Kihlasin mielenkiintoisen ihmisen, avioliitossa hänestä tuli mariseva arjenpyörittäjä

Vierailija kirjoitti:

Ehdotapa näille "relaa nyt vähän siinä kodinhoidossa, ei kaikkea tarvitse tehdä niin hyvin" miehille vaikka seuraavaa:

-ei niitä auton öljyjä tarvitse niin usein vaihtaa. Riittää kun lisää vähän silloin tällöin

-ei loppuun ajettuja auton jarrupaloja tarvitse vaihtaa, kuka siitä kirskuvan metallin äänestä välittää. 

-kuka sitä autoa katsastaa jaksaa. Jos poliisi pysäyttää ja vie kilvet niin mietitään sitten  mitä tehdään

Listaa voisi jatkaa pitkällekin mutta ehkä tajuatte pointin. Muiden hommia ja niiden tärkeyttä on helppo vähätellä mutta niitä jatkuvasti tekevä yleensä tietää parhaiten että miksi ne ovat tärkeitä ja miksi niitä ei voi hoitaa ihan vain vasemmalla kädellä.

Kiteytit juuri maanisen kodinhengettären ytimen. Hän luulee, ehkä ihan vilpittömästi, että joku vaatehuoneen yläkaapin laatikoston pölyttäminen joka torstai on yhtä tärkeää kuin jarrupalojen vaihto.

Niin naisille käy. Jonkun on pakko se arki hoitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotapa näille "relaa nyt vähän siinä kodinhoidossa, ei kaikkea tarvitse tehdä niin hyvin" miehille vaikka seuraavaa:

-ei niitä auton öljyjä tarvitse niin usein vaihtaa. Riittää kun lisää vähän silloin tällöin

-ei loppuun ajettuja auton jarrupaloja tarvitse vaihtaa, kuka siitä kirskuvan metallin äänestä välittää. 

-kuka sitä autoa katsastaa jaksaa. Jos poliisi pysäyttää ja vie kilvet niin mietitään sitten  mitä tehdään

Listaa voisi jatkaa pitkällekin mutta ehkä tajuatte pointin. Muiden hommia ja niiden tärkeyttä on helppo vähätellä mutta niitä jatkuvasti tekevä yleensä tietää parhaiten että miksi ne ovat tärkeitä ja miksi niitä ei voi hoitaa ihan vain vasemmalla kädellä.

Kiteytit juuri maanisen kodinhengettären ytimen. Hän luulee, ehkä ihan vilpittömästi, että joku vaatehuoneen yläkaapin laatikoston pölyttäminen joka torstai on yhtä tärkeää kuin jarrupalojen vaihto.

Jos olisit edes jotenkin kärryillä siitä mitä kodissanne tapahtuu niin tietäisit että 95% kotitöistä on aivan perussiisteyden ylläpitoa, vaatehuoltoa ja perheen ruokahuoltoa. Mutta autovertauksena: autoa on paljon halvempi huoltaa ennen kuin se menee rikki kuin korjata sitten kun se on huollon puutteesta mennyt rikki. Aivan samoin kotona kannattaa pitää yllä sitä normaalia siisteyttä niin ei sitten tarvitse tehdä niitä hirveitä suursiivouksia kun kaikki on ihan p*skan peitossa.

Vierailija kirjoitti:

Ehdotapa näille "relaa nyt vähän siinä kodinhoidossa, ei kaikkea tarvitse tehdä niin hyvin" miehille vaikka seuraavaa:

-ei niitä auton öljyjä tarvitse niin usein vaihtaa. Riittää kun lisää vähän silloin tällöin

-ei loppuun ajettuja auton jarrupaloja tarvitse vaihtaa, kuka siitä kirskuvan metallin äänestä välittää. 

-kuka sitä autoa katsastaa jaksaa. Jos poliisi pysäyttää ja vie kilvet niin mietitään sitten  mitä tehdään

Listaa voisi jatkaa pitkällekin mutta ehkä tajuatte pointin. Muiden hommia ja niiden tärkeyttä on helppo vähätellä mutta niitä jatkuvasti tekevä yleensä tietää parhaiten että miksi ne ovat tärkeitä ja miksi niitä ei voi hoitaa ihan vain vasemmalla kädellä.

