Olen parempiosainen ja siististi pukeutuva, varakas nainen. Silti olemme lastensuojelun asiakkaita
Olen varakas ja ihan hyvässä työssä tällä hetkellä. Myös vanhemmat avustavat rahallisesti. Saimme lapset viimein hedelmöityshoidoilla mieheni kanssa.
Sitten tuli ero ja monta sotkua. Meistä tehtiin lastensuojeluilmoitus (mielestäni pienestä syystä) ja myös ex-mieheni alkoi mustamaalata minua lastensuojelulle.
Joskus mietin? Että ehkä se onkin totta. Ehkä em vaan osaa/kykene huolehtimaan lapsista? Tahtoisin vaan tietää syyn, jotta saisin tämän inhottavan huonommuuden tunteen pois. Olen menossa ADD-tutkimuksiin aikuisiällä. Ehkä se selittää osan, miksi minun on esimerkiksi vaikea pukea lapsia joskus sään mukaan.
Minulla ei ole mt-ongelmia, päihdeongelmia, sairauksia, taloudellisia ongelmia.. Silti sanotaan vaan että et pysty huolehtimaan lapsista. Se tuntuu pahalta. Ja lapset on tosi kiintyneitä isäänsä, vaikka yritän olla heille hyvä äiti. Masentaa
Kommentit (85)
Mitä tarkalleen ottaen ”menee pieleen” lasten kanssa? Puhuit sään mukaisesta pukeutumisesta, mutta onko sinun vaikea huolehtia myös muista rutiineista, kuten vaikkapa selkeästä ruoka- ja unirytmistä? Kasvatuksellisiata rajoista? Olla johdonmukainen?
Kerrot exäsi mustamaalaavan sinua, mutta toisaalta kerrot myös lasten olevan kiintyneitä isäänsä. Voisiko kuitenkin olla niin, että isä on lapsille ns turvallinen aikuinen? Voisitko luopua tuosta ”minulla menee niin hyvin, taloudelliset kantimetkin kunnossa” -ajattelusta ja antaa isän olla se turvallinen aikuinen ja itse viettäisit lasten kanssa aikaa usein mutta etävanhemman roolissa?
Mitä tuo ero ja monta sotkua tarkoittaa?
Oliko teillä väkivaltaa, kävitkö esim turvakodilla?
Varmastikin sosiaalityöntekijät ovat useaan otteeseen ilmaisseet sinulle varsin selkein sanamuodoin, mikä heitä teidän perheenne tilanteessa huolestuttaa.
Lastensuojelun asiakkuus ei sitäpaitsi tarkoita, että "ei pysty huolehtimaan lapsista", vaan että tässä voi olla haasteita, jotka voitaisiin mahdollisesti lastensuojelun avohuollolla (tai äärimmäisessä tapausessa sijaishuollolla) korjata.
Teistä aikuisista ei ole tehty lasu- ilmoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ero ja monta sotkua tarkoittaa?
Oliko teillä väkivaltaa, kävitkö esim turvakodilla?
Jos on käynyt turvakodilla niin siitä tulee automaattisesti lasu ja lastensuojelu seuraa kyllä pitkään. Ja nimenomaan turvakodilla käynyttä osapuolta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ero ja monta sotkua tarkoittaa?
Oliko teillä väkivaltaa, kävitkö esim turvakodilla?Jos on käynyt turvakodilla niin siitä tulee automaattisesti lasu ja lastensuojelu seuraa kyllä pitkään. Ja nimenomaan turvakodilla käynyttä osapuolta
Lastensuojelun asiakkaita ovat lapset, eivät vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkalleen ottaen ”menee pieleen” lasten kanssa? Puhuit sään mukaisesta pukeutumisesta, mutta onko sinun vaikea huolehtia myös muista rutiineista, kuten vaikkapa selkeästä ruoka- ja unirytmistä? Kasvatuksellisiata rajoista? Olla johdonmukainen?
Kerrot exäsi mustamaalaavan sinua, mutta toisaalta kerrot myös lasten olevan kiintyneitä isäänsä. Voisiko kuitenkin olla niin, että isä on lapsille ns turvallinen aikuinen? Voisitko luopua tuosta ”minulla menee niin hyvin, taloudelliset kantimetkin kunnossa” -ajattelusta ja antaa isän olla se turvallinen aikuinen ja itse viettäisit lasten kanssa aikaa usein mutta etävanhemman roolissa?
