Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin serkkuni kanssa kahvilla Riihimäellä, hänellä oli vähän huonompi elämänvaihe meneillään, hän sairastaa siis bipolaaria ja puhui aavistuksen lennokkaita juttuja. Hän kertoi alkaneensa uskoa Jeesus- ja Jumalajuttuihin ja selitti niistä tohkeissaan ummet ja lammet. Kuuntelin puolella korvalla, mutta mieleeni jäi lause "Katsomalla taivasten valtakuntaan näkee totuuden".  No sitten serkun tyttöystävä tuli hakemaan häntä kotiin ja mä lähdin kohti juna-asemaa, mutkustin Hkiin ja siitä metrolla Kamppiin. Kampin metroaseman sisällä ylätasanteella oli joku maallikkosaarnaaja jakamassa lappujaan ja julistamassa voimakkaalla äänellä mielipiteitään. En ajatellut yhtään mitään koko asiasta kunnes olin ihan kyseisen henkilön kohdalla, ja hän piti monologissaan pienen tauon. Käännyin katsomaan vaistomaisesti ja sit hän sanoi "katsomalla taivasten valtakuntaan, sinäkin näet totuuden". Olin aivan että mitä helkkaria!?! Kävelin veks mutta mulle tuli fiilis kuin olisin ollut jossain 12 apinaa -leffassa :D Ei siis ihan matrixia mut pimee sattuma anyways

Oliko lause sitaatti, jonka serkkusi oli lukenut ja jota saarnaaja käytti?

Mut aika outo sattuma hei, että tuo saarnaaja sattui olemaan juuri hänen kotimatkansa varrella ja käytti samoja sanoja kuin serkkupoika oli käyttänyt hieman aikaisemmin. Juuri tuon ohitustilanteen aikana, ettei yhtään aikaisemmin tai myöhemmin.

Jos kyseessä oli joku uskovaisten sen hetken trendisanonta?

Sinänsä sattumaa, että saarnaaja oli liikkeellä yhtä aikaa.

On yksi tapahtuma kerrottavaksi tähän liittyen. Tapahtui viime kesänä ollessani vierailemassa vanhempieni luona. Isä oli kaupungilla ja olin äidin kanssa kotona.

Yhtäkkiä kuulimme kun isä koputti ulko-ovelle. Innokas, kolme koputusta, juuri kuten isä aina koputtaa. Tuli tunne että hän on seisoo ovella pullapussit käsissä ja on unohtanut avaimet kotiin. Sekä äiti että minä kuulimme koputuksen ja äiti totesi "jaha" tietävään sävyyn. Menimme avaamaan isälle ovea.

Ovella ei ollut ketään ja piha oli autio. Oli todella kylmäävä hetki sekä äidille että minulle. :(

Isä tuli kotiin vasta noin vartin päästä. Isä on sairastellut nyt paljon ja olenkin ollut huolissani, että oliko tämä joku tulevasta varoittava asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaston Tomppeli kirjoitti:

Olen töissä tavaratalossa ja usein, aivan liian usein viedessäni jotain tavaraa hyllyyn, juuri siinä kohtaa johon olen jotain viemässä on asiakas katsomassa tuotteita. Tätä tapahtuu joka päivä, myös hiljaisina hetkinä.

Toinen asia, jota olen ihmetellyt, on se miten ihmiset kulkevat ikäänkuin parvina. Yhtenä hetkenä on hiljaista, sitten ovesta tulee joukoittain asiakkaita. Ikään kuin autopelien kuminauha-efektissä. Tämäkin on jatkuva päivittäinen ilmiö.

Parveilua huomasin minäkin kaupoissa nuorena. En niinkään enää vanhana. Nuorena kävi usein niin, että kun menin kauppaan, jossa ei juuri muita asiakkaita näkynyt, niin hetken kierreltyäni kassalle olikin kertynyt jono ja muita asiakkaita kierteli ympäri kauppaa.

Eikö ”parveilu” selity ihan vain sillä että iso osa ihmisistä elää aika samanlaisessa aikataulussa? Lähtien kulttuurisista normeista aina työaikoihin, julkisiin kulkuvälineisiin ja viime kädessä liikennevaloihin – mikä aiheuttaa sen että kauppaan pölähtää kerralla useampi kuin yksi ihminen.

Olin siihen aikaan opiskelija enkä liikkunut ns. ruuhka-aikoina. Saatoin poiketa esim. johonkin pieneen makeispuotiin tai muuhun pikku kauppaan, jossa ei sisään mennessäni ollut muita asiakkaita.

