Lue keskustelun säännöt.
Perheen metatyöt mitä niitä on?
17.11.2019 |
Esimerkkejä ”metatöistä” mitä
voi olla lapsiperheessä?
Kommentit (1039)
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
Huhhuh. "Onks meillä viikonloppuna mitään?" "Ei." "Okei, pestään lauantaina seinät." "Okei." "Onks meillä hei muuten pesuaineita?" "On."
Lauantaina. "Haetko tikkaat?" "Joo."
Monimutkainen suunnitteluoperaatio totta tosiaan.
OHIS
Mitä ohjelmaa on syksyn eri lauantaille?
Tsekkaa molempien vanhempien sukulaiset, kaikilta lapsilta kaverisynttärit, kokeet ja majoitettavat leirikoululaiset, molempien vanhempien kaikki työmatkat. Mahdollinen muu ohjelma, esim pikkujoulut tai koulutukset. Sekä työaikataulut, vaatiiko se jommaltakummalta työntekoa viikonloppuna tai pitkiä päiviä viikolla jolloin ei lauantaina jaksa monen tunnin ekstraurakkaa. Tsekkaa mökin talviteloille laitto, koska joku pääsee auttamaan veneen nostossa. Tsekkaa oman pihan tilanne ja paljonko se vaatii työtä ja koska.
Pesuaineet kannattaa tsekata lähempänä koska niitähän käytetään siinä välissä. Pitää myös olla oikeanlainenriepu joka ei tartu,nukkaa tai värjää.
Voi moro... Tee sitten asioista vaikeita, jos helppo on liian tylsää.
Tuo on sitä tavallista lapsiperheen elämää. Sitä eletään, ei sitä minun tarvitse erikseen tekemällä tehdä. Suunnittelua se vaatii kyllä.
Tuo ei todellakaan ole sitä tavallista lapsiperheen elämää, että käydään yhtä seinien pesua varten läpi koko syksyn kalenteri, molempien puolisoiden sukulaiset, lasten kaverit, leirikoulut sun muut.
Ja siis kuinka usein tällaista seinien pesua oikein suoritetaab? Että tästä tulee joku merkittävä metatyö?
Tai siis, että sen suunnitteleminen on joku metatyö joka vie puolikin tuntia. Siis suunnittelemisen?
Ei kyllä kuulosta ihan normaalilta tuollainen. Todellakaan.
Niin ja tästä vielä unohtui seinänpesupäivän ruokien suunnittelu ja kahvit, mihin väliin nelin laittaa ja vielä, onko syöjissä laktoosittomia ja gluteiinittomia. Ruokailuissa, pärjääkö keittoruoalla, joka sekin pitää tehdä tai ainakin teko suunnitella. Onhan siinä hommaa, ei riitä puoli tuntia.
Seinänpesuun osallistun minä ja mieheni ja kyllä, minä olen laktoositon ja mies gluteeniton. Syömme ihan normaalisti peruslauantain ruoat, koska lapset ruokitaan ihan kuten muinakin päivänä.
Keittoa meillä on aina pakkasessa, koska sunnuntaiisn teen runsaasti ruokaa valmiiksi, myös niitä keittoja.
Sunnuntain ruokatarpeet ei vaadi erikseen Juuri suunnittelua koSka kännyssä on peruskauppalista, josta löytyy aina noiden ”vararuokien” tarveaineet. Toki listaa säädetään satokauden mukaan. Esim onko tarjouksessa bataatti vai porkkana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
On jodenkin elämä vaikeaa. -eri
No on! Eihän siinä mitään, jos tästä nauttii tai korkeintaan itseään kuormittaa, mut ku ei. Tämä hirveä itse rakennettu taakka kun kipataan muitten niskoille ja itkekään ja raivotaan koko perheelle, et kaikkien pitäis ottaa osansa seinien pesun suunnittelusta tai lapsen kaverin lahjan ostamisen ennakkotunnelmoinnista tai suvun viis sukupolvea sitten kuolleen esiäidin haudan kynttilän ostopäätöksen esivalmisteluista ja tokmannin tarjouspäivän merkkaamisesta kalenteriin
Pliis oikeesti. Nykyaikana valittamisesta ja uhriutumisesta on tehty taidetta.
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
Lähtisin ratkaisemaan metatyötä toisesta näkökulmasta:
- kausiverhojen yms suunnittelu ja laitto -> luovu kausista, käytä samoja juttuja vuoden ympäri. Luonto kiittää. Myöskään pääsiäis-, vappu- ja juhannuskoristeita ei tarvita. Ei myöskään kynttilöitä.
- pyykin nostaminen kuivumaan -> hanki kuivaava pesukone
- ruokaa pitää suunnitella ja hakea kaupasta -> suunnittele neljän viikon kierto ja sitten aloita alusta taas ekasta viikosta. Kaupassa ei tarvitse käydä, joka viikko tulee kotiin tuotuna samat tuotteet. Säästyy aikaa ja loppujen lopuksi rahaakin.
- siivoaminen -> hanki robotti-imuri. Jos kompuroit lattialla lasten leluihin, lapsilla on liikaa leluja. Palkkaa naapurin teini pesemään ikkunat.
