Lue keskustelun säännöt.
Elintason lasku avioeron jälkeen ollut JÄRKYTYS!!
09.11.2019 |
Jälleen heti aamusta ahdistaa asia, joten pakko yrittää avautua. Toivottavasti joku samassa tilanteessa ollut osaisi kommentoida ja/tai auttaa.
Eli asiani lyhyesti on seuraava: erosin vuosi takaperin muutaman vuoden harkinnan jälkeen. Lapset (2) kohta yläkouluiässä. Itse olen keskipalkkainen (opettaja) ja ex-mies IT-alalla. Eli tulo- ja varallisuuserot muutenkin meillä olivat suuret. Jo naimisiin mennessä oli selvää, että teemme avioehdon.
En koskaan olisi arvannut, millainen vaikutus elintasoon avioerolla on ja nyt tämän asian hyväksyminen ottaa todella koville. Tuntuu kuin olisin tippunut kokonaan yhden sosiaaliluokan alaspäin. Ja faktisesti varmaan olenkin. Iso paritaloasunto Pohjois-Helsingissä vaihtui kerrostalokolmioon Itä-Helsingissä ja silti asumiskustannukset ovat aiempaa suuremmat. Rahaa kaikkeen kivaan on todella paljon vähemmän ja koko ajan saa olla laskemassa. Selvää on se, että matkat, joita perheenä teimme on osaltani historiaa. Hyvää on toki se, että ex-mies on varakas ja haluaa lapsille tarjota entisenlaisen elintason, mutta itselle tilanne tekee kyllä kipeää. Huomaan jopa häpeäväni tilannettani ja masentaa kyllä todella paljon. Sekin hävettää, että tällä tiedolla en kyllä varmasti olisi eronnut, vaikka suhde ei kovin kummoinen ollutkaan enää viime vuosina.
Miten muut olette selvinneet vastaavassa tilanteessa? Varmasti kuitenkin meitä on paljon erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset on aivan tolkuttomat.
Kommentit (331)
Mua järkytti se, ettei elintasoni laskenutkaan. Miehellä oli 2/3 talouden tuloista ja maksoi samassa suhteessa. Mulla ei kuitenkaan oo autoo, syön huomattavasti vähemmän kun urheileva mies, päivähoitomaksut tippui ja asuntotukeakin näköjään saa, lapsilisään korotus.... Elareita en ees nosta ja elän oikein mukavasti, tää Tampereen seudulla.
Toki Pk alue on kulurakenteeltaan pöyristyttävä. Mut omat valinnat tekee paljon muuten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 5-kymppinen nainen ja asun yksin, eikä ole huollettavia. Bruttopalkkani on 3900 euroa. Se on täysin totta, että elintasoni on paljon vaatimattomampi kuin parisuhteessa olevilla kavereillani. Toisaalta minulta ei puutu mitään muuta kuin se luksus ja huoleton rahankäyttö. Ja onhan tämä varmasti tylsää elämää, niin tututut rouvasihmiset sanovat, että uusi käsilaukku, kylpylälomat, juhlat, ripsihuollot, laadukas shampanja ja illalliset ovat heille henkireikiä tylsästä arjesta.
Vaatekaappini sisältö on paljon tylsempi ja niukempi kuin heillä, kenkiä on ehkä noin viidesosa heihin verrattuna, en harrasta sisustusta tai Thaimaan lomia. Kampaajalla käyn usein, mutta en osta joka kaudeksi uutta vaatetta. Teen itse ruokaa ja harrastukseni ovat kansalaisopiston jumpat, lenkkeily, kirjasto ja uimahalli.
Kerran vuodessa käyn viikon verran patikoimassa jossain päin Eurooppaa ja ehkä viikonloppureissuna joku kaupunkiloma, jos löytyy edulliset lennot ja majoitus. Asuntolainaa on alle vuosi jäljellä, ja sitten minulla on joka kuukausi 600 euroa enemmän käytettävissä eli sitten alan säästää remonttiin ja laitan osan sukanvarteen.
Jos minun bruttopalkkani olisi lähes neljä tonnia, sanoisin kyllä, että melko huolettomasti saisin rahaa käyttää. Tällä hetkellä bruttopalkka 1700. Ja silti ei tarvitse ihan jokaista juustopaketin hintaa kytätä.
Veikkaan, että sä et ole ap. Ap:n viikonlopun laadukkaat isot ruokaostokset kalliine viineineen tarkoittaa ihan eri elämäntapaa kuin joku juustopaketti.
Laadukkaat ruokaostokset on pelkkä markkinoijien harha. Jos ostaa toiselta puolelta maapalloa tuotettuja tuotteita niin kalliitahan ne ovat. Se ei tarkoita, että ne olisivat laadukkaita. Sesongin kotimaiset tuotteet ovat laadukkaampia. Merkki ei takaa laatua, ei vaatteissakaan.