Jos aloittajasta tulee etävanhempi, niin miksi hänen pitäisi tavata lapsia usein? Tapaako muka ne etä-isätkään lapsia aina usein? Jos hän kokee että hän on oman osansa antanut ja parhaansa tehnyt, niin pitäkööt lastensuojelu ja ex-mies tunkkinsa.
Aloittajalla on täysi mahdollisuus aloittaa vaikka uusi elämä, uudella paikkakunnalla. Antaa niiden lasten vaan olla sen exän kanssa ja jutella perhetyöntekijän kanssa, kuinka heillä on "ilkeä ja hylkäävä" äiti
ADD ei todellakaan selitä, miksei osaa pukea lapsia sään mukaan.
Tuleeko tuo varakkuus jostakin omasta yrityksestä tms? Oletko kuitenkin matalasti koulutettu? Ehkä älynlahjat ei vaan riitä?
Hyvä. Näinhän sen kuuluu ollakin. Ulkoiset puitteet eivät saa hämätä viranomaisia.
Hmm... minulla on ihan huippulahjakas ystävä, joka on aina ollut katastrofaalisen huono kotihommissa. Myös asunsa aina sottainen. Ei edes kuvittele ajavansa ajokorttia.
Hänellä on lapsi.
Arki sujuu hienosti, koska suku ja puoliso ovat tehneet kaavion, jonka mukaan ystäväni toimii. Hänelle ei tulisi mieleenkään joku aamupuuron virittäminen, jollei päivän rutiinikiekossa niin lue (ja illalla esim. että viikkaa tuolinselälle "Saaran" kouluvaatteet ja ota esiin puurokattila).
On siis älykäs ja ihana ihminen, mutta arkirutiinien ajoitus ja osittaminen = mahdottomuus.
Voiko ap olla samanlainen?
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin sosiaalityöntekijät ovat useaan otteeseen ilmaisseet sinulle varsin selkein sanamuodoin, mikä heitä teidän perheenne tilanteessa huolestuttaa.
Lastensuojelun asiakkuus ei sitäpaitsi tarkoita, että "ei pysty huolehtimaan lapsista", vaan että tässä voi olla haasteita, jotka voitaisiin mahdollisesti lastensuojelun avohuollolla (tai äärimmäisessä tapausessa sijaishuollolla) korjata.
Ei sossut todellakaan ilmaise mitään selkeästi. Koskaan ei vältämättä selviä mikä heitä huolestuttaa.
Joo, ei ole ADD syy. Minulla on sekä ADD että Asperger. Diagnosoituina. Aikuisiksi kasvatetut, menestyvät lapset. Ei ikinä viranomaisilla mitään ”huolta” - päinvastoin. Olin ylitarkka kaikesta, koska tiesin oireistoni. Miksi sinä et ole?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä. Näinhän sen kuuluu ollakin. Ulkoiset puitteet eivät saa hämätä viranomaisia.
Näin kuitenkin valitettavan usein käy. Kun lasu saa ilmoituksen esimerkiksi väkivallasta ja saapuu isoon, kalliin näköiseen taloon jossa on siistiä, niin arvatkaapa vaan selviääkö vanhemmat pelkällä nuhteilla?
Mutta sitten jos tehdään ilmoitus vaikka lapsen vaatteista ja lasut saapuu kerrostalon vuokrakaksioon, joka on sisältä vaatimaton, niin johan lasu-asiakkuutta paukkuu, vaikka lapsilla olisi kaikki hyvin ja kodin ilmapiiri olisi lämmin.
Tämä on tullut koettua omassa elämässä valitettavasti
Niinhän se on, että lastensuojelun asiakkaista etsimällä etsitään vikoja. Samalla kaikki muut vanhemmat elävät normaalia elämää samojen vikojen kanssa, ilman että kukaan on niitä syynäämässä. Päiväkodissa vielä on jotain merkitystä ehkä sään mukaan pukemisella jne. Mutta ymmärrän hyvin, että siinä voi olla vaikeuksia jos säät muuttuvat äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin sosiaalityöntekijät ovat useaan otteeseen ilmaisseet sinulle varsin selkein sanamuodoin, mikä heitä teidän perheenne tilanteessa huolestuttaa.