Pari pointtia sivusta:

- "Muiden hommat", mitäh, onko tässä nyt taas kyse jostain naisen työt vs. miehen työt -asetelmasta? Eikö nämä kodin siisteyteen aj ylläpitoon liittyvät jutut ihan ap:n mukaankin olleet yhteisiä? Kysehän oli siitä ongelmasta, että yksi valittaa, stressaa ja äksyilee niistä asioista, toinen ei, vaikka molemmat tekevät ja vaikka hommat hoidetaankin.

- tärkeydestä ja hutiloivasta tekemisestä ei ole puhuttu, vaan siitä, että ne ihan tarpeellisiksi mainitut hommat kuitenkin aiheuttavat toisen osapuolen jatkuvaa rutinaa vaikka niitä pidettäisiinkin tärkeinä ja ne tehtäisiin kunnolla työtaakan jakaen.

- jos homman tärkeydestä tai vaatimustasosta ollaan eri mieltä, niin se on asia, josta voidaan keskustella, sopia ja laajentaa ymmärrystä. Se ei etene nalkutuksella ja sättimisellä. Eikä selittämättömällä sanelemisella, että näin nyt vaan on oltava ja tehtävä. Jos toisen hyvinvoinnille on tärkeää että vessanpönttö kiiltää koko ajan, hänen pitää sanoa toiselle, että ei pysty elämään likaisemmassa kodissa. Toinen ymmärtää sen silloin ja kunnioittaa kumppaninsa tarpeita ja voi itsekin päivittäin kuurata pöntön. Mutta jos vaan valitetaan siitä kuinka aina on likaista eikä kukaan muu tee mitään ja pönttökin pitäisi taas pestä ja ollaan äksyjä toiselle, ei se johda mihinkään. Toinen ei ymmärrä, mistä ja miksi toinen meuhkaa ja kokee lähinnä loukkaavana ja ahdistavana toisen käytöksen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Ne ovat merkityksettömiä sinulla mutta se ei tarkoita etteivät ne olisi asioita jotka pitää hoitaa. Vai haluatko ihan oikeasti että lapsiesi pitää hävetä aina kun menevät synttäreille kun ei olekaan hankittu lahjaa tai se on joku kaapin perältä kaivettu Sisu-aski?

Vai luuletko että sinä olet itse joku selvännäkijä joka tietäisi automaattisesti ilman suunnittelua että minkälaisen lahjan 10-vuotias tyttö haluaa juuri tänä vuonna?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdotapa näille "relaa nyt vähän siinä kodinhoidossa, ei kaikkea tarvitse tehdä niin hyvin" miehille vaikka seuraavaa:

-ei niitä auton öljyjä tarvitse niin usein vaihtaa. Riittää kun lisää vähän silloin tällöin

-ei loppuun ajettuja auton jarrupaloja tarvitse vaihtaa, kuka siitä kirskuvan metallin äänestä välittää. 

-kuka sitä autoa katsastaa jaksaa. Jos poliisi pysäyttää ja vie kilvet niin mietitään sitten  mitä tehdään

Listaa voisi jatkaa pitkällekin mutta ehkä tajuatte pointin. Muiden hommia ja niiden tärkeyttä on helppo vähätellä mutta niitä jatkuvasti tekevä yleensä tietää parhaiten että miksi ne ovat tärkeitä ja miksi niitä ei voi hoitaa ihan vain vasemmalla kädellä.

Pari pointtia sivusta:

- "Muiden hommat", mitäh, onko tässä nyt taas kyse jostain naisen työt vs. miehen työt -asetelmasta? Eikö nämä kodin siisteyteen aj ylläpitoon liittyvät jutut ihan ap:n mukaankin olleet yhteisiä? Kysehän oli siitä ongelmasta, että yksi valittaa, stressaa ja äksyilee niistä asioista, toinen ei, vaikka molemmat tekevät ja vaikka hommat hoidetaankin.

