Minulla on Helsingissä oudon ahdistunut olo, mutta jossain muussa kaupungissa taas ei. Kohtalotovereita?
En oikein itsekään ymmärrä mistä johtuu, että kun saavun täältä kotipitäjästäni joskus Helsingin päärautatieasemalle, alkaa outo ahdistus, joka on ehkä enemmän kuitenkin jotain määrittelemätöntä pelkoa. Tai ehkä sitten ahdistusta. En osaa sanoa, mutta samaa tunnetta ei tule Viktorian asemalla Lontoossa, eikä monessa muussakaan suurkaupungissa missä olen käynyt. Lontoo nyt esimerkkinä siksi, että olen käynyt siellä eri syistä monta kertaa.
Edes Tokiossa, jossa tietysti ei vain voinut käsittää sitä ihmisten määrää, kaupungin kokoa eikä japanin kieltä, tullut samaa oloa kuin Helsingissä.
Kohtalotovereita? Mistä luulet, että tämä johtuu? Ja ei, ei ole tarkoitus haukkua Helsinkiä miksikään. Se on kaunis kaupunki ja siellä on paljon mukavaa tekemistä. Vaan on tarkoitus miettiä onko Helsingissä ehkä jotenkin kireä tunnelma jonka vaistoaa?
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Jännä kuulla, koska itselläni on sama fiilis. Inhoan Helsinkiä enkä jotenkin näe sitä hyvää, mitä muut näkevät. Olen silti suurkaupunki-ihminen, rakastan esim. Pariisia ja New Yorkia eli ahdistus ei liity ihmismäärään. Olen esim. asunut Kruununhaassa ja inhosin joka minuuttia siellä. Ja sen pitäisi kuulemma olla joku kiva ja hieno kaupunginosa. Kaikista ahdistavinta oli käydä joka päivä töissä Pasilassa. Ankeampaa paikkaa en ehkä tiedä. Inhoan myös kehiä ja Vantaata ja pk-seudun liikennettä. Ahdistun niistä rumista liittymistä ja kaikesta siitä ympäristön ankeudesta. En millään enää voisi asua pk-seudulla.
Missä nyt sitten asut?
Mulla kyllä ainakin moni paikka ulkomailla tuntuu aluksi ihan ookoolta ja voi kuvitella vieraanvaraisemmaksi, koska ihmiset esittävät sellaista. Mutta usein kun on jonkun aikaa (vuosia, kuukausia) viettänyt jossain, alkaa huomata ettei se enää niin olekaan. olen siis itsekin kokenut kulttuurishokin muuttaessani takaisin Suomeen (negatiivisesti), mutta ei kyllä oikein minkään maan rautatieaseman tunnelma ole ihana. Ihmiset on kökköjä kaikkialla, meillä on vielä kökkö ilma kaupan päälle.
Helsingissä ihmiset joka paikassa kauhean törkeitä. Saattavat kävellä päin naama norsunvitjalla pahoittelematta. Eivät väistä vastaantulijaa. Eräs akka kun ei voinut väistää, näki parhaaksi kolauttaa sylissä olevan taaperonsa vastaantulijan kylkeen (minuun). Muutenkin yleistä sellainen välinpitämättömyys kanssaolijoita kohtaan. En koskaan muuttaisi kyseiseen kaupunkiin!
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ihmiset joka paikassa kauhean törkeitä. Saattavat kävellä päin naama norsunvitjalla pahoittelematta. Eivät väistä vastaantulijaa. Eräs akka kun ei voinut väistää, näki parhaaksi kolauttaa sylissä olevan taaperonsa vastaantulijan kylkeen (minuun). Muutenkin yleistä sellainen välinpitämättömyys kanssaolijoita kohtaan. En koskaan muuttaisi kyseiseen kaupunkiin!
Miksi et väistänyt taaperoa, vaan törmäsit häneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ihmiset joka paikassa kauhean törkeitä. Saattavat kävellä päin naama norsunvitjalla pahoittelematta. Eivät väistä vastaantulijaa. Eräs akka kun ei voinut väistää, näki parhaaksi kolauttaa sylissä olevan taaperonsa vastaantulijan kylkeen (minuun). Muutenkin yleistä sellainen välinpitämättömyys kanssaolijoita kohtaan. En koskaan muuttaisi kyseiseen kaupunkiin!
Miksi et väistänyt taaperoa, vaan törmäsit häneen?
Kai nyt helvetti isompaa väistetään kadulla, ellei ole aivokuollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä kuulla, koska itselläni on sama fiilis. Inhoan Helsinkiä enkä jotenkin näe sitä hyvää, mitä muut näkevät. Olen silti suurkaupunki-ihminen, rakastan esim. Pariisia ja New Yorkia eli ahdistus ei liity ihmismäärään. Olen esim. asunut Kruununhaassa ja inhosin joka minuuttia siellä. Ja sen pitäisi kuulemma olla joku kiva ja hieno kaupunginosa. Kaikista ahdistavinta oli käydä joka päivä töissä Pasilassa. Ankeampaa paikkaa en ehkä tiedä. Inhoan myös kehiä ja Vantaata ja pk-seudun liikennettä. Ahdistun niistä rumista liittymistä ja kaikesta siitä ympäristön ankeudesta. En millään enää voisi asua pk-seudulla.
