Lue keskustelun säännöt.
Perheen metatyöt mitä niitä on?
17.11.2019 |
Esimerkkejä ”metatöistä” mitä
voi olla lapsiperheessä?
Kommentit (1039)
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
Tästä tulikin mieleen...meillä on aika perinteinen työnjako, elämäntilanteen, molempien taipumusten ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Toisin sanoen se tekee enemmän, joka on ko. asiassa parempi. Metatyöongelmaa ei ole, koska toinen hoitaa jonkun kokonaisuuden kokonaan tai lähes kokonaan (esim ruokahuolto), jolloin on aina kärryillä siitä, missä ko. asian kanssa mennään. ISOJA hankaluuksia tulee sitten, kun joutuukin menemään "toisen tontille" ja rutiini puuttuu täysin: mitä, miten, milloin? ja samalla metatyön määrä tuntuukin aivan jäätävältä. Pääseekö 50/50 -jaolla, jossa molemmat tekevät kaikkea, koskaan tilanteeseen, jossa kokonaisuus ei ole enemmän vain toisen hallinnassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivouksen suunnittelu. Milloin pestään ikkunat? Milloin järjestetään kaapit? Milloin seinien pesu? Petivaatteiden tuuletus? Saunan pesu jne....
Seinien pesu :D mitä hiton vaakapaskovia nautoja tiellä asuu?
Itse olen selvinnyt siivouksesta ilman suunnitteluvaihetta, mutta tietysti kiemura-avionen nainen saa noinkin itsensä uuvutettua ja sitä kautta uhriuduttua.
Joo ei kiinnosta asia paskassa. Sulla ei varmana edes ole naista 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
..tai sitten osa meistä käsittelee töissään huomattavasti enemmän ja hankalampia asioita kuin vessan siivouksen suunnittelemista. Jokaisen kai jossain koettava olevansa hyvä, ehkä tuo metatyö on erinomainen paikka kokea ylivoimaisuutta parisuhteessa jossa toinen osapuoli on ylivoimainen urallaan ja perheen elatuksessa. Näin naisena vaan kokee myötähäpeää näiden valittajien puolesta, ehkä terapia auttaisi?
Järjestelmälliset ja tehokkaat ihmiset yleensä menestyvät myös työssään. Kaaoksessa elävät katastrofista toiseen nippanappa selviävät sitten taas eivät. Tässäkin ketjussa näyttää luuserien aika menevän lähinnä parempiensa mollaamiseen.
”Luuserien aika parempiensa mollaamiseen” kertoo jo pitkälti kumpaan ryhmään kuulut
Tietenkin kertoo. Oli tarkoituskin.
Miksi täällä yksi tai useampi mies (tai nainen) nostaa näin kauhean älämölön tästä aiheesta?
Ihan asiallinen aloitus, mitä metatöitä perheessä voi olla? Mistä asioista pitää huolehtia ettei elämä olisi yhtä kaaosta, lapsilla olisi perustarpeet kunnossa eikä elettäisi jossain paskaläävässä?
Kauhea haukkuminen ja jankkaaminen itse käsitteestä. Ei pahalla, mutta annatte itsestänne aika tyhmän kuvan. Eihän tämä ketju edes koske teitä, jotka ette metatöitä tee (tai tajua tekevänne).
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
..tai sitten osa meistä käsittelee töissään huomattavasti enemmän ja hankalampia asioita kuin vessan siivouksen suunnittelemista. Jokaisen kai jossain koettava olevansa hyvä, ehkä tuo metatyö on erinomainen paikka kokea ylivoimaisuutta parisuhteessa jossa toinen osapuoli on ylivoimainen urallaan ja perheen elatuksessa. Näin naisena vaan kokee myötähäpeää näiden valittajien puolesta, ehkä terapia auttaisi?
Kiinnostaisi kuulla:
a) onko sinulla lapsia, jos niin kuinka monta?
b) miten pitkälle olet opiskellut ja minkätyyppistä työtä teet?
