Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elintason lasku avioeron jälkeen ollut JÄRKYTYS!!
09.11.2019 |
Jälleen heti aamusta ahdistaa asia, joten pakko yrittää avautua. Toivottavasti joku samassa tilanteessa ollut osaisi kommentoida ja/tai auttaa.
Eli asiani lyhyesti on seuraava: erosin vuosi takaperin muutaman vuoden harkinnan jälkeen. Lapset (2) kohta yläkouluiässä. Itse olen keskipalkkainen (opettaja) ja ex-mies IT-alalla. Eli tulo- ja varallisuuserot muutenkin meillä olivat suuret. Jo naimisiin mennessä oli selvää, että teemme avioehdon.
En koskaan olisi arvannut, millainen vaikutus elintasoon avioerolla on ja nyt tämän asian hyväksyminen ottaa todella koville. Tuntuu kuin olisin tippunut kokonaan yhden sosiaaliluokan alaspäin. Ja faktisesti varmaan olenkin. Iso paritaloasunto Pohjois-Helsingissä vaihtui kerrostalokolmioon Itä-Helsingissä ja silti asumiskustannukset ovat aiempaa suuremmat. Rahaa kaikkeen kivaan on todella paljon vähemmän ja koko ajan saa olla laskemassa. Selvää on se, että matkat, joita perheenä teimme on osaltani historiaa. Hyvää on toki se, että ex-mies on varakas ja haluaa lapsille tarjota entisenlaisen elintason, mutta itselle tilanne tekee kyllä kipeää. Huomaan jopa häpeäväni tilannettani ja masentaa kyllä todella paljon. Sekin hävettää, että tällä tiedolla en kyllä varmasti olisi eronnut, vaikka suhde ei kovin kummoinen ollutkaan enää viime vuosina.
Miten muut olette selvinneet vastaavassa tilanteessa? Varmasti kuitenkin meitä on paljon erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset on aivan tolkuttomat.
Kommentit (331)
miten me muutt ollaan selviydytty? voi voi. Kuule, ei olla tehty lapsia, eikä olla erottu sen jälkeen. Eikä olla hankittu opettajan ammattia jos köyhäily ei pääkaupunkiseudulla kiinnosta. Anna lastesi asua isällään jos on noin surkeaa siellä Kontulassa. Hanki parempi työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm... olin aika lailla samassa tilanteessa. Minä olen opettaja ja miehellä vain hieman paremmat tulot.
Ainoa, mihin ero vaikutti, että jouduin ottamaan 70 t asuntolainaa. Avioliitossa olimme velattomia. Mutta otin vain 300 e kk erän, eli maksan sitä lopun ikäni.
Säästän 300 e kk, eli pääseN kerran vuodessa matkallekin.
Eli ei, elintasoani ero ei laskenut, ehkä vain vähän tarkemmin pitää katsoa. Helsingissä mekin.
Et varmaankaan ole ainakaan matematiikan opettaja, jos tuli yllätyksenä, että yhden palkalla saa vähemmän kuin kahden palkalla.
Totuttelee vaan. Rahan takia ei pidä olla yhdessä. Muuttaisin muuten muualle, mutta lapsilla oltava lyhyt matka isälle. Kun lapset isompia, muutto halvemmalle paikkakunnalle.
Lasten siirtyminen hyvältä alueelta itä-helsinkiläiseen kouluun tuntui varmaan samalta kuin miltä mulla tuntui armeijan kutsunnoissa SYK:n eliittikoulun käyneenä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele positiivisesti. Sait vuosikausia nauttia elintasosta, johon itselläsi ei olisi ollut koskaan varaa. Nyt elät sitä elintasoa, johon sinulla on varaa.
Onhan se totta, eä omaisuus sitoo ja pitää monia parisuhteita koossa. Mutta eihän tätä ole tapana sanoa ja lausua ääneen, kun haluaan korosaa ja painottaa yksilön omia valintoja ja pääöksiä riippumata muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lasten siirtyminen hyvältä alueelta itä-helsinkiläiseen kouluun tuntui varmaan samalta kuin miltä mulla tuntui armeijan kutsunnoissa SYK:n eliittikoulun käyneenä
Oliko pakko muuttaa Lähi-itäkeskuksen viereen. Olisit muuttanut Kirkkonummelle tai Nurmijärvelle niin olisit saanut omakotitalon ja lapsesi turvallisen ympäristön. Lyödäänkö vetoa että lapsiltasi viedään rahat ja puhelin seuraavan vuoden aikana.