- älä hanki jouluvaloja.
- Jos lapsen harrastukset vievät aikaa, rahaa ja synnyttävät metatyötä, lapsi luopuu harrastuksestaan. Puuhailkoot ulkona.
- Jokainen saa vain yhden paketin jouluna. Ostettuna joulun alennusmyynnistä joulun jälkeen. Lapset kuitenkin keskustelevat lahjoista vasta koulun alettua tammikuun puolella.
- Miehelle delegoidaan joku asiakokonaisuus, esim vastuussa terveysasioista: lääkärit, hammaslääkärit, rokotukset, neuvola
- wilmastahan ilmeisesti ollaan luopumassa muutenkin
- joulusiivous ei ole pakollinen, jääkaapin voi pestä sitten kun se alkaa haisemaan. Luovu sisustusesineistä ja koriste-esineistä. Luovu lahjaksi saaduista esineistä, joilla ette tee mitään. Vaikka ne miten olisi anopilta.
- Kellekään ei lähetellä synttäri- tai joulukortteja. Eikä suostuta kavereiden lapsien kummeiksi, niin ei tule tarvetta hommata lahjoja.
Joskus joutuu tekemään koviakin päätöksiä, mikäli oma jaksaminen on kortilla.
Jos eteinen on kotiin tullessa täynnä kenkiä, älä siivoa niitä. Anna olla.
Jos lapsella on koulussa lokero (esim yläasteilla on monesti) niin sinnehän voi jättää ylimääräisen setin liikkavaatteita: paidan, housut, sukat. Ei sitten haittaa jos ei muistakaan ottaa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Minusta tuo on pelottavan sairas friikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
Viestisi, et sinä. Onko tämä puspus odotettavissa uudeksi hokemaksi?
Palsta on saanut taas yhden uuden hullun: "seinänpesunsuunnitteluhullun"
Suosittelen seinänpesupäivälle raikkaita voileipiä. Muista sipaus margariinia (tietenkin laktoositonta ja gluteenitonta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstamammat luettelevat mammapalstalla kaverisynttäreitään. On teillä rankkaa. Jaksuja kaikille uupuneille metatyön tekijöille.
Tätä on kysytty tässä ketjussa nyt aika monta kertaa, mutta kukaan ei osaa näköjään vastata: Mistä tulee oletus, että metatyö olisi rankkaa?
Joillekin metatyö tai jotkut osat siitä voivat kyllä olla rankkojakin. Ehkä useimmiten rankkuuden kokemus on kuitenkin enemmän epäreiluuden tunnetta tai arvostuksen puutetta.
Eli huomaa tekevänsä yksin "kaiken" toisen luistaessa vastuusta. Ja pahimmillaan toinen vielä lyttää ja väheksyy "eihän tuo nyt ole mitään, tuon nyt pystyy tekemään imbesillikin, olet ärsyttävä turhannillittäjä".
Jep, mutta silti se toinen ei hoida niitä kumppareita lapselle kun on sen aika!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Niin kuin ketjustakin huomaa, perheissä on täysin erilaisia käsityksiä siitä mikä on pakollista metatyötä. Esim joulukorttien lähettäminen tai seinien pesemisen SUUNNITTELU.
Jos astiat jää pesemättä, kaikki näkee sen ja tajuaa, että sen kotityön laiminlyönti on ongelma. Viimeistään siinä vaiheessa kun puhtaat astiat loppuvat. Mutta on epämääräisempää ja kiistanalaisempaa käydä keskustelua siitä tuleeko pesuhetkeä erityisesti suunnitella.
Seinien peseminen on tyypillinen siivoustyö joka vaatii erikseen välineet, aikaa ja mieluiten kaksi tekemään.
Siksi se pitää suunnitella milloin se tehdään.
Suunnittelu = avaa kalenteri ja kirjaa sopivaan vapaaseen kohtaan. Aikaa meni, viisi sekuntia tai ehkä jopa 10?
Suunnittelu: käydään läpi tulevat viikonloput ja niiden ohjelmat, tarkistetaan että kaikki on mukana ja sitten laitetaan sille aika. Sen jälkeen tarkistetaan lähempänä että on kaikki twrvittavat pesuaineet ja välineet ja edellisenä iltana haetaan tikkaat valmiiksi.
Kaiken kaikkiaan suunnitteluun menee ainakin puoli tuntia.
On jodenkin elämä vaikeaa. -eri
No on! Eihän siinä mitään, jos tästä nauttii tai korkeintaan itseään kuormittaa, mut ku ei. Tämä hirveä itse rakennettu taakka kun kipataan muitten niskoille ja itkekään ja raivotaan koko perheelle, et kaikkien pitäis ottaa osansa seinien pesun suunnittelusta tai lapsen kaverin lahjan ostamisen ennakkotunnelmoinnista tai suvun viis sukupolvea sitten kuolleen esiäidin haudan kynttilän ostopäätöksen esivalmisteluista ja tokmannin tarjouspäivän merkkaamisesta kalenteriin
Pliis oikeesti. Nykyaikana valittamisesta ja uhriutumisesta on tehty taidetta.