Vastaa jos uskallat 😅
a) kaksi lasta
b) FT, Dos. Asiantuntijatyö, jossa vastaan laajasta kirjosta asioista, n 100 henkilöstä ja miljoonien vuosibudjetista. Mies myös FT, Dos., vastaavanlaisessa työssä, ja silti arki sujuu kotityöt jakaen ilman metatyöongelmaa. Ilman muuta on haasteita joskus kun esim. kun lapset sairastavat ja työt painavat päälle mutta tavallinen arki lakananvaihtoineen, Wilman seuraamisineen ja lomareissuineen ei ole mitenkään rasittavaa, se on sitä elämää mitä on halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
..tai sitten osa meistä käsittelee töissään huomattavasti enemmän ja hankalampia asioita kuin vessan siivouksen suunnittelemista. Jokaisen kai jossain koettava olevansa hyvä, ehkä tuo metatyö on erinomainen paikka kokea ylivoimaisuutta parisuhteessa jossa toinen osapuoli on ylivoimainen urallaan ja perheen elatuksessa. Näin naisena vaan kokee myötähäpeää näiden valittajien puolesta, ehkä terapia auttaisi?
Itse asiassa monet perheenäidit ovat tehokkaita työelämässä juurikin sen takia että pystyvät tekemään montaa asiaa yhtäaikaa.
Tehokkaita siihen asti kun tulee paineita ja romahdus. Naisten paineensietokyky on tunnetusti paljon miehiä heikompaa joten he eivät keskimäärin pärjää työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
..tai sitten osa meistä käsittelee töissään huomattavasti enemmän ja hankalampia asioita kuin vessan siivouksen suunnittelemista. Jokaisen kai jossain koettava olevansa hyvä, ehkä tuo metatyö on erinomainen paikka kokea ylivoimaisuutta parisuhteessa jossa toinen osapuoli on ylivoimainen urallaan ja perheen elatuksessa. Näin naisena vaan kokee myötähäpeää näiden valittajien puolesta, ehkä terapia auttaisi?
Kiinnostaisi kuulla:
a) onko sinulla lapsia, jos niin kuinka monta?
b) miten pitkälle olet opiskellut ja minkätyyppistä työtä teet?
Vastaa jos uskallat 😅
a) kaksi lasta
b) FT, Dos. Asiantuntijatyö, jossa vastaan laajasta kirjosta asioista, n 100 henkilöstä ja miljoonien vuosibudjetista. Mies myös FT, Dos., vastaavanlaisessa työssä, ja silti arki sujuu kotityöt jakaen ilman metatyöongelmaa. Ilman muuta on haasteita joskus kun esim. kun lapset sairastavat ja työt painavat päälle mutta tavallinen arki lakananvaihtoineen, Wilman seuraamisineen ja lomareissuineen ei ole mitenkään rasittavaa, se on sitä elämää mitä on halunnut.
Tosi hienoa hei! Teillä varmasti molemmat osallistuu ja ottaa vastuuta, kun ongelmaa ei ole. Ymmärrät varmaan kuitenkin että ihmiset ovat erilaisia? Ihmiset paitsi jaksaa eri tavalla, niin kaikilla ei esim ole varaa ulkoistaa palveluita, käydä ravintolassa syömässä tai hakea ruokaa ravintolasta, tilata siivoojaa, kauppakassia ym. Kuten voisin hyvin kuvitella vaikkapa teillä olevan varaa ja mahdollisesti joitain näitä palveluita hyödynnättekin arjessa?
Itsellänikin haastava, vastuullinen työ, ja voin sanoa että kun vastaat tosi monesta asiasta töissä ja about kaikesta kotona, niin kyllä joku siinä aina kärsii.
Lapsetkin tosi erilaisia. Toisen huolehtivat oma-aloitteisesti jo pienestä pitäen omista tavaroistaan ja menoistaan, toiset taas tarvitsevat tukea ja huolenpitoa paljon vanhemmaksi. Tiedän kokemuksesta, kun meillä useampia lapsia. Kiitä onneasi, jos teillä sellaiset lapset jotka osaavat olla oma-alotteisia.
Ylipäänsä olisit vaan onnellinen ja kiitollinen omasta hyvästä tilanteestasi sen sijaan että käyttäisit aikaasi täällä väheksymässä muita, joilla ei niin hyvin asiat tai eivät jaksa samalla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
..tai sitten osa meistä käsittelee töissään huomattavasti enemmän ja hankalampia asioita kuin vessan siivouksen suunnittelemista. Jokaisen kai jossain koettava olevansa hyvä, ehkä tuo metatyö on erinomainen paikka kokea ylivoimaisuutta parisuhteessa jossa toinen osapuoli on ylivoimainen urallaan ja perheen elatuksessa. Näin naisena vaan kokee myötähäpeää näiden valittajien puolesta, ehkä terapia auttaisi?
