Elintason lasku avioeron jälkeen ollut JÄRKYTYS!!

Vierailija kirjoitti:

Ap aloituksesi pursuaa ennakkoluuloja. 1) nähtävästi Itä-Helsinki on huonoa asuinaluetta. Ei pidä paikkaansa. Valtaosa on kunnon kansalaisia. 2) Ajattelitko elintason säilyvän samana, kun yhdestä taloudesta tehdään kaksi taloutta. 3) Joudut laskemaan koko ajan. Voi voi. Niin tekee suurin osa ihmisistä. 4) Sosiaaliluokassa olet pudonnut alemmaksi. Naimisissa olevia rouvia arvostetaan enemmän kuin yksinhuoltajaäitejä. Siinä olet oikeaksi. Itsekkin harkitsin eroa. En kuitenkaan eronnut. Yksi kokenut pappi neuvoi minua ja sanoi, että perheen talous on hyvä syy pysyä yhdessä . Ne lasten maksulliset harrastukset, ulkomaanmatkat, autot ja asumisen taso ovat myös hyvä syy pysyä yhdessä. On aivan eri asia mennä juhlimaan menestyvän miehen rinnalla kuin yksinhuoltajana. Nuoruus ei enää palaa.

Vastaa 100 % ennakkokäsitystäni papeista tuo, että rahan vuoksi neuvovat jäämään huonoon tilanteeseen. Yhtä moraalittomia kuin opaskirjansa. 

ohis

Ohis 

Eipä nyt osotella sormella ketään, ei naisia, ei miehiä.

Nuo päätökset eivät ole helppoja, monethan miettivät monta vuotta erotako vai ei. Nopeita päätöksiä vaatii tietysti pahoinpitely j m s tapaukset, siintä tosin ei apn tapauksessa kyse.

Punnitaan plussat ja miinukset. Monethan eroavat kun lapset jo muuttaneet kotoa, ei vaan mitään yhteistä enää löydy. Kasvettu eroon, eikä enää elämä veljenä ja siskona riitä.

Pistää mietityttään kun saatta olla vieläkin elämää 30 v. edessä, että tähänkö jään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ap se exä eli it-mies ja fantasioit päässäsi, että vaimo katuu ero laiskasta sohvasankarista :D

Taattua palstaa, mies on aina surkea laiska sohvalla lojuja.

No kyllä ne pikkulapsiaikana jätetyt miehet lähes poikkeuksetta sellaisia ovat. Eihän niitä muuten jätettäisi.

Jaksavat vielä valittaa, että ovat perheellensä pelkkä lompakko, tosin eivät kuitenkaan halua olla vaimo eli palvelija, lastenhoitaja ja lompakko

Kyllä se niin on, että jos mies on hyvä isä ja välittää lapsistaan, ei eroamista tarvitse harkita.

Höpönlöpön. Kyllä levoton nainen syitä erolle keksii.

T: Jätetty, mutta hyvä isä ja onnelliset lapset

Ehkäpä lapset ovat onnellisia koska olette eronneet? Ja nyt olet hyvä isä, et ehkäpä niinkään kun olit suhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Oma moka, kun erosit. Tiesithän teillä olevan avioehdon.

Voiko korkeakoulutuksen saanut ihminen tosiaan olla noin tyhmä?

Näköjään voi.

Kylläpä olet ilkeä.

Ap ei valittanut mistään vaan aloitti pelkästään keskustelun siitä kuinka kaikkea ei voi aina tietää etukäteen. Ihmeellisen vihamielistä jengiä täällä.

Oikein teit ap, ei kannata olla liitossa jossa ei ole onnellinen, elämä on liian lyhyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta. 

Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä,  kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.  

Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen. 

Kuulostaa ihan kamalan masentavalta elämäntavalta..säästät, pääset eläkkeelle ja saatat sairastua ja siinä meni se sun elämä säästämiseen. Koska aiot elää.? Mun mielestä yhden hengen taloudessa 3900€ bruttotuloilla ei tarvitsev hirveästi nuukailla mutta jotkut ihmiset eivät vaan osaa nauttia elämästä vaan säästää ja ahnehtii.

Ehkäpä se tuo heille nautintoa?

Ihmettelen vähän, miksi teille tehtiin avioehto. Vaatiko mies sitä, kun arvasi jo etukäteen ettei suhde ehkä kestä?