- tärkeydestä ja hutiloivasta tekemisestä ei ole puhuttu, vaan siitä, että ne ihan tarpeellisiksi mainitut hommat kuitenkin aiheuttavat toisen osapuolen jatkuvaa rutinaa vaikka niitä pidettäisiinkin tärkeinä ja ne tehtäisiin kunnolla työtaakan jakaen.

- jos homman tärkeydestä tai vaatimustasosta ollaan eri mieltä, niin se on asia, josta voidaan keskustella, sopia ja laajentaa ymmärrystä. Se ei etene nalkutuksella ja sättimisellä. Eikä selittämättömällä sanelemisella, että näin nyt vaan on oltava ja tehtävä. Jos toisen hyvinvoinnille on tärkeää että vessanpönttö kiiltää koko ajan, hänen pitää sanoa toiselle, että ei pysty elämään likaisemmassa kodissa. Toinen ymmärtää sen silloin ja kunnioittaa kumppaninsa tarpeita ja voi itsekin päivittäin kuurata pöntön. Mutta jos vaan valitetaan siitä kuinka aina on likaista eikä kukaan muu tee mitään ja pönttökin pitäisi taas pestä ja ollaan äksyjä toiselle, ei se johda mihinkään. Toinen ei ymmärrä, mistä ja miksi toinen meuhkaa ja kokee lähinnä loukkaavana ja ahdistavana toisen käytöksen. 

En tiedä mihin viestiin viittaat koska en ole itse kyllä lukenut mistään että kyse olisi vain siitä että hommat kyllä hoidetaan mutta toinen valittaa silti. Vaan että rutinaa aiheutuu mutta kukaan ei lopulta avaa sitä että paljonko itse sitten tekee kotihommia ja mitkä ne omat standardit asioille sitten olisivat jotta voisimme arvioida ovatko ne riittäviä.

Lopettiko ap:n äiti ap:n arjen pyörittämisen? Mieslapsen viereltä löytyy hyvin usein nalkuttava äitivaimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Ne ovat merkityksettömiä sinulla mutta se ei tarkoita etteivät ne olisi asioita jotka pitää hoitaa. Vai haluatko ihan oikeasti että lapsiesi pitää hävetä aina kun menevät synttäreille kun ei olekaan hankittu lahjaa tai se on joku kaapin perältä kaivettu Sisu-aski?

Vai luuletko että sinä olet itse joku selvännäkijä joka tietäisi automaattisesti ilman suunnittelua että minkälaisen lahjan 10-vuotias tyttö haluaa juuri tänä vuonna?

Tulihan se sieltä. Pitääkö ostaa myös onnittelukortti?

Kuinka monta tuntia suunnittelet näitä? Kuusi? Kaksitoista?

Kyllä elämästään saa vaikeaa tuolla uhriasenteella. Sen lahjan saa napattua sieltä Prismasta samalla kun tekee ruokaostokset. Mutta ei. Kyllä palstamamma tekee ajatustyötä kuukausia etukäteen ja uhriutuu sillä.

Lahjan ostaminen ei ole arjen pyörittämistä. Sinulle se ehkä sitten on. 

Ihmettelen lähinnä millainen miesvätys aloittaja on. Oletat, että naisen pitäisi hymyssä suin ruokota paskasi! Jos haluat hymysuisen arjenpyörittäjän, niin hanki siivooja! Jos haluat parisuhteen, niin hoida oma osuutesi. Kyllä se arjenpyöritys kuuluu myös sinulle. Et voi ulkoistaa itseäsi. Eikä ole reilua, että parisuhteen toinen osapuoli heittäytyy vapaamatkustajaksi.

Jos teillä ei ole yhteisymmärrystä siivouksen laadusta/määrästä, voitte sopia vaikka yhteisen siivouspäivän, jolloin tehdään kotitöitä yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Ja näitä sinun pitää suunnitella oikein loputtomiin asti?

Itselleni ihan normaalia elämää, joka ei vaadi mitään vatvomista. Ehkä sinunkin aikasi riittäisi paremmin ilman suunnittelemista jos viettäisit vähemmän aikaa palstalla ja toimisit. 