Kiinnostaisi kuulla:
a) onko sinulla lapsia, jos niin kuinka monta?
b) miten pitkälle olet opiskellut ja minkätyyppistä työtä teet?
Vastaa jos uskallat 😅
a) kaksi lasta
b) FT, Dos. Asiantuntijatyö, jossa vastaan laajasta kirjosta asioista, n 100 henkilöstä ja miljoonien vuosibudjetista. Mies myös FT, Dos., vastaavanlaisessa työssä, ja silti arki sujuu kotityöt jakaen ilman metatyöongelmaa. Ilman muuta on haasteita joskus kun esim. kun lapset sairastavat ja työt painavat päälle mutta tavallinen arki lakananvaihtoineen, Wilman seuraamisineen ja lomareissuineen ei ole mitenkään rasittavaa, se on sitä elämää mitä on halunnut.
Sisälukutaito sinulla on olematon koulutuksesta huolimatta. Tai ”koulutuksesta”.
Kukaanhan ei ole väittänyt metatöitä vaikeiksi tai raskaiksi. On vain kerrottu että ne on olemassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Metatyötä kuvaa ehkä paremmin ”suunnittelu” sanan sijaan se, että ylipäänsä huolehtii että asia tulee hoidettua.
Jos vaikka pariskunnasta toinen ei koskaan ota siivousta edes puheeksi, eikä sitä tee ilman patistelua, olettaa että kaikki tapahtuu itsestään, niin toiselle jää tämä metatyö asiaan liittyen. Toiselle jää se huolehtiminen, usein myös hoitaa asian itse tai sitten patistaa toista tekemään se. Tämä patistaminenkin on tosi raskasta, jopa nöyryyttävää jos on aikuisesta kysymys ja tällaisia asioita on sata. Käy todella työstä! Ja tästähän siinä on kysymys. Vastuun ottamisesta.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää, sitä en käsitä? Ehkä joillekin on vaan vaikea ymmärtää vähänkään vaikeampia käsitteitä...
..tai sitten osa meistä käsittelee töissään huomattavasti enemmän ja hankalampia asioita kuin vessan siivouksen suunnittelemista. Jokaisen kai jossain koettava olevansa hyvä, ehkä tuo metatyö on erinomainen paikka kokea ylivoimaisuutta parisuhteessa jossa toinen osapuoli on ylivoimainen urallaan ja perheen elatuksessa. Näin naisena vaan kokee myötähäpeää näiden valittajien puolesta, ehkä terapia auttaisi?
Itse asiassa monet perheenäidit ovat tehokkaita työelämässä juurikin sen takia että pystyvät tekemään montaa asiaa yhtäaikaa.
Tehokkaita siihen asti kun tulee paineita ja romahdus. Naisten paineensietokyky on tunnetusti paljon miehiä heikompaa joten he eivät keskimäärin pärjää työelämässä.
Lähde tälle väitteelle? Mielenterveyssyistä sairaseläkkeellä oelvista kuitenkin suuri enemmistö miehiä, samaten syrjäytyneistä. Koko itä ja pohjoinen täynnä kököttäviä miehiä. Ei siellä naosia ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt liity kotitöiden metaan mutta kun kerran myös työelämästä kyseltiin.. meitä on kuuden hengen asiantuntijatiimi, kaikki naisia. 2 tekee kaiket viikot metatyötä niin että perjantai-iltapäivänä aletaan pohtia että enpä nyt tällä viikolla ehtinyt näitä mulle vastuutettuja. Näiden kahden jäljiltä saa poikkeuksetta tehdä sekä edellisen että kuluvan viikon työt
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt liity kotitöiden metaan mutta kun kerran myös työelämästä kyseltiin.. meitä on kuuden hengen asiantuntijatiimi, kaikki naisia. 2 tekee kaiket viikot metatyötä niin että perjantai-iltapäivänä aletaan pohtia että enpä nyt tällä viikolla ehtinyt näitä mulle vastuutettuja. Näiden kahden jäljiltä saa poikkeuksetta tehdä sekä edellisen että kuluvan viikon työt[/quote
Teillä on jokin vialla siellä ryhmässänne jos se ei toimi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu nyt tuo sana "meta" monia hiertävän. Itse sanoisin ennakointi, itselleni ainakin se "metatyö" on asioiden ennakointia. En tarvitse mitään erillistä hetkeä "nyt minä tässä istun ja mietin", vaan ajatukset soljuu ihan itsestään siinä samalla kun kypsennän sitä jauhelihaa tai ripustan kurahousuja. Ajatukset ovat nykyhetkeä tunnin, päivän, viikon, kuukauden... edellä. Ihan tavallisia asioita, ei mitään outoa ja erityistä, mutta helpottaa kummasti arkea.