Olet oikeassa. Heti huomenna ulkoistan metatyön muulle perheelle. Herran haltuun vaan koko konkkaronkka, tämä mamma ottaa jatkossa chillisti vaan ja syljeskelee kattoon, kun muut ihmettelevät että missä se tuo tämä, missä piti olla ja monelta, miksei kyytiä ja mistä rahat.
Aah, jo nyt tunnen, miten vapautunut ja ihanan kevyt olo mulla onkaan! Onkohan tää nyt joku vaihe, kun ihanan kevyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palsta on saanut taas yhden uuden hullun: "seinänpesunsuunnitteluhullun"
Suosittelen seinänpesupäivälle raikkaita voileipiä. Muista sipaus margariinia (tietenkin laktoositonta ja gluteenitonta).
No on se nyt vaikeaa suhtautua normaalisti normaaliin kotityöhön. Missähän savusaunasa mahdat asua kun asia on noin outo?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Minusta tuo on pelottavan sairas friikki.
No en minäkään siihen livenä haluisi törmätä, joku pahanlainen autismi tai muu fakki-idioottiushan tuosta haisee ihan netinkin läpi. Mutta anonyymiys suojaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Oikeastiko? Tykkäät siis?
Jatketaanko huomenna? Moneltako?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Minusta tuo on pelottavan sairas friikki.
Friikimpää on maata palstalla niin paljon, että kuvittelee tunnistavansa kaikki kirjoittajat.
Hulluja on niin helppo huudattaa, tässä tapauksessa siis sinuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Oikeastiko? Tykkäät siis?
Jatketaanko huomenna? Moneltako?
Älä nyt ääliö innostu, et sä niin viihdyttävä ole. Kuukauden päästä näihin samoihin aikoihin ehkä, ellen keksi mitään parempaa viihdettä.
(Todennäköisesti keksi, joten älä pidätä hengitystä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Oikeastiko? Tykkäät siis?
Jatketaanko huomenna? Moneltako?
Ei työkiireitä, vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlainen suunnittelu ja toteutus kuuluu ihan normaaliin elämään. Pitää suunnitella töihin ja perheeseen liittyvät asiat. Aikatauluttaa. Sopia muiden kanssa miten asiat hoituu. Missä vaiheessa siitäkin on tullut uhriutumisen ja stressaamisen arvoinen asia? Ja miksi normaalin elämän sujuvuudelle on pitänyt antaa jonkun yrityskonsultin keksimä nimi?
Ei vaan kysymys kuuluu, miksi tällaisen käsitteen keksiminen olisi kiellettyä ja automaattisesti jotain uhriutumista. Joissain perheissä nämä jakautuvat epätasaisesti, joten silloin tätä käsitettä tarvitaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi tällaista käsitettä ei saisi käyttää. Nehän eivät ole varsinaisia kotitöitä, joten tämäntapaiselle vastuun kantamiselle tarvitaan oma käsitteensä.
Ikävä kyllä tämän ketjun vastausten perusteella kyse on nimenomaan uhriutumisesta. Keksimällä keksitään uusia suunnittelun kohteita (seinien pesu, kausiverhot, kaverisynttärit) joita ei lopulta kovin usein ole. Perusarki taas toistuu melko samanlaisena niin ettei se mitään erikoissuunnittelua kaipaa vaan pitäisi hoitua rutiinilla. Toki stressin aiheita voi kukin keksimällä keksiä
Mitä tulee suunnittelun nimeämiseen niin missään nimessä en ole kieltämässä, ihmettelin vain miksi moinen nimitys on pitänyt keksiä
Ai kaverisynttäreitä ei ole usein? Niitä on kymmeniä vuodessa, yhdellä mukelolla jo se 24 ryhmäläistä/luokkalaista.
Kausiverhot on tuikkukippomiehen fiksaatio ja hän niistä täälläkin taaaaaaaas jauhoi.
Ne kaverisynttärithän on sitten jo perusrutiinia jos niitä kymmeniä vuodessa puskee päälle. Samat hoplopit toistuu joka ipanan kohdalla ja samat trendikkäät muovikrääsät sinne viedään joten ei vaadi kovin suurta metaa
Kun taas puhutaan kotitöistä, niin miehethän aina ottavat sen renkaidenvaihdon puheeksi... Eipä sekään kovin usein tapahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellä klassikko. Neljä kysymystä, käämit ovat kärähtäneet. On asioita jotka eivät muutu.
Ohis.
Olen siis klassikko? Mistä päättelit käämieni kärähtäneet? Kauanko olet seurannut minua palstalla?
Haluatko nimmarini?
Puspus!
4 x ?
Olet koomikoiden kuningas! <3
Oikeastiko? Tykkäät siis?
Jatketaanko huomenna? Moneltako?
Ei työkiireitä, vai?
Tuikkis ja työ, samassa lauseessa? Kuoliaaksinaurattaja olet 🤣
Vastaatko? Montako tuntia tänään makasit palstalla?
Meneekö tunteisiin? Laitatko vastaukseesi vähän lisää passiivisaggressiivisia hymiöitä?
Puspus!