Missä nyt sitten asut?
Mulla kyllä ainakin moni paikka ulkomailla tuntuu aluksi ihan ookoolta ja voi kuvitella vieraanvaraisemmaksi, koska ihmiset esittävät sellaista. Mutta usein kun on jonkun aikaa (vuosia, kuukausia) viettänyt jossain, alkaa huomata ettei se enää niin olekaan. olen siis itsekin kokenut kulttuurishokin muuttaessani takaisin Suomeen (negatiivisesti), mutta ei kyllä oikein minkään maan rautatieaseman tunnelma ole ihana. Ihmiset on kökköjä kaikkialla, meillä on vielä kökkö ilma kaupan päälle.
Asun nyt Turussa. Olen myös asunut monella muulla paikkakunnalla Suomessa ja pk-seudullakin olen asunut moneen otteeseen työn takia. Olen myös asunut ulkomailla kahdessa eri maassa. Vaikka viihdyin oikein hyvin ulkomailla, en kokenut kulttuurishokkia palatessa, vaan osasin arvostaa Suomea entistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vika ei ole Helsingissä eikä helsinkiläisissä vaan ihan teidän böndeltä tänne tulevien omasta päästä. Ei täällä jäädä töllistelemään jokaista vastaantulijaa, niinkuin siellä metsäkylissä.
Miksi tätä ahdistavaa oloa ei tule esimerkiksi Tallinnassa? Sehän on aivan oikea, vanha kaupunki tosin. Tuota outoa oloa ei ole tullut myöskään eräissä Saksan suurissa kaupungeissa ja niistä katsoen Helsinki on todellakin peräkylää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisko ihan vaan syksystä? :D Kuka siellä keskustassa muka jaksaa pyöriä muuten kuin kesällä?
Kesä on vielä ankeampi, hohtaa tyhjyttään koko Helsinki!
Syksyllä taas on meininkiä, enemmän elämä ja ihmiset aloittavat taas bilettämisen, käyvät kirjaston tapahtumissa, kaupoissa.
No höpö höpö, Helsinki on aivan upea kesällä
Ahdasmielinen paikka, mukaliberaali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ihmiset joka paikassa kauhean törkeitä. Saattavat kävellä päin naama norsunvitjalla pahoittelematta. Eivät väistä vastaantulijaa. Eräs akka kun ei voinut väistää, näki parhaaksi kolauttaa sylissä olevan taaperonsa vastaantulijan kylkeen (minuun). Muutenkin yleistä sellainen välinpitämättömyys kanssaolijoita kohtaan. En koskaan muuttaisi kyseiseen kaupunkiin!
Miksi et väistänyt taaperoa, vaan törmäsit häneen?
Varmaan siksi, että olosuhteissa ei ollut mahdollista minun siirtää vartaloa enää yhtään enempää sivuun? Juu, ihan lämpimikseni jätin väistämättä. Huoh :)
Hipsterit sotkee jopoilla. Naurettava kylä.
Vierailija kirjoitti:
Asuin 2 vuotta Helsingissä, se riitti minulle. Viikonloppuna taas kävin siellä, eikä vieläkään ole minun paikkani. Kaikilla on kiire, kerjäläisiä, asunnottomia, narkomaaneja, juoppoja. Surullisia, ilmeettömiä kasvoja, yksinäisyyttä yhteisössä jokaisella. Eikä ketään kunnolla kiinnosta muiden ahdinko, kun oma pää on niin synkän pilven ympäröimänä. Yksi hyvä kohtaaminen jäi, kun joku piti minulle rautatieasemalla ovea auki ja toisen silmät alkoivat ihan loistaa, kun katsoin häneen ja kiitin. Se vilpittömyys puuttuu ja ymmärrän, miksi se puuttuu. Kuka jaksaa olla yksin niin isossa kaupungissa, missä on niin paljon muita ja keskitytään vain pintapuolisiin asioihin.
Muissakin kaupungeissa on tällä hetkellä synkkää, kylmää ja tylsää. Ihan turha syyttää sääolosuhteita, kun syyt ovat ihmisissä itsessään ja ollaan pelkässä selviytymismoodissa.
Oli hienoa, kun yksi päivänsäde valaisi Helsingin, kun olit käymässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vika ei ole Helsingissä eikä helsinkiläisissä vaan ihan teidän böndeltä tänne tulevien omasta päästä. Ei täällä jäädä töllistelemään jokaista vastaantulijaa, niinkuin siellä metsäkylissä.