Jos soljuu itsestään, miksi useimmat tässä ketjussa ovat avieron partaalla, kun mies ei tee metatyötä? Vaan kaikki soljuminen kaatuu naisen niskaan? Ei tällaista vouhkaamista jaksa ottaa tosissaan, kun toisaalta se metatyö sujuu itsestään ja toisaalta se vie viimeisetkin mehut marttyyrimamman elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
Huhhuh. "Onks meillä viikonloppuna mitään?" "Ei." "Okei, pestään lauantaina seinät." "Okei." "Onks meillä hei muuten pesuaineita?" "On."
Lauantaina. "Haetko tikkaat?" "Joo."
Monimutkainen suunnitteluoperaatio totta tosiaan.
OHIS
Mitä ohjelmaa on syksyn eri lauantaille?
Tsekkaa molempien vanhempien sukulaiset, kaikilta lapsilta kaverisynttärit, kokeet ja majoitettavat leirikoululaiset, molempien vanhempien kaikki työmatkat. Mahdollinen muu ohjelma, esim pikkujoulut tai koulutukset. Sekä työaikataulut, vaatiiko se jommaltakummalta työntekoa viikonloppuna tai pitkiä päiviä viikolla jolloin ei lauantaina jaksa monen tunnin ekstraurakkaa. Tsekkaa mökin talviteloille laitto, koska joku pääsee auttamaan veneen nostossa. Tsekkaa oman pihan tilanne ja paljonko se vaatii työtä ja koska.
Pesuaineet kannattaa tsekata lähempänä koska niitähän käytetään siinä välissä. Pitää myös olla oikeanlainenriepu joka ei tartu,nukkaa tai värjää.
Voi moro... Tee sitten asioista vaikeita, jos helppo on liian tylsää.
Tuo on sitä tavallista lapsiperheen elämää. Sitä eletään, ei sitä minun tarvitse erikseen tekemällä tehdä. Suunnittelua se vaatii kyllä.
Tuo ei todellakaan ole sitä tavallista lapsiperheen elämää, että käydään yhtä seinien pesua varten läpi koko syksyn kalenteri, molempien puolisoiden sukulaiset, lasten kaverit, leirikoulut sun muut.
Ja siis kuinka usein tällaista seinien pesua oikein suoritetaab? Että tästä tulee joku merkittävä metatyö?
Tai siis, että sen suunnitteleminen on joku metatyö joka vie puolikin tuntia. Siis suunnittelemisen?
Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta tuollainen. Todellakaan.
Kerran vuodessa. Asumme Helsingissä ja seinät mustuu liikenteen yms takia. Ja meillä on tuplakorkea olohuone josta niitä ikkunanpieliä on hankala pestä. Niihin tulee mustia rantuja kun ikkunat on auki kesäisin.
Ja yllä lukee kyllä ihan selvästi mikksi siihen suunnitteluun menee aikaa.
Ihan normaalia on. Todellakin.
No v*ttu, menee kaks sekuntia aikaa, kun päättää että lauantaina aamusta pestään ne v*tun seinät. Olepas hyvä, laitanko laskun tästä raskaasta METAtyöstä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
Huhhuh. "Onks meillä viikonloppuna mitään?" "Ei." "Okei, pestään lauantaina seinät." "Okei." "Onks meillä hei muuten pesuaineita?" "On."
Lauantaina. "Haetko tikkaat?" "Joo."
Monimutkainen suunnitteluoperaatio totta tosiaan.
OHIS
Mitä ohjelmaa on syksyn eri lauantaille?
Tsekkaa molempien vanhempien sukulaiset, kaikilta lapsilta kaverisynttärit, kokeet ja majoitettavat leirikoululaiset, molempien vanhempien kaikki työmatkat. Mahdollinen muu ohjelma, esim pikkujoulut tai koulutukset. Sekä työaikataulut, vaatiiko se jommaltakummalta työntekoa viikonloppuna tai pitkiä päiviä viikolla jolloin ei lauantaina jaksa monen tunnin ekstraurakkaa. Tsekkaa mökin talviteloille laitto, koska joku pääsee auttamaan veneen nostossa. Tsekkaa oman pihan tilanne ja paljonko se vaatii työtä ja koska.