Mutta kyllä se uhrinviitta on aina ainakin pestynä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Ne ovat merkityksettömiä sinulla mutta se ei tarkoita etteivät ne olisi asioita jotka pitää hoitaa. Vai haluatko ihan oikeasti että lapsiesi pitää hävetä aina kun menevät synttäreille kun ei olekaan hankittu lahjaa tai se on joku kaapin perältä kaivettu Sisu-aski?

Vai luuletko että sinä olet itse joku selvännäkijä joka tietäisi automaattisesti ilman suunnittelua että minkälaisen lahjan 10-vuotias tyttö haluaa juuri tänä vuonna?

Tulihan se sieltä. Pitääkö ostaa myös onnittelukortti?

Kuinka monta tuntia suunnittelet näitä? Kuusi? Kaksitoista?

Kyllä elämästään saa vaikeaa tuolla uhriasenteella. Sen lahjan saa napattua sieltä Prismasta samalla kun tekee ruokaostokset. Mutta ei. Kyllä palstamamma tekee ajatustyötä kuukausia etukäteen ja uhriutuu sillä.

Lahjan ostaminen ei ole arjen pyörittämistä. Sinulle se ehkä sitten on. 

Herra on hyvä vain ja nappaa sitten. Mitä ajattelit napata ensi viikolla Nooralle 7v ja ensi kuussa Petterille 11v?  Tiedätkö todella mitä eri ikäiset lapset nykyään haluavat ja mikä on nyt muotia? Tai mitä heillä jo on tai mitä joku lapsesi kaveri on jo viemässä joten ei kannata viedä samaa? No et tiedä ja siksi pitää ottaa selvää johon menee aikaa ja vaivaa. Ja lopulta voi olla että sitä asiaa ei enää edes saa joten homma pitää aloitaa alusta.

Eikä kyse olisi siitä että yksi yksittäinen synttäri veisi kamalasti aikaa. Mutta kun ne ovat vain yksi asia kymmenien muiden samanlaisten joukossa jotka pitää muistaa ja hoitaa niin ne kyllä lisäävät kuormitusta aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Ja näitä sinun pitää suunnitella oikein loputtomiin asti?

Itselleni ihan normaalia elämää, joka ei vaadi mitään vatvomista. Ehkä sinunkin aikasi riittäisi paremmin ilman suunnittelemista jos viettäisit vähemmän aikaa palstalla ja toimisit. 

Mutta kyllä se uhrinviitta on aina ainakin pestynä. 

Kyllä. Ne ovat asioita jotka eivät tule valmiiksi koskaan vaan niitä tulee eteen jatkuvalla syötöllä kun elämä menee eteenpäin. Vaikka kuinka ostaisit ruoat huomiseksi niin syödä pitää myös sitä seuraavana ja sitä seuraavana. Ja se tänään puhdas vaate on likainen jo huomenna ja pitää katsoa että pestäänkö se heti vai voiko odottaa.

En oikein ymmärrä että miten nämä asiat hoitusivat ilman että niitä ei suunnittelisi mitenkään etukäteen. Jos menet kauppaan katsomatta kotona ollenkaan mitä sieltä puuttuu niin et taatusti onnistu ostamaan kaupasta kaikkea tarpeellista.

Olet nyt ilmeisesti ymmärtänyt tämän suunnittelun vähän liian kirjaimellisesti. Ei se ole mitään erityistä vaan juuri sitä että katsoo koko ajan että kaikki hoituu jouhevasti ilman että mitään tärkeää unohtuu. Siitä kun tahtoo kyllä tulla heti noottia jos se työpaita ei olekaan aamulla puhtaana ja silitettynä tai kaapista puuttu voi tai maito kun ei muistettu ostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Ja näitä sinun pitää suunnitella oikein loputtomiin asti?

Itselleni ihan normaalia elämää, joka ei vaadi mitään vatvomista. Ehkä sinunkin aikasi riittäisi paremmin ilman suunnittelemista jos viettäisit vähemmän aikaa palstalla ja toimisit. 

Mutta kyllä se uhrinviitta on aina ainakin pestynä. 