Miksi tätä ahdistavaa oloa ei tule esimerkiksi Tallinnassa? Sehän on aivan oikea, vanha kaupunki tosin. Tuota outoa oloa ei ole tullut myöskään eräissä Saksan suurissa kaupungeissa ja niistä katsoen Helsinki on todellakin peräkylää.
Todellakin Tallinnassa on vielä ahdistavampaa kuin Helsingissä. En ymmärrä Berliinin hehkutusta. Käyttäjä noissa paikoissa ainoastaan kesällä?
Maantieteellisesti Helsinki on niemi. Meri on kolmessa suunnassa ja liikkumavaraa vain poispäin, pohjoiseen.
Vaikka merenrannalla on kiva kävellä, se on myös pimeä ja kylmä.
Tunnistin tuon "maantieteellisen ahdistuksen" jo nuorena, Eirasta ei vaan voinut kävellä eteenpäin, vesi on kylmää ja upottavaa.
Meri on rakas, mutta en voi siihen vaikuttaa.
Lomilla huomaan käyväni rannikoilla, mutta se on kuitenkin eri kun on lämmintä. Rantaviivat jossa liikkumavaraa on 180° ei ahdista niinkuin tämä pussinperä.
Suomessa rakennuskanta on myös nuorta, tylsännäköistä on muuhun Eurooppaan verrattuna. Esim Tallinnassa on historiallisia kerroksia, jotka täältä puuttuu.
Siihen on selitys. Ulkomailla olevat kerjäläiset ja narkit yms eivät koske itseä. Kotimaassa omassa kaupungissa noihin asioihin tottuu, vaikka niistä ei pidäkään. Mutta kotimaassa ne tulevat liian lähelle ja koskettavat. Jos niihin ei ole tottunut, niin ahdistavat.
Arkkitehtuurisesti rautatieasema on jykevä ja pelottava ja makkaratalo ankea, mutta merkityksellinenen.
Kyllä, sellainen rento ja leppoisa ilmapiiri puuttuu. Ihmiset stressaantuneita, kiireisiä ja kireitä, paljon myös päihdeongelmaisia ja syrjäytyneitä. Suurin osa vuodesta harmaata, tuulista ja viileää. Pääosin ruma arkkitehtuuri, kalliit vuokrat ja asunnot. Paljon paskanjauhajia ja urapyrkyreitä, teinejä ja wannabe-hipstereitä, ulkomaalaisryhmiä maleksimassa asemilla ja ostareilla. Julkiset usein tupaten täynnä, ihmiset molottaa täysillä puhelimiinsa. Liikenteestä ja ihmisistä paljon melusaastetta. Luontoa tai sellaista omaa rauhaa ja täyttä hiljaisuutta ei ulkoa löydä. Pitäis olla aina menossa ja kauheen sosiaalinen tai hehkuttaa jotain omasta työstä tai asioista tai mistä vaan. Jos lähdet hoitaa jotain asiaa tai shoppailemaan niin sitä ei hetkessä tehdä, vaan pitää varata puolipäivää, kun liikkumiseen ja isoihin ostoskeskuksiin vaan menee aikaa. Ehkä just se myös ärsyttää et muualta muuttaneet jotenkin pitää stadia niin parhaana paikkana ja sit ollaan ylpeitä jos on sattunu saamaan jonku hyvän duunin. Tuossa nyt muutamia. Ja joo ei ole tullut samaa fiilistä muualla, helpottunut vaan kun pääsee täältä paskakehästä ulos.
Ihmeellistä.!
Itse aikoinaan asuin Hki. Espoon rajalla ja olin töissä ydinkeskustassa. Nyt kun harvemmin pääsen sinne niin olen aina niin vapautunut ja tuntuu että on vapaa hengittää. Tiedän, ettei minua kytätä stadissa ja voin kävellä vapaasti omana itsenäni. Ikään kuin itsestään pääsee siihen flow menoon mukaan.
Nykyisin asun Suomen 7-8 suurimmassa kaupingissa ja täällä on kuulkaa ahdasta. Monessakin merkityksessä. Nautin stadin vapaudesta sen muutaman kerran vuodessa kun sinne menen.
Minä tykkään Helsingistä. Itselleni tulee ahdistus Pohjanmaalla. Se lakeus. Viimeksi tuli ahdistus Jämsässä ja Heinolassa. Ne olivat hyvin kuolleita minun silmin. Jonkun toisen silmin rauhallisia. Itseäni pelotti lauantai illansuussa, kun kylä oli autio.
Mulla sama ja suu kuivuu mikä aina tapahtuu kun joudun ahdistavaan tilanteeseen. Olen myös käynyt Tokiossa ja ei ahdistanut :D
Ehkä vaistoat alitajuisesti, että se on täynnä vakoilijoita
Samaa mieltä. Helsinki ei ole paratiisi, mutta ainoa paikka minulle saaristomerta lukuunottamatta missä EI ahdista.. Ei haittaisi yhtään, vaikka ei tarvitsisi koskaan enää matkustaa jonnekin keski-Suomeen.