Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
MIES: Lue tämä ennen lapsen hankintaa!
Vituttaa
16.11.2019 |
HEI MIES, HARKITSETKO LAPSENTEKOA? OLETKO URAIHMINEN TAI KIINNOSTAAKO ITSENSÄ KEHITTÄMINEN, ELÄMÄSTÄ NAUTTIMINEN JA VARALLISUUDEN HANKKIMINEN? JOS VASTAAT MIHIN TAHANSA KYLLÄ, NIIN MIETI AIVAN HELVETIN TARKKAAN LAPSENTEKOA...
Olen keski-ikäinen mies ja minulla ja avovaimollani on yksi taaperoikäinen lapsi, joka on ns. "helppo", normaali ja terve. Vaikka pidän lapsestamme paljon, niin inhoan aivan VALTAVASTI kaikkea lastenhoitoon liittyviä asioita ja ylipäänsä kaikkia muita arkeemme ilmestyneitä uusia ja jatkuvia työtehtäviä. Pidin elämääni erittäin hyvänä ja laadukkaana ennen lapsen tuloa perheeseemme. Olen työurallani erittäin ahkera, menestynyt, aikaansaava ja valmis tekemään usein töitä töissä työajalla, mutta vastapainoksi tarvitsen aina vähintään viikonloppuja ja mieluiten myös toisinaan lomaa. Nyt koen arkemme SEKÄ MYÖS lomat ja viikonloput olevan vain jatkuvaa työtä. Avovaimoni saa olla kotiäitinä omasta tahdostaan niin monta vuotta kuin haluaa ja minulla olisi varaa palkata meille myös apua, mutta sitä ei avovaimoni halua.
Suostuin avovaimoni pyyntöön, että teemme lapsen vaikka en itse ollut asiasta järin innostunut. Rakastan avovaimoani ja oli ylitsepääsemätöntä nähdä hänen tuskansa elää lapsettomana. Suhteemme on muutoinkin erinomainen, eikä erosta ole ikinä ollut tarvetta puhua.
Vaikka kuinka luin etukäteen asiaan liittyvää kirjallisuutta ja juttelin useiden henkilöiden kanssa lapsiarjesta jatkuvasti peräti YLI VUODEN ajan etukäteen ja LUULIN OLEVANI VALMIS LAPSEN TULOON, niin siitä huolimatta olin YLLÄTTYNYT NEGATIIVISESTI siitä, että kuinka ikävää on tavallinen normaali arki normaalin ja terveen lapsen kanssa. Mikään etukäteisvalmennus, asiaan perehtyminen tai mitkään valmistelut eivät minua auttaneet. Pidän LAPSIARKEA TODELLA P-A-S-K-A-N-A.
Olen uraihminen, minua kiinnostaa elämästä nauttiminen ja jatkuva kehittyminen, opiskelu, varallisuuden luominen, tieteet ja taiteet sekä hyvin moni muu asia. Rakastan myös avovaimoani ja aiemmin mielestäni erittäin hyvää parisuhdettamme. Nykyisin lapsemme käytännössä vesittää kaikki sellaiset aiemmat elämän nautinnot, joita ennen lasta pystyi toteuttamaan.
Autan avovaimoani tasapäisesti ja olen erittäin rakastava, hellä, opettavainen, kärsivällinen ja hyvä isä. En näytä pettymystäni nykyiseen elämään lapsellemme koskaan, mutta avovaimoni sen tietää. En siitä hänelle kuitenkaan nykyisin enää valita.
VIHAAN LAPSENHOITOA, KAIKKIA UUSI ARKEEN LIITTYVIÄ TYÖTEHTÄVIÄ JA UUTTA TYÖLÄSTÄ LAPSIARKEA AIVAN SAATANASTI. KUKAAN EI KOSKAAN KERTONUT KUINKA PASKAA ON LUOPUA KOKO HYVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ VAIN LAPSEN TAKIA.
USEALTA MIEHELTÄ LASTENHOITO EI TULE LUONNOSTAAN. SE ON VÄKISIN PUURTAMISTA. EIVÄT KIVIKAUTISET MIEHET HOITANEET LASTA VAAN HANKKIVAT PERHEELLE ELANNON. SE TULEE MIEHELTÄ PAREMMIN LUONNOSTAAN. OLEMME BIOLOGISESTI EDELLEEN SAMOJA KIVIKAUTISIA LUOLAMIEHIÄ.
JA KYLLÄ, YMMÄRRÄN TÄYSIN, JOS MINUT OLISI AIKOINAAN JÄTETTY TAI VANHEMPANI EIVÄT OLISI HALUNEET MINUA TEHDÄ KOSKA LAPSIARKI ON NIIN IKÄVÄÄ. Kun itse vanhenen, niin ymmärrän myös täysin että miksi lapseni ei välttämättä haluaisi minua nähdä, koska MINUSTA VOI OLLA VANHANA VAIVAA! Ymmärrän myös kaikkia niitä, jotka päättävät olla tekemättä lapsia, koska eivät halua luopua laadukkaasta elämästä ja nautinnoista! ELÄMME ITSEKKYYDEN AIKAA.