Pesuaineet kannattaa tsekata lähempänä koska niitähän käytetään siinä välissä. Pitää myös olla oikeanlainenriepu joka ei tartu,nukkaa tai värjää.
Voi moro... Tee sitten asioista vaikeita, jos helppo on liian tylsää.
Tuo on sitä tavallista lapsiperheen elämää. Sitä eletään, ei sitä minun tarvitse erikseen tekemällä tehdä. Suunnittelua se vaatii kyllä.
Tuo ei todellakaan ole sitä tavallista lapsiperheen elämää, että käydään yhtä seinien pesua varten läpi koko syksyn kalenteri, molempien puolisoiden sukulaiset, lasten kaverit, leirikoulut sun muut.
Ja siis kuinka usein tällaista seinien pesua oikein suoritetaab? Että tästä tulee joku merkittävä metatyö?
Tai siis, että sen suunnitteleminen on joku metatyö joka vie puolikin tuntia. Siis suunnittelemisen?
Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta tuollainen. Todellakaan.
Kerran vuodessa. Asumme Helsingissä ja seinät mustuu liikenteen yms takia. Ja meillä on tuplakorkea olohuone josta niitä ikkunanpieliä on hankala pestä. Niihin tulee mustia rantuja kun ikkunat on auki kesäisin.
Ja yllä lukee kyllä ihan selvästi mikksi siihen suunnitteluun menee aikaa.
Ihan normaalia on. Todellakin.
No v*ttu, menee kaks sekuntia aikaa, kun päättää että lauantaina aamusta pestään ne v*tun seinät. Olepas hyvä, laitanko laskun tästä raskaasta METAtyöstä?
Ei mene. Kun normaalien työssäkäyvien ihmisten elämässä on paljon muutakin kuin päämäärätöntä yksinäistä lojumista, joka on se sinun elämäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
Huhhuh. "Onks meillä viikonloppuna mitään?" "Ei." "Okei, pestään lauantaina seinät." "Okei." "Onks meillä hei muuten pesuaineita?" "On."
Lauantaina. "Haetko tikkaat?" "Joo."
Monimutkainen suunnitteluoperaatio totta tosiaan.
OHIS
Mitä ohjelmaa on syksyn eri lauantaille?
Tsekkaa molempien vanhempien sukulaiset, kaikilta lapsilta kaverisynttärit, kokeet ja majoitettavat leirikoululaiset, molempien vanhempien kaikki työmatkat. Mahdollinen muu ohjelma, esim pikkujoulut tai koulutukset. Sekä työaikataulut, vaatiiko se jommaltakummalta työntekoa viikonloppuna tai pitkiä päiviä viikolla jolloin ei lauantaina jaksa monen tunnin ekstraurakkaa. Tsekkaa mökin talviteloille laitto, koska joku pääsee auttamaan veneen nostossa. Tsekkaa oman pihan tilanne ja paljonko se vaatii työtä ja koska.
Pesuaineet kannattaa tsekata lähempänä koska niitähän käytetään siinä välissä. Pitää myös olla oikeanlainenriepu joka ei tartu,nukkaa tai värjää.
Voi moro... Tee sitten asioista vaikeita, jos helppo on liian tylsää.
Tuo on sitä tavallista lapsiperheen elämää. Sitä eletään, ei sitä minun tarvitse erikseen tekemällä tehdä. Suunnittelua se vaatii kyllä.
Tuo ei todellakaan ole sitä tavallista lapsiperheen elämää, että käydään yhtä seinien pesua varten läpi koko syksyn kalenteri, molempien puolisoiden sukulaiset, lasten kaverit, leirikoulut sun muut.
Ja siis kuinka usein tällaista seinien pesua oikein suoritetaab? Että tästä tulee joku merkittävä metatyö?
Tai siis, että sen suunnitteleminen on joku metatyö joka vie puolikin tuntia. Siis suunnittelemisen?
Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta tuollainen. Todellakaan.
