Minulla on Helsingissä oudon ahdistunut olo, mutta jossain muussa kaupungissa taas ei. Kohtalotovereita?
En oikein itsekään ymmärrä mistä johtuu, että kun saavun täältä kotipitäjästäni joskus Helsingin päärautatieasemalle, alkaa outo ahdistus, joka on ehkä enemmän kuitenkin jotain määrittelemätöntä pelkoa. Tai ehkä sitten ahdistusta. En osaa sanoa, mutta samaa tunnetta ei tule Viktorian asemalla Lontoossa, eikä monessa muussakaan suurkaupungissa missä olen käynyt. Lontoo nyt esimerkkinä siksi, että olen käynyt siellä eri syistä monta kertaa.
Edes Tokiossa, jossa tietysti ei vain voinut käsittää sitä ihmisten määrää, kaupungin kokoa eikä japanin kieltä, tullut samaa oloa kuin Helsingissä.
Kohtalotovereita? Mistä luulet, että tämä johtuu? Ja ei, ei ole tarkoitus haukkua Helsinkiä miksikään. Se on kaunis kaupunki ja siellä on paljon mukavaa tekemistä. Vaan on tarkoitus miettiä onko Helsingissä ehkä jotenkin kireä tunnelma jonka vaistoaa?
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Mä joudun käymään Hesan keskustassa töissä ja ahdistun aina. Istuin eilen koiran kanssa kalliolla Tuusulassa ja kattelin tinttejä, oli hiljaista ja olin onnellinen.
Mua vaan ahdistaa se loska, äkäiset kiireiset ihmiset, mustat vaatteet, ratikat ja meteli. Kesällä se vielä menee.
Kesällä täällä nimenomaan ahdistaa eniten järjettömät turistilaumat keskustassa. Ihmettelen, miten se väenpaljous ei muka kesällä ahdista kun väkimäärä on silloin tuplana verrattuna talveen?
Vierailija kirjoitti:
... ja kyllä muakin ahdistaa Steissillä kävellessä, jos siellä joku narkki potkii pylväitä toisten pään korkeudelle. Tai sekopääjengi kokoontuu Asematunnelin ovien eteen. Se on kuitenkin vain vilkas läpikulkupaikka eikä mikään Helsinki. T: se Vantaalta 30 vuotta sitten Helsinkiin muuttanut.
'
Näin ulkomailla aika paljon kivempaa asematunnelmaa nähneenä mun kysymys onkin: minkä helvetin takia tuota suvaitaan? Eikö tuollaiset tyypit pitäisi lentää niskaperseotteella ulos? Miksi Suomessa suvaitaan tuollaisia häiritsemässä asemaa?
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Joudun vierailemaan usein Helsingissä työn puolesta, ja joka kerta sama ankea fiilis. Oletteko muut törmänneet siihen että tiuskitaan tuntemattomille ääneen? Viime kerralla raahasin painavaa kassia ja vaihdoin kantokättä aseman ovella. Takana tuleva herra otti nokkiinsa kun hänen etenemisensä viivästyi kahdella sekunnilla. Olin kuulemma yksinkertainen. Niin varmaan sitten :D
Ja tämän yhden kokemuksen perusteella päättelet, että kaikki stadilaiset on tällaisia. Mitäpä jos se mies oli itsekin juuri hypännyt jostain vaikka Kuopion junasta siihen oville ja oli ehta savolainen?
Ja onko tosiaan niin, että maalla on aina ja joka paikassa iloisia ja kivoja ihmisiä? Ei missään koskaan kukaan käyttäydy töykeästi, paitsi Helsingissä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin helsinkiläisenä ihmettelen tätä kestoaihetta: "Helsinki p..ka paikka" -tyyliä. En ole koskaan viitsinyt avautua maaseudun elämästä. Nyt tekee mieli kertoa jotakin. Maaseudun huoltoasemien kuppilat notkuu räkä poskella keppanaa kiskovia vätyksiä. Työttömiä sossun elättejä. Akat ovat lihavia persjalkaisia, hiukset hapsottaen kulkevia kummajaisia. Ei minkäänlaista julkista liikennettä. Lähimpään kaupunkiin vähintäin 100 km. Nämäkö nyt haukkuvat Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Toivon, että pysytte siellä skutsissa. Niin minäkin pysyn Helsingissä ellen ole lomalla Pariisissa.