Olen kuitenkin kunnian mies ja teen velvollisuuteni. Aion myös jatkossa hoitaa lastani ja auttaa avovaimoani, MUTTA KYLLÄ VITUTTAA NIIIIIIIIIN SAATANASTI. Etenkin kun miettii, että nytkin olisimme voineet olla vaikka Karibialla Pina Coladaa maistellen (ja ei, mielestäni mikään lapsen hali tai hymy tai nauru ei korvaa vastaavia elämännautintoja). Ja kyllä, minua kiinnostaa sekä pinnalliset mutta lisäski myös SYVÄLLISET elämännautinnot, kuten esim. keskustelut.
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä eniten kasvattavat ja opettavat asiat joiden eteen joutuu tahtomattaan ja pitää toimia epämukavuusalueella. Pelkkä keskittyminen asioihin jotka ovat "kivoja" laiskistuttaa ihmisen henkisesti ja fyysisesti.
Olen itse ollut juuri aika lailla aloittajan kaltainen mies jonka elämään ei olisi mikään muu voinut kuulua niin vähän kuin kakkavaippa. Mutta nyt kun nuo omat lapset on saatu jo lukioikäisiksi, tiedostan hyvin että olisin todella paljon huonompi ihminen jos en olisi joutunut lapsiperheen arkea elämään. Asiat asettuvat ihan eri tavalla mittasuhteisiin kun näkee ne elämän kaikkein fyysisimmät, sotkuisimmat ja rasittavimmat puolet. Mutta kokee myös ne uskomattomat tunteet joita seuraa kun näkee sen oman lapsen kasvun ja kehityksen oikeaksi ainutkertaiseksi yksilöksi. Minulle ainakin teki vain ja ainoastaan hyvää oppia ihan käytännön töitä ja asioita jotka liittyivät lapsiin. Opin myös lasten harrastuksen kautta paljon eri urheilulajeista ja musiikista joista en ollut ennen lainkaan kiinnostunut.
Nykyään näin viisikymppisenä huomaan myös usein että ne lapsettomat ihmiset ovat muuttuneet vähän oudoiksi ja monet ovat aika lailla pihalla monista tavallisista asioista. Niin käy helposti kun ei ole niitä lapsia joiden kautta pysyy kärryillä siitä mitä nuorten maailmassa nykyään tapahtuu, mistä puhutaan jne.
Perheellinen ihminen siis usein hahmottaa maailmaa ja elämää laajemmin kuin se joka on saanut vain keskittyä siihen mikä juuri itseä kiinnostaa.
Sinulla on aika kapea näkemys lapsettomien elämästä. Eivät lapsettomatkaan missään vakuumissa elä, vaan itselle, omille sukulaisille ja ystäville sattuu ja tapahtuu kaikenlaista elämässä. Kaikkien ei ole pakko oppia kaikkea oman kantapään kautta. Ehkä toisten kokemuksista oppivat, eli empaattiset ihmiset, ovat sitten niitä, jotka useimmin jättävät lisääntymättä perhearjen helvetin muilla nähtyään?
Toki. Monia asioita voi myös oppia vaikka kirjoista tai katsomalla televisiota. Mutta aika harva ihan tosisssaan kuvittelee oppivansa sivusta seuraamalla samalla tavalla kuin elämällä asiat itse.
Enkä tietystikään sano ettei lapseton voisi oppia mitään tai käsittää mitään mutta on kyllä hieman kyseenalaista sanoa että voisi tietää millaista on perhe-elämä vaikka kuinka olisi nähnyt jonkun muun "helvetin" kuten asiaa jostain syystä kuvaat. Mutta et sinä näe kuin ehkä 5% siitä toisten elämästä sibusta katsomalla. Siihen loppuun kun saattaa sisältyä juuri se kaikki hyvä joka jää sinun katseiltasi piiloon ihan kuten useimmiten jää vaikkapa muiden parisuhteiden ne parhaat ja intiimeimmät hetketkin.
Tässä on viisautta. Monikaan ei kerro kavereilleen tai vaikkapa sisaruksilleen elämänsä kauneimpia ja herkimpiä hetkiä vaan juurikin ne mitkä satunnaisesti saattavat tuottaa ärsytystä. Ja sitä perhe-elämäähän kukaan ei ole kodeissa todistamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Missä miesten välinen toveruus ja veljeys? Jösses sentään! Keskustelkaa toistenne kanssa netissä, töissä ja harrastuksissa. Vaihtakaa rohkeasti ajatuksia joidenka ansiosta joku kykenee tekemään koko loppuelämäänsä koskevan päätöksen. Jakakaa rohkeasti kavereidenne kesken tätä topikkia.