Kyse ei olopulta ole siitä suunnittelusta vaan vastuusta. Valitettavasti nainen on yleensä se joka perheessä on lopullisessa vastuussa siitä että arki rullaa eikä mitään puutu. Ja hän on se joka saa haukut jos kaikki ei toimikaan.

Kyse on siis kodin esimiestehtävästä. Aivan kuten töissäkin, esimiesvastuu painaa ja se vaatii ajatustyötä ettei mikään mene vikaan. Mutta lähinnä siitä saa kyllä haukkuja ja ihmettelyjä että "mitä tuokin muka tekee, ei ainakaan oikeita töitä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Ne ovat merkityksettömiä sinulla mutta se ei tarkoita etteivät ne olisi asioita jotka pitää hoitaa. Vai haluatko ihan oikeasti että lapsiesi pitää hävetä aina kun menevät synttäreille kun ei olekaan hankittu lahjaa tai se on joku kaapin perältä kaivettu Sisu-aski?

Vai luuletko että sinä olet itse joku selvännäkijä joka tietäisi automaattisesti ilman suunnittelua että minkälaisen lahjan 10-vuotias tyttö haluaa juuri tänä vuonna?

Tulihan se sieltä. Pitääkö ostaa myös onnittelukortti?

Kuinka monta tuntia suunnittelet näitä? Kuusi? Kaksitoista?

Kyllä elämästään saa vaikeaa tuolla uhriasenteella. Sen lahjan saa napattua sieltä Prismasta samalla kun tekee ruokaostokset. Mutta ei. Kyllä palstamamma tekee ajatustyötä kuukausia etukäteen ja uhriutuu sillä.

Lahjan ostaminen ei ole arjen pyörittämistä. Sinulle se ehkä sitten on. 

Herra on hyvä vain ja nappaa sitten. Mitä ajattelit napata ensi viikolla Nooralle 7v ja ensi kuussa Petterille 11v?  Tiedätkö todella mitä eri ikäiset lapset nykyään haluavat ja mikä on nyt muotia? Tai mitä heillä jo on tai mitä joku lapsesi kaveri on jo viemässä joten ei kannata viedä samaa? No et tiedä ja siksi pitää ottaa selvää johon menee aikaa ja vaivaa. Ja lopulta voi olla että sitä asiaa ei enää edes saa joten homma pitää aloitaa alusta.

Eikä kyse olisi siitä että yksi yksittäinen synttäri veisi kamalasti aikaa. Mutta kun ne ovat vain yksi asia kymmenien muiden samanlaisten joukossa jotka pitää muistaa ja hoitaa niin ne kyllä lisäävät kuormitusta aika paljon.

Jankutijank. Menepäs nyt tunneiksi suunnittelemaan sitä joululahjalistaa, äläkä tuhlaa aikaasi palstalla.

Kun sinun arkesi täyttää se lahjojen suunnittelu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Ja näitä sinun pitää suunnitella oikein loputtomiin asti?

Itselleni ihan normaalia elämää, joka ei vaadi mitään vatvomista. Ehkä sinunkin aikasi riittäisi paremmin ilman suunnittelemista jos viettäisit vähemmän aikaa palstalla ja toimisit. 

Mutta kyllä se uhrinviitta on aina ainakin pestynä. 

Kyllä. Ne ovat asioita jotka eivät tule valmiiksi koskaan vaan niitä tulee eteen jatkuvalla syötöllä kun elämä menee eteenpäin. Vaikka kuinka ostaisit ruoat huomiseksi niin syödä pitää myös sitä seuraavana ja sitä seuraavana. Ja se tänään puhdas vaate on likainen jo huomenna ja pitää katsoa että pestäänkö se heti vai voiko odottaa.

En oikein ymmärrä että miten nämä asiat hoitusivat ilman että niitä ei suunnittelisi mitenkään etukäteen. Jos menet kauppaan katsomatta kotona ollenkaan mitä sieltä puuttuu niin et taatusti onnistu ostamaan kaupasta kaikkea tarpeellista.