Kerran vuodessa. Asumme Helsingissä ja seinät mustuu liikenteen yms takia. Ja meillä on tuplakorkea olohuone josta niitä ikkunanpieliä on hankala pestä. Niihin tulee mustia rantuja kun ikkunat on auki kesäisin.
Ja yllä lukee kyllä ihan selvästi mikksi siihen suunnitteluun menee aikaa.
Ihan normaalia on. Todellakin.
No v*ttu, menee kaks sekuntia aikaa, kun päättää että lauantaina aamusta pestään ne v*tun seinät. Olepas hyvä, laitanko laskun tästä raskaasta METAtyöstä?
Ei mene. Kun normaalien työssäkäyvien ihmisten elämässä on paljon muutakin kuin päämäärätöntä yksinäistä lojumista, joka on se sinun elämäsi.
No ainakaan en pese seiniä pakonomaisesti tai käytä päiviäni niiden putsauksen aikatauluttamiseen :-) Ja töissä käyn, tosin sen verran olen ollut kaukaa viisas, että ei ole ukkoa, elukoita tai kakaroita niitä seiniä 24/7 lähmimässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu nyt tuo sana "meta" monia hiertävän. Itse sanoisin ennakointi, itselleni ainakin se "metatyö" on asioiden ennakointia. En tarvitse mitään erillistä hetkeä "nyt minä tässä istun ja mietin", vaan ajatukset soljuu ihan itsestään siinä samalla kun kypsennän sitä jauhelihaa tai ripustan kurahousuja. Ajatukset ovat nykyhetkeä tunnin, päivän, viikon, kuukauden... edellä. Ihan tavallisia asioita, ei mitään outoa ja erityistä, mutta helpottaa kummasti arkea.
Jos soljuu itsestään, miksi useimmat tässä ketjussa ovat avieron partaalla, kun mies ei tee metatyötä? Vaan kaikki soljuminen kaatuu naisen niskaan? Ei tällaista vouhkaamista jaksa ottaa tosissaan, kun toisaalta se metatyö sujuu itsestään ja toisaalta se vie viimeisetkin mehut marttyyrimamman elämästä.
Oletpa mustavalkoinen. Oletko koskaan kuullut, että meillä ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia, erilaiset lähtökohdat, erilaisia elämäntilanteita? Nämä ja moni muu asia vaikuttaa stressin kokemiseen ja stressin sietämiseen.
Ja sanoit sen itsekin: tässä ketjussa. Paha kello kauas kantaa, hyvä kello... miten se nyt menikään? Ihmisillä on taipumus valittaa kun on raskasta, mutta jos menee kivasti, niin harvemmin sitä missään huudellaan.
Vierailija kirjoitti:
Siivouksen suunnittelu. Milloin pestään ikkunat? Milloin järjestetään kaapit? Milloin seinien pesu? Petivaatteiden tuuletus? Saunan pesu jne....
Tarviiko tuollaisia suunnitella? siivoan kohteet sitä mukaa kun ovat niin paskaisia, etten kestö katsella. Tietysti pitää odottaa myös inspista ja sopivaa tyhjää aikaa. Yleensä siivoan vain muutaman kerran vuodessa, enkä koskaan kerralla koko taloa...
Mies siivoaa muutamia kohteita myös, niitä mitkä häntä häiritsevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nyt liity kotitöiden metaan mutta kun kerran myös työelämästä kyseltiin.. meitä on kuuden hengen asiantuntijatiimi, kaikki naisia. 2 tekee kaiket viikot metatyötä niin että perjantai-iltapäivänä aletaan pohtia että enpä nyt tällä viikolla ehtinyt näitä mulle vastuutettuja. Näiden kahden jäljiltä saa poikkeuksetta tehdä sekä edellisen että kuluvan viikon työt[/quote
Teillä on jokin vialla siellä ryhmässänne jos se ei toimi
Niin on. Ne kaksi jotka tykkää suunnitella muttei tehdä ja joista ei pääse eroon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
Huhhuh. "Onks meillä viikonloppuna mitään?" "Ei." "Okei, pestään lauantaina seinät." "Okei." "Onks meillä hei muuten pesuaineita?" "On."
Lauantaina. "Haetko tikkaat?" "Joo."
Monimutkainen suunnitteluoperaatio totta tosiaan.
OHIS
Mitä ohjelmaa on syksyn eri lauantaille?