AP ei ainakaan lastaan rakasta se on selvä. Viha ja katkeruus paistaa tekstistä läpi.
Jos et halua lasta, älä hanki. Miksi se lapsi pitää hankkia väkisin. Se lapsi ei ole syyllinen tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä eniten kasvattavat ja opettavat asiat joiden eteen joutuu tahtomattaan ja pitää toimia epämukavuusalueella. Pelkkä keskittyminen asioihin jotka ovat "kivoja" laiskistuttaa ihmisen henkisesti ja fyysisesti.
Olen itse ollut juuri aika lailla aloittajan kaltainen mies jonka elämään ei olisi mikään muu voinut kuulua niin vähän kuin kakkavaippa. Mutta nyt kun nuo omat lapset on saatu jo lukioikäisiksi, tiedostan hyvin että olisin todella paljon huonompi ihminen jos en olisi joutunut lapsiperheen arkea elämään. Asiat asettuvat ihan eri tavalla mittasuhteisiin kun näkee ne elämän kaikkein fyysisimmät, sotkuisimmat ja rasittavimmat puolet. Mutta kokee myös ne uskomattomat tunteet joita seuraa kun näkee sen oman lapsen kasvun ja kehityksen oikeaksi ainutkertaiseksi yksilöksi. Minulle ainakin teki vain ja ainoastaan hyvää oppia ihan käytännön töitä ja asioita jotka liittyivät lapsiin. Opin myös lasten harrastuksen kautta paljon eri urheilulajeista ja musiikista joista en ollut ennen lainkaan kiinnostunut.
Nykyään näin viisikymppisenä huomaan myös usein että ne lapsettomat ihmiset ovat muuttuneet vähän oudoiksi ja monet ovat aika lailla pihalla monista tavallisista asioista. Niin käy helposti kun ei ole niitä lapsia joiden kautta pysyy kärryillä siitä mitä nuorten maailmassa nykyään tapahtuu, mistä puhutaan jne.
Perheellinen ihminen siis usein hahmottaa maailmaa ja elämää laajemmin kuin se joka on saanut vain keskittyä siihen mikä juuri itseä kiinnostaa.
Sinulla on aika kapea näkemys lapsettomien elämästä. Eivät lapsettomatkaan missään vakuumissa elä, vaan itselle, omille sukulaisille ja ystäville sattuu ja tapahtuu kaikenlaista elämässä. Kaikkien ei ole pakko oppia kaikkea oman kantapään kautta. Ehkä toisten kokemuksista oppivat, eli empaattiset ihmiset, ovat sitten niitä, jotka useimmin jättävät lisääntymättä perhearjen helvetin muilla nähtyään?
Toki. Monia asioita voi myös oppia vaikka kirjoista tai katsomalla televisiota. Mutta aika harva ihan tosisssaan kuvittelee oppivansa sivusta seuraamalla samalla tavalla kuin elämällä asiat itse.
Enkä tietystikään sano ettei lapseton voisi oppia mitään tai käsittää mitään mutta on kyllä hieman kyseenalaista sanoa että voisi tietää millaista on perhe-elämä vaikka kuinka olisi nähnyt jonkun muun "helvetin" kuten asiaa jostain syystä kuvaat. Mutta et sinä näe kuin ehkä 5% siitä toisten elämästä sibusta katsomalla. Siihen loppuun kun saattaa sisältyä juuri se kaikki hyvä joka jää sinun katseiltasi piiloon ihan kuten useimmiten jää vaikkapa muiden parisuhteiden ne parhaat ja intiimeimmät hetketkin.
En tiedä sinusta, mutta useimmat lapsettomat lienevät jonkun lapsia, ja ovat itse eläneet lapsuutensa perheissä 100% ajasta 5%:n sijaan. Ainakin omalla kohdallani nimenomaan lapsuuden kokemukset ovat ne, joista syvimmin tiedän ja tunnen perhe-elämän rankkuuden vanhempien kannalta. Kyse on empatiakyvystä. Jos sitä on, ei kaikkea tarvitse kokea itse oppiakseen kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Mies vaati ja maanitteli tekemään kolmannen lapsen.Itse en olisi tahtonut,elämä kahden lapsen kanssa oli ihanaa.Oli omakotitalo,töitä ja ihan ok elämä.Kolmas lapsi olikin hyvin vaativa,erikoinen ja erilainen kuin muut.Työpaikka meni,kun jäin pois töistä,en päässytkään enää töihin vanhaan,enkä mihinkään muuallekaan.Joka ikinen sekunti tuo lapsi tarvitsi valvontaa n.1,5v. 4,5 vuotiaaseen asti.Tehkää hyvät ihmiset niinkuin oma intuiotio sanoo.Älkää suostuko kumppanin vaatimuksiin,jos ette itse halua.T:Loppuelämä pilallako??[/quote
Harvinaisen tollo olet ollut sinäkin kun olet moiseen pskaan suostunut, vaikket oikeasti ole halunnut. Tämmöiset kommentit vaan vahvistaa käsitystä siitä, että perheelliset ihmiset ovat jotenkin... Vailla omia aivoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kun minulla vasektomiapäivä lähestyi, nainen teki oman peli liikkeensä. Vaikka kimppaan mennessämme hänelle oli OK ettei lapsia tulisi.