Olet nyt ilmeisesti ymmärtänyt tämän suunnittelun vähän liian kirjaimellisesti. Ei se ole mitään erityistä vaan juuri sitä että katsoo koko ajan että kaikki hoituu jouhevasti ilman että mitään tärkeää unohtuu. Siitä kun tahtoo kyllä tulla heti noottia jos se työpaita ei olekaan aamulla puhtaana ja silitettynä tai kaapista puuttu voi tai maito kun ei muistettu ostaa.

Sinä suunnittelet koska lakanat tarvitsee vaihtaa? Sinä suunnittelet koska lapsen leirikoulu on?

Sinä suunnittelet koska kausi vaihtuu vaatteissa? Sinä erikseen suunnittelet pyykkikoneen pyörittämisen?

Sinä suunnittelet, että huomennakin saattaa olla nälkä?

On siinä suunnittelemista.

Toisille se on elämää suunnittelemisen sijasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Ja näitä sinun pitää suunnitella oikein loputtomiin asti?

Itselleni ihan normaalia elämää, joka ei vaadi mitään vatvomista. Ehkä sinunkin aikasi riittäisi paremmin ilman suunnittelemista jos viettäisit vähemmän aikaa palstalla ja toimisit. 

Mutta kyllä se uhrinviitta on aina ainakin pestynä. 

Kyse ei olopulta ole siitä suunnittelusta vaan vastuusta. Valitettavasti nainen on yleensä se joka perheessä on lopullisessa vastuussa siitä että arki rullaa eikä mitään puutu. Ja hän on se joka saa haukut jos kaikki ei toimikaan.

Kyse on siis kodin esimiestehtävästä. Aivan kuten töissäkin, esimiesvastuu painaa ja se vaatii ajatustyötä ettei mikään mene vikaan. Mutta lähinnä siitä saa kyllä haukkuja ja ihmettelyjä että "mitä tuokin muka tekee, ei ainakaan oikeita töitä".

No eihän se nyt niin mene alkuunkaan. Vaan niin, että nainen on samalla sekä esimies että suorittava porras, mutta haukkuu miehensä siitä, että tämä ei osallistu ja on niin rankkaa ja voi että sentään. Poikkeuksettahan se on se metatyötaakan alle musertunut nainen, joka uhriutuu ja haukkuu miehensä, ei toisinpäin. 

Sivusta.

Näinhän siinä aina käy eli ei kannata vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Ne ovat merkityksettömiä sinulla mutta se ei tarkoita etteivät ne olisi asioita jotka pitää hoitaa. Vai haluatko ihan oikeasti että lapsiesi pitää hävetä aina kun menevät synttäreille kun ei olekaan hankittu lahjaa tai se on joku kaapin perältä kaivettu Sisu-aski?

Vai luuletko että sinä olet itse joku selvännäkijä joka tietäisi automaattisesti ilman suunnittelua että minkälaisen lahjan 10-vuotias tyttö haluaa juuri tänä vuonna?

Tulihan se sieltä. Pitääkö ostaa myös onnittelukortti?

Kuinka monta tuntia suunnittelet näitä? Kuusi? Kaksitoista?

Kyllä elämästään saa vaikeaa tuolla uhriasenteella. Sen lahjan saa napattua sieltä Prismasta samalla kun tekee ruokaostokset. Mutta ei. Kyllä palstamamma tekee ajatustyötä kuukausia etukäteen ja uhriutuu sillä.

Lahjan ostaminen ei ole arjen pyörittämistä. Sinulle se ehkä sitten on. 

Herra on hyvä vain ja nappaa sitten. Mitä ajattelit napata ensi viikolla Nooralle 7v ja ensi kuussa Petterille 11v?  Tiedätkö todella mitä eri ikäiset lapset nykyään haluavat ja mikä on nyt muotia? Tai mitä heillä jo on tai mitä joku lapsesi kaveri on jo viemässä joten ei kannata viedä samaa? No et tiedä ja siksi pitää ottaa selvää johon menee aikaa ja vaivaa. Ja lopulta voi olla että sitä asiaa ei enää edes saa joten homma pitää aloitaa alusta.

