Puolisolla jotain meneillään?
Ennen kuin sanon asiasta mitään, neuvokaa hämmentynyttä. Mieheni puhuu jatkuvasti naispuolisesta henkilöstä joka on hänen firmassaan. Jos nyt en ihan joka päivä kuule tuota naista mainittavan niin lähestulkoon kuitenkin, toisinaan jopa useamman kerran. Mieheni ei varsinaisesti puhu "Liisa sitä ja Liisa tätä..." mutta Liisa kuitenkin vilahtaa ohimennen päivän kuulumisissa omituisen usein.
Puhumme mieheni kanssa yleensäkin paljon ja jaamme päivän kuulumiset joka ilta, mutta harvemmin niissä ketään yhtä ja samaa henkilöä mainitaan, vaikka henkilöistä nimillä puhummekin. Liisan nimi siis kiinnittää huomiota kun on alkanut toistua mielestäni tarpeettomasti.
Onko kellään kokemuksia vastaavasta siten että tilanne on oikeasti ja vedenpitävästi ollut aivan viaton, ilman mitään ihastumista, saati pettämistä tms.? Miten puolisonne on ottanut asian vastaan jos olette kysyneet? Miten itse ylipäätään tulkitsisitte tilannetta?
Kommentit (143)
Ihastuksesta puhuminen kotona on puolisoa loukkaavaa.Myös se jos ihastuksesta haaveilee...ja elää puolisonsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihastuksesta puhuminen kotona on puolisoa loukkaavaa.Myös se jos ihastuksesta haaveilee...ja elää puolisonsa kanssa.
Jokainen tietää että uutuudenviehätyksellä ja ihastuksella on hento raja. Varmasti puhe alkaa loppua kun haaveilu alkaa, koska silloin tuntee jo syyllisyyttä että pettää ajatuksissaan.
Mutta se toisesta puhuminen voi olla lähtölaukaus, ja jos alkaa liiaksi syytellä ajaa vain toisen käsivarsille.
Tämä on ollut vauvan parhaita keskusteluja, aitoa naisten välistä solidaarisuutta. Kunpa kaikki työsäätöä harrastavat muistaisi, että siellä kotona on puoliso kuin itse, eikä haluaisi luottamusta rikkoa. Jokaisen onnellisenkin parin väliin mahtuu onneton ihastuminen kun huono hetki sattuu.
Työpaikkaromanssit ei oo mitenkään harvinaisia. Itsellä ollu suhde jo puolisen vuotta työkaverin kanssa. Ihmeen hyvin pysynyt suhde salassa vaikka asutaankin pienellä paikkakunnalla. Hänellä on perhe, itsellä ei. Ollaan töissä tehtaalla ja tehdään samoja vuoroja, joten ehkä sen takia suhde ei oo paljastunut koska se pysyy tehtaan porttien sisällä.
Jotenkin olen yllätävän romuna, vaikka uskoisin kylä ettei mitään ole tapahtunut. Liisa ei välttämättä ole millään lailla edes tietoinen että mieheni saattaisi olla ihastunut, suhdetta en tässä kohtaa epäile. Mutta jotain on rikki ja mieheni eilinen suhtautuminen kummastuttaa.
ap.
Seuraa missä asioissa nimi tulee esiin, kysele vaivihkaa projekteista, etteivät vain tee yhteistä projektia 8h päivässä.
Yhteisessä projektissa työyhteisö voi pienentyä hetkellisesti projektia tekevien kokoiseksi.
Mikäli mitään tällaista ei olisi, niin voisi viattomasti kysyä jotain naisesta, vaikka onko uusi työtekijä, tai onko pitkään ollut firmassa?
Onko tämä työtoveruus jatkunut jo pitkään? Ehkä Liisa on uusi kollega ja siksi luonnollisesti kiinnostaa enemmän.
Miehen reaktio kertoo kaiken. On syytä epäillä.
Jep, miehesi on ihastunut Liisaan.
Täällä oli juuri samantapainen aloitus mutta aloittaja oli tuoreessa suhteessa eron jälkeen. Voisi olla hyödyllisiä kommentteja siellä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli juuri samantapainen aloitus mutta aloittaja oli tuoreessa suhteessa eron jälkeen. Voisi olla hyödyllisiä kommentteja siellä.
"Miten päästä mustasukkaisuudesta"
Katso miten suhtautuu jos haluatkin mukaan peliin
Minä olen tällainen Liisa yhdessä kuviossa. Kolmihenkisessä tiimissä on lisäkseni 2 miestä, joista toinen, naimisissa oleva isä, osoittaa minulle ajoittain ylenpalttista huomiota. Hän saattaa hymyillä lämpimästi, puhuu pehmeästi, auttaa ja tekee tarpeettomia palveluksia. Hän hakeutuu juttusilleni, ja se on varmasti laitettu pienessä yhteisössä merkille. Ollaan samanhenkisiä tyyppejä, ja juttu luistaa, mutta alan kokea tilanteen vähän vaivaannuttavaksi. Hän on sivulauseissa vähän vitsien varjolla antanut ymmärtää ettei kotona välttämättä mene hyvin.