Mitä opin: sana "luottamus" varsin venyvä käsite salavauvakuumeisen naisen kohdalla. Miksi ei sitten ottanut eroa ja etsinyt uutta miestä, aikaakin oli hyvin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä eniten kasvattavat ja opettavat asiat joiden eteen joutuu tahtomattaan ja pitää toimia epämukavuusalueella. Pelkkä keskittyminen asioihin jotka ovat "kivoja" laiskistuttaa ihmisen henkisesti ja fyysisesti.
Olen itse ollut juuri aika lailla aloittajan kaltainen mies jonka elämään ei olisi mikään muu voinut kuulua niin vähän kuin kakkavaippa. Mutta nyt kun nuo omat lapset on saatu jo lukioikäisiksi, tiedostan hyvin että olisin todella paljon huonompi ihminen jos en olisi joutunut lapsiperheen arkea elämään. Asiat asettuvat ihan eri tavalla mittasuhteisiin kun näkee ne elämän kaikkein fyysisimmät, sotkuisimmat ja rasittavimmat puolet. Mutta kokee myös ne uskomattomat tunteet joita seuraa kun näkee sen oman lapsen kasvun ja kehityksen oikeaksi ainutkertaiseksi yksilöksi. Minulle ainakin teki vain ja ainoastaan hyvää oppia ihan käytännön töitä ja asioita jotka liittyivät lapsiin. Opin myös lasten harrastuksen kautta paljon eri urheilulajeista ja musiikista joista en ollut ennen lainkaan kiinnostunut.
Nykyään näin viisikymppisenä huomaan myös usein että ne lapsettomat ihmiset ovat muuttuneet vähän oudoiksi ja monet ovat aika lailla pihalla monista tavallisista asioista. Niin käy helposti kun ei ole niitä lapsia joiden kautta pysyy kärryillä siitä mitä nuorten maailmassa nykyään tapahtuu, mistä puhutaan jne.
Perheellinen ihminen siis usein hahmottaa maailmaa ja elämää laajemmin kuin se joka on saanut vain keskittyä siihen mikä juuri itseä kiinnostaa.
Sinulla on aika kapea näkemys lapsettomien elämästä. Eivät lapsettomatkaan missään vakuumissa elä, vaan itselle, omille sukulaisille ja ystäville sattuu ja tapahtuu kaikenlaista elämässä. Kaikkien ei ole pakko oppia kaikkea oman kantapään kautta. Ehkä toisten kokemuksista oppivat, eli empaattiset ihmiset, ovat sitten niitä, jotka useimmin jättävät lisääntymättä perhearjen helvetin muilla nähtyään?
Toki. Monia asioita voi myös oppia vaikka kirjoista tai katsomalla televisiota. Mutta aika harva ihan tosisssaan kuvittelee oppivansa sivusta seuraamalla samalla tavalla kuin elämällä asiat itse.
Enkä tietystikään sano ettei lapseton voisi oppia mitään tai käsittää mitään mutta on kyllä hieman kyseenalaista sanoa että voisi tietää millaista on perhe-elämä vaikka kuinka olisi nähnyt jonkun muun "helvetin" kuten asiaa jostain syystä kuvaat. Mutta et sinä näe kuin ehkä 5% siitä toisten elämästä sibusta katsomalla. Siihen loppuun kun saattaa sisältyä juuri se kaikki hyvä joka jää sinun katseiltasi piiloon ihan kuten useimmiten jää vaikkapa muiden parisuhteiden ne parhaat ja intiimeimmät hetketkin.
En tiedä sinusta, mutta useimmat lapsettomat lienevät jonkun lapsia, ja ovat itse eläneet lapsuutensa perheissä 100% ajasta 5%:n sijaan. Ainakin omalla kohdallani nimenomaan lapsuuden kokemukset ovat ne, joista syvimmin tiedän ja tunnen perhe-elämän rankkuuden vanhempien kannalta. Kyse on empatiakyvystä. Jos sitä on, ei kaikkea tarvitse kokea itse oppiakseen kokemuksesta.