Juuri näin! Mua huvittaa ajatus, että gourmet-ruoka olisi jotenkin erityisen kallista. Fakta kun on, että maailman kuuluisimmatkin kokit loihtivat taidokkaita ja herkullisia aterioita raaka-aineista, jotka eläimissä ovat ruhon halvimpia osia ja kasviksissakin edullisimmasta päästä. Jos viitseliäisyys tai osaaminen puuttuu, toki joutuu maksamaan enemmän.
Yksin eläminen on periaatteessa aina kalliimpaa, koska yhden ihmisen tuloista maksetaan kaikki, mikä kahden ihmisen taloudessa voidaan jakaa.
Ensinnäkin asuminen tulee kalliimmaksi, se on selvä. Eikä vaan siksi että yhden palkalla maksetaan vuokra/laina kahden vanhemman sijasta, vaan myös siksi että ainakin vuokraasuntojen hinnat menevät niin että pienemmästä maksaa enemmän per neliö. Ja usein se pienempi on heikompitasoinenkin. Asumiskulut muodostavat myös suuremman menoerän yksin maksavan menoista.
Verotuksessakin aviossa oleva hyötyy, voi laittaa mm. puolisovähennyksen.
Erilaisissa sähkö-, puhelin- yms. muissa sopimuksissa joissa on kiinteä kuukausihinta yksin maksava joutuu maksamaan kaiken yksin, kun taas pariskuntana, jossa ko. maksu jaetaan. Käytännössä siis 3 hengen yksinhuoltajaperheen sähkölasku tulee kalliimmaksi kuin 4 hengen perheen ennen eroa, koska vaikka sähkönkulutus pienensi pienemmässä perheessä, koska sähkölaskun kiinteä kuukausimaksu ja siirtomaksun kalleus (suhteessa sähkönkulutuksen hintaan) ei jakaudu kahdelle.
Ja toki kahden maksajan perheille on aina paremmat alennukset ja bonukset suhteessa yksineläjiin yms.
Paljon tälläisiä ylläreitä on yhden maksajan elämässä. Ei olekaan ihme että Suomen köyhistä aika suuri osa elää yksin tai yksin lapsen tai useamman kanssa. Ja kun elämää kestää tarpeeksi kauan, nuo korkeammat elinkustannukset kertautuvat, joten se näkyy elintason jatkuvana heikkenemisenä ellei tuloissa tapahdu muutosta parempaan.
Ap:n kannattaakin tarkistaa voisivatko saada asumistukea, yms.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap se exä eli it-mies ja fantasioit päässäsi, että vaimo katuu ero laiskasta sohvasankarista :D
Tää tuli mullekin mieleen. Itse eronnut hyvin tienaavasta it-pomosta ja elintaso vain noussut. Ilman omaisuuden osituksia tai elareita. Mies joutuu lopultakin tekemään vanhemman hommia (vuoroviikot) eikä mun tarvitsee muonittaa koko porukkaa. Suunnilleen niinhän se meni, että minä maksoin ruoat, lasten harrastukset ja asumisen juoksevat kulut. Hän lyhensi asuntolainaa ja sijoitti puolet palkastaan. Nyt valittaa kavereilleen, kuinka rahat eivät tahdo riittää - eikä kotitöiltä ehdi harrastuksiin. Voi nyyhkis! 😂
Köyhyyteen erosin itsekin, mutta köyhänä elin avioliitossakin. Sairastuin ja jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. 10 x niin paljon tienaava ukkoni eli aivan eri elintasoa kuin minä.
No, pääasia on, että nyt ei tarvitse sitä kiukuttelijaa enää sietää ja palvella. Kiusaa jo seuraavaa naista ja ryyppää.
Ja minulla on hyvät välit rakkaisiin lapsiin, joista niiden isä piut paut piittaa. Mäntti jätkä, arvatkaa viettääkö isänpäivää huomenna?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mua järkytti se, ettei elintasoni laskenutkaan. Miehellä oli 2/3 talouden tuloista ja maksoi samassa suhteessa. Mulla ei kuitenkaan oo autoo, syön huomattavasti vähemmän kun urheileva mies, päivähoitomaksut tippui ja asuntotukeakin näköjään saa, lapsilisään korotus.... Elareita en ees nosta ja elän oikein mukavasti, tää Tampereen seudulla.
Toki Pk alue on kulurakenteeltaan pöyristyttävä. Mut omat valinnat tekee paljon muuten.
