiin aivan eri paikasta (unelmatyöpaikasta!!) jonne olin hakenut kauan sitten että hei olet joskus hakenut tänne, mikä tilanne? Tarvittaisiin tänne huomisesta alkaen joku. Tarvitsen vastauksen tunnin sisällä.
Ja ehkä kaikkein tärkein; kun ekan kerran rukoilin Jumalaa, halusin tietää onko Hän olemassa. En ajatellut asiaa, yhtäkkiä vain tajusin toisen ihmisen kysyessä että minä olin alkanut uskomaan ja olin asiasta 100-varma.
Joskus kun on jäänyt jokin asia saamatta ja olen ollut turhautunut, on selvinnyt miksi näin on käynyt. Esimerkiksi myöhästyin yhdestä työhaastattelusta. Ennen sitö olin rukoillut, ettö jos tämä työpaikka on karmea, estä se. No minä mylhöstyin 1 minuutim minusta riippumattomasta syystä. Kun menin sisään ja esittelin itseni, istuin alas (aluksi vaikutti että haastattelu alkoi) sanottiin hyvin ikävällä sävyllä että tämä oli nyt tässä koska myöhästyminen on niin vakava asia. Tiedättekö, kiittelin ja lähdin hymyillen. Just tuollaista "älä hengitäkään väärin" -työpaikkaa pelkäsin, koska olin traumatisoitunut toisesta paikasta. Tarvitsin kipeästi työpaikkaa, mutta olin niin herkillä sen kokemuksen jälkeen etten olisi kestänyt moista enää uudelleen just silloin.
Jne. Näitä kyllä on. Kaikkea en edes muista, esim sellaisia pieniä mitä on ollut vuosien varrella. Vähän hävettääkin ettei muista niitä.. mutta kaikki on olleet tärkeitä.
Yks mikä tulee ekana mieleen myös on se kun rukoilin tuntemattoman ulkomaalaisen puolesta netissä. Kyseessä oli eri maan chatti. Myöhemmin tää ihminen tuli kertomaan ett rukoukseen oli vastattu ja hän uskoo nyt Jumalaan. Hän kiitti minua ja käytti vielä nimeäni. Hän ei tiennyt nimeäni eikä tiennyt minun olevan suomalainen. Tiesin että se oli Jumalan tapa kertoa minulle, että muista.. kyllä minä kuulen sinua. Joskus kun on minullakin ollut epätoivoisia itkuja.
Yksi rukous, hyvin tärkeä sellainen, odottaa vielä vastausta. Jumala on luvannut vastata, mutta tämä on ollut minulle haaste, koska yksikään vastaus ei ole viipynyt näin kauan. Olen rukoillut jo vuosia päivittäin.
Mutta kun epäilys hiipii mieleen ja tekee mieli luovuttaa, silloin tulisi rukoilla ja luottaa enemmän eikä vähemmän.
Siunausta kaikille!
No mutta kun ei tässä nyt ollut mitään sellaista, mikä kertoisi siitä että rukouksesi ovat tehneet yhtään mitään. Lukemattomia keskosia kehittyy normaalisti ilman mitään rukouksiakin ja niin edelleen. Ja tuo chattijuttu, jostainhan se ihminen oli nimesi saanut selville, joko netin kautta tai joltain muulta ihmiseltä. Ja tämä viimeinen asia, jota olet vuosikausia rukoillut, miksi se ei ole toteutunut? Ja sitten jos se joskus toteutuu, laitat sen heti jumalan piikkiin. Ja jos ei toteudu, jotenkin selität sen että ei se jumala nyt halunnut. Eli touhusi ei eroa ateistin elämästä mitenkään. Välillä asioita tapahtuu ja välillä ei. Kyse on vain siitä, mitä olet päähäsi istuttanut.
Kyllä olen.
Minä huomaan, että sinulla on paha olla ja yritän vain neuvoa, miten sitä pahaa oloa voisi vähentää. Olen pahoillani, jos olin alentuva. En tarkoittanut sitä missään määrin. Minä ymmärrän myös sen millaista on kun on noin paha olla ja kuinka vaikea silloin on ottaa vastaan hyvääkin tarkoittavia neuvoja.
Rukoilen puolestasi tänään, jos haluat.