Muista, ap, myös se, ettei sosiaaliluokka ole kiinni vain rahasta. Sinulla on yhä koulutuksesi, ammattisi ja sivistyksesi, joita kukaan ei ota sinulta pois, vaikka taloudellinen asemasi ja mahdollisesti myös sosiaalinen statuksesi ovat muuttuneet. Se, ettei ole mahdollista kuluttaa yhtä paljon, ei tarkoita, ettetkö voisi elää hyvää elämää lastesi kanssa.

pysykää naimisissa jo lastenkin vuoksi

Ei mulla ole omaa kokemusta, mutta ymärrän hyvin mihin tilanteeseen olet joutunut. Olen hoitaja, jonka elintaso tulee hyväpalkkaisen miehen (It-alalla) johdosta. Ikipäivänä ei olisi varaa tähän taloon, autoon ja lasten harrastuksiin yksin eläessä. Suhde on välillä laimeahko, mutta kyllä tekee mieli tehdä töitä sen eteen ihan vain elintason säilymisen takia. Ja tietenkin lasten, että on heillä ehjä koti. Mutta sinä olet ratkaisusi tehnyt, ja nyt on elettävä sen kanssa. Ehkä saat jotain muuta tilalle, kuten vapauden omilla yksinolo viikoilla (jos teillä viikko-viikko-systeemi). Tai uusi mahan pohjaa kutkuttava rakkaus?

Mulla pelaa matikkapää ja jotain inhaa ahneuttakin itsessäni myönnän aistivani, kun ihan samanlaisessa tilanteessa olen, mutta en eroa, koska sitten olisinkin jo sossun asiakas.

Olen korkeakoulutettu pitkäaikaisesti työtön insinööri, ei töitä näkyvissä, koska olen periaatteessa työkyvytön, Kela vaan ei sitä myönnä.

Eli voi ne elämän pelinappulat olla vieläkin pahemmin hukassa kuin sulla Ap, jos se yhtään lohduttaa.

Ja ettei olisi liian helppoa, mulla on ajoittain todella inhottava mies. Käyttää tätä tilannettani hyväksi, kun tietää etten oikein voi lähteäkään.

Minusta sinulla on Ap moni asia tosi hyvin. Elä eteenpäin, älä kadu menneitä. Ole onnellinen siitä mitä sulla on nyt. Se on jo paljon.

Sä olet hieno & hyvä ihminen, sulla on ihanat lapset ja sä pärjäät kyllä <3

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vähän, miksi teille tehtiin avioehto. Vaatiko mies sitä, kun arvasi jo etukäteen ettei suhde ehkä kestä?

Höpön höpö, avioehto on nykyaikaa ja pitäisi olla kaikilla pakollinen! Vain hölmöt jättävät avioehdon ja testamentin tekemättä. Tai no... ...ehkä ne tyhjätaskut.

Ja tiedoksi; olen nainen jonka mies tienaa paremmin mutta joka ei laske mitään miehen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen sopeutunut.Matkoja on tietenkin vähemmän ja arkiruokien suhteen pihistelen.Halusin jatkaa asumista Töölössä ja se yhdellä palkalla kirpaisee.Asuntolainaa on yli 60v saakka nyt.Silti tein valinnan,että en lähde slummiin.

Itse en etsi uutta rikasta miestä,mutta niin taitaa suurin osa asian ratkaista.Tai ainakin pyrky on kova.

Olen onnellinen lasten puolesta heidän isänsä tulotasosta.Miehellä on nyt uusioperhe ja vauva.Silti perhelomia,laskettelureissuja ja ajokorttirahoja riittänyt.Toivottavasti myös perintöä joku päivä.Loppujen lopuksi lasten tilanne on se tärkein.

Vai slummiin. Ois voinut avartaa näkemystäsi elämästä ja ihmisistä kun olisit muuttanut pois sieltä Töölön kuplastasi. Köyhyys ei tarkoita moraalittomuutta, köyhistä löytyy mukavia ihmisiä. Sinä sensijaan osoitat asenteellasi äärimmäistä ylimielisyyttä. Toivottavasti et siirrä asennettasi lapsillesi.

Etkö ymmärtänyt että teitä elää nyt kolme sinun palkallasi. Minä erosin lapsuudenystävästä ja ostin hänelle osituksessa Lauttasaresta asunnon,no teitenkin oli kallis. Hän halusi myös uuden veneen. Minulle jäi isompi perheasunto Haukilahdessa. Omistimme kaiken yhdessä ja olimme molemmat töissä, yksi lapsi oli silloin.  Menimme kummatkin pian uuteen liittoon. Ei minulla laskenut elintaso , mutta olen varmaan parempi säästäjä ja tarkempi laskija kuin sinä.  Miksi erosit tavallisesta miehestä jo s sinulla ei ollut omaa kotia. Tyhmää erota suinpäin ilman rahaa. Muuta nyt sinne Kirkkonummella, ota vaikka ASO- rivitalo. Sopii paremmin teille. Ettekö te yhdessä miettineet lasten asumista ? OLiko jokin syy eroon.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta. 

Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä,  kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.  

Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen. 

Jos minun bruttopalkkani olisi lähes neljä tonnia, sanoisin kyllä, että melko huolettomasti saisin rahaa käyttää. Tällä hetkellä bruttopalkka 1700. Ja silti ei tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä.

Oletko sinä ap? Hän on opettaja, jolla on turvattu ja keskiluokkainen ja -palkkainen ammatti - ei siinä tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä. Ap:n brutto tuskin on 1700. 

Ja tässä kommentissa lukee, että tuolla brutolla vain luksus puuttuu, mutta silti parisuhteessa olevilla on parempi elintaso 

Missäs väitin olevani ap tai edes samaa tulotasoa? Kommentoin vain tuohon huolettomaan rahankäyttöön, että kyllä noilla tuloilla se melko huoletonta jo taitaa olla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta. 

Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä,  kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.  

Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen. 

Jos minun bruttopalkkani olisi lähes neljä tonnia, sanoisin kyllä, että melko huolettomasti saisin rahaa käyttää. Tällä hetkellä bruttopalkka 1700. Ja silti ei tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä.

Veikkaan, että sä et ole ap. Ap:n viikonlopun laadukkaat isot ruokaostokset kalliine viineineen tarkoittaa ihan eri elämäntapaa kuin joku juustopaketti. 

Siis hetkinen, miksi nyt joillekin tuli käsitys, että olisin ap. Ihan vain vertasin tuota tulotasoa omaani, että jos minun tuloillani ei tarvitse laskea juustopakettien hintoja, ei kai yli reilusti tuplaamalla tarvitsisi laskea niitä kalliimpia viinejäkään. 

Etkö saanut asunnosta mitään, kun se myytiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vähän, miksi teille tehtiin avioehto. Vaatiko mies sitä, kun arvasi jo etukäteen ettei suhde ehkä kestä?

Höpön höpö, avioehto on nykyaikaa ja pitäisi olla kaikilla pakollinen! Vain hölmöt jättävät avioehdon ja testamentin tekemättä. Tai no... ...ehkä ne tyhjätaskut.

Ja tiedoksi; olen nainen jonka mies tienaa paremmin mutta joka ei laske mitään miehen varaan.

Vain hölmö tekee avioehdon jossa puoliso saa yhteiselon jälkeen kaiken. Meillä on avioehto mutta se on muotoiltu niin, että kaikki aviossa hankittu on yhteistä. Ai miksi? Koska sen eteen ponnistellaan yhdessä, kun toinen luo uraa, huolehtii toinen enemmän lapsista ja kodista. Tällöin ei ole väliä kuka maksaa ruuan ja kuka asunnon. Olemme olleet naimissa 18 vuotta ja sinä aikana omaisuutta on kertynyt ja jos ero tulee, tuo kaikki omaisuus on osituksen alaista. Minusta ja miehestäni erittäin kohtuullista vaikka siitä 75% on hankittu hänen tuloillaan.

Nyt etsit vaan uuden rikkaan miehen. Ongelma on sillä hoidettu. :)

Miten sitä voi tarkalla tasolla laskea, että miten rahat riittää eron jälkeen? Kommenteistä päätellen se on helppoa ja yksinkertaista. Eron jälkeisen asumuksen kustannus ja auto tietysti oman tulotason mukaan. Netti, puhelinlasku, sähkölasku, bensakulut ovat suhtkoht ennakoitavissa. Mistä tiedän millaiseen sopimukseen huoltajuudesta pääsemme? Miten lasten kulut jaetaan? Miten jaamme yhteisen kodin tavarat? Mitä uutta pitää ostaa ja mitä saan pitää? Millaiseksi ruokakulut asettuu?

Vierailija kirjoitti:

Olisit muuttanut Kemijärvelle niin saisit asua omakotitalossa halvemmalla. Elämä on valintoja!

Kai lasten isä maksaa edes elatusmaksua varojensa mukaan. Siihen ei avioehto vaikuta.

Mulla olis mahdollisuus elää ilmaiseksi Kemijärvellä Pöyliöjärven rannalla, mutta en koskaa muuta takaisin siihen tuppukylään.

Lähdin sieltä opiskelemaan Helsinkiin ja olen onnellinen täällä vaikka maksankin kallista yhtiövastiketta, mutta ei velkoja.

Kjärvi ei kelpaa edes lomakohteeksi.