Osu ja uppos. Tälläisiä ”avarakatseisia” ja ”suvaitsevaisia”, rentoja ihmisiä Helsinki pullollaan...
Niin että meitä stadilaisia saa ja pitää haukkua täällä päivästä toiseen ilman että koskaan saisi edes puolustautua?
-eri
Kävin asumassa pari vuotta Kotkassa. Vielä nytkin kymmenisen vuotta myöhemmin ihan sydänalasta puristaa, kun joudun siellä käymään satunnaisesti.
Olen terapoinut itseäni tuosta, että miksi. Tulin siihen tulokseen, etten vaan ollut henkilökohtaisessa elämässäni onnellinen tuohon aikaan. Se kaikki tulee kuin flash backinä palatessani kaupunkiin.
No, eihän se Kotka ole itselleni Helsinkiin verrattuna muutenkaan yhtään mitään. Parasta siinä oli, että sieltä pääsi suhteellisen nopeasti Helsinkiin.
Mua ahdistaa monissa kaupungeissa ja kaupunginosissa, toisissa taas ei yhtään. Useimmat näistä on rannikkokaupunkeja (Kemi, Vaasa, Turku, Helsinki, Espoo, Hanko, Kotka), mutta taas esim. Loviisa ja Oulu ovat ihan ok. En ymmärrä miksi näin on, mutta joissain kaupungeissa ei tule kotoinen olo millään. En tiedä onko se arkkitehtuuri vai mikä.
Olen matkustanut todella paljon ja asunut Suomessa useissa kaupungeissa ja lomaillut viikkoja vielä useammissa. Työmatkoilla on tullut käytyä ympäri Suomea.
Lempikaupunkini ovat isommista Tampere ja Jyväskylä. Pienemmistä pidän Pietarsaaresta ja Iisalmesta. Myös Lappeenranta ja Tornio olivat mukavia.
Suomen ulkopuolella rakastan Tallinnaa, Århusia, Lissabonia ja Bryggea - en osaa taaskaan selittää miksi. Inhoan Brysseliä (olen käynyt ainakin 30 kertaa ja joka kerta se on niin masentava) ja kaikki muut ovat sitten no jaa - kategoriassa.
Mulla on samanlainen olo missä tahansa suomessa... Oon asunut jo monta vuotta ulkomailla ja olo on todella erilainen. Muistan kun ensimmäisen vuoden aikana tuntui kuin olisi uudelleensyntynyt ja eri ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, joka korostuu erityisesti Rautatientori-Kamppi -akselilla on runsas nuorisojoukkojen, muualta saapuneiden, kerjäläisten, mt-ja päihdeongelmaisten ja muiden köyhien suuri määrä.
Nuo keskeiset alueet jostain syystä vetävät puoleensa ongelmaisia ihmisiä, mikä tietysti tekee ilmapiirin ahdistavaksi.
Just tulin kaupungilta ja mietin kävellessäni Sokoksen kulmalla, että:”Onpas ankeaa porukkaa: pelkkiä avohoitotapauksia, nistejä, syrjäytyneitä ja romanikerjäläisiä liikenteessä. Ei ollut tällaista 80-luvulla, eikä 90-luvullakaan.”
Siellä on oikea invaasio näitä, kun ovat heränneet ja kömpineet ihmisten ilmoille tähän aikaan. Jotakin tarttis tehdä. Kieltää turha hengailu asemilla ja kauppakeskuksissa, kieltää julkinen kerjääminen ja kaupustelu, lisätä mielenterveyspalveluita ja vaikka avata se Lapinlahden sairaala näille raukoille heitteillä eläville mt-tapauksille!
Kävin Japanissa ja näin koko maan isoissa kaupungeissa vain yhden (yhden!) henkilön, joka oli epätasapainoinen. Muuten normijapseja kaikkialla aivan penteleesti, mutta isosta väkimäärästä huolimatta kaikki toimi kuin rasvattu. Mietinkin, että missä ne siellä pitää kaikki ongelmatyypit?
Vierailija kirjoitti:
Helsingistä puuttuu jotenkin sellainen rentous. Ihmiset ovat kylmiä ja määrittävät itseään suorittamisella. Ihmiset eivät osaa pysähtyä elämään, kun koko ajan pitää olla menemässä, suorittamassa tai liikkumassa paikasta A paikkaan B. Ihmiset vaikuttavat myös haurailta ja totisilta. Aivan kuin menisivät rikki ihan pienestäkin. Tuo peura ajovaloissa kuvaa melko hyvin sitä ihmisten yleistä olemusta.