Voin allekirjoittaa tämän. Ostin kaikki lasten vaatteet ja tarvikkeet, maksoin oman autoni, ostin pääasiassa ruuat ja kodin tarvikkeet. Eron jälkeen ruokaan menevä rahamäärä on romahtanut. Sen lisäksi minun ei tarvitse kokkailla ämpäritolkulla ruokaa, sillä olemme melko pieniruokaisia. Ex söi yksin saman verran kuin minä ja kaksi lasta. Autoa en tarvitse juuri ollenkaan. Vaikka edelleen ostan kaikki lasten vaatteet itse, ex joutuu osallistumaan kuluihin elatusmaksujen muodossa. Voi sitä itkun määrää, kun aikuinen mies joutuu huolehtimaan lastensa elatuksesta! Nykytilanne tuntuu aivan uskomattomalta, sillä pelkäsin taloudellisen tilanteen romahtamista todella paljon. Lisäksi rahaa jää hieman säästöön, vaikka ostan välillä pieniä hemmottelujuttuja itselleni ja lapsille. Puhumattakaan siitä kevyestä tunteesta, kun ei tarvitse ahdistua omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap se exä eli it-mies ja fantasioit päässäsi, että vaimo katuu ero laiskasta sohvasankarista :D
Taattua palstaa, mies on aina surkea laiska sohvalla lojuja.
No kyllä ne pikkulapsiaikana jätetyt miehet lähes poikkeuksetta sellaisia ovat. Eihän niitä muuten jätettäisi.
Jaksavat vielä valittaa, että ovat perheellensä pelkkä lompakko, tosin eivät kuitenkaan halua olla vaimo eli palvelija, lastenhoitaja ja lompakko
Kyllä se niin on, että jos mies on hyvä isä ja välittää lapsistaan, ei eroamista tarvitse harkita.
Eks on edelleen erinomainen isä. Ei tehnyt hänestä parempaa puolisoa mulle tai musta hälle. Vuoroviikot lähiasumisessa toimii ja usko pois, lapsetkin on ihan tyytyväisiä.
Lapset on käymässä vain, aika on nopeesti ohi. Ittensä (ja parisuhteensa) kanssa joutuu olemaan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on oululainen mies, jonka opettajavaimo on jättänyt. Hyvästä syystä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyyteen erosin itsekin, mutta köyhänä elin avioliitossakin. Sairastuin ja jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. 10 x niin paljon tienaava ukkoni eli aivan eri elintasoa kuin minä.
No, pääasia on, että nyt ei tarvitse sitä kiukuttelijaa enää sietää ja palvella. Kiusaa jo seuraavaa naista ja ryyppää.
Ja minulla on hyvät välit rakkaisiin lapsiin, joista niiden isä piut paut piittaa. Mäntti jätkä, arvatkaa viettääkö isänpäivää huomenna?
Miksi otit kaikintavoin sinua paremman, menestyymmän, parempinäköisen jne. miehen? Mikä oikeus sinulla on vaatia huomattavasti itseäsi parempaa? Miksei sinulle kelpaa kaltaisesi mies?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap aloituksesi pursuaa ennakkoluuloja. 1) nähtävästi Itä-Helsinki on huonoa asuinaluetta. Ei pidä paikkaansa. Valtaosa on kunnon kansalaisia. 2) Ajattelitko elintason säilyvän samana, kun yhdestä taloudesta tehdään kaksi taloutta. 3) Joudut laskemaan koko ajan. Voi voi. Niin tekee suurin osa ihmisistä. 4) Sosiaaliluokassa olet pudonnut alemmaksi. Naimisissa olevia rouvia arvostetaan enemmän kuin yksinhuoltajaäitejä. Siinä olet oikeaksi. Itsekkin harkitsin eroa. En kuitenkaan eronnut. Yksi kokenut pappi neuvoi minua ja sanoi, että perheen talous on hyvä syy pysyä yhdessä . Ne lasten maksulliset harrastukset, ulkomaanmatkat, autot ja asumisen taso ovat myös hyvä syy pysyä yhdessä. On aivan eri asia mennä juhlimaan menestyvän miehen rinnalla kuin yksinhuoltajana. Nuoruus ei enää palaa.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi, kun vanhemmat erosivat ja tuli tipahdus lähemmäs 100 000 euron vuosituloista toimeentulotuelle. Elareiden ja osituksen saamiseen meni vuosikausia. Elämänlaatu parani kuitenkin moninkertaisesti, sillä perheväkivalta loppui. Ainut asia, joka järkytti, oli se, miten ihmiset suhtautui. Yhdessä yössä musta tuli sossupummi ja pohjasakkaa. Sain kuulla, miten musta ei tuu mitään ja jään vaan kotiin enkä mene ikinä töihin tai opiskelemaan. Hienoa kannustusta.
No miten sulle sitten kävi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No se hyvä siipeilevissä miehissä on, että kun tulee avioero niin elintaso nousee eikä tule tuollaista ap:n kuvailemaa shokkia.