Aikuisen ihmisen soisi ymmärtävän, että lapsi kokee asiat hyvin eri tavalla kuin vanhempi. Lisäksi erittäin moni tuntee halua olla parempi vanhempi kuin mitä omat vanhemmat kykenivät olemaan. Omakin mies on tällainen. Hän halusi olla läsnäoleva isä, toisin kuin vanhempansa, joille ura ja omat asiat olivat tärkeämpiä hänen ollessaan lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei Ap, olen sun kanssa samassa veneessä melkein kokonaan ja olen vielä nainen. Mutta hyvä teksti. Jaksamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kun minulla vasektomiapäivä lähestyi, nainen teki oman peli liikkeensä. Vaikka kimppaan mennessämme hänelle oli OK ettei lapsia tulisi.
Mitä opin: sana "luottamus" varsin venyvä käsite salavauvakuumeisen naisen kohdalla. Miksi ei sitten ottanut eroa ja etsinyt uutta miestä, aikaakin oli hyvin...
Kannattaa aina jo deiteillä ollessa mainita olevansa menossa vasektomiaan. U-käännöksen ehtii tekemään heti siltä istumalta eikä kellekään tule paha mieli. Tosin ite olen ollut vieläkin karumpi ja väläyttänyt heti keskustelun aikana olevani steriloitu vaikka pääsen vasta vuoden päästä menemään operaatioon. On muuten karsinut mukavasti jyviä akanoista vaikka olenkin ollut turhankin suorana :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kun minulla vasektomiapäivä lähestyi, nainen teki oman peli liikkeensä. Vaikka kimppaan mennessämme hänelle oli OK ettei lapsia tulisi.
Mitä opin: sana "luottamus" varsin venyvä käsite salavauvakuumeisen naisen kohdalla. Miksi ei sitten ottanut eroa ja etsinyt uutta miestä, aikaakin oli hyvin...
JUURI T Ä T Ä, tällä haettiin ja tarkoitettiin !!!
Että MISSÄ vaiheessa, ja MILLÄ oikeutuksella yksikään nainen menee tuollaisia päätöksiä tekemään kenekään miehen puolesta ?! Vai onko nämä "naiset" niin vtun retardeja, aivokuolleita infantiilejä ja debiilejä älykääpiöitä, että se EI !!!! ei kertakaikkiaan mene jakeluun ???
EI OLE OLEMASSAKAAN MITÄÄN SYNTYMÄOIKEUTTA, saada sitä kakaraa.
Aha. Kukaan ei varoittanut että lapsiperhe-elämä on aika kurjaa sellaiselle ihmiselle, joka ei tykkää lapsista eikä halua lapsia. Ja nyt räyhätään miksei kukaan kertonut. Onko käynyt mielessä, ettei varoituksia ole kuulunut, koska iso osa lapsia hankkineista vanhemmista on osanneet ihan itse miettiä haluavatko niitä vai eivät? Jos pina coladojen väheneminen vastaa maailmanloppua niin lapset jätetään tekemättä. Ne, joiden maailma ei pyöri alkoholinhuuruisten etelänmatkojen ympärillä ei varmaan keskimäärin koe sitä perhe-elämää yhtä ylivoimaisena kuin ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä eniten kasvattavat ja opettavat asiat joiden eteen joutuu tahtomattaan ja pitää toimia epämukavuusalueella. Pelkkä keskittyminen asioihin jotka ovat "kivoja" laiskistuttaa ihmisen henkisesti ja fyysisesti.
Olen itse ollut juuri aika lailla aloittajan kaltainen mies jonka elämään ei olisi mikään muu voinut kuulua niin vähän kuin kakkavaippa. Mutta nyt kun nuo omat lapset on saatu jo lukioikäisiksi, tiedostan hyvin että olisin todella paljon huonompi ihminen jos en olisi joutunut lapsiperheen arkea elämään. Asiat asettuvat ihan eri tavalla mittasuhteisiin kun näkee ne elämän kaikkein fyysisimmät, sotkuisimmat ja rasittavimmat puolet. Mutta kokee myös ne uskomattomat tunteet joita seuraa kun näkee sen oman lapsen kasvun ja kehityksen oikeaksi ainutkertaiseksi yksilöksi. Minulle ainakin teki vain ja ainoastaan hyvää oppia ihan käytännön töitä ja asioita jotka liittyivät lapsiin. Opin myös lasten harrastuksen kautta paljon eri urheilulajeista ja musiikista joista en ollut ennen lainkaan kiinnostunut.
Nykyään näin viisikymppisenä huomaan myös usein että ne lapsettomat ihmiset ovat muuttuneet vähän oudoiksi ja monet ovat aika lailla pihalla monista tavallisista asioista. Niin käy helposti kun ei ole niitä lapsia joiden kautta pysyy kärryillä siitä mitä nuorten maailmassa nykyään tapahtuu, mistä puhutaan jne.
Perheellinen ihminen siis usein hahmottaa maailmaa ja elämää laajemmin kuin se joka on saanut vain keskittyä siihen mikä juuri itseä kiinnostaa.