Tsekkaa molempien vanhempien sukulaiset, kaikilta lapsilta kaverisynttärit, kokeet ja majoitettavat leirikoululaiset, molempien vanhempien kaikki työmatkat. Mahdollinen muu ohjelma, esim pikkujoulut tai koulutukset. Sekä työaikataulut, vaatiiko se jommaltakummalta työntekoa viikonloppuna tai pitkiä päiviä viikolla jolloin ei lauantaina jaksa monen tunnin ekstraurakkaa. Tsekkaa mökin talviteloille laitto, koska joku pääsee auttamaan veneen nostossa. Tsekkaa oman pihan tilanne ja paljonko se vaatii työtä ja koska.
Pesuaineet kannattaa tsekata lähempänä koska niitähän käytetään siinä välissä. Pitää myös olla oikeanlainenriepu joka ei tartu,nukkaa tai värjää.
Voi moro... Tee sitten asioista vaikeita, jos helppo on liian tylsää.
Tuo on sitä tavallista lapsiperheen elämää. Sitä eletään, ei sitä minun tarvitse erikseen tekemällä tehdä. Suunnittelua se vaatii kyllä.
Tuo ei todellakaan ole sitä tavallista lapsiperheen elämää, että käydään yhtä seinien pesua varten läpi koko syksyn kalenteri, molempien puolisoiden sukulaiset, lasten kaverit, leirikoulut sun muut.
Ja siis kuinka usein tällaista seinien pesua oikein suoritetaab? Että tästä tulee joku merkittävä metatyö?
Tai siis, että sen suunnitteleminen on joku metatyö joka vie puolikin tuntia. Siis suunnittelemisen?
Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta tuollainen. Todellakaan.
Kerran vuodessa. Asumme Helsingissä ja seinät mustuu liikenteen yms takia. Ja meillä on tuplakorkea olohuone josta niitä ikkunanpieliä on hankala pestä. Niihin tulee mustia rantuja kun ikkunat on auki kesäisin.
Ja yllä lukee kyllä ihan selvästi mikksi siihen suunnitteluun menee aikaa.
Ihan normaalia on. Todellakin.
No v*ttu, menee kaks sekuntia aikaa, kun päättää että lauantaina aamusta pestään ne v*tun seinät. Olepas hyvä, laitanko laskun tästä raskaasta METAtyöstä?
Ei mene. Kun normaalien työssäkäyvien ihmisten elämässä on paljon muutakin kuin päämäärätöntä yksinäistä lojumista, joka on se sinun elämäsi.
No ainakaan en pese seiniä pakonomaisesti tai käytä päiviäni niiden putsauksen aikatauluttamiseen :-) Ja töissä käyn, tosin sen verran olen ollut kaukaa viisas, että ei ole ukkoa, elukoita tai kakaroita niitä seiniä 24/7 lähmimässä.
Tämä on myös niitä yleensäkin mielenterveys- ja hyvinvointiasioita läheltä liippaavia kysymyksiä, että hyväksyykö tosiasiat ja valintojensa seuraukset. Jos on pieniä lapsia tai kotieläimiä, on hyväksyttävä se, että ei voi elää täysin järjestyksessä olevassa ja kiiltävän puhtaassa kodissa kuin lyhyitä hetkiä suursiivouksen jälkeen. Enimmän aikaa vallitsee jonkinasteinen epäjärjestys, sotkuisuus, ja likaisuus. Se on elämää se. sisustuslehtien kuviin ei kannata kotiaan verrata ja potea siitä ahdistusta, vaan todellinen arki on enemmänkin hallittua kaaosta. Sotkua ja likaisuutta ei saa päästää elämää haittaavalle ja epäterveelliselle tasolle, suhteellinen siisteys riittää ja siitä pitäisi saada tyydytys niin että voi keskittyä oleellisuuksiin.
Tärkeää on myös hyväksyä tietty hallitsemattomuus. Moniin asioihin on reagoitava ja kaikkea ei voi suunnitella. Jos vauva/taapero saa päähänsä aukoa vaipat ja maalata sonnalla seinän, kyseinen seinä on pestävä heti. Mutta jos katastrofeja ei tapahdu, yleinen seinänpesu voi odottaa vaikka viisi vuotta, jos arki on kiireistä. Koko asiaa ei tarvitse edes ajatella kertaakaan, eli metatyö on täysin vapaaehtoista.
”Luuserien aika parempiensa mollaamiseen” kertoo jo pitkälti kumpaan ryhmään kuulut