Tämä on aivan hullua. Kun minä kävelen töihin tai töistä kotiin ilman mitään syytä siinä hidastella, vaan määrätietoisesti sinua edes huomaamatta olen omissa oloissani, sinä siinä mällistelet minua ja teet tälläisiä päätelmiä, miten olen hauras ja totinen (virnutko sinä kuin markkinapelle työmatkallasi), kuinka olen koko ajan menemässä enkä osaa pysähtyä (kuinka usein sinä pysähtelet työmatkallasi), kuinka suoritan koko ajan (onko sinulle työmatkasi suoritus) ja huvittavinta kaikesta, menen rikki pienestä. Nojoo työmatkat nyt eivät ole suurinta hupia.
Eli ihan oikeasti maalaismöllikät eivät tajua, että siellä ihmiset eivät ole viihtymässä, vaan menossa tosiaankin paikasta A paikkaan B. Vilkaiskaa välillä niihin autoihin, joissa itse rynkytätte työmatkaanne kotioloissanne paikasta A paikkaan B: kuinka monta rentoa, hymyilevää ihmistä siellä näette.
Muakin ahdistaa etten enää pääse bussilla suoraan lentokentälle, vaan joutuu menemään Hgin keskustaan ja sieltä finskin dösällä tai junalla kentälle. Se lyhyt matka Kampista Rautatientorille on kuin jossain bagdadin ja Mogadishun sotatantereella. Pahaenteinen tuntu ilmassa eikä tiedä milloin väkivalta räjähtää.
No eipä ihme, että Assalla ahistaa, kun sinne kokoontuu kaikki syrjäytynyt kansa.
Minua ahdistaa myös Malmilla (kaameaa väkeä!), Itiksessä (kuin Lähi-Itä), Meri-Rastilassa, Jakomäessä, Vuosaaressa, Ruoholahdessa, Pitäjänmäessä (yök mitä lähiöitä) ja Pasilassa (masentavan ruma betonierämaa). Kyllä ankeutta löytyy myös Espoosta ja Vantaaltakin.
Katselin taannoin Keravan asemalla käveleviä apeita suomalaisia ja mietin, miksi kaikilla on musta talvitakki.
Ne ikävät fiilikset ja huonojen energioiden aistiminen johtuvat siitä, että niihin paikkoihin (rautatieasema, Kamppi jne). on kerääntynyt paljon epätoivoisia ja ahdistuneita, juurettomia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
No eipä ihme, että Assalla ahistaa, kun sinne kokoontuu kaikki syrjäytynyt kansa.
Minua ahdistaa myös Malmilla (kaameaa väkeä!), Itiksessä (kuin Lähi-Itä), Meri-Rastilassa, Jakomäessä, Vuosaaressa, Ruoholahdessa, Pitäjänmäessä (yök mitä lähiöitä) ja Pasilassa (masentavan ruma betonierämaa). Kyllä ankeutta löytyy myös Espoosta ja Vantaaltakin.Katselin taannoin Keravan asemalla käveleviä apeita suomalaisia ja mietin, miksi kaikilla on musta talvitakki.
Se on kyllä jännä, ettei mua ahdista yhtään noissa paikoissa, taidan olla vaan jotenkin perustavalla tavalla erilainen. En nyt tietenkään sano, että nautin jostain juoppojen ja narkkarien näkemisestä, onhan se tietty ikävää, mutta en nyt sentään mitenkään ahdistu. Puhumattakaan eriväristen ihmisten näkemisestä (joita muuten pitäisi saada paljon lisää tänne, ehkä sitten se alkaisi näyttämään normaalilta elämältä myös näille nyt niin ahdistuneillekin).
Itäkeskus, no siellä todella a-h-i-s-t-a-a nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Itäkeskus, no siellä todella a-h-i-s-t-a-a nykyisin.
Hic! No mitä piti mennä Itäkeskukseen? Röyh!
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tunteen. Koskee myös Vantaata ja Espoota. Ja töiden takia joudun täällä asumaan.
Ite todennu, että ihmisten jatkuva kiire ja jatkuva "pakko tehdä kokoajan kaikkea" ahdistaa. Muualla on leppoisampi ilmapiiri.