Sinulla on aika kapea näkemys lapsettomien elämästä. Eivät lapsettomatkaan missään vakuumissa elä, vaan itselle, omille sukulaisille ja ystäville sattuu ja tapahtuu kaikenlaista elämässä. Kaikkien ei ole pakko oppia kaikkea oman kantapään kautta. Ehkä toisten kokemuksista oppivat, eli empaattiset ihmiset, ovat sitten niitä, jotka useimmin jättävät lisääntymättä perhearjen helvetin muilla nähtyään?
Toki. Monia asioita voi myös oppia vaikka kirjoista tai katsomalla televisiota. Mutta aika harva ihan tosisssaan kuvittelee oppivansa sivusta seuraamalla samalla tavalla kuin elämällä asiat itse.
Enkä tietystikään sano ettei lapseton voisi oppia mitään tai käsittää mitään mutta on kyllä hieman kyseenalaista sanoa että voisi tietää millaista on perhe-elämä vaikka kuinka olisi nähnyt jonkun muun "helvetin" kuten asiaa jostain syystä kuvaat. Mutta et sinä näe kuin ehkä 5% siitä toisten elämästä sibusta katsomalla. Siihen loppuun kun saattaa sisältyä juuri se kaikki hyvä joka jää sinun katseiltasi piiloon ihan kuten useimmiten jää vaikkapa muiden parisuhteiden ne parhaat ja intiimeimmät hetketkin.
En tiedä sinusta, mutta useimmat lapsettomat lienevät jonkun lapsia, ja ovat itse eläneet lapsuutensa perheissä 100% ajasta 5%:n sijaan. Ainakin omalla kohdallani nimenomaan lapsuuden kokemukset ovat ne, joista syvimmin tiedän ja tunnen perhe-elämän rankkuuden vanhempien kannalta. Kyse on empatiakyvystä. Jos sitä on, ei kaikkea tarvitse kokea itse oppiakseen kokemuksesta.
Et tiedä. Lapsena koetut asiat eivät ole mikään totuus aikuisten elämästä. Sinä näit aikuisten elämän omasta lapsen näkökulmastasi mutta lopulta tiedät vanhempiesi vanhemmuudesta yhtä vähän kuin tiedät heidän parisuhteestaan. Siitäkin näit vain sen pinnan joka näkyi sinulle mutta et sitä mitä tapahtui heidän välillään kun olivat kahden tai mitä he mielessään ajattelivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kun minulla vasektomiapäivä lähestyi, nainen teki oman peli liikkeensä. Vaikka kimppaan mennessämme hänelle oli OK ettei lapsia tulisi.
Mitä opin: sana "luottamus" varsin venyvä käsite salavauvakuumeisen naisen kohdalla. Miksi ei sitten ottanut eroa ja etsinyt uutta miestä, aikaakin oli hyvin...
JUURI T Ä T Ä, tällä haettiin ja tarkoitettiin !!!
Että MISSÄ vaiheessa, ja MILLÄ oikeutuksella yksikään nainen menee tuollaisia päätöksiä tekemään kenekään miehen puolesta ?! Vai onko nämä "naiset" niin vtun retardeja, aivokuolleita infantiilejä ja debiilejä älykääpiöitä, että se EI !!!! ei kertakaikkiaan mene jakeluun ???
EI OLE OLEMASSAKAAN MITÄÄN SYNTYMÄOIKEUTTA, saada sitä kakaraa.
Kumihan oli tietysti käytössä, ja kumppanin kanssa etukäteen sovittu että sen hajotessa tehdään abortti? Muuten on turha huudella, jos ei viitsi tehdä omaa osuuttaan ehkäisyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kun minulla vasektomiapäivä lähestyi, nainen teki oman peli liikkeensä. Vaikka kimppaan mennessämme hänelle oli OK ettei lapsia tulisi.
Mitä opin: sana "luottamus" varsin venyvä käsite salavauvakuumeisen naisen kohdalla. Miksi ei sitten ottanut eroa ja etsinyt uutta miestä, aikaakin oli hyvin...
JUURI T Ä T Ä, tällä haettiin ja tarkoitettiin !!!
Että MISSÄ vaiheessa, ja MILLÄ oikeutuksella yksikään nainen menee tuollaisia päätöksiä tekemään kenekään miehen puolesta ?! Vai onko nämä "naiset" niin vtun retardeja, aivokuolleita infantiilejä ja debiilejä älykääpiöitä, että se EI !!!! ei kertakaikkiaan mene jakeluun ???
EI OLE OLEMASSAKAAN MITÄÄN SYNTYMÄOIKEUTTA, saada sitä kakaraa.
Tämäkin on helposti vältettävissä. Ai miten? Ei ota ensimmäistäkään riskiä joutua isäksi ja pysyy muovisen rakastajattaren sekä loma rakastajien helmoissa. Vasektomiaa on suotavaa harkita mikäli haluat olla täysin varma.
... ja tämän minä (nainen) tiesin jo 16-vuotiaana, jolloin päätin etten lisäänny. Enkä lisääntynyt. Ja elämä on ollut hyvää.