Eikä kyse olisi siitä että yksi yksittäinen synttäri veisi kamalasti aikaa. Mutta kun ne ovat vain yksi asia kymmenien muiden samanlaisten joukossa jotka pitää muistaa ja hoitaa niin ne kyllä lisäävät kuormitusta aika paljon.

Jankutijank. Menepäs nyt tunneiksi suunnittelemaan sitä joululahjalistaa, äläkä tuhlaa aikaasi palstalla.

Kun sinun arkesi täyttää se lahjojen suunnittelu. 

Sinulla ei siis ollut aavistustakaan mitä sinä ostaisit. Sitähän minäkin. Älä siis arvostele asioista joista et mitään ymmärrä etkä edes halua ymmärtää.

Ja jos maltoit lukea viestini loppuun niin sanoin että lahjojen suunnittelu ei sinällään ole niin suuri asia mutta kun vastaavia on vaikka kuinka paljon niin YHDESSÄ ne kuormittavat kyllä aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille miehelle kun tuli yllätyksenä miten paljon asioita kotona pitää hoitaakkaan. Itsellä raskaana alkuraskaudessa iski aivan hirveä väsymys ja jokainen kausi flunssa tarttui. Yksinkertaisesti minusta ei ollut pyörittämään arkea kuten normaalisti. Mies oli luullut, että meillä hoidetaan kotityöt tasavertaisesti. Mutta yllätys oli, että miten paljon pitää tehdä suunnittelutyötä, kuinka paljon ja usein kaupasta pitää tuoda tavaraa (yleensä käynyt ostamassa tyyliin maitoa ja leipää) tms.

Mitä helvetin suunnittelutyötä? `Taasko mennään lasten kaverisynttäreiden lahjoihin tai muuhun täysin merkityksettömään? 

Tiskikone menee päälle kun tarvitsee, pyykit pestään kun pitää, imuroidaan kun on roskaista.

Jos nämä vaativat erillistä suunnittelemista naisilta, niin ei voi kuin ihmetellä 

Esim.

-Mitä syödään huomenna ja mitä sen takia pitää kaupasta tuoda?

-Mitä vaatteita pitää juuri nyt pestä että kaikilla on huomenna puhdasta päälle? 

-Milloin kaivetaan esiin seuraavan kauden vaatteet, mitä uutta pitää ostaa ja mitä vanhaa laittaa pois?

-Milloin on viimeksi vaihdettu lakanat/pyyhkeet ja onko niitä puhtaana vai pitääkö pestä

-Milloin lapsilla oli treenit/harjoitusleiri/leirikoulu tms. ja miten se pitää huomioida muun perheen aikatauluissa

-Lasten, puolison, anopin, sukulaisten, kavereiden jne. synttärit/häät/joululahjat/vuosipäivät. Pitääkö muistaa jotenkin?

Ja näitä sinun pitää suunnitella oikein loputtomiin asti?

Itselleni ihan normaalia elämää, joka ei vaadi mitään vatvomista. Ehkä sinunkin aikasi riittäisi paremmin ilman suunnittelemista jos viettäisit vähemmän aikaa palstalla ja toimisit. 

Mutta kyllä se uhrinviitta on aina ainakin pestynä. 

Kyse ei olopulta ole siitä suunnittelusta vaan vastuusta. Valitettavasti nainen on yleensä se joka perheessä on lopullisessa vastuussa siitä että arki rullaa eikä mitään puutu. Ja hän on se joka saa haukut jos kaikki ei toimikaan.

Kyse on siis kodin esimiestehtävästä. Aivan kuten töissäkin, esimiesvastuu painaa ja se vaatii ajatustyötä ettei mikään mene vikaan. Mutta lähinnä siitä saa kyllä haukkuja ja ihmettelyjä että "mitä tuokin muka tekee, ei ainakaan oikeita töitä".

Eipä ole ihme, että naiset eivät menesty työelämässä, kun aika menee näpertelyyn.

Mene sinäkin ihmeessä nyt taas suunnittelemaan sitä tiskikoneen täyttämistä. Ja suunnittele pitääkö imuroida kun on roskaa lattioilla. Suunnittele vielä sekin, käytkö suihkussa.