Leppoisampi ilmapiiri, kuten Tokiossa. Joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ihme, että Assalla ahistaa, kun sinne kokoontuu kaikki syrjäytynyt kansa.
Minua ahdistaa myös Malmilla (kaameaa väkeä!), Itiksessä (kuin Lähi-Itä), Meri-Rastilassa, Jakomäessä, Vuosaaressa, Ruoholahdessa, Pitäjänmäessä (yök mitä lähiöitä) ja Pasilassa (masentavan ruma betonierämaa). Kyllä ankeutta löytyy myös Espoosta ja Vantaaltakin.Katselin taannoin Keravan asemalla käveleviä apeita suomalaisia ja mietin, miksi kaikilla on musta talvitakki.
Se on kyllä jännä, ettei mua ahdista yhtään noissa paikoissa, taidan olla vaan jotenkin perustavalla tavalla erilainen. En nyt tietenkään sano, että nautin jostain juoppojen ja narkkarien näkemisestä, onhan se tietty ikävää, mutta en nyt sentään mitenkään ahdistu. Puhumattakaan eriväristen ihmisten näkemisestä (joita muuten pitäisi saada paljon lisää tänne, ehkä sitten se alkaisi näyttämään normaalilta elämältä myös näille nyt niin ahdistuneillekin).
Jos on varaa mennä Oostersiin syömään tapaksia ja nauttimaan punaviinistä ja vaikkapa Pullmaniin istahtaa kuoharille, niin ei ahdista ollenkaan. Se on nää tyhjätaskut jotka pyörivät siellä asemalla muun heittoväen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingistä puuttuu jotenkin sellainen rentous. Ihmiset ovat kylmiä ja määrittävät itseään suorittamisella. Ihmiset eivät osaa pysähtyä elämään, kun koko ajan pitää olla menemässä, suorittamassa tai liikkumassa paikasta A paikkaan B. Ihmiset vaikuttavat myös haurailta ja totisilta. Aivan kuin menisivät rikki ihan pienestäkin. Tuo peura ajovaloissa kuvaa melko hyvin sitä ihmisten yleistä olemusta.
Tämä on aivan hullua. Kun minä kävelen töihin tai töistä kotiin ilman mitään syytä siinä hidastella, vaan määrätietoisesti sinua edes huomaamatta olen omissa oloissani, sinä siinä mällistelet minua ja teet tälläisiä päätelmiä, miten olen hauras ja totinen (virnutko sinä kuin markkinapelle työmatkallasi), kuinka olen koko ajan menemässä enkä osaa pysähtyä (kuinka usein sinä pysähtelet työmatkallasi), kuinka suoritan koko ajan (onko sinulle työmatkasi suoritus) ja huvittavinta kaikesta, menen rikki pienestä. Nojoo työmatkat nyt eivät ole suurinta hupia.
Eli ihan oikeasti maalaismöllikät eivät tajua, että siellä ihmiset eivät ole viihtymässä, vaan menossa tosiaankin paikasta A paikkaan B. Vilkaiskaa välillä niihin autoihin, joissa itse rynkytätte työmatkaanne kotioloissanne paikasta A paikkaan B: kuinka monta rentoa, hymyilevää ihmistä siellä näette.
Muakin huvittaa tuo ilmaisu, että "ihmiset ei osaa pysähtyä elämään". Ilmeisesti maalla jotenkin pysähdellään työmatkallakin ja kauppareissulla, eikä koskaan siellä ahdista mikään. Kaikilla menee hyvin ja ollaan suu virneessä koko ajan :D. Ennen vanhaan maallakin näitä virnuilijoita kyllä sanottiin kylähulluiksi :).
Vierailija kirjoitti:
Muakin ahdistaa etten enää pääse bussilla suoraan lentokentälle, vaan joutuu menemään Hgin keskustaan ja sieltä finskin dösällä tai junalla kentälle. Se lyhyt matka Kampista Rautatientorille on kuin jossain bagdadin ja Mogadishun sotatantereella. Pahaenteinen tuntu ilmassa eikä tiedä milloin väkivalta räjähtää.
Silti kuolemaan johtavia väkivallantekoja tehdään eniten ihan muualla Suomessa kuin Helsingissä.
Luulen että tuo on ap:n epävarmuutta, olen kuullut muiltakin maalaisilta samanlaista kommenttia. Minusta on kuitenkin hienoa, että ihminen tunnistaa itsessään tuon piirteen, niin osaa vältellä helsinkiä.