Kukin tehkään lapsia jos haluaa, mutta ehkä niitä ei kannata "puolipakolla" tehdä, siinä ei voi oikein hyvin kukaan. Kyllähän lapsi vaistoaa isän haluttomuuden isyyteen mitä vanhemmaksi kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Aha. Kukaan ei varoittanut että lapsiperhe-elämä on aika kurjaa sellaiselle ihmiselle, joka ei tykkää lapsista eikä halua lapsia. Ja nyt räyhätään miksei kukaan kertonut. Onko käynyt mielessä, ettei varoituksia ole kuulunut, koska iso osa lapsia hankkineista vanhemmista on osanneet ihan itse miettiä haluavatko niitä vai eivät? Jos pina coladojen väheneminen vastaa maailmanloppua niin lapset jätetään tekemättä. Ne, joiden maailma ei pyöri alkoholinhuuruisten etelänmatkojen ympärillä ei varmaan keskimäärin koe sitä perhe-elämää yhtä ylivoimaisena kuin ap.
Valitettavasti sanomasi ei päde tietynlaisten ihmisten kohdalla. Sukulainen meni +40:senä tekemään peräti kaksi viikaria. Nyt haikailee nuoruusvuosien perään ja koittaa aina tuon tuosta karata mökille -.-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet saa kitistä koska miehillä ei ole mitään oikeuksia siinä jos tulee vahinkoraskaus.
Niitä miehiä on yllättävän paljon ketkä on joutunut isäksi vastentahtoaan.
Tuohan on julkinen salaisuus, josta täällä ei saa ääneen sanoa mitään. Jos sanot, niin eiköhän joku ura-YH ole heti kiljumassa kurkkusuorana räkäpärskyen, että ei pidä paikkaansa. Suomalaiset naiset harrastavat tuota systemaattisesti, eli huijaavat miehiä isiksi tietentahtoen, koska kuvittelevat että heillä on muka joku syntymäoikeus saada kakara. Ei niitä kiinnosta kuinka se pilaa ko. miehen elämän ja aiheuttaa köyhyysloukun ja tuhoaa miehen tulevaisuuden, vaikka mies on kysynyt ennen panoa että onko pillerit yms, kunnossa. Naisten ajatusmallin mukaan mies ei saa astua naista silloin kun haluaa, jos nainen sanoo ei, mutta kun mies sanoo EI !!!!!!!!!!!!!!! kakaroille, siitä ei tarvitse naisten mielestä välittää mitään eikä miehillä ole oikeutta kieltäytyä tuollaisesta raizkauksesta. Siinä on naisten ajatusmaailma nykyään.
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Kun minulla vasektomiapäivä lähestyi, nainen teki oman peli liikkeensä. Vaikka kimppaan mennessämme hänelle oli OK ettei lapsia tulisi.
Mitä opin: sana "luottamus" varsin venyvä käsite salavauvakuumeisen naisen kohdalla. Miksi ei sitten ottanut eroa ja etsinyt uutta miestä, aikaakin oli hyvin...
JUURI T Ä T Ä, tällä haettiin ja tarkoitettiin !!!
Että MISSÄ vaiheessa, ja MILLÄ oikeutuksella yksikään nainen menee tuollaisia päätöksiä tekemään kenekään miehen puolesta ?! Vai onko nämä "naiset" niin vtun retardeja, aivokuolleita infantiilejä ja debiilejä älykääpiöitä, että se EI !!!! ei kertakaikkiaan mene jakeluun ???
EI OLE OLEMASSAKAAN MITÄÄN SYNTYMÄOIKEUTTA, saada sitä kakaraa.
Kumihan oli tietysti käytössä, ja kumppanin kanssa etukäteen sovittu että sen hajotessa tehdään abortti? Muuten on turha huudella, jos ei viitsi tehdä omaa osuuttaan ehkäisyssä.
Sovittu oli, että hän ottaa pillerit kunnes minä olen 30v ja käyn vasektomiassa. Lopulta kävi ilmi että hän oli jo 4kk ollut ilman pillereitä.
Joten turha venkoilla siellä. Hän teki ihan ikioman peliliikkeen minulle mitään kertomatta. Mutta kävipä selväksi millainen käärme pääsi elämäni tuhoamaan.
Hohhoh, suurin osa ihmisistä tietää, että lapsiperhearki on RANKKAA MUTTA ANTOISAA.
Suurin osa ihmisistä, me TERVEPÄISET ainakin, pitää omia lapsiaan PARHAANA ASIANA, mitä elämä on tuonut, ja haluaa laittaa LASTEN TARPEET OMIEN TARPEIDEN EDELLE.
Se on BIOLOGIAA, biokemiaa, lajityypillistä käyttäytymistä, ei sen kummempaa.