Nyt työelämässä ollessa tietysti on luonnollista, että kaupoissa on paljon asiakkaita silloin, kun asioin niissä. Niissä on paljon asiakkaita yleensä jo silloin, kun menen sisään ja asioin enemmän tavallisissa marketeissa.

Näen tämän ilmiön myös omassa pienessä lähikaupassa. Keskellä päivää menen kauppaan jossa ei ole muita asiakkaita. Kun tulen muutaman minuutin päästä kassalle, siellä on viisi ihmistä jonossa.

Kun nuorena katsoin Matrix-filmit ne ohjasi kaksi veljestä.

Nyt on tulossa Matrix 4 ja sen ohjaa toinen veljeksistä joka onkin sisko. Ja se toinenkin veli on nykyisin tämän ohjaajan sisko.

Nykivästi liikkuvat mustat kissat ymmärrän mutta tämä on jo aika kummallista.

Suurin osa näistä on sellaisia että halutaan uskoa yliluonnolliseen,suurimmalla osalle noista löytyy järkevä selitys,kannattaa käydä terapiassa tms jos järki meinaa "heittää":D

..... kirjoitti:

(...jatkuu)

Opiskeluaikoina minulla oli eräänä kesänä semmoinen tilanne, etten ollut löytänyt kesätöitä ja mietin ja rukoilin, mitä minun kannattaisi tehdä. Näin sitten unen, jossa ääni sanoi minulle: ”Sinun kannattaisi pelata RAY:n rahapelejä.” Tiesin unessa, että Jumala puhui minulle. Ääni oli rento ja ystävällinen, kuulosti siltä, kuin Jumala olisi hymyillyt. Aamulla sitten heti herättyäni menin rekisteröitymään RAY:n nettisivuille ja aloin pelata jotain hedelmäpelityyppistä peliä. Äkkiä ruudulle ilmestyi ”Jackpot 2300 euroa.” Olin vielä ihan unenpöpperössä, mutta siirsin rahat tililleni ja menin katsomaan, että siellä ne olivat. Se oli mukava kesäraha opiskelijalle.

Kun olin vielä teini, Jumala puhui minulle, että saisin pojan. Parikymppisenä koin todella pahoja sydänsuruja. Jumalan rohkaisu ja lohdutus tähänkin oli se, että saisin vielä lapsen. Mentyäni naimisiin meillä kesti mieheni kanssa monta vuotta saada lapsi, mutta uskoin aina, että saisin vielä pojan. Rakas poikani syntyikin sitten tämän miehen syntymäpäivänä, jonka vuoksi olin potenut sydänsuruja.

Ensimmäisen kerran kuulin Jumalan puhuvan minulle, kun olin vasta lapsi. Rukoilin joka ilta pikaisesti oppimani iltarukouksen, se oli semmoinen suoritus. Kerran rukoiltuani Jumala sanoikin: ”En tahdo tuommoisia rukouksia, vaan koko sydämesi.” Silloin en ollut vielä valmis tuommoiseen, mutta teininä sitten Jumala puhui taas ja silloin lähdin seuraamaan Jeesusta. Jumala puhui minulle myös noin vuonna 2012, että Jeesus tulee takaisin minun elinaikanani. Olen nyt kolmekymppinen. Uskon, että elämme viimeisiä aikoja ennen Jumalan tuomioita ja ennen kuin Jeesus palaa takaisin hallitsemaan.

Epäreilua että Jeesus valitsi sinutkin:( mulle Jumala ei oo puhunut vaikka vuosia rukoillut,on se kumma kun Jeesus valitsee ketkä pelastaa! Nyt en ole kuukausiin rukoillut tai lukenut Raamattua,en usko että pelastun:(

Joskus näin unta, kuinka seuraavana päivänä näin kaveriani ja kaveri sanoi unessa tiettyjä asioita ja elehti tietyllä tavalla. No heräsin ja näin sit kaveriani kuten olin sopinut ja noin 5 min keskustelu, jossa kaveri lähinnä puhui ja elehti meni kuin yksi yhteen unen kanssa.

Uskoville: ei tartte tulla tänne pahoittamaan toisten mieliä,helppo teidän on kun Jeesus valinnut teidät pelastukseen! Tuskin teitä kiinnostaa muutenkin kuin se että itse pelastutte niinkuin suurin osa uskovista!

T, usko piireissä hyljeksitty!