Siipeilevissä naisissa ei tuokaan positiivinen aspekti toteudu, koska eron tullessa joudut elarien myötä edelleen maksumieheksi ja ne elarit ovat suuremmat mitä siipeilevän exän aiheuttamat lisämenot liiton aikana. Saihan ex liitonkin aikana sentään työttömyyskorvaukset ja lapsilisät joilla maksoi osan omista kuluistaan.
Itse olen sopeutunut.Matkoja on tietenkin vähemmän ja arkiruokien suhteen pihistelen.Halusin jatkaa asumista Töölössä ja se yhdellä palkalla kirpaisee.Asuntolainaa on yli 60v saakka nyt.Silti tein valinnan,että en lähde slummiin.
Itse en etsi uutta rikasta miestä,mutta niin taitaa suurin osa asian ratkaista.Tai ainakin pyrky on kova.
Olen onnellinen lasten puolesta heidän isänsä tulotasosta.Miehellä on nyt uusioperhe ja vauva.Silti perhelomia,laskettelureissuja ja ajokorttirahoja riittänyt.Toivottavasti myös perintöä joku päivä.Loppujen lopuksi lasten tilanne on se tärkein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma moka, kun erosit. Tiesithän teillä olevan avioehdon.
Voiko korkeakoulutuksen saanut ihminen tosiaan olla noin tyhmä?
Näköjään voi.
Olisihan niitä ollut parempiakin asuinpaikkoja, kuin minkä valitsit, lasten kanssa asuttavaksi.
Et todellakaan ole mikään järjen jättiläinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No se hyvä siipeilevissä miehissä on, että kun tulee avioero niin elintaso nousee eikä tule tuollaista ap:n kuvailemaa shokkia.
Siipeilevissä naisissa ei tuokaan positiivinen aspekti toteudu, koska eron tullessa joudut elarien myötä edelleen maksumieheksi ja ne elarit ovat suuremmat mitä siipeilevän exän aiheuttamat lisämenot liiton aikana. Saihan ex liitonkin aikana sentään työttömyyskorvaukset ja lapsilisät joilla maksoi osan omista kuluistaan.
Katsos Suomessa on ihan normaalia että myös isä joutuu elättämään omia lapsiaan. Ja avioliitossa olet velvollinen elättämään myös puolisoasi. Mistään siipeilystä ei siis ole kyse vaan näin menee laki. Tuliks sulle yllärinä? Oletko ihan täysivaltainen etkä holhotti?
Jos oma puolisoni joutuisi työttömäksi, ja maksaisin hieman enemmän yhteisistä menoista, niin enpä sitäkään kutsuisi ilkeästi siipeilyksi. Jos menee naimisiin, pappi kysyy että "tahdotko olla tämän ihmisen kanssa myötä- ja vastoinkäymisissä?" Vastasit ilmeisesti tähänkin "Tahdon", mutta ei sitten sulla rahkeet riittäneet siihenkään.
Ja nyt haukut eksääsi netissä omista virheistäsi.
Kyllä opettajan palkalla ja lasten elareilla kykenee elämään ihan normaalia, kohtuullista elämää.
Ja ainahan voi hakea vaikkapa asumistukea. Turhaa valitat ap, pienemmilläkin palkoilla eronneet perheet elää ja tulee toimeen.
Vierailija kirjoitti:
Totuttelee vaan. Rahan takia ei pidä olla yhdessä. Muuttaisin muuten muualle, mutta lapsilla oltava lyhyt matka isälle. Kun lapset isompia, muutto halvemmalle paikkakunnalle.
Miksi? Sehän on isän ongelma miten hakee lapset luokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap se exä eli it-mies ja fantasioit päässäsi, että vaimo katuu ero laiskasta sohvasankarista :D
Taattua palstaa, mies on aina surkea laiska sohvalla lojuja.
No kyllä ne pikkulapsiaikana jätetyt miehet lähes poikkeuksetta sellaisia ovat. Eihän niitä muuten jätettäisi.
Jaksavat vielä valittaa, että ovat perheellensä pelkkä lompakko, tosin eivät kuitenkaan halua olla vaimo eli palvelija, lastenhoitaja ja lompakko
Kyllä se niin on, että jos mies on hyvä isä ja välittää lapsistaan, ei eroamista tarvitse harkita.
Höpönlöpön. Kyllä levoton nainen syitä erolle keksii.
T: Jätetty, mutta hyvä isä ja onnelliset lapset
Kuulostaa ihan kamalan masentavalta elämäntavalta..säästät, pääset eläkkeelle ja saatat sairastua ja siinä meni se sun elämä säästämiseen. Koska aiot elää.? Mun mielestä yhden hengen taloudessa 3900€ bruttotuloilla ei tarvitsev hirveästi nuukailla mutta jotkut ihmiset eivät vaan osaa nauttia elämästä vaan säästää ja ahnehtii.