Pelkään että minut nähdään tässä jonakin sinkkusyöjättärenä, vaikka voin vilpittömästi sanoa toimineeni täysin normaakin kollegan tavoin. Saatan nostaa hänen puolisonsa keskusteluun ("teidän pitää mennä treffeille kun remontti on ohi") kun mies valitti stressaavia aikoja. Toisaalta mies on komea ja hauskaa seuraa, joten on vaikea olla nauramatta ja hymyilemättä takaisin. Silti aina kun hän tulee työpisteelleni olen tuntevani muiden katseet että siellä se sinkku vokottelee varattua miestä. Ja jos mies nyt eroaisi niin joku sivusta seuraava varmasti ajattelisi minut osalliseksi.
Jos mies ylittäisi jonkun rajan niin sanoisin suoraan, mutta vielä se ei jotenkin onnistu, eikä mies ehkä itsekään tajua käytöstään. Mutta en voi pienessä yhteisössä oikein karkuunkaan juosta tai olla tyly.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tällainen Liisa yhdessä kuviossa. Kolmihenkisessä tiimissä on lisäkseni 2 miestä, joista toinen, naimisissa oleva isä, osoittaa minulle ajoittain ylenpalttista huomiota. Hän saattaa hymyillä lämpimästi, puhuu pehmeästi, auttaa ja tekee tarpeettomia palveluksia. Hän hakeutuu juttusilleni, ja se on varmasti laitettu pienessä yhteisössä merkille. Ollaan samanhenkisiä tyyppejä, ja juttu luistaa, mutta alan kokea tilanteen vähän vaivaannuttavaksi. Hän on sivulauseissa vähän vitsien varjolla antanut ymmärtää ettei kotona välttämättä mene hyvin.
Pelkään että minut nähdään tässä jonakin sinkkusyöjättärenä, vaikka voin vilpittömästi sanoa toimineeni täysin normaakin kollegan tavoin. Saatan nostaa hänen puolisonsa keskusteluun ("teidän pitää mennä treffeille kun remontti on ohi") kun mies valitti stressaavia aikoja. Toisaalta mies on komea ja hauskaa seuraa, joten on vaikea olla nauramatta ja hymyilemättä takaisin. Silti aina kun hän tulee työpisteelleni olen tuntevani muiden katseet että siellä se sinkku vokottelee varattua miestä. Ja jos mies nyt eroaisi niin joku sivusta seuraava varmasti ajattelisi minut osalliseksi.
Jos mies ylittäisi jonkun rajan niin sanoisin suoraan, mutta vielä se ei jotenkin onnistu, eikä mies ehkä itsekään tajua käytöstään. Mutta en voi pienessä yhteisössä oikein karkuunkaan juosta tai olla tyly.
Teet kyllä pieleen jos alat avioneuvoja jakaa. Sanoisit siinä kohtaa että nuo ovat teidän välisiä asioita. Tylyyttä se ei ole vaan yksityisyyden rajan pitämistä. Nyt hengaat siinä rajalla ja syöt luottamuksellista tietoa, jonka vaimo kokisi henkisenä pettämisenä todennäköisesti.
Kyllä itse kukin on mukava töissä ja hymyilee, mutta parisuhteita ei hämmennetä. Se on juoruilua ja se on rumaa, se on väliinastumista vaikka sanoma olisi hyväntahtoinen, se on luottamuksen rikkomista parin välillä ja rakentamista itsen ja tuon toisen välille.
Vierailija kirjoitti:
Varjosta miestäsi!
Tämä on aina paras neuvo! Näin toimisin sijassasi.
Kysyisin mieheltä, onko hän ihastunut Liisaan. Todennäköisesti mies suuttuu kysymyksestä, mutta se luultavasti havahduttaa hänet tajuamaan tilanteen, johon hän on ajautumassa.
Olen ollut vastaavanlaisessa tilanteessa. Mies puhui naisesta positiivisesti ja olisi halunnut, että hänet kutsutaan meille yms. Jos sanoin naisesta jotain arvostelevaa, niin mies suuttui. Kun aloin kysellä ihastumisesta, niin mies ei myöntänyt sitä, mutta kehui, kuinka älykäs nainen on ja että se on syy, miksi hän arvostaa tätä. Luulen, ettei mies itse ymmärtänyt tilannetta täysin. Meillä tilanne päättyi siihen, että nainen valitsi toisen miehen, jolloin mieheni lopetti yhteydenpidon naisen kanssa kokonaan.
Mä itse olen puhunut kumppanilleni työkavereista, joihin olen ollut ihastunut (kuten joku mainitsi, pakottava tarve puhua ihastuksesta) sekä työkavereista, joihin en todellakaan ole ollut ihastunut (enkä ikinä olisi voinut kuvitella ihastuvanikaan!), mutta joiden kanssa olen muuten vain tehnyt tiivistä yhteistyötä.