Grafiikat bugittaa ja helikopterin roottori ei pyöri.

Aika selkeetä todistetta matriisista.

Kävelin yliopiston pitkää käytävää pitkin. Vastaan käveli joku tyttö. Vähän ajan päästä sama tyttö käveli taas vastaan. Ei ollut mahdollista, että se olisi kiertänyt takaisin toista kautta niin nopeasti.

Tälle löytyi kyllä luonnollinen selitys. Näin myöhemmin tytöt yhdessä ja olivat kaksoset.

Minulla tulee monesti tunne, että nyt pitää lotota. Yleensä ei tule voittoa olosta huolimatta, mutta joskus on tullut ja on se ihme kun ollut semmoinen tunnekkin. Tätä kerron sitten kahvipöydässä ihmeenä kaikille.

Ja kaikki yhtyy tähän ihmeeseen kertoen, että hänelläkin tuli kerran tunne, että joku soittaa ja sitten puhelin soi. Toki hän oli miettinyt varmaan useasti samoin, muttei soittoa tullutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jaksa uskoa Matrix-teoriaan koska en keksi mitään järkevää syytä miksi joku alieni haaskaisi aikaa, vaivaa ja laskentatehoa mun tylsän elämän simuloimiseen. Nytkin syön pitkästyneenä leipää lattialla ja kuuntelen hanhien kaakatusta. Katsooko jossain joku kolmikätinen alien tätä ja vetää tumppuun?

No miksi ihmiset pelaavat jotain Sims-pelejä? Sama juttuhan se olisi, paitsi että me satumme olemaan vähän kehittyneempiä älyllisesti yms.

Ovatko Sims-hahmot tietoisia olemassaolostaan?

Ei, mutta ilmeisesti missasit pointin. Jos ihmisiä kiinnostaa pelata Simsiä niin miksei sitten meidänkin elämä voisi olla jonkun Sims-peli. Kuvitellaan vaan että päätöksemme ovat omiamme jne., vaikka oikeasti meitä kliksuttelee joku pelaaja tekemään jotain. Ja nauraa ratketakseen, kun tyyppi syö leipää lattialla ja kuuntelee hanhien kaakatusta.

Itse ulvon sisäistä huutonaurua aina kun joku arvostettukin tiedemies tosissaan selittää miten tuntemamme universumi voi olla simulaatio.

Koska sinä tiedät paremmin, että se on ihan Tyhmää.

Ei vaan älyllistä epärehellisyyttä. Jos maailmankaikkeus on simulaatio on sillä oltava luoja. Kuitenkin nämä simulaatiosta selittävät ovat vankkumattomia ateisteja.

Jos ihminenkin osaa luoda simulaation, niin ei siihen mitään jumalolentoa tarvita, vaan jokin random vieras äly. Älyllistä epärehellisyyttä, mukamas...

No mutta mitä sitten luulet "jumalolennon" olevan muuta kuin random vieras äly?

Ei ehkä ihan Matrixia (en ole nähnyt leffaa), mutta isosti mieleen jäänyt elämäntapahtumasarja. Pikkusiskoni kuoli äkillisesti alle puolivuotiaana, minun ja toisen sisarukseni ollessa poissa kotoa. Kun saavuimme pihaan lippu oli puolitangossa ja heitin tyhmänä vitsinä että vauvasisko on kuollut. (Ja nyt kun tätä kirjoitan juuri radiomainoksessa puhutaan kuolemasta!) Sisään mennessämme kuulimme että näin oli käynyt. Hautajaisissa en itkenyt ollenkaan ja ihmettelin sitä itsekin. Olin tuolloin juuri täyttänyt 13v.

16 vuotta myöhemmin odotin esikoistani jonka laskettuaika oli joulukuun alussa. Raskaus venyi kuitenkin niin että tytär syntyi päivää ennen siskoni syntymäpäivää.

Mikäli siskoni olisi elänyt, hän olisi ollut 10 -vuotias kun äitini sairastui vakavasti ja lapsuudenperheeni elämä kävi epävakaaksi ja vaikeaksi. Jos tätä haluaisi miettiä mystisemmästä vinkkelistä, niin sisareni valitsi syntyä sittenkin myöhemmin elääkseen tasapainoisemmassa ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä ihan Matrixia (en ole nähnyt leffaa), mutta isosti mieleen jäänyt elämäntapahtumasarja. Pikkusiskoni kuoli äkillisesti alle puolivuotiaana, minun ja toisen sisarukseni ollessa poissa kotoa. Kun saavuimme pihaan lippu oli puolitangossa ja heitin tyhmänä vitsinä että vauvasisko on kuollut. (Ja nyt kun tätä kirjoitan juuri radiomainoksessa puhutaan kuolemasta!) Sisään mennessämme kuulimme että näin oli käynyt. Hautajaisissa en itkenyt ollenkaan ja ihmettelin sitä itsekin. Olin tuolloin juuri täyttänyt 13v.