Lastensuojelun asiakkuus ei sitäpaitsi tarkoita, että "ei pysty huolehtimaan lapsista", vaan että tässä voi olla haasteita, jotka voitaisiin mahdollisesti lastensuojelun avohuollolla (tai äärimmäisessä tapausessa sijaishuollolla) korjata.
Ei sossut todellakaan ilmaise mitään selkeästi. Koskaan ei vältämättä selviä mikä heitä huolestuttaa.
Varmasti kertovat. Sinä et vaan ehkä halua nähdä tai tunnustaa niitä.
MicMac kirjoitti:
Hmm... minulla on ihan huippulahjakas ystävä, joka on aina ollut katastrofaalisen huono kotihommissa. Myös asunsa aina sottainen. Ei edes kuvittele ajavansa ajokorttia.
Hänellä on lapsi.
Arki sujuu hienosti, koska suku ja puoliso ovat tehneet kaavion, jonka mukaan ystäväni toimii. Hänelle ei tulisi mieleenkään joku aamupuuron virittäminen, jollei päivän rutiinikiekossa niin lue (ja illalla esim. että viikkaa tuolinselälle "Saaran" kouluvaatteet ja ota esiin puurokattila).
On siis älykäs ja ihana ihminen, mutta arkirutiinien ajoitus ja osittaminen = mahdottomuus.
Voiko ap olla samanlainen?
Minä olen juuri tämmöinen. Olen kylläkin tarkka päivärytmistä, ja se on minulla itse kirjoitettuna paperille, samoin viikon ruokalista. Mutta huolimattomuus virheitä sattuu ihan älyttömästi.
Lapsilla saattaa olla likaiset vaatteet, tarhakadsi jää kotiin, avaimet oveen, pyykit pyykkitupaan, auto lukitsematta, roskapussit eteiseen jne jne
Minulla tutkitaan juurikin ADD:tä. Joku tuolla ylhäällä sanoi ettei se vaikuta lapsista huolehtimiseen. Tavallaan ei, mutta siitä tulee se kuva, että elämänhallinta on hukassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmastikin sosiaalityöntekijät ovat useaan otteeseen ilmaisseet sinulle varsin selkein sanamuodoin, mikä heitä teidän perheenne tilanteessa huolestuttaa.
Lastensuojelun asiakkuus ei sitäpaitsi tarkoita, että "ei pysty huolehtimaan lapsista", vaan että tässä voi olla haasteita, jotka voitaisiin mahdollisesti lastensuojelun avohuollolla (tai äärimmäisessä tapausessa sijaishuollolla) korjata.
Ei sossut todellakaan ilmaise mitään selkeästi. Koskaan ei vältämättä selviä mikä heitä huolestuttaa.
Varmasti kertovat. Sinä et vaan ehkä halua nähdä tai tunnustaa niitä.
Minä en ole ap. Eivät kerro. He ovat ”huolissaan” koska ”huoli on herännyt” koska ”huoli”.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tuo ero ja monta sotkua tarkoittaa?
Oliko teillä väkivaltaa, kävitkö esim turvakodilla?Jos on käynyt turvakodilla niin siitä tulee automaattisesti lasu ja lastensuojelu seuraa kyllä pitkään. Ja nimenomaan turvakodilla käynyttä osapuolta
Lastensuojelun asiakkaita ovat lapset, eivät vanhemmat.
Sitähän minäkin, siksi en ole päästänyt sossua terveystietoihini useista kiristämisyrityksistä huolimatta koska minä en ole lasun asiakas vaan lapseni. Minä olen täysin ulkopuolinen taho tässä jutussa ja ihmettelen miksi minulle on tehty vanhemmuuden arvio ja minun kotonani käydään. Kävisivät lapseni kotona sitten kun hänellä joku päivä sellainen on, mutta miksi ihmeessä minun pitää kotiini ottaa jotain ihmisiä kun asia ei minua mitenkään koske.
Niin? Eihän se tulotasoa katso, tai sitä onko mielenterveysongelmia? Jospa et vaan osaa huolehtia lapsista?