Osa väestöstä on tietenkin RETARDEJA KUTEN AP.
OSANOTTO lapselleen ja kumppanilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämässä eniten kasvattavat ja opettavat asiat joiden eteen joutuu tahtomattaan ja pitää toimia epämukavuusalueella. Pelkkä keskittyminen asioihin jotka ovat "kivoja" laiskistuttaa ihmisen henkisesti ja fyysisesti.
Olen itse ollut juuri aika lailla aloittajan kaltainen mies jonka elämään ei olisi mikään muu voinut kuulua niin vähän kuin kakkavaippa. Mutta nyt kun nuo omat lapset on saatu jo lukioikäisiksi, tiedostan hyvin että olisin todella paljon huonompi ihminen jos en olisi joutunut lapsiperheen arkea elämään. Asiat asettuvat ihan eri tavalla mittasuhteisiin kun näkee ne elämän kaikkein fyysisimmät, sotkuisimmat ja rasittavimmat puolet. Mutta kokee myös ne uskomattomat tunteet joita seuraa kun näkee sen oman lapsen kasvun ja kehityksen oikeaksi ainutkertaiseksi yksilöksi. Minulle ainakin teki vain ja ainoastaan hyvää oppia ihan käytännön töitä ja asioita jotka liittyivät lapsiin. Opin myös lasten harrastuksen kautta paljon eri urheilulajeista ja musiikista joista en ollut ennen lainkaan kiinnostunut.
Nykyään näin viisikymppisenä huomaan myös usein että ne lapsettomat ihmiset ovat muuttuneet vähän oudoiksi ja monet ovat aika lailla pihalla monista tavallisista asioista. Niin käy helposti kun ei ole niitä lapsia joiden kautta pysyy kärryillä siitä mitä nuorten maailmassa nykyään tapahtuu, mistä puhutaan jne.
Perheellinen ihminen siis usein hahmottaa maailmaa ja elämää laajemmin kuin se joka on saanut vain keskittyä siihen mikä juuri itseä kiinnostaa.
Sinulla on aika kapea näkemys lapsettomien elämästä. Eivät lapsettomatkaan missään vakuumissa elä, vaan itselle, omille sukulaisille ja ystäville sattuu ja tapahtuu kaikenlaista elämässä. Kaikkien ei ole pakko oppia kaikkea oman kantapään kautta. Ehkä toisten kokemuksista oppivat, eli empaattiset ihmiset, ovat sitten niitä, jotka useimmin jättävät lisääntymättä perhearjen helvetin muilla nähtyään?
Toki. Monia asioita voi myös oppia vaikka kirjoista tai katsomalla televisiota. Mutta aika harva ihan tosisssaan kuvittelee oppivansa sivusta seuraamalla samalla tavalla kuin elämällä asiat itse.
Enkä tietystikään sano ettei lapseton voisi oppia mitään tai käsittää mitään mutta on kyllä hieman kyseenalaista sanoa että voisi tietää millaista on perhe-elämä vaikka kuinka olisi nähnyt jonkun muun "helvetin" kuten asiaa jostain syystä kuvaat. Mutta et sinä näe kuin ehkä 5% siitä toisten elämästä sibusta katsomalla. Siihen loppuun kun saattaa sisältyä juuri se kaikki hyvä joka jää sinun katseiltasi piiloon ihan kuten useimmiten jää vaikkapa muiden parisuhteiden ne parhaat ja intiimeimmät hetketkin.
En tiedä sinusta, mutta useimmat lapsettomat lienevät jonkun lapsia, ja ovat itse eläneet lapsuutensa perheissä 100% ajasta 5%:n sijaan. Ainakin omalla kohdallani nimenomaan lapsuuden kokemukset ovat ne, joista syvimmin tiedän ja tunnen perhe-elämän rankkuuden vanhempien kannalta. Kyse on empatiakyvystä. Jos sitä on, ei kaikkea tarvitse kokea itse oppiakseen kokemuksesta.
Et tiedä. Lapsena koetut asiat eivät ole mikään totuus aikuisten elämästä. Sinä näit aikuisten elämän omasta lapsen näkökulmastasi mutta lopulta tiedät vanhempiesi vanhemmuudesta yhtä vähän kuin tiedät heidän parisuhteestaan. Siitäkin näit vain sen pinnan joka näkyi sinulle mutta et sitä mitä tapahtui heidän välillään kun olivat kahden tai mitä he mielessään ajattelivat.
Kuten sanottua, kaikki riippuu empatiakyvystä. Olen myos nyt aikuisena väleissä vanhempieni kanssa ja keskusteluyhteys pelaa. Kaikki näyttää aikuisena erilaiselta kuin lapsen silmin, ja oma lapsuus menee aika lailla uusiksi kun asioita katsoo aikuisen vinkkelistä. Sääli ettei toimi sinulle.
Alue: Aihe vapaa
Kondomi, vasektomia..? Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.