Olet kertonut tämän saman jo aiemmin tässä ketjussa...

Luin kirjaa, ja siinä oli mielestäni väärä sana. Näin, kun se muuttui oikeaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä ihan Matrixia (en ole nähnyt leffaa), mutta isosti mieleen jäänyt elämäntapahtumasarja. Pikkusiskoni kuoli äkillisesti alle puolivuotiaana, minun ja toisen sisarukseni ollessa poissa kotoa. Kun saavuimme pihaan lippu oli puolitangossa ja heitin tyhmänä vitsinä että vauvasisko on kuollut. (Ja nyt kun tätä kirjoitan juuri radiomainoksessa puhutaan kuolemasta!) Sisään mennessämme kuulimme että näin oli käynyt. Hautajaisissa en itkenyt ollenkaan ja ihmettelin sitä itsekin. Olin tuolloin juuri täyttänyt 13v.

Olet kertonut tämän saman jo aiemmin tässä ketjussa...

Huh, kiitos että totesit näin. Aloin miettimään, että olenko tullut hulluksi kun mietin, että juurihan eilen luin tästä :D - toinen

Vierailija kirjoitti:

Olin aivan varma, että Jawsin tyttöystävällä oli hammasraudat. Ei ollut.

nyt piti mennä tarkistamaan. Eli huijasit 😅jawsin tyttöystävällä bond-elokuvassa OLI raudat suussa.

Mä näin ala-asteikäisenä yllättävän useinkin unia, jotka toteutui sanasta sanaan tismalleen samanlaisina todellisuudessa viikon-pari päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ehkä ihan Matrixia (en ole nähnyt leffaa), mutta isosti mieleen jäänyt elämäntapahtumasarja. Pikkusiskoni kuoli äkillisesti alle puolivuotiaana, minun ja toisen sisarukseni ollessa poissa kotoa. Kun saavuimme pihaan lippu oli puolitangossa ja heitin tyhmänä vitsinä että vauvasisko on kuollut. (Ja nyt kun tätä kirjoitan juuri radiomainoksessa puhutaan kuolemasta!) Sisään mennessämme kuulimme että näin oli käynyt. Hautajaisissa en itkenyt ollenkaan ja ihmettelin sitä itsekin. Olin tuolloin juuri täyttänyt 13v.

Olet kertonut tämän saman jo aiemmin tässä ketjussa...

Huh, kiitos että totesit näin. Aloin miettimään, että olenko tullut hulluksi kun mietin, että juurihan eilen luin tästä :D - toinen

Ok, voi olla :) Oon ollut niin pitkään poissa tältä palstalta etten muista enää mihin oon joskus vastaillut.

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana koin useita valeheräämisiä jolloin nousin haukotellen ja ärtyneenä, tunsin kylmän lattian jalkojeni alla, pistin kahvin tippumaan ja haistoin kahvin , menin tupakalle ja tunsin kylmän ilman kasvoillani sekä haistoin tupakan.. ja sitten heräsin..Ja tein nuo samat aamurutiinit! Tuo aiheutti minulle paniikkikohtauksia sekä epätietoista ahdistunutta oloa. Olenko varmasti hereillä? Onko tämä totta?

Noitakin pelottavampi oli kokemus täyden sairaalan aulassa kun  hetkeksi kaikki vain pysähtyi ja tuli hiirenhiljaista,  tätä kesti ehkä vain 10 sek mutta kyllä ehdin miettiä  että mitä he""ttiä tämä nyt on? Kuvitelkaa, että noin 15 ihmistä  jähmettyy patsaiksi ja kaikki sairaalan äänet lakkaa! Olin täysin selvinpäin, menossa selän magneettikuvaan.

10 sekuntia on itseasiassa pitkä aika. Laskepas mielessäsi. Eli ehkäpä lyhyempi aika ollut mielessäsi, muuten epäuskottavaa. (Sen sijaan outoa että näissä lainayuissa teksteissä kirjaimet ovat jotain outoa aakkostoa "ehdin miettiä  että mitä he""tti"