Juuri mikään ei laske elämänlaatua kuten väärässä suhteessa eläminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harkitsit pari vuotta, mutta tämä ei tullut kertaakaan mieleesi niissä pohdinnoissa?
Itse olin lapsuuteni onnellisin, kun asuttiin äidin kanssa kaksiossa ja lomamatkat tehtiin junalla. Perheenä oli jotenkin tukahtunut tunnelma aina, vaikka oli paremmat puitteet.
Ehkä sinun kannattaisi keskittyä ajattelemaan kaikkea hyvää mitä sinulla on. Loppupeleissä aika paljon on omasta asenteesta ja ajattelutavasta kiinni.
Kaikilla varmaan on eron jälkeen enemmän tai vähemmän tiukkaa ja vie aikansa palauttaa talouteen balanssi.
Itse en ainakaan ikinä ottaisi exää takaisin rahan vuoksi. Niin paljon muuta hyvää on elämään tullut eron jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavassa suhteessa sitten hankit itsellesi rakastajan etkä ole suin päin eroamassa. Got it?
Täällä on kyllä mahdottoman empaattista porukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko ap se exä eli it-mies ja fantasioit päässäsi, että vaimo katuu ero laiskasta sohvasankarista :D
Ymmärrän sinua. Tiukempaa on kyllä, mutta se hyvä mieli ja henkinen vapaus menee talouden edelle.
Muutama vuosi ja lapset lentää jo kotoa. Sitten muutan pienempään kotiin. Ruoassa pystyy säästämään ja lapsille opettaa ettei kaikkea saa.
Hyvä isä lapsilla kun haluaa tarjota heille sitä mitä pystyy.
Jos olisit jäänyt se iihen onnettomaan liittoon, olisit ajan kuluessa katkeroitunut ehkä.
Voisitko tehdä välillä lisätöitä?
Hyi mikä nainen. Miettii pari vuotta ja eroaa. Nyt tajuaa että olisikin voinut jäädä liittoon pelkästään rahan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se totta, eä omaisuus sitoo ja pitää monia parisuhteita koossa. Mutta eihän tätä ole tapana sanoa ja lausua ääneen, kun haluaan korosaa ja painottaa yksilön omia valintoja ja pääöksiä riippumata muista.
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ihmiset selittävät asioita pois.
- ”ero on väärin lasten kodin rikkomisen vuoksi” => todellinen syy oma häpeä avioerosta
- ”erosin koska arvostan itseäni niin paljon” => erosin, koska halusin olla vapaa
Tms
Ymmärrän sua hyvin. En ole eronnut mutta mies on nyt työmatkalla ja olen hoitanut tämän viikon erinäisiä harrastusjuttuja, eilen oli disco johon lapsille (2 kpl myös) käyttörahat ja kuskaukset. Ruokaostokset ym. Rahaa on palannut tällä viikolla ihan järjettömästi bensaan, ruokiin ja lasten juttuihin. Yleensä mies on hoitanut noita enemmän. Itselleni en mitään sinänsä tarvitse mutta lapsille haluaisi kyllä tietyn elintason. Ja yhden henkilön palkalla se on kyllä oikeasti haaste. Keskituloinen olen minäkin, brutto vähän reilu 3000. Ja mies it-alalla, brutto 5000.
Silti en jättäisi eroamatta rahan takia. Mieluummin köyhäilyä kuin eloa huonossa/riitaisassa suhteessa. Kyllä sitä varmasti jotenkin pärjää. Mutta ymmärrän kyllä että elintason lasku voi ottaa monelle koville, jos ei ole tottunut rahojen laskemiseen.
Alue: Aihe vapaa
Itse halusit erota ja muutaman vuoden sitä harkitsit. Lopeta marina ja nauti päätöksestäsi.